Yksi asia, jota Helsingissä (miksei toki myös muualla PK-seudulla ja Suomessa) pitäisi sekä varhaiskasvatuksen että koulupolkujen osalta hyödyntää paremmin on ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut, joihin voisi ohjata enemmän ja rohkeammin maahanmuuttajataustaisia lapsia. Siitähän olisi molemminpuolisia hyötyjä, eli ruotsinkielisten päiväkotien ja koulujen toimintaan tulisi kulttuurillista rikkautta, kun eivät enää toimisi "99% all-white-kantasuomalainen"-demografialla ja vastaavasti maahanmuuttajataustaiset lapset oppisivat ruotsinkielen, jonka oppimisesta on pakkoruotsikeskustelun pohjalta varsin mittavia hyötyjä. Olen tätä ajatusta joskus heittänyt ilmoille tuttavien keskuudessa, joilla lapset on ruotsinkielisessä opintopolussa, mutta vastaus/reaktiot on jostain syystä ollut lähinnä vaivautunut hiljaisuus tai asian sivuuttaminen. Tässähän voisi olla jopa ihan kohtuullinen EK-vaaliteema RKPlle, kun koulujen ja varhaiskasvatuksen ongelmat ovat olleet paljon tapetilla.Totta kai vaihtelua on kaupunginosittainkin, ja esim. oma poika on nyt vaihtamassa saman yksikön eli saman kaupunginosamme toiseen päiväkotiin, jossa tilanne on huomattavan samanlainen kuin teilläkin ilmeisesti. Mutta alueelliset erot ovat varsin selkeitä Helsingissä, mitä tulee varhaiskasvatuksen ongelmiin: läntisillä alueilla henkilökunnan pysyvyys etenkin koulutettujen osalta on huomattavasti parempaa kuin vaikkapa idässä, jossa työntekijät valittelevat aliresursointia ja kielitaitoisen henkilökunnan riittämättömyyttä. Esimerkiksi Mellunmäellä, Kontulassa ja Itäkeskuksessä riippuvuus sijaisista on selkeästi suurinta Helsingissä. Tämä tieto siis oman poikamme päiväkodin johtajalta.
Viimeksi muokattu: