"Uusi mahdollinen halli mielettiin vahvasti Kokoomuksen ja Turun Palloseuran yhteiseksi hankkeeksi. Sen aikainen poliittinen vasemmisto suhtautui uuden hallin rakentamiseen nuivasti. Hallin sijaintipaikasta tuli iso kiista. SDP ei hyväksynyt Kupittaan aluetta. Lopulta kaupunginvaltuusto teki talvella 1988 päätöksen hallin rakentamisesta äänin 34-31.
Kompromissina halli päätettiin rakentaa Artukaisten peltomaisemiin – mahdollisimman kauas kaupunkilaisista. Toisena vaihtoehtona oli nykyisen hotelli Caribian paikka. Myös Kupittaan Citymarketin takana olevaa kallioaluetta mietittiin. Jos halli olisi rakennettu Kupittaalle, sijaitsisi se nyt nykyisen velodromin paikalla. Näin ei käynyt.
Hallihanketta vetänyt Ansas oli perin tuohtunut päätöksestä rakentaa halli Artukaisiin. Hän halusi vetäytyä pettyneenä kokonaan pois hallin rakentamisesta. Lepyttyään Ansas oli uudestaan innokkaasti mukana hallin rakennusvaiheessa ja vielä myöhemminkin."
Tervehdys,
Ensimmäinen viesti täällä. Ei varsinaisesti ketjun otsikon asiaa, mutta vielä lisäyksenä parilla sanalla, kun aikanaan asiaa eli tätä Turkuhallin rakentamista ja sen taustoja "harrastusmielessä" pengoin.
Hallipäätöstähän yritettiin parsia kasaan moneen otteeseen useamman vuosikymmenen ajan ja siihen pyrittiin saamaan laajaa tukea. Ja sitä olikin, esimerkiksi Turkuhalliyhdistyksen voimin.
Kun melko hyvää menestystä oli tullut ja Kupittaa oli käymässä hieman vanhanaikaiseksi, uusi halli pyrittiin saamaan vuoden 1990 MM-kisoja varten. Taustalla oli ajatus että valtio lähtisi tukemaan hallihanketta kisojen juhlarahan tuotoin mikäli päätös olisi nopea. Kuitenkin 1987 huhtikuussa valtuusto ilmoitti melkoisen väännön jälkeen Jääkiekkoliitolle että Turku ei voi ottaa kisoja järjestettäväkseen, koska Ikituurin tontista ei saatu diiliä aikaiseksi. Myöskään muu, vakaampi rahoituspohja ei ollut vielä tuossa vaiheessa selvillä. Tämän jälkeen mediassa, ihan kansallisellakin tasolla, käytiin melkoista taistelua "Turun taudista" ja leimakirveitä heiteltiin joka suunnilta.
Paria viikkoa myöhemmin kävi niin että IIHF ilmoitti Suomen saavankin vuoden 1991 kisat, joka antoi uuden mahdollisuuden selvittelyille, kun edellinen yritys oli jäänyt torsoksi. Tällä aikaa aikaa kaupungin demarien ja kokoomuksen johto olivat neuvotelleet muutenkin päätöksenteon periaatteista ja taloudellisesta linjasta. Puolueet päätyivät lopulta nostamaan veroäyriä. Tällä mahdollistettiin sekä tiettyjen sosiaalimenojen että hallihankkeen turvaaminen. Tämä oli ensisijaisen keskeistä koko projektille. Taustalla on ollut varmasti myös muutenkin lähentyminen, esimerkiksi tuolloin voimissaan olleen sinipunahallituksen myötä.
Sitten oli tietysti vielä kysymys paikasta.
Artukaisia suosittiin messukeskuksen ja liikenteen (parkkipaikkojen) takia. Nykyisen Caribian alue nähtiin "slummina" konsultin toimesta, ja homma oli muutenkin Caribian eli silloisen Ikituurin osalta kaatunut jo huhtikuussa 1987. SDP ja RKP vastustivat Kupittaata, koska kokivat että puistomaisuus ja harrastemahdollisuudet kärsivät. Kupittaa olisi ollut sen ajan selvityksen mukaan muutaman miljoonan halvempi laajempien parkkitilojen puuttuessa.
Sijainnin ohella tärkeää monille puolueille oli se että halli olisi nimenomaan monitoimihalli.
Ottamatta tässä yhteydessä sen enempää kantaa turkulaiseen politiikkaan, Turkuhallin rakentamisen voidaan mielestäni perustellusti jopa sanoa tuoneen eri puolueita lähemmäksi toisiaan, ainakin hetkelliseksi. Asiasta taisteltiin, mutta kompromissiin päästiin, ja talous oli totta kai se ratkaiseva tekijä.