Nämä lainatut lauseet ovat keskenään 100% ristiriidassa.
Niinkö? Et ymmärtänyt jutun juonta?
Nämä lainatut lauseet ovat keskenään 100% ristiriidassa.
Liigassa on niin paljon korjattavaa joten totean lyhyesti että siitä voitaisiin lähteä liikkeelle että ensin supistetaan joukkuemäärä 10 ja avataan sarja kilpailulle.
Turhaan te täällä kiistelette. @Valle perustaa kiinnostuksensa/tunteensa pelin tasoon. Monille meistä muista tunne ja kiinnostus perustuu erilaisiin asioihin, kuten tiiviseen yhteisöön, vieraspelireissuihin, vääntöihin työpaikalla, omiin kasvatteihin jnejne. Kaikilla on omat polkunsa.
Pitäisikö myös KHL avata kilpailulle?
Pitäisikö NHL avata kilpailulle? Turha esittää tyhmää.
Mikä juttu toi on, että Liigan pitäisi olla auki, mutta esim. KHL:n ei pidä olla? Toki itse näkisin mielelläni Liigan auki ei siinä...
Mitäköhän järkeä siinä olisi? Noita joukkueita nyt on muutenkin enemmän KHL:ssä. Kaksi jo karsittiin, toivottavasti vielä lisää tulevina vuosina.
Puhuit, että ensin pitäisi Liigassa joukkuemäärä tiputtaa kymmeneen ja sitten sarja auki, jos KHL:ssä joukkuemäärä tiputettaisiin semmoiseen määrään mikä sinun mielestäsi olisi hyvä niin tulisiko tämän jälkeen KHL:n olla auki? Vai onko tämä vain tätä Liigan dissaamista, että sen kuuluu olla auki (koska se ei sitä nyt satu olemaan), mutta KHL:n ei kuulu olla auki?
Vertailetko todella näitä sarjoja keskenään? Toinen on ammattilaissarja ja toinen kasvattajasarja. Kerro nyt vielä miten se hyödyttäisi KHL:ää niin päästään joskus eteenpäin tässä keskustelussa tuon jankkaamisen sijaan.
Miten tuo Liigaa hyödyttäisi? Se voisi ehkä hyödyttää, mutta olisi tuossa riskinsä myös. Pisti vain silmään, että toiseen sarjaan sitä huudetaan "kilpailun" nimissä ja toiseen sitten ei.
Vertailetko todella näitä sarjoja keskenään? Toinen on ammattilaissarja ja toinen kasvattajasarja. Kerro nyt vielä miten se hyödyttäisi KHL:ää niin päästään joskus eteenpäin tässä keskustelussa tuon jankkaamisen sijaan.
Ota ne suomi-lasit pois silmiltä. Maailman silmissä Suomi oli neukkulan etupiiriä ja siten osa Itä-Eurooppaa. Toki ainoana demokraattisena maana vapaaehtoisesti kuului idän blokkiin, josta YYA-sopimuksen pidennykset kertoivat. Samaa sävyä kuluu nykyäänkin valtiojohdon suusta, kun sale pitää "keskusteluyhteyttä auki"...ainoana geopoliittisesti läntisen Euroopan maan
Vertailetko todella näitä sarjoja keskenään? Toinen on ammattilaissarja ja toinen kasvattajasarja. Kerro nyt vielä miten se hyödyttäisi KHL:ää niin päästään joskus eteenpäin tässä keskustelussa tuon jankkaamisen sijaan.
En jaa kanssasi aivan yhtä ehdotonta Suomi kuvaa.Ota ne suomi-lasit pois silmiltä. Maailman silmissä Suomi oli neukkulan etupiiriä ja siten osa Itä-Eurooppaa. Toki ainoana demokraattisena maana vapaaehtoisesti kuului idän blokkiin, josta YYA-sopimuksen pidennykset kertoivat. Samaa sävyä kuluu nykyäänkin valtiojohdon suusta, kun sale pitää "keskusteluyhteyttä auki"...
En jaa kanssasi aivan yhtä ehdotonta Suomi kuvaa.
On päivänselvää, että Suomi ei lukeutunut yhtä tiiviisti geopoliittisesti länteen kuin monet länsi-Euroopan maat, mutta Suomi ei kuitenkaan ollut Varsovan liiton jäsen, kuten kaikki muut nyt KHL:ssä pelaavat maat ja ainoa demokraattinen maa eli Suomi oli ainoa maa, joka ei ollut rautaesiripun takana. Täten on mielestäni perusteltua esittää väite Suomen olevan ainoa geopoliittisesti länteen sijoittuva maa KHL:ssä. MItä tulee suomettumiseen ja YYA-sopimuksiin näkisin tuon olleen enemmänkin ajan kuva ja savuverhon takaa tehtyä politiikkaa, jossa tähtäin oli turvata Suomen puolueettomuus. Erityisesti niillä asetuksilla, jotka tuohon aikaan oli. Jälkikäteen on helppo sanoa tuon olleen häpeällisistä lieveilmiöistä huolimatta sellaista politiikkaa, joka vei Suomen geopoliittisella kartalla yhä enenmmän kohti länteä. Paljon enemmänkin se saisi olla, jos se minusta olisi kiinni.
Kuten hyvin tiedät Suomi jakaa EU maista eniten yhteistä rajaa tuon silovikkien johtaman kleptokratian kanssa, joka asettaa Suomen hieman erilaiseen asemaan muiden EU maiden kanssa. Samalla se tarkoittaa sitä, että kahdenvälisten suhteiden hallinnassa Suomella on useita rooleja. Keskeisimmät näistä ovat yhteinen EU - maiden kanssa oleva rooli sekä naapurivaltion rooli. Jos ja toivottavasti kun Suomi liittyy Natoon saadaan lihakset viimein sen toisenkin roolin luiden päälle.
Näin asia nähtiin Suomessa. Meidän poliitikoille YYA oli puolueettomuussopimus. Itärajan takana se oli sotasopimus ja samoin asia nähtiin länessä: Suomeen oli maalitettu 3000 kohdetta ydinaseille 60-luvulla. Soumi oli tuolloin idän ja lännen kiistakapula, johon idällä oli etuoikeus em sopimuksen myötä.YYA-sopimuksiin näkisin tuon olleen enemmänkin ajan kuva ja savuverhon takaa tehtyä politiikkaa, jossa tähtäin oli turvata Suomen puolueettomuus.
Lopeta itsepetos. Tie Suomen hallitukseen kulki Kremlin hyväksynnän kautta 60-luku - 1991 ja Suomen pelastus oli NL:n hajoaminen. Suomi lähentyi jatkuvasti neukkulaa, koska poliittisen eliitin mätäneminen oli 70-luvusta eteenpäin kiihtyvää. Mainioina esimerkkeinä Halonen ja Väyrynen. Koivisto taisteli viimeiseen asti NL:n hajoamista vastaan, vaikka se ei todellakaan ollut Suomen etu. Niin ostomiehet tekee. Väärin. Länteen lähdettiin kulkemaan vasta kun oli pakko! EEC ei tätä isoa kuvaa muuta.Jälkikäteen on helppo sanoa tuon olleen häpeällisistä lieveilmiöistä huolimatta sellaista politiikkaa, joka vei Suomen geopoliittisella kartalla yhä enenmmän kohti länteä.
Höpö löpö. Suomen asettaa eri asemaan se, että lännettymistä ei viety loppuun ja liitytty NATOon. Me makaamme edeleen suomettumisen paskaojassa, vaikka siihen ei edes enää ole YYA-vipuvartta ja Paasikiveä, UKKta tai Koivistoa vartiomiehenä.Kuten hyvin tiedät Suomi jakaa EU maista eniten yhteistä rajaa tuon silovikkien johtaman kleptokratian kanssa, joka asettaa Suomen hieman erilaiseen asemaan muiden EU maiden kanssa.
Miten Suomen politiikka edesauttoi NL:n hajoamista? Sillä se meidät pelasti sulautumiselta...puutteineenkin politiikalla saavutettiin se tärkein tavoite.
Ei mitenkään, mutta se ei ollutkaan Suomen politiikan tärkein tavoite, vaan sen "rajoitetunkin" itsenäisyyden säilyttäminen ja länsisiteiden ylläpitäminen. Suomea ei pidetty itäblokin maana lännessä, vaikka tietysti NL:n vaikutusvalta tiedettiin ja ymmärrettiin. Ihan hyvin oli kuitenkin lännessä tiedossa, mihin suuntaan Suomi mieluiten liikkuisi, ja yhteistyötä tehtiin lännenkin kanssa kulisseissa. Ei tämän päivän malliin tietenjään, koska totta kai Suomi oli lännelle myös hyvin epäluotettava maa tässä suhteessa.Miten Suomen politiikka edesauttoi NL:n hajoamista? Sillä se meidät pelasti sulautumiselta...
Ihan samaa mieltä. Venäjän kanta Suomen NATO-jäsenyydelle pitäisi mielestäni kuitenkin olla sivuroolissa. Kyseinen asia ja yleinen keskustelu aiheesta on Suomessa nostettu päärooliin, joka on juuri sitä mitä Venäjällä toivotaan. Jos Venäjän kannan merkitys asettuisi mittasuhteiltaan oikeaan asemaan olisi NATO-keskustelun spektri aivan toisen värinen. Nyt pelätään Venäjän mielipidettä ja seurausta NATO-jäsenyydestä, kun ainoa konkreettinen uhka on sellainen, joka NATO-jäsenyydellä voidaan ehkäistä. Venäjä ei ole aikaisemminkaan kunnioittanut Suomen puolueettomuutta, joten miksi se tekisi sitä vieläkään.Lopullisena irtiottona olisi pitänyt vielä EU:n lisäksi hakea NATO-jäsenyyttä, kun se olisi ollut Venäjällekin vielä ok. Vieläkin pitäisi hakea, mutta pikku pakkastahan tuosta nyt seuraisi idän suhteille.
Melko huvittava väite, kun ottaa huomioon, ettei edes vaikuttamisen ykkösväline ollut Tehtaankadun hallittavissa SKDL:n ollessa aleniuslaisten miehittämä ja SKP:n mennessä enemmistöineen Aarne Saarisen johtoryhmälle. Neuvostomyönteiset Aimo Aaltoset ja Ville Pessit jäivät päätöksenteossa sivuosaan melko nopeasti eikä taistolaisetkaan kyenneet koskaa nousemaan oppositio-osastaan pois, vaikka yritystä toki piisasi. Luepa vaikka Kimmo Rentolaa ja Veli-Pekka Leppästä!Tie Suomen hallitukseen kulki Kremlin hyväksynnän kautta 60-luku - 1991
Joissain haavekuvissa ehkä. Todellisuudessa kaikki merkittävät puolueet laukkasiTehtaankadulla pönkittämässä omaa asemaansa -> Suomi liukui tasaisesti kohti itää. Hitaasti ja varmasti. Aivan kuten neukkulan plääni oli, kun hommaa ei saatu 2MS asein pakettiin.Ei mitenkään, mutta se ei ollutkaan Suomen politiikan tärkein tavoite, vaan sen "rajoitetunkin" itsenäisyyden säilyttäminen ja länsisiteiden ylläpitäminen.
ME ei olla puolueeton nykyään eikä oltu puolueeton edes kylmän sodan aikana. Nykyään EU ja silloin YYA. Molemmat sopimukset laittaa meidät leiriin...Venäjä ei ole aikaisemminkaan kunnioittanut Suomen puolueettomuutta, joten miksi se tekisi sitä vieläkään.
Opettele Suomen historiaa kohdasta yöpakkaset.Melko huvittava väite
Aivan kuten oletin ei vastausta kysymykseen. Miksi siis minunkaan pitäisi vastata. Hyvää yötä.
Kiitos vinkistä, kirjoitin aiheesta kandidaatintutkielmani arvosanalla 5, samoin tein sivuaineeni proseminaarissa, joskin toisesta näkökulmasta.Opettele Suomen historiaa kohdasta yöpakkaset.
Nyt alkaa karmeet väännöt. Legandaarinen Stadin ykkönen HIFK vastaan puolen Suomen Kärpät. Toivottavasti tulee tasainen sarja.
Let´s play hockey! Parempi voittakoon!
Eli jos ehdottaa Liigalle supistamista, niin voidaan toki kysyä, että olisiko siitä apua myös KHL:n tapauksessa? Eli jos KHL vaikka nyt pudotettujen lisäksi pudottaisi vielä viisi joukkuetta ja menisi jonkinlaiseen 10+10 malliin, niin veisikö se KHL tuotetta eteenpäin urheilullisena kilpailuna, bisneksenä tai miltään muulta näkökannalta?
Voidaan kait siis sanoa, että siinä, missä Liiga ja KHL molemmat ovat ammattilais ja kasvattajasarjoja, niin vain toinen on aidosti kilpailullinen sarja ja toinen jääkiekkoa kovasti muistuttava sirkus
jossa muutamille ennakkoon valitulle joukkueelle pedataan tie loppupeleihin ja loput joukkueet ovat mukana vain pönkittämässä tarinaa ja auttamassa venäläistä kiekkoprojektia.
Edelleenkään en ymmärrä miksi näitä sarjoja verrataan keskenään. Toinen on vaatimuksiltaan ja tasoltaan mantereen kovin sarja ja toinen on kasvattajaliiga, ei niinkään urheilullinen huippusarja kuten kiekkolegenda Ketolakin totesi.
KHL-aikana SKA on voittanut 2 mestaruutta ja Cska ei ainuttakaan joten tämä ei oikein tue väitettäsi. Ota faktoista selvää ennekö tulet puhumaan puuta heinää.