Onhan näitä jo nyt vaikka millä mitalla ja lisää tulee. Jaakko Loikkasen Asian ytimessä -ohjelmassa tilannetta perattiin myös Helsingin osalta joku viikko sitten. On yhtiöitä, joissa korjausvelkaa on huomattavasti enemmän kuin lainanottokykyä. On myös sellaisia, jotka eivät saa lainaa ensinkään. Noissa on pakko periä ylimääräisiä vastikkeita usein ja nostaa vastikkeen suuruutta useammin. Se johtaa myyntipaineisiin, mutta hinnat ovat tietysti matalat. Tämä on valtava taloudellinen ongelma etenkin, kun tuollaiset taloyhtiöt sijaitsevat ennen kaikkea niillä vähinten houkuttelevilla alueilla.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Otto Somppi jättää Tapparan – pelaa uudessa seurassaan HIFK:ssa myös ensi kaudellaLue lisää »
-
Kokoonpanomuutoksilla uuteen Liiga-viikkoon: SaiPan NHL-vahvistukset debytoivat, Lukko ja TPS saavat puolustajia takaisin sairastuvaltaLue lisää »
-
Pantterit johtavat edestä, Canadiens ei jumbosijalta nouse − Atlantin divisioonan alkukauden raporttiLue lisää »
-
Dialogi: Onko Kärpissä valmentajavaihdon aika?Lue lisää »
-
Hurrikaaneja ei pysäytä mikään, Pennsylvaniassa ei pudotuspelejä nähdä − Metropolien divisioonan alkukauden raporttiLue lisää »
-
Boston Bruins antoi potkut Jim MontgomerylleLue lisää »
Helsinki
- Viestiketjun aloittaja hannes_ko
- Alkaa
- 617 277
- 3 726
Helsingistä kertoo jotain se, että kaupunkikuvaan kuuluvat aukiot nähdään rakentamattomina alueina, johon grynderit suunnittelevat ties mitä toimistolaatikkoa.
Je suis Sellsinki-tarra.
Tykkään! Toivottavasti noita liimattaisi urakalla Vuosaaren loputtomien rakennustyömaiden aitoihin.
Ilkivalta | ”Sellsinki”-tarrat ilmestyneet katukuvaan – Kaupunkia solvaavat tarrat pyritään poistamaan pikaisesti
Eri puolille Helsingin keskustaa ilmestyneet kookkaat tarrat ottavat kantaa kaupungin toimintaan.www.hs.fi
Tämä mainitsemasi ongelma on todellinen, mutta sanoisin sen olevan paljon suurempi muualla kuin Helsingissä. Jossakin Itä-Suomessa vaikka olisi oma tontti, niin vakuusarvo on 0 huomattavasti todennäköisemmin kuin Helsingissä.
@Styge :n mainitsema ongelma taisi koskea sitä, että osakkailta jää vastikkeet maksamatta, joka ei nyt sen suurempaa vaaraa aiheuta hyvin hoidetulle yhtiölle yksittäistapauksena. Useampia maksuvaikeuksia jos ilmaantuu ja yhtiöllä ei suuria puskureita ole, niin muut osakkaat pääsevät taas maksamaan lisää. Toki yhtiö voi ottaa osakkeen hallintaan ja ulosotosta saa rahat joskus, mutta ärsyttäviä tilanteita muille osakkaille.
Juu, näin on, ja tuo Loikkasen ohjelman insertti käsitteli myös haja-asutusalueita, joissa tilanne on tietysti se kaikkein vaikein.
Voi tosiaan olla, että luin sen alkuperäisen viestin vähän huolimattomasti. Tuli vain mielleyhtymä, kun itsekin taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajana käyn jatkivasti näitä keskusteluja mm. isännöitsijämme kautta.
Jep. Taisi kyllä Tikkurilasta mennä AsOy viime vuonna selvitysmiehen asiakkaaksi, joten kyllä niitä joka puolella on. Turusta tiedän yhden yhtiön, jossa osalla osakkaista on suurempi asuntolaina kun mitä osakkeen arvo on nykypäivänä. Karmeita tilanteita.
Toivottavasti yhtiönne maksaa edes kokouspalkkiot hpj:lle, on monissa yhtiöissä todella kiittämätön rooli tehdä oto:na. Mutta ei niitä eläkeukkojakaan uskalla aina päästää sitä postia hoitamaan. Isännöitsijälle sentään maksetaan hänen työstään ja jos on huono isännöitsijä se kannattaisi aina vaihtaa heti eikä kymmenen vuoden päästä kun selvitysmies soittelee.
Konkurssiuhan alla olevat rakennusfirmat voivat parhaimmillaan olla hyvä tilaisuus.
Omalla kohdalla kävi juuri niin; saatiin valmis kämppä yhtiöstä, josta oli jäänyt myymättä muutama asunto, ja nurin menossa ollut rakennusfirma otti edellisen asuntomme vaihdossa hinnasta tinkimättä.
Käytännössä saimme 7 v uudemman, puolta suuremman ja 15 km lähempänä Helsinkiä olevan kämpän parin 10k€:n lisälainalla.
Omalla kohdalla kävi juuri niin; saatiin valmis kämppä yhtiöstä, josta oli jäänyt myymättä muutama asunto, ja nurin menossa ollut rakennusfirma otti edellisen asuntomme vaihdossa hinnasta tinkimättä.
Käytännössä saimme 7 v uudemman, puolta suuremman ja 15 km lähempänä Helsinkiä olevan kämpän parin 10k€:n lisälainalla.
Turismi | "Häiriötä" aiheuttavat turistibussit aiotaan häätää Senaatintorilta Helsingissä
Helsingin kaupunki aikoo kieltää turistibussien pysäköinnin Senaatintorilla. Syynä mainitaan bussien aiheuttama häiriö.
www.hs.fi
Kaupunkisuunnittelu | Tältä näyttää Triplan edustalle nouseva 32-kerroksinen tornitalo
Rakennukseen on määrä tulla 32 kerrosta. Korkeudeltaan se on vähintään 130 metriä.
www.hs.fi
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Myös näyttelijä Mikko Leppilammen kipparoima, tai sille kasvonsa antanut "bailukeskus" Suvilahdessa etenee. Kaupunkiympäristölautatakunta käsittelee hanketta tiistaina ja lopullisesti siitä päättää kaupunginhallitus. Jäähalli/monitoimiareena on toki eri ryhmän hanke, tai visio, mutta ei kai molempia tuonne mahdu, tai molempia sinne kaavailla? Jahans, jos lukisi loppuun asti:Helsingin skyline saamassa hienon uuden palasen.Kaupunkisuunnittelu | Tältä näyttää Triplan edustalle nouseva 32-kerroksinen tornitalo
Rakennukseen on määrä tulla 32 kerrosta. Korkeudeltaan se on vähintään 130 metriä.
Kaupunkisuunnittelu | Suvilahden suunnitelmat etenevät: uusi viihdekeskus vetäisi tuhansia ihmisiä
Tapahtumakeskukseen on suunniteltu monitoimiareenaa, toimistoja, ravintoloita, liiketiloja ja hotellitoimintaa.
www.hs.fi
Mikäli tuo lakko toteutuu, niin aikas hankalaksi menee elämä täällä Ogelissa. Joo, juna kyllä kulkee ja sekä tietenkin ykkösratikka kulkee Käpylästä keskustaan, mutta muuten tulee sitten olemaan hankalaa. Toivotaan parasta, että onnistuvat selvittämään pattitilanteen.
Kyllä tämäkin sinne Sellsinki-teeman alle menee.
www.hs.fi
Siis 86 000 uutta asukasta pelkästään tuolle alueelle, ja kun otetaan huomioon vielä kaikki muut "kehittämis(tiivistämisvimma)hankkeet" etelässä, lännessä ja idässä, niin voi vain todeta, että hyvästi se entinen Euroopan oikeasti vihrein ja vehrein pääkaupunki, siinä ei paljon Viikinkalliot ja lähimetsät paina, kun pitää saada gryndereille, Annille, Otsolle ja muille kokkareille lisää fyrkkaa. Mutta puistot on kuitenkin niin kivoja, metsät ja monimuotoisuus on muutenkin täysin yliarvostettua (eikö juuri ole ollut puhetta puupelloista näidenkin poliitikkojen taholta). Malmin lentokentän rakentaminen ja samalla Malmin alueen kehittäminen on tietysti selvää, mutta eikö tuossakin voitaisi pitää joku kohtuus mukana. Nyt tuntuu osittain jopa siltä, että joka suuntaan halutaan väkisin tunkea joku pikaraitiotie, jotta grynderit pääsevät hakemaan pikavoitot alueen kehittämisen (aivan saatanan ärsyttävä termi muuten) varjolla.
Pitää oikeasti alkaa seuraamaan, mihin suuntaan keskiluokan ja lapsiperheiden muuttoliike on tulevina vuosina, kelle tätä kaupunkia siis nyt rakennetaan ja miksi väestönkasvuennustetta ei ole vieläkään päivitetty niistä täysin epärealistisista luvuista alaspäin? Uusien asuntojen hinnatkaan eivät varmasti ole tulossa alas, vaikka tämä on se toinen tärkeä perustelu nykyiselle luonnon tuhoamistahdille ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi. Jos asuntojen hintoihin oikeasti haluttaisiin muutosta, vaatisi se koko asumistukijärjestelmän räjäyttämisen atomeiksi, mutta eihän siihenkään kukaan uskalla koskea. Mukavahan se on asuntoja omistaa, kun veronmaksajat kuittaa vuokralaisen vuokran. Itsekin pääsin tätä systeemiä hyödyntämään usean vuoden ajan.
Mutta tämä on vain tällaisen muutosvastaisen luonnonystävän jupinaa, kyllä siellä kaupungin johdossa varmasti tiedetään, miten pitää toimia, jotta asukasviihtyvyys säilyy edes jollain tasolla tulevaisuudessakin... Naapuritalon ikkuna kahdeksan metrin päässä olevassa kerrostalossa marraskuun pimeydessä ja vesisateessa, siinä sitä mielikuvaa kerrakseen.
Raitiovaunut | Uuden pikaratikan reitti tarkentuu yhä Helsingissä
Viikin-Malmin raitiotien varteen Helsinki on sovitellut asuntoja jopa noin 86 000 asukkaalle.
www.hs.fi
Siis 86 000 uutta asukasta pelkästään tuolle alueelle, ja kun otetaan huomioon vielä kaikki muut "kehittämis(tiivistämisvimma)hankkeet" etelässä, lännessä ja idässä, niin voi vain todeta, että hyvästi se entinen Euroopan oikeasti vihrein ja vehrein pääkaupunki, siinä ei paljon Viikinkalliot ja lähimetsät paina, kun pitää saada gryndereille, Annille, Otsolle ja muille kokkareille lisää fyrkkaa. Mutta puistot on kuitenkin niin kivoja, metsät ja monimuotoisuus on muutenkin täysin yliarvostettua (eikö juuri ole ollut puhetta puupelloista näidenkin poliitikkojen taholta). Malmin lentokentän rakentaminen ja samalla Malmin alueen kehittäminen on tietysti selvää, mutta eikö tuossakin voitaisi pitää joku kohtuus mukana. Nyt tuntuu osittain jopa siltä, että joka suuntaan halutaan väkisin tunkea joku pikaraitiotie, jotta grynderit pääsevät hakemaan pikavoitot alueen kehittämisen (aivan saatanan ärsyttävä termi muuten) varjolla.
Pitää oikeasti alkaa seuraamaan, mihin suuntaan keskiluokan ja lapsiperheiden muuttoliike on tulevina vuosina, kelle tätä kaupunkia siis nyt rakennetaan ja miksi väestönkasvuennustetta ei ole vieläkään päivitetty niistä täysin epärealistisista luvuista alaspäin? Uusien asuntojen hinnatkaan eivät varmasti ole tulossa alas, vaikka tämä on se toinen tärkeä perustelu nykyiselle luonnon tuhoamistahdille ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi. Jos asuntojen hintoihin oikeasti haluttaisiin muutosta, vaatisi se koko asumistukijärjestelmän räjäyttämisen atomeiksi, mutta eihän siihenkään kukaan uskalla koskea. Mukavahan se on asuntoja omistaa, kun veronmaksajat kuittaa vuokralaisen vuokran. Itsekin pääsin tätä systeemiä hyödyntämään usean vuoden ajan.
Mutta tämä on vain tällaisen muutosvastaisen luonnonystävän jupinaa, kyllä siellä kaupungin johdossa varmasti tiedetään, miten pitää toimia, jotta asukasviihtyvyys säilyy edes jollain tasolla tulevaisuudessakin... Naapuritalon ikkuna kahdeksan metrin päässä olevassa kerrostalossa marraskuun pimeydessä ja vesisateessa, siinä sitä mielikuvaa kerrakseen.
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Kyllä tämäkin sinne Sellsinki-teeman alle menee.
Raitiovaunut | Uuden pikaratikan reitti tarkentuu yhä Helsingissä
Viikin-Malmin raitiotien varteen Helsinki on sovitellut asuntoja jopa noin 86 000 asukkaalle.
Siis 86 000 uutta asukasta pelkästään tuolle alueelle, ja kun otetaan huomioon vielä kaikki muut "kehittämis(tiivistämisvimma)hankkeet" etelässä, lännessä ja idässä, niin voi vain todeta, että hyvästi se entinen Euroopan oikeasti vihrein ja vehrein pääkaupunki, siinä ei paljon Viikinkalliot ja lähimetsät paina, kun pitää saada gryndereille, Annille, Otsolle ja muille kokkareille lisää fyrkkaa. Mutta puistot on kuitenkin niin kivoja, metsät ja monimuotoisuus on muutenkin täysin yliarvostettua (eikö juuri ole ollut puhetta puupelloista näidenkin poliitikkojen taholta).
Mutta tämä on vain tällaisen muutosvastaisen luonnonystävän jupinaa, kyllä siellä kaupungin johdossa varmasti tiedetään, miten pitää toimia, jotta asukasviihtyvyys säilyy edes jollain tasolla tulevaisuudessakin... Naapuritalon ikkuna kahdeksan metrin päässä olevassa kerrostalossa marraskuun pimeydessä ja vesisateessa, siinä sitä mielikuvaa kerrakseen.
Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Ensinnäkin, kuten Vihreiden(!) pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on moneen kertaan sanonut, hillittömäksi kasvaneita neliöhintoja voi pitkällä tähtäimellä laskea tehokkaasti vain rakentamalla niitä lisää. Helsingissähän on ollut paljon spekulaatiota siitä, että kysyntään ei ole tahallaan vastattu, jolloin esim. kantakaupungin ja sen läheisten kiinteistöjen omistajat ovat saaneet valtavasti arvon nousua.
Toiseksi luontoarvoa on sekin, että tiiviisti asuminen säästää oikeasti koskematonta luontoa huomattavasti tehokkaammin kuin ihmisten hajasijoittaminen pitkin metsiä. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että viihtyisyys, puistot ja lähiluonto ovat tärkeitä viihtyvyyttä nostavia elementtejä, iloitsen niistä Töölössäkin. Linkittämäsi hankkeen suunnittelun onnistumista on paha tietysti kommentoida näin vähäisillä tiedoilla.
Pakkohan jokaisen vastarannakiisken on nykyinen suuntaus hyväksyä, mutta kokonaan toinen asia on sitten se, millä tasolla hankkeet toteutuvat. Kyllä Helsingissäkin on vielä tilaa järkevälle tiivistämiselle, mm. edellä mainittu Malmin lentokentän rakentaminen ja samalla koko alueen kehittäminen toimikoon yhtenä esimerkkinä. Tuossakin kohteessa lähiluonto ottaa jonkin verran osumaa, mutta ainakin isommat metsäalueet säästyvät. Mutta edelleen peräänkuulutan sitä, mille väestömäärälle tätä kaupunkia suunnitellaan. Liian suuruudenhulluilla visioilla homma lähtee alusta lähtien väärille urille ja siitä taas kärsivät ennen kaikkea kaupungin nykyiset asukkaat.
Osmo on tässä aivan liian musta-valkoinen. Hinnat laskevat rakentamisen seurauksena vain, jos tyhjillään olevien asuntojen määrä kasvaa niin paljon, että syntyy aitoa hintakilpailua eli ostajien markkinat. Se taas on todella haitallista ainakin kahdesta näkökulmasta: 1) omaisuuden arvon roima lasku, mikä tuossa mittakaavassa vaikuttaisi talouteen voimakkaasti ja 2) turha maan täyttäminen...
...mikä nousee tässäkin esille. Helsingissä on todella paljon tyhjää rakennettua tilaa. Uutta ei tarvitsisi rakentaa kuin murto-osa siitä mitä nyt on suunnitteilla ja rakenteilla, jos tyhjänä tai selkeällä vajaakäytöllä olevat tilat otettaisiin korjausrakentamisen keinoin käyttöön. Syy, miksi näin ei tehdä on se, että rakennusyritykset saavat aivan verrattomasti suuremman voiton aluerakentamisesta jos voidaan rakentaa uusi talo metsän tilalle kuin korjata vanha rakennus uuteen käyttöön.
Mutta saadaanpahan lisää sporia, jee, ja vaikeammat autoiluolosuhteet! Jatkossa kaltaiseni voivat sitten mennä Haagasta Selloon parilla sporalla illalla ysin jälkeen hakemaan neljä kassillista ruokia, pari pakettia vaippoja ja 24-pakin kokista...
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Olisi pitänyt ehkä kirjoittaa vähän tarkemmin. Hintojen laskua esim. kantakaupungin alueella ei tosiaan välttämättä kannata erikseen tavoitella (paitsi ehkä vuokramarkkinoilla, mutta siinäkin toteutustavat ovat kaikki aukkoisia), mutta Helsingin kaupungissa kokonaisuudessaan hintojen pitäminen kohtuullisena on järkevä poliittinen tavoite. Tiivistysrakentaminen myös lähiöihin on tämän tavoitteen saavuttamisessa aika olennainen tekijä. Näin kaupungin kokonaistarjonta suhteessa kysyntään laskee ja samalla myös asumisen kustannukset. Vähintäänkin nousupaineet pienentyvät.
Kaavoituspolitiikka on monimutkaista ja useimmiten joku on siihen tyytymätön. Siitä olen kyllä 100% samaa mieltä, että korjausrakentamista pitäisi tukea enemmän jo ihan ekologisista syistä, mutta myös kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta. Samoin tulevaisuudessa työelämän muutoksen pitäisi johtaa etenevissä määrin siihen, että toimistotiloja muutetaan asuinpaikoiksi.
Tässäkin ketjussa esiintyvät grynderien isot voitot ovat monelta osin aikamoista kaupunkilaislegendaa. Lähes kaikki grynderit ovat juuri lopettaneet tai aloittamassa yt-neuvotteluja ja esimerkiksi yksi kannattavimmista YIT teki viime vuonna asuinrakentamisella n. 8 % oikaistun liikevoiton. Käytännössä saman saisi ampumalla rahat sokkona pörssiin (okei viime vuonna ei olisi saanut).
Rakennuskustannukset ovat nousseet huomattavasti kovempaa vauhtia kuin asuntojenhinnat. Rakentamisen hinta ei ole sidoksissa siihen minne rakennetaan, mutta ne myyntihinnat taas tulevat markkinoilta alueelle tyypillisten hintojen perusteella. Valtaosa gryndereistä on ollut jo pitkään letkuissa ja tämä kehitys on hidastanut kehitystä kaupungin laitamilla jossa myyntihinnat ovat maltilliset. Kivistö ja Kuninkaantammi onkin hyviä esimerkkejä alueista joilla moni grynderi on ajettu ulos liiketoiminnasta kun ne alueelle nähdyt lupaukset eivät ole toteutuneet. Toki esimerkkejä on muitakin esimerkiksi Kalasataman seutu, mutta siellä syyt ovat hivenen erilaisia.
Juuri tällä hetkellä on aivan liian suuri riski lähteä rakentamaan niille alueille jonne kaupungin laajentuminen olisi suotavaa. Raidejokeri toivottavasti yhdistää näitä alueita muuhun kaupunki-infraan ja sitä kautta esimerkiksi Kaivoksela yms. saadaan neliöhinnat sille tasolle, että siellä kannattaa ylipäänsä lähteä rakentamaan - toki tämä ei ole enää pelkästään Helsinki asiaa. Tällä hetkellä Helsinkiin ei kannata juuri rakentaa ellei tontti ole raideliikenteen varrella tai sitten täydennysrakentamista alueelle jossa neliöhinnat ovat kohtuulliset. Grynderin mahdollisuus vaikuttaa rakentamisen hintaan on lopulta melkoisen pieni, ja jos perustukset ja rakenteet yms. taloinfra tehdään asianmukaisella tavalla, puhutaan kympeistä - ehkä maksimissaan satasista per myytävä neliö.
Rakennuskustannukset ovat nousseet huomattavasti kovempaa vauhtia kuin asuntojenhinnat. Rakentamisen hinta ei ole sidoksissa siihen minne rakennetaan, mutta ne myyntihinnat taas tulevat markkinoilta alueelle tyypillisten hintojen perusteella. Valtaosa gryndereistä on ollut jo pitkään letkuissa ja tämä kehitys on hidastanut kehitystä kaupungin laitamilla jossa myyntihinnat ovat maltilliset. Kivistö ja Kuninkaantammi onkin hyviä esimerkkejä alueista joilla moni grynderi on ajettu ulos liiketoiminnasta kun ne alueelle nähdyt lupaukset eivät ole toteutuneet. Toki esimerkkejä on muitakin esimerkiksi Kalasataman seutu, mutta siellä syyt ovat hivenen erilaisia.
Juuri tällä hetkellä on aivan liian suuri riski lähteä rakentamaan niille alueille jonne kaupungin laajentuminen olisi suotavaa. Raidejokeri toivottavasti yhdistää näitä alueita muuhun kaupunki-infraan ja sitä kautta esimerkiksi Kaivoksela yms. saadaan neliöhinnat sille tasolle, että siellä kannattaa ylipäänsä lähteä rakentamaan - toki tämä ei ole enää pelkästään Helsinki asiaa. Tällä hetkellä Helsinkiin ei kannata juuri rakentaa ellei tontti ole raideliikenteen varrella tai sitten täydennysrakentamista alueelle jossa neliöhinnat ovat kohtuulliset. Grynderin mahdollisuus vaikuttaa rakentamisen hintaan on lopulta melkoisen pieni, ja jos perustukset ja rakenteet yms. taloinfra tehdään asianmukaisella tavalla, puhutaan kympeistä - ehkä maksimissaan satasista per myytävä neliö.
/img-s3.ilcdn.fi/5f9ebd8d0994d28c3a00887854cb35e4177934c720b4fab7e0c6fd9905b031f0.jpg)
HSL:n tarkastusmaksu nousemassa 100 euroon? ”Olisi perusteltua”
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja asetusehdotuksesta, jossa tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi Helsingin seudulla.
www.iltalehti.fi
Tuosta satasesta maksua voisi hyvin korottaa vaikka vitosella vuosittain.
Mikä hyöty tuosta saataisiin, on toinen juttu. En usko että, ratkaisu olisi perusteltu maksumoraalia kohottavan pelotevaikutuksen tehokkuudenkaan kannalta: ne, jotka eivät lippujaan maksa 80e tarkastusmaksun uhalla, tuskin sitä tekevät 20 euron korotuksen seurauksena. Iso osa pummilla liikkuvista on ylivelkaantuneita, joiden maksukyvyttömyys lie krooninen ongelma; jos saavat joskus rahaa, niin se on todennäköisesti valtiolta.
www.verkkouutiset.fi
HS: Joka toinen julkisen liikenteen tarkastusmaksu jätettiin maksamatta | Verkkouutiset
HS: Joka toinen julkisen liikenteen tarkastusmaksu jätettiin maksamatta | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Viimeksi muokattu:
Eikö tätä valtiolta tulevaa rahaa voisi sitten vähentää sakkojen maksuun?Mikä hyöty tuosta saataisiin, on toinen juttu. En usko että, ratkaisu olisi perusteltu ns. pelotevaikutuksen tehokkuudenkaan kannalta: ne, jotka eivät lippujaan maksa 80e tarkastusmaksun uhalla, tuskin sitä tekevät 20 euron korotuksen seurauksena. Iso osa pummilla liikkuvista on ylivelkaantuneita, joiden maksukyvyttömyys lie krooninen ongelma; jos saavat joskus rahaa, niin se on todennäköisesti valtiolta.
HS: Joka toinen julkisen liikenteen tarkastusmaksu jätettiin maksamatta | Verkkouutiset
HS: Joka toinen julkisen liikenteen tarkastusmaksu jätettiin maksamatta | Verkkouutiset
Erkka Lapanen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK - FC Liverpool
Helsinki - Maailman paskin kaupunki. Jos sinulla on auto.
www.hs.fi
Pysäköinti | Odottamaton seuraus Helsingin pysäköintipolitiikalle: hinnankorotus tuo hinnankorotuksia
Etelä-Haagassa sijaitsevassa taloyhtiössä autopaikkamaksut nousevat yli neljälläkymmenellä prosentilla.
www.hs.fi
Tuntuu hieman, että elän Helsingin sisällä Shangri-lassa. 10-15min keskustasta autolla ja omalla kotikadulla on ilmainen kadunvarsipysäköinti kellon ympäri. Tämä on ikään kuin hieman unohtunut alue, toki varmasti syynätään lähivuosina ja isketään maksut / poistetaan pysäköintimahdollisuus kokonaan. Jos asuisin tuossa kadun toisella puolella maksullisella alueella, niin toisin joka päivä auton tähän kadulle. Kumma juttu, että eivät ole tätä tajunneet (tai jaksaneet).
Voi olla, että siinä toisella puolella ei olla niin persaukisia, että olisi tarvetta nähdä sitä vaivaa?
Enemmän ihmetyttää, että sitä ilmaista katua eivät ole löytäneet autonjemmaajat. Tuossa työpaikan lähistöllä on kadunpätkä, jossa on vapaa pysäköinti ja se on täynnä autonromuja, jotka eivät ole siitä liikahtaneet talven aikana ja vastaavasti töihin tulijat joutuvat etsimään minkäänlaista paikkaa. Tuollainen 24h kiekkomerkki olisi hyvä siinä mielessä, että silloin saataisiin nämä ikipysäköijät hinattua laillisesti Ämmässuolle.
Asutko tyyliin Vallilassa? Ainakin itse bongasin, että siellä ei ollut maksullisia kadunvarsia tms.
Tuosta Etelä-Haagan esimerkistä: Itse asun juurikin täällä, ja meillä tehdään juuri tuo sama kuin yllä linkatussa artikkelissa. Eli taloyhtiön tolppapaikkojen hinta nostetaan asukaspysäköintiä hieman kalliimmaksi, 25 eurosta 40 euroon. Ihan perseestä, mutta minkäs teet.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy