Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

[Ostrich]

Tässä nyt on parina yönä tapahtunut niin, että aamulla olenkin herännyt arkivaatteet päälläni, enkä suinkaan yövaatteet. Itselläni ei ole koskaan näistä minkäännäköistä muistikuvaa ja missään humalatilassa en ole ollut :)

Tossa myös pari kuukautta sitten heräsin yöllä ja katoin että juma, kellohan on jo noin paljon! Olin jo autossa lähtemässä töihin, kun katoin radion kellosta että mitäs.. No kellohan oli puoli neljä aamuyöstä ja työt alkaa vasta seitsemältä.

 

[Maple Leaf]

Tässä nyt on parina yönä tapahtunut niin, että aamulla olenkin herännyt arkivaatteet päälläni, enkä suinkaan yövaatteet. Itselläni ei ole koskaan näistä minkäännäköistä muistikuvaa ja missään humalatilassa en ole ollut :)

Tossa myös pari kuukautta sitten heräsin yöllä ja katoin että juma, kellohan on jo noin paljon! Olin jo autossa lähtemässä töihin, kun katoin radion kellosta että mitäs.. No kellohan oli puoli neljä aamuyöstä ja työt alkaa vasta seitsemältä.

Maalaamatta piruja seinille vihjaisen kuitenkin, että tuollaiset tapahtumat toistuessaan voivat olla burnoutin oireita. Kerta silloin, toinen tällöin ei tietenkään merkitse mitään sen ihmeellisempää, sillä kaikenlaista sattuu. Jos kuitenkin havaitset jossain vaiheessa useamminkin heräileväsi öisin töihin lähtemisen merkeissä, mainitse asiasta lääkärillesi.

 

[Bruno]

Jos kuitenkin havaitset jossain vaiheessa useamminkin heräileväsi öisin töihin lähtemisen merkeissä, mainitse asiasta lääkärillesi.

Tuota tapahtuu minullekin silloin tällöin. Viimeksi alkuviikosta heräsin n. 2.45, ja vaatteet kiukulla niskaan ja olin jo menossa ulko-ovelle, kun vilkaisin josko jo on kiire. Ei ollut, työt alkavat kahdeksalta. Eikä ollut ensimmäinen kerta, tuskin viimeinenkään. Unissa käveleminenkin on meikäläiselle tuttua hommaa.
Toissa sunnuntaina sattui kummallinen juttu. Torkuin päivällä, ja näin jonkinlaista unta missä puhelin soi ja eräs neitonen soittaa. Noh, heräsin siihen, ja vilkaisin puhelinta eikä mitään ollut tapahtunut. Juuri kun laitoin puhelimen pois, alkoi se soimaan ja juuri unessa nähty tapahtuma toteutui.
En sitten tiedä mistä moinen johtuu.

 

[Tanskanen]

Toissa sunnuntaina sattui kummallinen juttu. Torkuin päivällä, ja näin jonkinlaista unta missä puhelin soi ja eräs neitonen soittaa. Noh, heräsin siihen, ja vilkaisin puhelinta eikä mitään ollut tapahtunut. Juuri kun laitoin puhelimen pois, alkoi se soimaan ja juuri unessa nähty tapahtuma toteutui.

Mulla kävi myös muutama vuos sitten outoja puhelimen kanssa.
Otin mun puhelimen käteen ja kattelin sitä vähän aikaa. Sanoin "soi", ja kas kummmaa se alkoikin soida samantien. Paras ystävänihän siellä soitteli, muttei puhelimesta kuulunut mitään. Oli kuulemma ollut nukkumassa siihen aikaan.

 

[d2uce]

Tänään sattui jotain outoa. Kattelin aikaisemmin päivällä telkku.comista mitä tulee illalla tv:stä. Neloselta tulee hauskat kotivideot ja mainitsin tyttöystävän kaverille, että siitä ohjelmasta tulee mieleen miten aikoinaan teininä tuli perjantaisin katottua Markus Kajon juontamaa Naurun paikka-ohjelmaa. Lähdimme tämän jälkeen käymään Joensuun keskustassa ja Anttilassa tuli vastaan kukas muu kuin Markus Kajo. Katsoimme tyttöystävän kaverin kans toisiamme silmät pyöreinä, että oliko se tosiaan hän.

Mutta kaikista oudointa on se, että äsken luin uutisia Kalevan nettisivuilta ja etusivulla on linkki videoon; "Markus Kajo nostalgisena".

Toivottavasti lähiaikoina ei tule uutista, että Markus Kajo on kuollut tai jotain muuta vastaavaa.

Ehkä hauskinta tässä on se, että viestisi on kirjoitettu Markus Kajon syntymäpäivänä 7.12.

Edit: ja siis nämä tapahtumat myös ovat tapahtuneet samana päivänä.

 

[morningstar]

Ehkä hauskinta tässä on se, että viestisi on kirjoitettu Markus Kajon syntymäpäivänä 7.12.

Pyöreitä vuosia vielä. 50 tuli Kettuselle mittariin.

 

[Kempula]

Lainaus:
d2uce kirjoitti: Näytä viesti
Ehkä hauskinta tässä on se, että viestisi on kirjoitettu Markus Kajon syntymäpäivänä 7.12.

Pyöreitä vuosia vielä. 50 tuli Kettuselle mittariin.

Tämä selittääkin kaiken. Markus Kajon kotisivujen mukaan hän on viettänyt koulupoikavuotensa Joensuussa, joten on todennäköisesti ollut juhlimassa 50-vuotispäiviään täällä. Samoin Kalevan video on varmaan liittynyt syntymäpäivään (ei tullut katsottua sitä videota).

Joka tapauksessa outoa, että tuli puhetta hänestä samana päivänä kun hän täytti 50.

 

[dynothane]

Itselle kävi n.15 vuotta sitten aika erikoinen juttu, tai ainakin säikähdin 2 kertaa aika helkutisti..

Meillä oli omakotitalon ulkorakennuksesta tehty kesäasuttava/nukuttava huone, se oli asuntoamme paljon viileämpi kesällä, joten nukuin siellä, lisäksi sinne oli alaikäisenä mukavampi rönytä öisin yöjuoksuilta, kun ei ole heti porukat puhalluttamassa vastassa..

Olin kesätöissä ja nukuin sitten pienet perinteiset päiväunet töitten jälkeen ja heräsin kun peiton alla oli joku muukin.. WTF! Ajattelin kun heräsin, nyt on jäänyt joltain säärikarvat ajamatta pahemman kerran, tai onpas voimakas sänki ainakin. Nostin peiton ja näin petikumppanini. Perkele! Siili! Helvetin nopea loikka pystysuoraan ilmaan ja sitten ovesta suoraan asuntomme sisään.. Taisin huutaa 15-v iästäni huolimatta äitini ja isäni nimeä..

Seuraava järkytys oli heti sisällä, joku nerokas oli tuonut eteiseen uuden koriste-esineen, joku helkutin kuppi, jossa oli havupallo koristeena.. Siinä juostessani n.20km/h eteisen käytävään, mikään ei näytä siililtä enempää. Kirkaisin taas uudestaan ja takaisin ulos..

Vanhempani tulivat hätiin ja tilanne oli nopeasti ohi, siili kannettiin lapiolla turvallisesti ulos varastosta ja koriste-esinekkin osoittautui vaarattomaksi luonnon aikaansaannokseksi..

Jälkeenpäin miettinyt että siilihän syö mm. käärmeitäkin, onneksi ei veijari ollut metsästysvietti päällä, olisi jäänyt juuri syntynyt esikoispoika ehkä tekemättä :). Tai jos olisin ollut 50-vuotta vanhempi, olisi enää nitrotkaan auttanut tuossa kohtaa..

Kuka on herännyt rumempi otus jalkovälissänne??

 

[dynothane]

Voisihan tässä muutaman muunkin jutun laittaa, kun alkuun pääsin..

N. Kuukausi sitten olin nykyisen tyttöystäväni kanssa kaverin perheen luona kylässä, ollaan seurustelu n.8kk ja vielä ei pitäisi olla niin läheisiä, että tällaisia tapahtumia sattuu..

Eli tyttöystäväni tuli sohvalle ja katsoi minua ja hymyili.. Vinkattiin silmää molemmat yhtäaikaa ja heitettiin tsoukilla "Käyks sä usein täällä?".. Ihan vaan tollainen paska arkiläppä, mutta sen jälkeen kävi naurattamaan ja usko siihen että se oikea on löytynyt vahvistui.. Ja tuo oli eka kerta kun heitetään toi läppä, eli se tuli vaan aivan spontaanisti yhtäaikaa..

Vaarini jäi junan alle 1989 ja tuohon aikaan kävin helluntaiseurakunnan nuortenkerhoa, olin 13v. Juuri ennen lähtöäni soi puhelin ja siellä oli setäni kiihtyneen kuuloisena, no setäni on aina puhelimessa kiihtynyt, eli ihan normaali soitto mielestäni. Pyysi iskää puhelimeen, kuten aina.

Läksin kerhoon ja vähän aikaa kerhon alkamisesta joku tuli kerhonohjaajalle sanomaan jotain. Ohjaaja tuijoitti minua silmiin ja tunsin että se haluaa sanoa minulle jotain. No eipä sanonut, vaan läksi pois ja joku muu piti kerhon loppuun saakka..

Kävelin kotiin ja matkalla olin jotenkin tietoinen siitä että vaari on kuollut. Kotona kukaan ei kerennyt sanomaan sanaakaan, niin sanoin, että "ukko on kuollut". Oikeassahan minä valitettavasti olin..

Sitä minä en tiennyt että vaarini ja kerhonohjaajan isä olivat kahdestaan jostain syystä Kotkassa ja olivat jääneet tasoristeyksessä autolla junan alle ja kuolleet siihen paikkaan..

Jonkinlainen korkeampi aistimuskyky tai vastaava ominaisuus voi näköjään joillain ihmisillä olla.. Ainakin tämän ketjun perusteella meitä on yllättävän monta..

Ai niin!! Sitten vielä 1 matemaattinen mahdottomuus, tai onhan tuo mahdollista, kuten tässäkin tapauksessa..

Eli Kenoarvonnan ensimmäinen kierros (oli ilmainen ja en muista jaettiinko voittoja lainkaan, vai miten se meni).. Tein 2 riviä joissa oli kummassakin 10 numeroa, eli tasot 10. Laitoin niihin merkit siten, että kummassakkin lapussa kaikki numerot eri numeroita, eli 20 erilaista numeroa yhteensä..

Lopputulos: ei yhtään oikein kummassakaan lapussa.. Eikö tuo ole matemaattisesti hyvin lähellä sitä todennäköisyyttä, että lapussa on kaikki 10 oikein.. Saahan 10 väärällä panoksen takaisin, mutta kun numeroita oli 20.. RIGGED! Sanoisi nettipokerimiehet..

 

[AnFa]

Jälkeenpäin miettinyt että siilihän syö mm. käärmeitäkin, onneksi ei veijari ollut metsästysvietti päällä, olisi jäänyt juuri syntynyt esikoispoika ehkä tekemättä :).

N. Kuukausi sitten olin nykyisen tyttöystäväni kanssa kaverin perheen luona kylässä, ollaan seurustelu n.8kk ja vielä ei pitäisi olla niin läheisiä, että tällaisia tapahtumia sattuu..

Mieshän tuntuu viljelevän siemeniään vähän sinne sun tänne tai ehkä sittenkin haikara on tuonut pojan. Mielestäni tämäkin hassu ja omituinen tapahtuma.

 

[mice]

Mieshän tuntuu viljelevän siemeniään vähän sinne sun tänne tai ehkä sittenkin haikara on tuonut pojan. Mielestäni tämäkin hassu ja omituinen tapahtuma.

Sama huomio täälläkin jäi päällimmäisenä mieleen koko jutusta.

 

[dynothane]

No se mikä siinä ei välttämättä niin kamalan hauskaa ole, niin vauva piti leikata ulos hätäsektiolla ja makaa nyt Kotkan sairaalassa lasten osastolla, koska syntyi niin reilusti etuajassa.. No kuulemma jouluksi saadaan ipana kotiin.. Emännälle kehittyi raskausmyrkytys ja oli pakko ottaa mukula pihalle kasvamaan.. Niin ja tämä yllättävä perhetapahtuma sai alkunsa ensi treffeillä :D

Nopeaa toimintaa, eikös vain :D

 

[pernaveikko]

Heh, tämä tapahtui viiden sekunnin sisään, eikä todellakaan esimerkiksi kymmenessä minuutissa.

Pääsin vasta äsken otteluketjun kimppuun ja samaan aikaan niin kuin aina minulla oli Sky News auki.

Kiva-Harri johtaa HIFK:n joukkueen torstai-illan peliin Lappeenrantaan. Paul Baxter läksi jo joulun viettoon, eikä ole mukana illan pelissä. Taitaa olla Alpon jälkeen ensimmäinen HIFK-valmentaja, jolla on ottelun aikana parempaa tekemistä kuin seistä HIFK:n vaihtoaitiossa.

Ihmettelin tätä ja tuumasin, että mitä vittua?

Sitten sen viiden sekunnin päästä Sky Newsiltä kuuluu: "Mr. Baxter has no comments at this time."

 

[Cmprs]

VOI FAAN!

Juuri äsken tv2:lta tulevassa Tartu mikkiin! -ohjelmassa oli vihjeenä/kappaleen otsikkona "ennen kuolemaa". Tässä vaiheessa tuli vain jostakin mieleen hyräillä Yö -yhtyeen legendaarista Joutselaulua. Ei tarvinne kertoa, että vihjeen takaa hetken päästä alkulaulajan avulla löytynyt kappale oli juurikin Joutsenlaulu! Mitä ihmettä?!

 

[Bobcat]

VOI FAAN!

Juuri äsken tv2:lta tulevassa Tartu mikkiin! -ohjelmassa oli vihjeenä/kappaleen otsikkona "ennen kuolemaa". Tässä vaiheessa tuli vain jostakin mieleen hyräillä Yö -yhtyeen legendaarista Joutselaulua. Ei tarvinne kertoa, että vihjeen takaa hetken päästä alkulaulajan avulla löytynyt kappale oli juurikin Joutsenlaulu! Mitä ihmettä?!

Ei tuo nyt niin ihmeellistä ole.

Alitajuntasi on sinua nopeampi.

 

[fiftyeight]

Ennen Joulua vaimoni tilasi ihan HUOM Hyvien nettisivujen perusteella pianonvirittäjän. Nuorehko kaveri tuli ja viritteli pianomme kuntoon, ei siinä mitään.

Pois lähtiessään hän sitten yht´äkkiä kysyi, että olenko sukua eräälle samannimiselle. Myönsin että olen hänen mainitsemansa kaverin isä, pieni on maailma. Kuitenkin hänet oli tilannut vaimoni ihan netin kautta.

Itseasiassa samoin kävi jokunen kuukausi sitten, kun olin tutkimuksissa sairaalassa. Silloinkin minulta kysyttiin sukulaisuuttani erääseen toiseen, ja meni oikein.

No on se.

 

[Halmela]

Mark Chapman ampui John Lennonin.
Elokuvassa Chapter27 John Lennonia näyttelee näyttelijä nimeltä Mark Chapman. Karmivaa.

 

[JTK]

Italian entisen diktaattorin Mussolinin poika Romano Mussolini kuoli 3. tammikuuta 2006.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Romano_Mussolini
Pakoa yrittäneen naamioituneen diktaattori Mussolinin tunnisti ja otti kiinni Urbano Lazzaro-niminen sissi 1945. Urbano Lazzaro muuten kuoli 3. tammikuuta 2006.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Urbano_Lazzaro

JK

edit. korjattu kaamea asia virhe

 

[K. Pahero]

Eräänä perjantai-iltana päätin lähteä elokuviin. Viihdyn hyvin yksin, joten en kysellyt ketään mukaani. Oikeasti minulla ei ole edes kovin montaa ketä kysellä. Matkustin bussilla. Eteeni istui elämää nähnyt mies. Hänellä oli farkkutakki, jonkinlaiset ohuet ja tiukat housut sekä huivi päässä. Kaulasta ja ranteista alaspäin alkoivat tatuoinnit ja kasvot olivat karkeat. Mies oli kuitenkin aika pienikokoinen. Hän kysyi minulta meneekö bussi rautatieaseman ohi. Itse olen koko nuoren ikäni linjaa käyttänyt, joten pystyin varmasti kertomaan, että menee.

Seuraavaksi alkoi puhetulva, joka keskeytyi vain hetkittäin. Mies antoi minulle aikaa vastailla: "Nii-i", "Jaa", "Yhm" tai pään nyökkäys. Ihan kaikesta en saanut selvää, mutta pari kohtaa jäi mieleen. Hän on viettänyt aikaa elämästään Tampereella noin 15 vuotta, mutta ei asu täällä. Kauppatorilla hän oli myynyt pyydystämäänsä kampelaa. Tuolla reissulla hän oli kokenut veneessä jonkinlaisen ajatusten kirkastumisen hetken ja meinannut itkeä. Kysyin: "Meinasit vai aloit?", vastaus kuului: "Molempia". Tampereella oli hänen mielestään liian rauhallista. "Jotain actionia pitäis olla, sillain että joutuis vähän pelkäämään".

Jäin sitten Keskustorilla pois. Kävelin pitkin tuttuja katuja tuntemattoman keskellä. Kävin Plevnassa tarkistamassa illan elokuvat. Eastern Promises 22.45. Kello oli nyt noin yhdeksän illalla. Kuljin Siperian lävitse, Tammerkosken yli, Tammerin ohi Hämeenkadulle. Pidän siitä, kun vastaantulevat naiset katsovat silmiin. Pieni hymy. Tytöt ovat usein kutsuneet minua söpöksi ja ihanaksi, mutta ei koskaan komeaksi. Vaikka se vaivaa minua hieman, ovat asiat kuitenkin hyvin. Olen kuitenkin pitkä, leveäharteinen ja huumorintajuinen.

Hämeenkatua astelin asematunneliin ja sieltä nuorison suosimaan paikkaan, joka on usein jo alkuillasta täynnä. Niin kuin oli nytkin. Vessassa katsoin peiliin: oma yläkroppa, nuori löysissä vaatteissaan kusella ja yksi lippis päässä puhumassa kännykkään. Onneksi käteni olivat jo puhtaat. Katselin ympärilleni, jostain nousee käsi. Tunnistan pojan. Ollaan oltu töissä samassa paikassa. Kun juttelin niitä näitä Lassen ja hänen kaverinsa kanssa, katseeni kiersi kolmessa kauniissa naisessa, jotka siitä missä minä istuin näki. Mielikuvitukseni on vilkas. Juuri kun olin menossa naimisiin Winona Ryderia muistuttavan tytön kanssa, seurueeni poistui. Join oluen loppuun ja lähdin.

Kävelin nyt samaa reittiä, mutta eri suuntaan. Otin kännykän taskusta katsoakseni kelloa: 21.50. Alepupissa join kuukauden toisen oluen. Vieressä istui keski-ikäinen mies katselemassa myös ulos. Tunnelma sisällä oli iloinen, joten lähdin. 22.47 olin Plevnan tiskillä vaihtorahat ja lippu kourassa.

Elokuva oli hyvä. Pääosissa olivat ainakin viattoman näköinen Naomi Watts, Lontoo ja jotain miehiä esittämässä venäläistä mafiaa. Jos teatterista lähtee neuvottua reittiä, niin on nopeasti ulkona. Sen takia astuin melkein suoraan mustasta Lontoosta sateiselle Tampereelle. Joulukuinen kotikaupunki muistutti kovasti miljoonakaupunkia. Sitten iski outo olo: mies bussissa ja hänen tatuointinsa sekä puheensa, omat ja tämän tuntemattoman miehen kokemukset, Lontoo, Tampere ja sade. Meinasi tulla itku, ja tulikin.


Suuri haaveeni on kirjan kirjoittaminen. Voisitteko antaa vaikka yv:llä palautetta, että pitäisikö tarttua haasteeseen?

 

[Black Adder]

Suuri haaveeni on kirjan kirjoittaminen. Voisitteko antaa vaikka yv:llä palautetta, että pitäisikö tarttua haasteeseen?

Jos kirjasi huipentuisi samalla tavalla kuin äskeinen tarinasi, niin... en taida suositella. Kerronta oli kuin Kalle Päätalolla, samoin loppuhuipennus. "Meinasi tulla itku, ja tulikin.", ehkä vähän pitäisi kehitellä tuota loppua sen tatuoidun miehen ympärille tai jotain.

Mutta teknisesti homma on hallussa, joten jos keksit hyvän juonen päässäsi, niin mikäjottei. Toimiihan se ainakin terapiana vaikkei kukaan muu kirjaa jaksaisi lukeakaan.

 

[Sistis]

Olin tämän päivän Helsingissä muutaman kaverin kanssa. Ajellelimme siinä sitten kohti keskustaa. Vallilassa erään huoltoaseman kohdalla pohdittiin, kuinka paljon dieselin hinta on noussut suhteessa bensiinin hintaan. Eipä siinä mitään. Illasta kun olin päässyt takaisin Tampereelle, avasin television. Ja aloin katsella uutisia. Uutisankkuri aloittaa erään uutisen esittelyn: "Dieselin hinta on noussut viime aikoina reilusti suhteessa bensiinin hintaan..."... eipä siinä mitään, hauska yhteensattuma. Mutta kun heti perään tulee kuvaa juurikin tuolta huoltoasemalta, jonka kohdalla otimme asian puheeksi. Uutisankkuri jatkaa: "Näitä Helsingin Vallilassa dieseliä autoonsa tankanneita korkea hinta ei haitannut...".

Elämme ilmeisesti oikein kunnolla ajan hermoilla.

 

[stiflat]

Suuri haaveeni on kirjan kirjoittaminen. Voisitteko antaa vaikka yv:llä palautetta, että pitäisikö tarttua haasteeseen?

Jos kirjasi huipentuisi samalla tavalla kuin äskeinen tarinasi, niin... en taida suositella. Kerronta oli kuin Kalle Päätalolla, samoin loppuhuipennus. "Meinasi tulla itku, ja tulikin.", ehkä vähän pitäisi kehitellä tuota loppua sen tatuoidun miehen ympärille tai jotain.

Aivan, tämä höpötys oli samaa luokkaa (jätetään nyt huomioimatta totaalisen väärä topic) kuin elokuvat, jotka ovat niin perhanan muodikkaita että kokoajan odottaa että milloin se lähtee käyntin kunnolla ja lopuksi huomaakin että sehän loppuikin jo. Loppukin vielä asiaankuuluvasti vailla mitään kliimaksia tai muuten vain mitätön.
Mutta joillekin se uppoaa jostain syystä, vähän kuin suomalaiset elokuvatkin, joten mitäpä sitä itse tuomitsemaan toisten mielitekoja.

 

[K. Pahero]

Aivan, tämä höpötys oli samaa luokkaa (jätetään nyt huomioimatta totaalisen väärä topic) kuin elokuvat, jotka ovat niin perhanan muodikkaita että kokoajan odottaa että milloin se lähtee käyntin kunnolla ja lopuksi huomaakin että sehän loppuikin jo. Loppukin vielä asiaankuuluvasti vailla mitään kliimaksia tai muuten vain mitätön.
Mutta joillekin se uppoaa jostain syystä, vähän kuin suomalaiset elokuvatkin, joten mitäpä sitä itse tuomitsemaan toisten mielitekoja.

Ensin en meinannut vastata tähän, mutta... Topic ei ole väärä. Omituinen tapahtuma oli, että itkin keskellä katua. Ja luulen, että kokemus oli samanlainen kuin tatuoidulla miehellä. Lisäksi kertomus on totta eikä keksittyä, joten en voinut tehdä siihen mitään vaihtoehtoista loppua. Itse kliimaksin oli toki voinut kertoa paremminkin, mutta yritin jättää asioita rivien väleihin.

Eastern Promises oli muuten juuri kuvailemasi tapainen elokuva. Koko ajan odotti jotain tapahtuvaksi. Kuitenkin pidin elokuvasta.

Mistäköhän muuten johtuu, että positiiviset palautteet tulevat yv:nä, mutta negatiiviset tähän ketjuun?

 

[Jii]

Mistäköhän muuten johtuu, että positiiviset palautteet tulevat yv:nä, mutta negatiiviset tähän ketjuun?

Eihän tosielämässä kukaan kerro positiivista palautetta. Mikäli ollaan tyytyväisiä, niin sitten ollaan tyytyväisiä ihan itsekseen ja mietitään vaatehuoneen perimmäisessä nurkassa yön pimeydessä ääneti, että olipas hyvää palvelua. Mutta odotas kun tulee pienikin virhe tehtyä, niin heti ollaan saunaa sytyttämässä tai puukko rintaan pistämässä.

 

[Jyty]

Ilta-Sanomissa on tarina, jossa pilvenpiirtäjän ikkunanpesijä on pudonnut maahan 47:n kerroksen korkeudelta, ja säilynyt hengissä. Matkaa maahan on kertynyt hämmästyttävät 152 metriä.

Yleensä tuo 10:s kerros on se raja, jota pidetään rajana sille, että putoaja menehtyy. Uskomaton selviäminen, kun vielä uutisessa lukee, että toipuminen on edistynyt hyvin, ja mies kävelee jo kohtapuolin.

Koko juttu