Helsinki

  • 617 236
  • 3 726

Jeffrey

Jäsen
Tampereella on riippakivenä nyt TAYSin vanha sairaalarakennus samalta ajalta ja samoilla ongelmilla. Kerroskorkeus on niin matala, että nykyaikaisen sairaalan vaatimaa talotekniikkaa ja ilmanvaihtoa siihen ei saa mahtumaan. Toimistotilaksi sen teoriassa voisi saneerata, mutta tulee kalliiksi eikä sellaiselle ei ole kauheasti kysyntää vähän keskustasta syrjässä. Nyt se nököttää orpona piruparkana modernien sairaalarakennusten keskellä mutta purkaakaan sitä ei saa kun se on rakennustaiteellisesti niin arvokas.

Näinpä. Kiinteistöjen vaatimukset muuttuvat ja esimerkiksi ilmastointi on tästä hyvä esimerkki, sen vaatimukset huomioiden.

En nyt halua miksikään purkuintoilijaksi ryhtyä ja toisaalta haikailen vanhojen jo purettujen talojen perään. Silti museointi tuo omat ongelmansa ja vaikka kiinteistö itsessään olisi kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja silmällekin hieno, pitäisi museoinnissa silti ottaa muuttuvan maailman realiteetit huomioon. Museoimisen lisäksi myös kaavoituksen kankeus hiertää näissä käyttötarkoituksessaan vanhentuvissa kiinteistöissä. Helsingissä esimerkiksi Lastenlinna on tästä hyvä esimerkki, kiinteistön rapistuessa nyt pystyyn kun mitään ei oikein voida tehdä. Valistunut arvaus on se, että tuon kokoisen kiinteistön ihan pelkät ylläpitokustannukset jotta talo ei ihan homehdu paikalleen lienee reilun miljoonan vuodessa - voi olla useammankin. Aika turhaa käyttöä verovaroille.
 

Temptation

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuo tilalle tuleva rakennus on ihan käsittämättömän ruma. Näyttää harmaassa Helsingin säässä juuri niin aneemiselta kuin voi.

Onko tässä todella paras, mihin meidän arkkitehdit pystyvät? Miksi muissa maissa rakennetaan oikeasti hienoja ja mielenkiintoisia uudiskohteita?
Tämähän on ihan mielipidekysymys, kun tullaan arkkitetuurin ja erityisesti modernin sellaisen, mieltymyksiin. En itsekään sanoisi uutta rakennusta ns. helvetin tyylikkääksi, mutta moderneihin rakennuksiin verrattuna ihan samalla tasolla ja vähintäänkin paljon parempi kuin tuo nykyinen hirvitys.

Missä muissa maissa on rakennettu jotain niin poikkeuksellista ja oikeasti hienoa? Oma mielipide on, että poikkeuksellisia ratkaisuja on, mutta lähtökohtaisesti ne on kaikki ihan saatanan rumia ja yleiskuvaan täysin sopimattomia. Sellaista se moderni tyylisuunta kuitenkin on.
 

Jeffrey

Jäsen
Tässä tiivistyy se, mikä on omaan näkökulmaani ongelmallista. Jatkossa rakennukset tulisi suunnitella niin, että perusinfran, siis ainakin putket ja sähköt tulisi olla uusittavissa ilman purkua. Että jos tähdättäisiin jatkossa vaikka 200 vuoteen jne.

Tietyllä tapaa olen ihan samaa mieltä. Tässä kohtaa vaan tulisi kyetä ennakoimaan teknologinen kehitys seuraavan 200 vuoden ajaksi. Esimerkiksi esiin nostettu ilmastointi on sellainen asia, joka ehkä olisi jollain tapaa kyetty ennustamaan jo 60 vuotta sitten, mutta tämä taas olisi johtanut melkoiseen tehottomuuteen mikäli jokaiseen taloon ja jokaiseen kerrokseen olisi varattu se 0,5 metriä tyhjää tilaa tulevaisuuden varalle. Toki tehokkuusajattelu itsessään on haaste, mutta esimerkiksi 30-70 lukujen Suomessa tämän syyt ovat olleet moninaiset ja perustellut.

Niinpä on helpompaa ja halvempaa purkaa. Tästä kärsii tietysti eniten ilmasto ja toiseksi eniten kaupunkilaiset, muutamallakin tavalla.

Vanhojen kiinteistöjen käyttämä energiamäärä on niin suuri, etten ihan heti tuomitsisi ajatusta siitä, että purkamisen ja rakentamisen päästöt olisivat kuitattavissa käyttöiän säästöillä. Tässä toki purun ja rakentamisen päästöjen laskeminen on niin haasteellista, että kokonaislaskennan esittäminen lienee arvailua. Lisäksi kokoajan kehitetään ympäristöystävällisempiä materiaaleja jotka mahdollistavat tulevaisuudessa myös ympäristöystävällisemmät hankkeet.

Ilmastokuormakysymyksessä on mielestäni aiheellista kysyä myös miksi päästö syntyy? Esimerkiksi aikaisemmin mainittu Lastenlinna on aiheuttanut ympäristökuormaa vain ja ainoastaan tyhjänä seistessään noin 5% kiinteistön historiasta. Tämän ajan voisi kuvitella helposti ainakin tuplautuvan ennen kuin tuossa päästään käsiksi jonkinlaiseen kehityshankkeeseen. Eli kohta voidaan olla tilanteessa jossa rakennuksen käyttöiästä 10% sitä on lämmitetty vain ja ainoastaan jottei se tyhjänä seistessään homehtuisi pystyyn. Ympäristön kannalta mieleistä lienee tehokkuus, eli että ympäristökuormaa aiheuttavista neliöistä mahdollisimman moni olisi oikeasti myös käytössä - ja että tällaiset harakoille tai seinille osoitettava ympäristökuorma onnistuttaisiin minimoimaan.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vanhojen kiinteistöjen käyttämä energiamäärä on niin suuri, etten ihan heti tuomitsisi ajatusta siitä, että purkamisen ja rakentamisen päästöt olisivat kuitattavissa käyttöiän säästöillä. Tässä toki purun ja rakentamisen päästöjen laskeminen on niin haasteellista, että kokonaislaskennan esittäminen lienee arvailua. Lisäksi kokoajan kehitetään ympäristöystävällisempiä materiaaleja jotka mahdollistavat tulevaisuudessa myös ympäristöystävällisemmät hankkeet.
Mulla oli vähän eri näkökulma, joka olisi ehkä pitänyt kirjoittaa auki. Tarkoitin siis korjausrakentaminen vs. purku ja uuden rakentaminen. Korjausrakentamalla saadaan se suht vakioitu 60-70 % pienemmät kokonaispäästöt verrattuna nykyisiin purkamisen ja rakentamisen menetelmiin. Ne taas tietysti riippuvat paljon mm. työkoneiden käyttövoimasta, purkamisen tehokkuudesta ja jätteen jälkikäsittelyiden tarpeesta (yms jne etc). Mutta siis kiinteistön käytöstä tuleviin päästöihin en tässä niinkään viitannut.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Soininvaaran kirjoituksen (kuten tavallista) voi kyllä allekirjoittaa sanasta sanaan. Satunnaisille joukkoliikenteenkäyttäjille soisi edelleen olemassa ratikkalippuun verrannollisen "ydinkeskustan lipun", mitä voisi siis käyttää juurikin näihin muutaman pysäkin siirtymiin raitiovaunulla, tai esimerkiksi metrolla mentäessä vaikkapa Kampista Hakaniemeen.

Keskuskadun kattamissuunnitelmassa toivon pidettävän kiinni, että kyseessä olisi nimenomaisesti katos, eikä kauppakeskus. vieressä oleva Citykäytävä on juurikin tällaista "puolilämmintä tilaa", mikä laajentaa käyttömahdollisuuksia kylmempinä vuodenaikoina ja sateisina päivinä, mutta läpikulku on edelleen helppoa.
Muutaman pysäkin matkoille en näe mitään järkeä. Niin huonojalkaisille, jotka sitä tarvitsevat, voisi antaa ABCD-lipun kahden vyöhykkeen hinnalla tai vapaakortin ratikkaan.

Jos halvempi ratikkalippu palaisi, esim 2€ kertamatka, niin minulta vähenisi auton käynnistely merkittävästi. Tai ainakin sitten, kun Rusalle asti taas pääsisi.

Joukkoliikenteen suurin kasvupotentiaali on autoilijoissa. Jos matka on merkittävästi kalliimpi tehdä julkisella kuin autolla (jota siis tarvitsee muihin matkoihin), niin kyllä jää ratikka käyttämättä.
 

Jeffrey

Jäsen
Muutaman pysäkin matkoille en näe mitään järkeä. Niin huonojalkaisille, jotka sitä tarvitsevat, voisi antaa ABCD-lipun kahden vyöhykkeen hinnalla tai vapaakortin ratikkaan.

Keskustassa tulee yllättävän nopeasti yli kilometrin kävelymatka näillä "muutaman pysähdyksen matkoilla". Alkaa olla jo sellainen matka, että ihminen ihan tutkitusti ei sitä mielellään enää kävele ja vaikkapa työpaikkaliikenteessä vielä toimistovermeissä varsinkin naiset voi olla Suomen keleissä vähän haasteissa. Esimerkiksi Johanneksenkirkolta Espalle alkaa olla se kilsa

Etelä-Helsingissä asuu se 120 tuhatta ihmistä ja alueella käy töissä 130 tuhatta ihmistä. On ihan luotevaa, että HSL tarvitsee näiden rahoja, mutta onhan se tietyllä tapaa aika kommunistista että nämä parin pysäkin Joharilta Espalle liikkuvat maksavat saman hinnan kuin Kauniaisista Vuosaareen kulkevat. Epäoikeudenmukaisuuden lisäksi melko monet kulkevat autolla näitä todella lyhyitä matkoja, ja ovat jopa ostaneet auton koska julkisista saatava säästö voi olla yllättävän iso osa auton kiinteistä kustannuksista.

Lopulta julkisen liikenteen kuuluisi olla asia johon ihmisiä kannustettaisiin, ja jonka käytöstä ei nyt ihan kamalasti rankaistaisi asuinpaikasta riippumatta.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
@Jeffrey joo eivät ihmiset tietenkään kävele, jos siihen annetaan mahdollisuus. Kilometri on kuitenkin kävelymatka, joita me viedään nelivuotiaita päiväkodissa puistoon. Kävellen omin jaloin siis, ei rattaissa istuttaen.

Ihmiset valitsee kyllä olla velliperseitä, jos saavat valita. aktiivisesti siihen ei tarvitse kannustaa. Omaan haluuni vähentää autoilua toimisi erinomaisesti Jungnerin ehdotus asukaspysäköinnin hinnoittelussa siten, että se olisi esimerkiksi 900€ vuosi, mutta sisältäisi AB-lipun julkisiin.
Siihen vielä operaattoreille järki päähän niin, että saman junamatkan voisi suorittaa yli HSL-rajan niin, että VR:ltä ostaisi sen matkaosuuden jota HSL-lippu ei kata. Näillä eväillä omista autoilusuoritteista tippuisi yli puolet (kpl määräisesti) pois.

Julkisen liikenteen suurin kasvupotentiaali on autoilijoissa. Meidät pitäisi saada useammin jättämään auto kotiin. Keskustassa asuvana pahennan joka kerta autolla lähtiessäni ruuhkia.
 
Viimeksi muokattu:

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Helsingin keskusta tulee olemaan kasvava ongelma ajan vieriessä. Jo nykymuodossaan se on huonosti suunniteltu "suurkaupungin" hermokeskukseksi. Kapeita katuja, vanhoja taloja jne.

Itse näen tilanteen niin että joko keskustasta viedään kaikki ns. "tärkeä" pois ja muutetaan se Tukholman Gamla Stanin tyyliseksi "museokaupunginosaksi" tai sitten vain vedetään sileäksi ja rakennetaan alusta uusiksi.

Esim. steissi ei enää vain kestä sitä volyymiä mitä kaupungin päärautatieasema vetää. Ihan jo rakenteellisista näkökulmista, eikä sitä voi muokata koska museovirasto. Rautatientori itsessään on täysin tukossa jatkuvalla syötöllä, edes elielinaukio ei loppujenlopuksi avannut sumaa tarpeeksi joukkoliikenteen suhteen. Kampin ostari oli helpotus, mutta se vain siirsi osan massasta hieman sivulle, ei tarpeeksi.

Tokihan tämä on vain oma mielipide omiin kokemuksiin pohjautuen, mutta en näe skenaariota jossa keskusta voi pysyä kaupungin hermokeskuksena ilman että sinne tehdään suuria muutoksia.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Maailman toimivin kaupunki näyttäää taas mallia. Ongelmat kasaantuu ja paikallispoliitikoille päätös tulee yllätyksenä. Kukaan ei yllättäen ole vastuussa, millään tasolla, eikä mitään saada asiankorjaamisen eteen aikaiseksi.

 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onhan tämä Helsingin kaupungin hallinta räjähtänyt käsistä Vartiaisen aikakaudella. Pahin tietysti se ettei työntekijät saa palkkojaan oikein.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Oma näkemys tilanteesta:

1. Kuntapuoli on rakennellut monopolin tapaista tilannetta, jossa vain sen yhtiöiden tuottamia palveluita ostetaan mm. palkanlaskentaan. Kuten suurimmat ykstyisiä yrityksiä edustavat järjestöt totesivat, kilpailua on estetty ja julkista suositaan. Samaa tutkii kilpailuviranomaiset ja siltä suunnalta kuului jo eilen, että kilpailu ei enää toimi julkisella sektorilla. Liian monta kertaa tarjoajia on vain 1-2 yritystä.

Helsinkiin valittu palkanmaksuohjelmisto on käyttäjien mukaan täysin kusinen. Julkisen puolen tuotantoa.

2. Pitkään jatkunutta varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei ratkaista yksin kaupungin toimenpiteillä. Ala ei houkuttele ja työperäinen maahanmuutto voisi olla ratkaisu noin 3-5 vuoden sisällä. Tokios koulutetut maahanmuuttajat haluttaisiin pitää.

Ratkaisuna koulutus, kilpailun lisääminen ja työperäinen maahanmuutto. Onneksi ainakin seuraavat 4 vuotta voisi olla hallitus, joka noudattaa näitä kolmea vaatimusta.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Oma näkemys tilanteesta:

1. Kuntapuoli on rakennellut monopolin tapaista tilannetta, jossa vain sen yhtiöiden tuottamia palveluita ostetaan mm. palkanlaskentaan. Kuten suurimmat ykstyisiä yrityksiä edustavat järjestöt totesivat, kilpailua on estetty ja julkista suositaan. Samaa tutkii kilpailuviranomaiset ja siltä suunnalta kuului jo eilen, että kilpailu ei enää toimi julkisella sektorilla. Liian monta kertaa tarjoajia on vain 1-2 yritystä.

Helsinkiin valittu palkanmaksuohjelmisto on käyttäjien mukaan täysin kusinen. Julkisen puolen tuotantoa.

2. Pitkään jatkunutta varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei ratkaista yksin kaupungin toimenpiteillä. Ala ei houkuttele ja työperäinen maahanmuutto voisi olla ratkaisu noin 3-5 vuoden sisällä. Tokios koulutetut maahanmuuttajat haluttaisiin pitää.

Ratkaisuna koulutus, kilpailun lisääminen ja työperäinen maahanmuutto. Onneksi ainakin seuraavat 4 vuotta voisi olla hallitus, joka noudattaa näitä kolmea vaatimusta.

Helsingissähän ei taida olla samanlaista palveluseteliä käytössä päivähoidon osalta, mitä aika monessa muussa kaupungissa on. Mikä on kieltämättä aika mielenkiintoinen ratkaisu, mutta ainakin on saatu rajattua tehokkaasti yksityisten päiväkotien määrää.

Vakan henkilöstöpula alkaa ihan koulutuspaikoista lähtien. Sille Helsinki ei yksin tietenkään paljoa voi. Ala ei houkuttele surkuhupaisan huonon palkkauksen vuoksi edes alasta kiinnostuneita. Työperäinen maahanmuutto ovisi tietenkin olla osa ratkaisu. Mutta sitten taas toisaalta, kun lapset noin pääsääntöisesti kommunikoivat suomeksi, niin olisihan se ihan hienoa, jos hoitaja ymmärtäisi lapsia edes jotenkin. Mutta eiköhän tässä joka tapauksessa jatketa kohti huonompaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vakan henkilöstöpula alkaa ihan koulutuspaikoista lähtien. Sille Helsinki ei yksin tietenkään paljoa voi. Ala ei houkuttele surkuhupaisan huonon palkkauksen vuoksi edes alasta kiinnostuneita. Työperäinen maahanmuutto ovisi tietenkin olla osa ratkaisu. Mutta sitten taas toisaalta, kun lapset noin pääsääntöisesti kommunikoivat suomeksi, niin olisihan se ihan hienoa, jos hoitaja ymmärtäisi lapsia edes jotenkin. Mutta eiköhän tässä joka tapauksessa jatketa kohti huonompaa.

Ehdottomasti tulisi osata suomea. Siksi kirjoitin 3-5 vuoden päästä voisi työperäisestä maahanmuutosta olla jokin ratkaisu. Mutta se edellyttää melkeinpä oikeistohallitusta ja lisäksi sellaisia toimia, että kun tänne on ihmisiä saatu ja he ovat kouluttautuneet ja opetelleet kielen, ei heitä aleta vainoamaan ja karkottamaan. Viittaan tässä yhtenä mongolialaisen naisen tapaukseen, joka ei ole ainoa.

Silti Helsinki voi myös parantaa.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Leikkipuistojen toiminnan sulkemisessa lakisääteinen menee ylimääräisen edelle eli kaupunki keskittyy siihen mikä kaupungin lakisääteisesti on järjestettävä. Saas nähdä mihin milläkin kunnalla/kaupungilla jatkossa on varaa Sote-uudistuksen jättämällä verokertymällä.
Joku junnukiekon jääajan rahallinen tukeminen tai muukin vastaava rahanmeno saattaa monessa kunnassa tippua pois budjetista, kun rahaa tarvitaan esimerkiksi varhaiskasvatukseen.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ehkä vähän huvittaa ajatus, että oikeistohallitusta haaveillaan ratkaisuksi koulutusongelmaan. Se kun oli juurikin Sipilän sysisurkea oikeistohallitus, joka koulutusleikkauksillaan kusi mm. Kasvatustieteellisen asioita.

Toki Helsingin ongelmana varhaiskasvatuksessa on heikko palkkataso, kuten vaikkapa sosiaalitoimessakin. Esim. Kirkkonummella ja Lohjalla tilanne on molempien osalta parempi - ja Espoossa myös. Mutta kuten sanottu, Helsinki tai kuntasektori ylipäätään ei mahda aloituspaikkatilanteelle juuri mitään, joten nyt tarvittaisiin hallitus, joka lisäisi yliopistoille rahoitusta reilusti - myös (ja etenkin) niille aloille, jotka "eivät tuota mitään", kuten nyt vaikka Kasvatustieteellinen. Itse en osaa asemoida itseäni oikea-vasen-akselille, mutta oikeisto- tai vasemmistohallituksen on vaikea nähdä tätä ratkaisevan. Teoriassa parasta oli tämän näkökulman asioissa se, jos kokoomus ja Vasemmisto + demarit saataisiin samaan enemmistöhallitukseen tekemään kompromissejä.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Etelä-Helsingissä asuu se 120 tuhatta ihmistä ja alueella käy töissä 130 tuhatta ihmistä. On ihan luotevaa, että HSL tarvitsee näiden rahoja, mutta onhan se tietyllä tapaa aika kommunistista että nämä parin pysäkin Joharilta Espalle liikkuvat maksavat saman hinnan kuin Kauniaisista Vuosaareen kulkevat. Epäoikeudenmukaisuuden lisäksi melko monet kulkevat autolla näitä todella lyhyitä matkoja, ja ovat jopa ostaneet auton koska julkisista saatava säästö voi olla yllättävän iso osa auton kiinteistä kustannuksista.

Tämä ei vaan makrona ole yhtä merkittävä kuin pidempien, kantakaupungin ulkopuolelta tulevien automatkojen vähentäminen. Turhaa autoilua toki keskustan sisällä, mutta määrät ovat mitättömät vrt. muu vähentämispotentiaalinen autoliikenne noin niinkun liikkumistutkimusten mukaan. Lyhyt ratikkamatka korvautuu hyvin harvalla lopulta autolla, vaikka jokainen sellaisia ihmisiä tunteekin. Muut syyt estävät sen (mm. pysäköinti).
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ehkä vähän huvittaa ajatus, että oikeistohallitusta haaveillaan ratkaisuksi koulutusongelmaan. Se kun oli juurikin Sipilän sysisurkea oikeistohallitus, joka koulutusleikkauksillaan kusi mm. Kasvatustieteellisen asioita.
Kataisen hallitus mukanaan Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät leikkasivat koulutuksesta vielä enemmän kuin Sipilän hallitus. Mitäs puolueita tässä jää jäljelle?
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kataisen hallitus mukanaan Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät leikkasivat koulutuksesta vielä enemmän kuin Sipilän hallitus. Mitäs puolueita tässä jää jäljelle?
Eivätkös Käteisen hallituksen leikkaukset kohdistuneet toisen asteen koulutukseen? En sano, että sekään olisi ollut mitään muuta kuin tyhmää ja väärin, mutta vastaavaa vaikutusta korkeakoulutuksen asemaan tuskin oli.

Mutta joo, kaikki puolueet ja ylipäätään puoluepoliittinen järjestelmä on paskaa, koska kukaan ei uskalla ottaa vastuuta yli vaalikauden menevistä päätöksistä. Pelataan aivan liikaa kannatuspikavoittojen ehdoilla.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Eivätkös Käteisen hallituksen leikkaukset kohdistuneet toisen asteen koulutukseen? En sano, että sekään olisi ollut mitään muuta kuin tyhmää ja väärin, mutta vastaavaa vaikutusta korkeakoulutuksen asemaan tuskin oli.

Vähän laskentatavasta riippuu, mutta pääsääntönä näin. Korkeakouluille (tai ehkä nyt tässä nimenomaan yliopistoille) luotiin muita rahoitusinsentiivejä, Sipilän hallitus leikkasi korkeakoulutuksesta suoraan ja indeksijäädytyksellä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Helsingissähän ei taida olla samanlaista palveluseteliä käytössä päivähoidon osalta, mitä aika monessa muussa kaupungissa on. Mikä on kieltämättä aika mielenkiintoinen ratkaisu, mutta ainakin on saatu rajattua tehokkaasti yksityisten päiväkotien määrää.
Ehkä ihan hyvä sillä taitaa yksityisen henkilöstötilanne olla vielä huonompi sillä siellä on vielä huonommat palkat ja henkilökunta saa esimerkiksi hoitaa aamulla yksin lapsia ja keitellä heille samaan aikaan puuroa. En muutenkaan henkilökohtaisesti usko, että näin laatupainotteiseen toimintaan kuin kasvatus ja koulutus (jossa tuloksia on vielä hankala mitata tarpeeksi lyhyellä aikavälillä) yksityinen yritys sopii hyvin palveluntuottajaksi.

Ehkä vähän huvittaa ajatus, että oikeistohallitusta haaveillaan ratkaisuksi koulutusongelmaan. Se kun oli juurikin Sipilän sysisurkea oikeistohallitus, joka koulutusleikkauksillaan kusi mm. Kasvatustieteellisen asioita.

Toki Helsingin ongelmana varhaiskasvatuksessa on heikko palkkataso, kuten vaikkapa sosiaalitoimessakin. Esim. Kirkkonummella ja Lohjalla tilanne on molempien osalta parempi - ja Espoossa myös. Mutta kuten sanottu, Helsinki tai kuntasektori ylipäätään ei mahda aloituspaikkatilanteelle juuri mitään, joten nyt tarvittaisiin hallitus, joka lisäisi yliopistoille rahoitusta reilusti - myös (ja etenkin) niille aloille, jotka "eivät tuota mitään", kuten nyt vaikka Kasvatustieteellinen. Itse en osaa asemoida itseäni oikea-vasen-akselille, mutta oikeisto- tai vasemmistohallituksen on vaikea nähdä tätä ratkaisevan. Teoriassa parasta oli tämän näkökulman asioissa se, jos kokoomus ja Vasemmisto + demarit saataisiin samaan enemmistöhallitukseen tekemään kompromissejä.
Espoonkin tilanne taitaa olla aika heikko. Sen sijaan ainakin Tuusula taitaa maksaa pari sataa suurempaa palkkaa kuukaudessa kuin esim Helsinki+ hommaa sijaiset sille ajalle kun vakituisella työntekijällä on suunnitteluaika yms, ja siellä ei paikkoja siis juuri auki ole. Näin ainakin joku somepostaus kertoi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eipä tässä enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ainakin voi huokaista helpotuksesta ettei tuo sotku kosketa henkilökohtaisesti.

Onhan tuo ihan paskaa, veikkaan että Vapaavuori ei olisi pormestarina katsellut ongelmaa yhtä leväperäisesti kuin Vartiainen vaikuttaa toimivan. Toisaalta tämän palstan kannalta hyvä, että Juhana ei ole enää demari, muuten tämäkin ketju olisi täynnä erään kokoomusaktiivin vihervasemmisto sitä ja sannamarin tätä spämmiä
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Eipä tässä enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ainakin voi huokaista helpotuksesta ettei tuo sotku kosketa henkilökohtaisesti.

Jep. Mäntsälä vaihtoi pois Sarastian, kun sen ongelmat eivät lähteneet korjaantumaan. Siis 22k asukkaan Mäntsälä.

Kärsivällisyyttä Helsingin työntekijöille! Positiivista tilanteessa on se, että ei tarvitse törmäillä missään kunnan koulutuksessa allekirjoittaneeseen.
 

Jeffrey

Jäsen
Toisaalta tämän palstan kannalta hyvä, että Juhana ei ole enää demari, muuten tämäkin ketju olisi täynnä erään kokoomusaktiivin vihervasemmisto sitä ja sannamarin tätä spämmiä

Ihan hauska olkiukko. Varsinkin kun huomioidaan, että virhe aiheutui sote-uudistuksesta:

"Virhe johtuu valtakunnallisesta hyvinvointialueisiin siirtymisestä, vastaava johtaja Kirsti Laine-Hendolin kertoo HS:lle.".
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös