Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

[Cosmo]

Huumoripitoinen esimerkki tästä ettei toimi vaikka olisi enemmänkin keissejä:
Kävin paskalla samana päivänä kun wtc:t romahti, sama kakkoshätä on tullut kaikkina muinakin kriisipäivinä :)

Mutta paskahätä on ihan jokapäiväistä juttua. Koivun syöpä, Karalahti ja Markkasen tragedia, kaikki poikkeuksellisia ja jopa traagisia tapahtumia. Heti perään jotain monta kertaluokkaa traagisempaa.

Älä nyt tule tänne kakkahätinesi, kun suuret voimat ovat kyseessä. Emmä tosin tiedä tietenkään sun ruoansulatushommista, kuulemma Activia auttaa, jos alkaa tuo kerran vuodessa sata kiloa paskominen tuntua vähän raskaalta.

 

[Brent Sapergia]

Mutta paskahätä on ihan jokapäiväistä juttua. Koivun syöpä, Karalahti ja Markkasen tragedia, kaikki poikkeuksellisia ja jopa traagisia tapahtumia. Heti perään jotain monta kertaluokkaa traagisempaa.

Älä nyt tule tänne kakkahätinesi, kun suuret voimat ovat kyseessä. Emmä tosin tiedä tietenkään sun ruoansulatushommista, kuulemma Activia auttaa, jos alkaa tuo kerran vuodessa sata kiloa paskominen tuntua vähän raskaalta.

Disflatyliä joka välissä :) Yritin kyllä olla hauska ja sarkastinen hymiöineni. Otsikkokin kun on aika vapaamuotoinen..

 

[Palstalegenda]

Olin lukion ensimmäisellä luokalla, kun näin unen, jossa joku ikäiseni minulle entuudestaan täysin tuntematon neito oli edessäni ja oli jotenkin kumman rakkaudellisesti minuun suhtautuva. Juu, kyseessä ei ollut ns. märkä uni, emme koskeneet edes toisiimme tuossa unessa. Herättyäni olin ihmeissäni, että kukas hän oli, en tunne häntä ollenkaan. Kasvot, kropan muoto ja kävelytyyli jäivät silti erittäin hyvin mieleeni. Ja yleensä kasvomuistissani on joskus pientä ongelmaakin, on tullut väärille ihmisille aloitettua keskustelu, kun olen tutuiksi luullut. En ole koskaan muulloin sen jälkeen, enkä sitä ennen, nähnyt unia minulle tuntemattomista kasvoista.

Meni noin 7 vuotta ja sitten kaukana lukiopaikkakunnaltani tuli silloisessa koulussani vastaan tuo uneni neito. En ollut edes muistellut kyseistä neitoa, muistin vain heti kun hänet näin. Kaikki täsmäsi, omaa persoonallista liikkumistyyliä myöten. Hän ei ollut jotenkin sinne päin, vaan oli aivan varmasti juuri se sama henkilö. Lunkisti otan yleensä kaiken, mutta tuolloin kyllä naamani venähti.

Ja venähti vielä moneen kertaan, kun tuntui, että törmäsin sittemmin häneen ihmeellisen useita kertoja tuolla koululla, ja koulussa oli kuitenkin tuhansia opiskelijoita, ja kerran baarissakin hän seisoi kaveriporukkansa kanssa noin metrin päässä minusta.

Mitään en koskaan hänelle sanonut. "Hei, olen "Pera" ja ollaan nähty 7 vuotta sitten unessani, mites sulla hurisee"...

 

[Afan]

Mitään en koskaan hänelle sanonut. "Hei, olen "Pera" ja ollaan nähty 7 vuotta sitten unessani, mites sulla hurisee"...

Jos saa henkilökohtaisia udella, niin oletko nykyään onnellisesti naimisissa ja parin muksun isä ja tuo tapaus on vaan hauska tarina menneisyydessä? Vai eleletkö sinkkuna ja mietit toisinaan, jos olisit repliikkisi sittenkin käynyt sanomassa...?

Carpe diem -ideologia on teorian tasolla niin helppo ja yksinkertainen. Yksi elämä, joka voi loppua milloin vaan, joten toimi nyt!

Käytännön tasolla joskus jotain ihan muuta.

 

[lenno]

Nostetaanpa ketjua ylös. Hiljan on sattunut monta hassua ja omituista tapahtumaa joista jonkun pystyy selittämään huonolla mielikuvituksella, jonkin ihmisen tyhmyydellä ja no en tiedä sitten.
Ensimmäiseksi, tuo tyhmyydellä selitettävä tapahtuma koskee Porin Ässien ratkaisua olla tarjoamatta Marko "mave" Kivenmäelle ensikauden kattavaa sopimusta, hassua ja omituista toki, mutta ei siitä sen enempää tässä. Toiseksi, olen jo pienen tovin kutsunut ystävieni kanssa autoani em. herran lempinimellä, ts. Mave. Tähän on selityksenä se, että autoni on hieman taiteilijasieluinen tai oikeammin siinä on tiettyjä, noh, ominaisuuksia jotka eivät kuitenkaan sen enempää haittaa, muuten kuitenkin sarjansa (luokkansa) parhaimpia. Tänään kuitenkin olin ajamassa kun yhtäkkiä huomasin, että kytkin ei toimi normaalisti, tai oikeastaan se ei toimi ollenkaan, koska kytkimen vaijeri oli yhtäkkiä ilmeisesti katkennut. Samalla hetkellä kun huomasin tämän, huomasin myös että puhelimeni soi. Siinä sitten pysähdyin ja vastasin, jolloin kaverini linjan toisessa päässä kertoi että nyt se on varmaa, Mave ei jatka Ässissä. Meni hetken aikaa siinä harmitellessani kunnes huomasimme, että on aikamoinen yhteensattuma että kummatkin Mavet sanovat samanaikaisesti työsopimuksensa irti.

 

[moby]

Tulipa opittua viime lauantaina, että eräs Jatkoajan kirjoittaja ja myöskin IRL-kaveri on mökkinaapurini tuolla saaristossa. Ensi kesänä sitten ehkä rillataan myös pelikauden ulkopuolella.

Kaveri oli Facebook kuvistani päätellyt, että samassa saaressa rötväillään kesäkeleillä ja oikeinhan se päättely meni. Weird indeed.

 

[anzie]

...Jääkiekko kiellettävä kokonaisuudessaan!

Parin vuoden jälkeen on hyvä kommentoida, eli kysymys kuuluu mitähän näin dramaattisen uutisen jälkeen tapahtuisi?
Maailmanloppu? UFOt hyökkäisivät Maahan?

 

[Leevi Sytky]

Tämä tuli mieleeni Käyttäjänimettömän ja Afan viesteistä. Jos uskaltaa luottaa uniinsa, voi siitä joskus seurata jotain erityisen hyvää. Yli kymmenen vuotta sitten näin unen. Unessa kävelin jossain ulkona yhdessä erään puolitutun opiskelukaverini kanssa. Käveleskelimme hitaasti ja aivan ilmeisesti keskustelimme vakavahenkisesti. Keskustelusta muistan vain tuon neidon kommentin, 'Niin se vain Leevi nyt on'. Tuo lause oli unessa kommentti siihen, että turha tässä on vastaan rimpuilla, meidät on tarkoitettu toisillemme. Tuon unen rohkaisemana päätin seuraavana syksynä, opiskelujen jatkuttua, koettaa tutustua uneni naiseen paremmin. Se onnistui. Ensi kesänä vietämme 10-vuotishääpäivää ja lapsiakin on siunaantunut. Hän on elämäni suuri rakkaus.

 

[Paitselo]

Enpäs nyt muista, että olenko tämän tässä ketjussa joskus aiemmin jo kertonut, joten kerron tämän nyt enivei. Siis aika omituisista sattumista on kyse:

- äitini kuolinpäivä oli 1.2.
- isäni kuolinpäivä oli 2.1.
- tuo äitini kuolinpäivämäärä sattuu olemaan isäni syntymäpäivä
- tuo isäni kuolinpäivä sattuu olemaan äitini syntymäpäivä

Isän ja äidin kuolemilla oli eroa 20 vuotta ja pisteeksi öön päälle hautakiveen nimiä ja päivämääriä jyystäneet ammattilaiset onnistuivat hakkaamaan kiveen nuo kummatkin päivämäärät väärinpäin - siis äidille 2.1. ja isälle 1.2. Kyseessä kaksi eri hautakivifirmaa ja aikaa noiden kahden töppäyksen välissä siis ehti kulua tuo 20 vuotta.

 

[Alamummo]

Molemmat mummoni kuolivat 5. joulukuuta, tosin eri vuosina.

 

[Palstalegenda]

Vai eleletkö sinkkuna ja mietit toisinaan, jos olisit repliikkisi sittenkin käynyt sanomassa...?

Kysymyshän kuulosti kysymykseltä (vaikka hieman on aikaa mennyt).
En ole naimisissa, eikä tietääkseni ainakaan vielä ole muksujakaan. Enkä ehkä ole sinkkukaan. Tai en ole varma. Jos nyt kuitenkin tuon noin 17 vuoden takaisen uneni kohteen kohtaisin, niin kyllähän minä sanoisin sen asian hänelle jotenkin. Ehkä lähestyisin kahvimuki kourassa ja sujauttaisin 5 euroa kirjekuoreen, jonka yhteydessä olisi lappu, jossa kertoisin kaiken tämän ja sanoisin, että Rauni-Leena Luukanen-Kilden mukaan meidät on tarkoitettu olemaan yhdessä Siriuksen huoteessa eli lähetsä megeen.

 

[Jomppa_Koo]

Unessa kävelin jossain ulkona yhdessä erään puolitutun opiskelukaverini kanssa. Käveleskelimme hitaasti ja aivan ilmeisesti keskustelimme vakavahenkisesti. Keskustelusta muistan vain tuon neidon kommentin, 'Niin se vain Leevi nyt on'. Tuo lause oli unessa kommentti siihen, että turha tässä on vastaan rimpuilla, meidät on tarkoitettu toisillemme. Tuon unen rohkaisemana päätin seuraavana syksynä, opiskelujen jatkuttua, koettaa tutustua uneni naiseen paremmin. Se onnistui. Ensi kesänä vietämme 10-vuotishääpäivää ja lapsiakin on siunaantunut. Hän on elämäni suuri rakkaus.

Heh, mitäs tähän nyt sanoisi. Tämä tarina on täysin verrattavissa minun vastaavaan uneen, mutta vain sillä erotuksella että sinulla kävi parempi tuuri. :) Onnea vaan sinne. Itselleni tuli tästä sekä hyvä että huono olo. Olisin melkein toivonut että jää lukematta. Noh, kaikille kohtalo ei hymyile samalla tavalla.

Niin ja kaikille epäilijöille, että kyllä täällä näköjään kohtalontoveri oli. :)

 

[Ridiculous]

Vanhojen tansseja tanssiessani koin hassun ilmiön, jossa erään muijan kanssa oli totisesti "sähköä ilmassa". Kyseinen henkilö ei ollut parini.

Joka kerta, kun tartuin kyseisen henkilön käteen, syntyi "sähköisku", joka oli kerta kerralla voimakkaampi, ja lopulta kun tapahtumaa aina tarkkaili, pystyi erottamaan kipinän kosketuksessa. Ja kenenkään muun kanssa tätä ei tapahtunut.

Tyttökaverin kanssa just pohdittiin tuota ja mietittiin selitystä.. Rasvaan käsiäni ja muuta ihoani säännöllisesti, joten ei kai tuo voi kuivaudesta johtua?

 

[Jomppa_Koo]

Vanhojen tansseja tanssiessani koin hassun ilmiön, jossa erään muijan kanssa oli totisesti "sähköä ilmassa".

Tyttökaverin kanssa just pohdittiin tuota ja mietittiin selitystä.. Rasvaan käsiäni ja muuta ihoani säännöllisesti, joten ei kai tuo voi kuivaudesta johtua?

Tuskin johtuu kuivaudesta, olet varmaan vain ihastunut.

 

[Ridiculous]

Tuskin johtuu kuivaudesta, olet varmaan vain ihastunut.

Pitäiskö mulla ottaa kirjekuori, kirjoittaa ajatukseni ja tunteeni vaikka runon muodossa, laittaa 5 euron seteli sisään ja toimittaa kyseiselle henkilölle?

 

[Pottakameli]

Pitäiskö mulla ottaa kirjekuori, kirjoittaa ajatukseni ja tunteeni vaikka runon muodossa, laittaa 5 euron seteli sisään ja toimittaa kyseiselle henkilölle?

Tai sitten kirjoitat runon vitosen seteliin? Jos ei mahdu, niin ota suurempi seteli.

Tuli mieleen muutama vuosi sitten tapahtunut juttu. Eräänä iltana/yönä kuuliin naisen kiljaisevan jostain. Ikkuna oli auki, joten voisi olettaa sen tulleen ulkoa. Seuraavana päivänä tismalleen samaan aikaan kuulin jälleen tuon saman kiljaisun. Tällä kertaa yritin katsoa ikkunasta näkyykö tätä kiljujaa, mutta turhaan.

Tämä kiljaisu kuului vielä seuraavanakin iltana, mutta siihen se lopuikin. Tuntuu vieläkin oudolta, että joku kiljaisee kolmena peräkkäisenä iltana samaan aikaan.

 

[vilperi]

Ei mikään hauska (tai no, on tämä sitäkin omalla synkällä tavallaan), mutta kieltämättä outo eli hassu yhteensattuma. Veljeni oikeastaan syntymän jälkeen tähän asti tärkeimpinä syntymäpäivinä on joku myös kuollut suvustamme samana päivänä. Veljeni tullessa täysi-ikäiseksi eli täyttäessään 18 kuoli samana päivänä mummomme. Veljen täyttäessä tässä kuussa 30 kuoli tätimme saman suvun puolelta vielä kaiken lisäksi. Herää ikävä kysymys kenen vuoro on kuolla silloin kun veli täyttää 40... Tuntuu kuin veljeni olisi kirottu.

 

[kiljander]

Hassu sattuma taannoin: mulla on uudessa autossani sellainen integroitu handsfree jota pystyy ohjailemaan puheella. Ajaessani duunista kotiin, päätin soittaa eräälle sukulaiselleni, jolla on 3-kirjaiminen nimi. Juuri kun sanoin henkilön nimen handsfreelle, katsahdin edellä ajavan auton perään ja auton rekkari oli juuri tämä nimi ja jotkut numerot.

 

[Jamina]

Keihäänheiton mitalijakoa katsellassani muistui mieleeni tämä hassu yhteensättuma.

Hesarissa oli suuri värikuva Andreas Thorkidlsenistä. Kuvassa Thoskidlsen hyppäsi juoksuradalla esteiden yli yllään pelkät shortsit. Taustalla näkyi vihreää metsää. Kuva toi mieleeni Tarzanin. Juuri kun tämä ajatus pälkähti mieleeni niin radiosta pärähti eetteriin Ami Asplundin Apinamies.

Suojaan oksan haaraan
nostaa saisit naaraan
Oisit mulle suuri apinamies

 

[mustaseiska]

Seuraava keskustelunpätkä käytiin tuolla peliluola-osiossa. Mielestäni täyttää tämän ketjun tunnusmerkit. Asiaan vihkiytyneille tiedoksi, että pelaamme myös samassa EASHL-joukkueessa, ja olemme päivittäin tekemisissä Ps3:n välityksellä, sekä täällä Jatkoajassa.

Samalla saadaan taas nostettua tämäkin ketju pinnalle.

DNF-Calci :)

No ei, hoidatko TJ:n hommia 25.1.-2.2.? Joudun lähtemään emännän ja poitsun kanssa Egyptiin.

Mitä vittua. Niin mäkin lähden, vielä samaan aikaan. :D

Tiedossa on siis TJ-matka. Vieläkö Luomuteurastajien virkistysrahoja on jäljellä?

Laitetaan tähän ketjuun sen verran, että yksityisviestittelyissä ja mesettelyissä selvisi, että hotellimme sijaitsevat alle 20km välimatkan päässä toisistaan, ja kumpikaan ei ennen tätä tiennyt toisen matkustavan. Lentomme on tasan sama, kuten myös matkojemme kesto. Melko huikea sattumus.

 

[passenger]

Heräsin hetki sitten yläkerran remontin ääniin ja makailin sängyssä ja yläkerran äänten tauottua aloin ihmettelemään, sillä omassa asunnossani tuntui liikkuvan joku/jokin. Kuulin ihmeellistä rapistelua, kuin joku olisi rapistellut lehteä sekä naputusta, äänet kuuluivat selkästi omasta asunnostani. Kuuntelin tätä ehkä parisen minuuttia, ihmettelin tilannetta ja ajattelin että onkohan ikkuna ollut auki tai parvekkeen ovi jäänyt auki, ja sieltä mahdollisesti joku lintu päässyt sisälle. Puin päälleni ja otin päiväpeiton johon ajattelin pyydystää tämän äänen aiheuttajan. Lähdin makuuhuoneesta peiton kanssa metsästysretkelle, mutta äänet loppuivat ja totesin, että ainoa elävä olento asunnossa on uninen, olematonta lintua pyydystävä hemmo päiväpeitto aseenaan. Ei, en ole ryypännyt enkä käyttänyt muitakaan päihteitä lähiaikoina.

 

[Lohipoika]

Minultakin löytyy yksi erikoinen kokemus.

Pikkupoikana sitä tykkäsi tehdä kaikenlaista jäynää kaveriporukassa. Klassisemmasta päästä ovat ne naapureiden ovikellojen pimpottaminen ja kiinni jäädessä suolataan joku kavereista, joka ei sillä kertaa ollut mukana ja joka "lähti juuri juoksemaan kovaa kyytiä tuonne roskiksen taakse".

Pari kertaa satuin tekemään niin, että hanskat kädessä menin hakemaan läheiseltä niityltä nokkosen ja sillä huiskin naapureiden ulkona kuivuviin vaatteisiin. Hauskaa hupiahan se oli ja varsinkin silloin, jos kaverillakin oli nokkonen ja siinä sitä miekkailtiin. Eräänä aamuna heräsin kovaan kutinaan ja menin katsomaan tilannetta peilistä. Koko selkä oli täynnä nokkosenpolttamia ja kutisi mielettömästi. Ainoa looginen selitys oli se, että juuri vaihdetut lakanat, jotka olivat olleet ulkona kuivumassa, olivat saaneet nokkoskosketuksen. Itse on silloin ollut nokkosilla leikkinyt, joten minulla ei selvästikään ollut patenttia tuohon hupiin ja joku naapurin tenavista oli keksinyt saman jekun.

Tosielämän esimerkki kohtalon ivasta.

 

[Gellner]

Lähinnä hassu yhteensattuma tämä. Ystäväni selitti tuossa yksi aamu nähneensä edellisenä yönä unta, että oli ostanut Xbox-pelikonsolin, ja kovasti sitä ihmetteli, kun ei todellakaan tykkää pelata ja ihmetteli vielä miksi oli ostanut konsolin, muttei pelejä. No, minä näin samana yönä unta, jossa tämä ystäväni osti Xbox-pelejä, ja sitä kovasti unessani ihmettelin, kun ei ystävälläni ole Xboxia.

 

[mikko600]

Hmm, tuossa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tuli mielenkiintoisia liskodisko-unia. Mainittavin ehkä niistä semmoinen, kun näin unta että olin tekemässä terrori-iskua Gary Mooren hotellihuoneeseen. Mikään kummoinen terroristi meikä ei varmaan ole, kun pistin vain palamaan semmoisen perus-tynnyrin kokoisen dynamiitin tyhjään hotellihuoneeseen ja jäin katsomaan mitä käy.

 

[Uleåborgir]

Asuttiin Oulun Iskossa rintamamiestalossa vuosina 1985 - 1989. Alueella oli toiminut saksalainen sotilasosasto jatkosodan aikana. Löysin mm. kerran sieltä mustuneen Natsi-Saksan 1-pennisen. Lähimetsä oli täynnä harjoituspoterojen jäämiä.

Talo oli jotenkin "haunted". Yhtenä syksyisenä päivänä ekaluokkalaisena, kun myöhästyin koulubussista, vietin talossa todella piinaavan päivän. Elektroniikkapeli pelaili itsekseen, ja sulaketaulu sylki sulakkeita portaikkoon.

Muuantena iltana nukkumaanmennessä katselin minun ja pikkusiskoni huoneen oviaukosta portaikkoon. Siellä vilahti jonkun pää. Säikähdin ihan saatanasti.

Pikkusiskoni ja hänen kaverinsa juoksivat vuonna 1988 yläkerrasta metelöimään aiheesta "tonttu nähty". Vieläkin - yli 20 vuoden jälkeen - nämä kaksi nuorehkoa naista väittävät nähneensä huoneessamme tontun.

Äitini kuuli kerran ollessaan yksin kotona yläkerrasta askeleita. Pikkusiskoni pelkäsi lähes sairaalloisesti jotakin "Mörköä". Sisko oli Iskon-aikoina 3-7-vuotias ja minä 7-11-vuotias.

Hrr... onneksi muutettiin pois. Hyvin paljon liittyi siihen taloon kummia kokemuksia, jotka loppuivat muuton jälkeen. En sitten tiedä, mitä nykyiset asukkaat ovat kokeneet. Helposti tulee yhdistettyä kummalliset tapahtumat saksalaiseen sotilasosastoon ja kenttäoikeudenkäynteihin.

Löydettiin me muuten vuonna 1986 sota-aikainen tellukin läheisestä metsästä. Heiteltiin sitä pitkin mättäitä. Siellä kai se on vieläkin.