Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

  • 305 006
  • 759

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Yllättävistä törmäämisistä suomenkieleen tuli mieleen tämä:

Olimme kaveriporukalla Bostonin keskustassa ja juuri astumassa taksiin, kun ohitsemme käveli siististi pukeutunut yön musta mies, ja sanoi selvällä suomella: "olettekste Suomesta? Mää oon Tampereelta!"

Valitettavasti olimme siis juuri lähdössä eteenpäin, joten ei voitu kysellä tarkemmin kaverin taustoista, kunhan nopeasti morjesteltin taksin ovelta.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
...pyöri tietokilpailu Greed - - - Ennen kysymystä tuttu sanoi, että vastaus on varmasti Mercedes-Benz. Veljeni sanoi, että vastaus on vihreä ja minä sanoin, että Tarja Halonen.

Sitten kuului kysymys: "Kuka on Pentti Arajärven puoliso?"

Kesti "mitä vittua"-tunne aika kauan.

Minulle sattui juuri samoin samaista ohjelmaa katsoessa. Petteri oli ehtinyt kysymyksessään kohtaan "Kenen alter ego... - minä vastasin siinä välissä nopeasti että David Bowien - ... oli 70-luvulla Ziggy Stardust.

Sai tuulettaa.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kävelin torstaina alkuillasta Prahan vanhassa kaupungissa ja vastaan tuli keski-ikäinen mies, joka kysyi suomeksi, missä joku hotelli on. Vastasin ihan spontaanisti, etten valitettavasti tiedä tjsp. Vajaat puoli minuuttia siitä, niin alkoi tosissaan ihmetyttää: Mistä hitosta se keksi mulle suomea puhua? Olin juuri siinä tilanteessa yksin eikä edes päällä mitään paitaa tms, jossa olisi jotain lukenut suomeksi.

Olen asunut noin neljä vuotta ulkomailla ja tunnistan suomalaiset turistit (tai muuten vaan täällä lymyilevät) usein jo pelkästä olemuksesta. En tosin aina, ja siksi on sattunut välillä nolojakin tilanteita, kun on suomen kieltä tullut käytettyä "hieman" varomattomasti.

Mutta usko pois, kyllä suomalainen suomalaisen tunnistaa, kun on ollut tarpeeksi kauan ulkomailla.

Myös suomalaisten englannin kielen tunnistaa heti, vaikka se olisikin sujuvaa. Eri asia on tietenkin, jos joku suomalainen on asunut 10 vuotta New Yorkissa tms.
 

pongo

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Lueskelin Scott Langkowin Jokeri-sopimusta käsittelevää ketjua ja kuuntelin samalla nettiradiota. Sattumalta radiosta kuului ainakin ennen Jokerien maalilauluna soinut Gonna Fly Now.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
TPS
Odottelin kauppatorilla bussia hiukka viiden jälkeen. Ensiksi puheille syöksyy joku parikymppinen ihan hiton soosissa oleva jätkä. Avauskysymys on jäätävä; äänestätkö Kokoomusta? Tämän jälkeen halusi tietää töistäni ja mitä saan siitä irti. 5 minsan jälkeen esitettiin 'Hei, joku varastanut mun rahat!' -tarina, itse menin tyynesti bussiin joka sattui tulemaan samalla hetkellä.

Bussissa istuessa huomasin jonkun 3-kymppisen jätkän istuvan torilla juoden jotain limupullosta. Promilleja oli sen verran paljon että tuskin limua oli. Heppu makoili ihan kaikessa rauhassa, kunnes yht'äkkiä ponkasi pystyyn ja juoksi pää edellä päin metallista vessaa (semmoinen kolikoilla toimiva huussi). Kolme kertaa piti kokeilla kunnes kaatui maahan, piteli päätään tovin ja sitten läks menemään.

Näin meillä Turussa tänään.
 

LätkäFaija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Leafs
Lueskelin Scott Langkowin Jokeri-sopimusta käsittelevää ketjua ja kuuntelin samalla nettiradiota. Sattumalta radiosta kuului ainakin ennen Jokerien maalilauluna soinut Gonna Fly Now.

Joskus kotona ollessani mietiskelin päässäni: "laitetaanpas radio päälle, jos vaikka tulis jotain hyvää, vaikka Eppu Normaalia". Kun laitoin radion päälle, tuli ensimmäiseksi päälle menneeltä kanavalta parhaillaan Eppujen Nuori Poika.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Myös suomalaisten englannin kielen tunnistaa heti, vaikka se olisikin sujuvaa. Eri asia on tietenkin, jos joku suomalainen on asunut 10 vuotta New Yorkissa tms.

Tässä jokin aika sitten kun Kingdom of Heaven tuli teattereihin niin menin katsomaan sen kahden hollantilaisen ja yhden israelilaisen kanssa oikein elokuviin. Siinä samassa kun tämä suomalainen voimamies avasi suunsa leffassa niin kuului vierestä "He's from Finland, gotta be." tai jotakin sinnepäin...


Sunglanti kun näyttää taittuvan täällä härmässä omalla tapaansa niin helppoahan tuohon on tunnistaa...
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Heräsin kahtena aamuna peräkkäin kello 6.06. Ilman herätyksiä koska kello oli soimassa vasta reilua tuntia myöhemmin.
Yhteen aikaan heräilin jostain syystä aina minuuttia ennen puhelimeen asetettua herätysaikaa. Tämä tapahtui varmasti kymmeniä kertoja ja vielä eri vuorokaudenaikoihin. Aamuisin tuon tottakai jossain määrin ymmärtää jos kello herättää joka arkiaamu samaan aikaan, mutta kun tuota tapahtui satunnaisten päivätorkkujenkin aikoihin. Lopulta se alkoi olla niin yleistä että ei enää edes ihmetyttänyt kummemmin.

Nyttemmin tuosta on päässyt eroon.


Uramawa kirjoitti:
Heräsin vielä kolmantena aamuna ilman puhelimen herätystä mutta en enää uskaltanut katsoa kelloa. Pirullista.
Tuo on kyllä pirullista. Varsinkin armeija-aikana. Ei ollut mitään ärsyttävämpää kuin säpsähtää hereille, katsoa kelloa ja huomata että jahas, pari minuuttia huutoon.

Vastaavasti mahtavinta mitä tiedän, on herätä keskiyöllä ja huomata että kellohan onkin vasta noin vähän. Siinä sitten vaan kääntää kylkeä ja nukahtaa pikkuhiljaa uudelleen..
 

Igor33

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Olen tehnyt viime aikoina varmaan hieman liikaa töitä, kun tänään aamulla töihin lähtiessäni yritin muutaman sekunnin ajan ihan tosissaan käynnistää autoa CD-soittimen paneelilla.

Tuossa äsken tuli etsiskeltyä myös puhelinta jonkun aikaa, kunnes tajusin että se on korvallani.
 

pongo

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Yhteen aikaan heräilin jostain syystä aina minuuttia ennen puhelimeen asetettua herätysaikaa. Tämä tapahtui varmasti kymmeniä kertoja ja vielä eri vuorokaudenaikoihin. Aamuisin tuon tottakai jossain määrin ymmärtää jos kello herättää joka arkiaamu samaan aikaan, mutta kun tuota tapahtui satunnaisten päivätorkkujenkin aikoihin. Lopulta se alkoi olla niin yleistä että ei enää edes ihmetyttänyt kummemmin.
....
Vastaavasti mahtavinta mitä tiedän, on herätä keskiyöllä ja huomata että kellohan onkin vasta noin vähän. Siinä sitten vaan kääntää kylkeä ja nukahtaa pikkuhiljaa uudelleen..
Sama vika rahikaisella, toisaalta oli ihan mukavakin välttyä inhottavan herätysluikutuksen kuulemiselta kun säpsähti hereille minuuttia ennen sen alkamista. Kun itsekseenherääminen tapahtuu päivätorkuilla, on miinuspuolena ainakin se, että mikäli on tarkoittanut torkkunsa pitkiksi, on unen saaminen lähes mahdottoman vaikeata jos herää itsekseen ns. kriittisellä hetkellä (10-17 min. nukahtamisesta).

Minulle ainakin käy usein niin, että jos olen alkanut nukkumaan ennen klo 22, herään noin 1-3 tunnin päästä nukahtamisesta ja kuvittelen että on aamu. Muutaman kerran olen ehtinyt jo aamupalalle ja herättelemään velipoikia kouluun, kunnes mieleeni on välähtänyt katsoa kelloa joka onkin näyttänyt esim. jotain 00.00-02.00. Siinä onkin sitten mukava kömpiä takaisin peiton alle ja jatkaa unia. Tähän heräämiseen liittyy usein myös tunne siitä, että on myöhässä tai myöhästymässä jostakin. Kukapa siinä kiireessä kelloa ehtisikään vilkuilemaan.

Olen tehnyt viime aikoina varmaan hieman liikaa töitä, kun tänään aamulla töihin lähtiessäni yritin muutaman sekunnin ajan ihan tosissaan käynnistää autoa CD-soittimen paneelilla.
Muutama päivä sitten yritin tehdä samaa juuri ostamallani jäätelöllä.
 

rinkeli22

Jäsen
Odottelin tuossa eräänä päivänä kaveria pihalla musiikkia kuunnellen mp3-soittimella.. Kun kaveri kurvasi autolla taloni eteen, niin korviin tulvi juuri Green Dayn "Boulevard of broken dreams" - vetelin siinä kuulokkeet pois korvista ja hyppäsin kaverin autoon, jossa parhaillaan tuli juuri radiosta samainen biisi!

Hetken aikaa mietin, että wtf? Ei nyt kuitenkaan niin tuore biisi, että soisi koko aikaa radiossa..
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Mustamaija ajoi eilen hitaasti n. klo 23 läpi Tennispalatsin aukion Helsingissä. Toinen poliisi kuulutti av-laitteilla autosta n. 20 hengen paikalle kerääntyneelle nuorisojoukolle niin, että koko aukio raikui: "Kaikki elokuvat alkoi jo pari tuntia sitten", kun ei tehonnut niin "rillipää häivy", ei vieläkään tehoa niin "kyynaama hiljaa". Sheriffit ulvauttivat autosta sireeniä vielä pari kertaa ja sitten poliisiauto lipui arvokkaasti pitkin Fredrikinkatua eteenpäin järjestystä pitämään. Tunnelma oli maijan poistuttua suoraan kuin vanhasta lännen elokuvasta John Waynen poistuessa saluunasta rauhoitettuaan kapakkatappelun.

Seurasimme tilannetta n. 100 metrin päästä. Nuorisojoukko oli kerääntynyt paikalle viettämään hiljakseen kesäiltaa kaupungissa.
 

HangoverFairy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tämä tapahtui itselle.

Tuossa viime perjantaina jouduin paistamaan makkaraa reilulle 200 henkilölle. Hiukan ennen tapahtuman alkua minulle selvisi että 98% tuosta väkimäärästä on nuoria naisia.(pohjoismaalaisia). Ikähaitari 16-25v.
No eihän tätä ketään usko, että olen grillannu monen sadan naisen kanssa makkaraa....

Täytyy ihmetellä miksi etenkin tanskalaiset,norjalaiset ja ruotsalaiset naiset ovat kauniimpia kuin suomalaiset?
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Viime keväänä tuli kadulla vastaan kaksi noin parikymppistä kaveria jotka pummasivat paria euroa. Ulkonäöstä päätellen alla oli minimissään noin viikon kuuri. Euroa ei ollut, mutta jotain senttejä annoin. Kiitosten jälkeen olin jo lähdössä pois, kun toinen jampoista kääntyi vielä perään ja sanoi: "Hei saanko muuten arvata yhden jutun? Sun kaikkien aikojen suosikkipeli Amigalla on aivan varmasti ollut Moonstone !".

Tipahdin melko totaalisesti, koska arvaus ei olisi voinut osua oikeampaan vaikka en ollut mitään tuollaista edes vuosiin miettinyt. Kysyin vielä, että mistä tiesit? Näki kuulemma päälle jo, että oli se se oli pakko olla. Ko. peliä en ole ehkä noin 15 vuoteen pelannut enkä itseasiassa koskaan Amigaa edes omistanut, mutta harvinaisen oikeaan kyllä osui. Oli kokonaisuudessaan harvinaisen absurdi tilanne.
 

kopo

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Olen syntynyt kello 18.36. Juuri samaan aikaan yllätän itseni katsomasta kelloon jos en päivittäin niin kuitenkin yleensä useita kertoja viikossa. Minuutilleen vaikka sitä ennen kellon katsomisesta mahdollisesti on mennyt hyvinkin kauan.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Et vaan tunnistanut nuoruusvuosiesi kavereita?

Vaikka kaupunki olikin väärä, niin tuli kyllä tuokin mieleen ja mietin todella tunsivatko ne tyypit minua. Ne kaverit joiden kanssa olen joskus Moonstonea pelannut tunnen vieläkin eli ovat poissa laskuista. Omituista oli sekin, että en edes koskaan oikein ollut miettinyt mitään suosikkipelejä, saati niistä jollekin maininnut.
 

Cmprs

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, HIFK
Olen syntynyt kello 18.36. Juuri samaan aikaan yllätän itseni katsomasta kelloon jos en päivittäin niin kuitenkin yleensä useita kertoja viikossa. Minuutilleen vaikka sitä ennen kellon katsomisesta mahdollisesti on mennyt hyvinkin kauan.
Itselläni taas silloin tällöin kelloa katsomaan aloittaessani tulee tunne, että kellon on oltava xx.xx. Lähes poikkeuksetta näillä keroilla kello on juuri sen verran, vaikka aikaa edellisestä kellon katsomisesta olisi tuntejakin. Enkä todellakaan tee tuota veikkaulua aina, vaan silloin kun tulee sellainen fiilis. Myös esim. yöllä herätessä osuu melko usein, silloin harvoin kun niin sattuu heräämään, kohdalleen.
 

Cactus

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks
Rauhaton sielu vaeltelemassa elämän ja kuoleman rajamailla??

Olin iltalenkillä koirani kanssa tässä lähistöllä missä on paljon vuosien mittaan ihmisiä kokenut väkivaltaisia kuolemia ym. Kierrettiin sitten semmoinen 3km lenkki ja päätettiin se läheiseen metsään jossa asutusta ei ole kuitenkaan älyttömästi lähettyvillä, joten se on hyvä paikka pitää koiraa vapaana ja heitellä keppejä. Aloin sitten ihmettelemään kun koira jäykistyi yhtäkkiä ja rupesi murisemaan varoittavasti matalalla äänellä. No ajattelin että jokin eläin tai ihminen ja pistin koiran kiinni hihnaan ja aloin etsiä katseella tuota murinan kohdetta. Meistä noin 25metrin päässä "käveli" outo hahmo suuntana tyylin vasemmalta oikealle. Ihmettelin että miksi koira murisee niskakarvat pystyssä jollekin tuntemattomalle ohikulkijalle. Seurasin katseellani tätä hahmoa kummissani kunnes hän katosi puiden taakse. Kuului outo rysäys ja päätin mennä katsomaan että mahtoiko hän kaatua. Kun pääsin puiden taakse, ällistyin totaallisesti..hahmo oli kadonnut kuin tuhkatuuleen ja tämä paikka puiden takana oli aika aukea kohta kyseisessä metsässä. Olin paikalla rysähdyksestä 10sek kuluttua joten ei hän minnekkään piiloon ole voinut ehtiä siinä ajassa. Oudon tästä tapauksesta tekee sen että paikka missä hän oli kadonnut on soista aluetta mutta jälkiä ei näkynyt missään, ei siis todellakaan missään. Lisäksi huomasin että ilma oli todella ohutta ja kalsaa sillä hetkellä kun siinä koirani kanssa seistiin hetken aikaa ihmettelemässä. Lähdettiin sitten pois suhteellisen vikkelää vauhtia.

En ole koskaan nähnyt/kokenut vastaavaa. Tästä on nyt aikaa reilu puolituntia ja ajatukset ovat harhailleet puolelta toiselle yrittäen keksiä luonnollista selitystä tolle. On myös sanottu että koirat aistivat "yliluonnolliset" tapahtumat. Kertokaa nyt te arvon palstaveljet ja siskot että mitä minä näin, vai näinkö mitään ja olen kuvitellut kaiken?? Vähän on selkäpiitä karmiva fiilis tällä hetkellä.


-Cactus-
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Kertokaa nyt te arvon palstaveljet ja siskot että mitä minä näin, vai näinkö mitään ja olen kuvitellut kaiken?? Vähän on selkäpiitä karmiva fiilis tällä hetkellä.

Olen mahtanut jo kirjoittaa tähän samaan ketjuun vastaavanlaisesta ilmiöstä, jonka näin Kemin Ajoksessa.

Ajeltiin kaverin kanssa joyrideä joskus syksyisenä arki-iltana. Alkoi olla jo melko hämärää ja näin kun joku puolitoistametrinen jamppa ylitti hiekkatien ja paineli pusikkoon. Olimme parin sekunnin päästä siinä kohdassa, jossa tyyppi käveli tien yli ja kun olimme kohdalla, en nähnyt hahmoa missään.

Kaveri ei nähnyt hahmoa vaan väitti, että kaupungin valot ne vain olivat. Itse olin ihan varma, että joku ihminen ylitti tien, mutta ihmettelin, mitä hän sinne pusikkoon paineli. Noh, tämä asia unohtui saman tien, kunnes:

Pari viikkoa tämän jälkeen olimme samalla suunnalla ajelemassa ja mukana oli nyt kolmas kaveri, joka istui vänkärin paikalla. Yhtäkkiä hän suurin piirtein huusi, että "varo perkele, ettei tuo jää alle".

Kaveri jarrutti, mutta me kaksi muuta emme nähneet ketään tai mitään sillä kohdalla tietä. Vänkärin paikalla istunut sanoi, että ihan varmasti joku valkoisiin pukeutunut ihminen oli lähdössä ylittämään tietä. Silloin alkoi itselläkin selkäpiitä karmia.

Lähistöllä on Murhaniemi-niminen paikka, ja neuvostosotilaiden hautamuistomerkki.

Mutta sitten luonnollisiin asioihin.

Multia on kaunis paikka Keski-Suomessa. Keskustassa vain on hauskoja liikkeiden nimiä. Keskellä raittia on vaateliike, jossa on isoilla neonvalokirjaimilla kaupan nimi "ASU". Vähän matkaa siitä Jyväskylään päin on kukkakauppa, jossa lukee yhtä isoilla neonvalokirjaimilla "KUKKA". Kas kun ei pankin seinässä seisonut että "RAHA" ja ruokakaupan seinässä "RUOKA".
 

laredo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sipoon Wolf, Malaga, Barcelona, työväen ampujat
Cactus: nyt olet ehtinyt hieman hengähtää asiasta. Oletko varma ettei siellä ole mitään piilopaikkaa? Mitkä ovat mietteesi nyt?
 

laredo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sipoon Wolf, Malaga, Barcelona, työväen ampujat
Olen asunut noin neljä vuotta ulkomailla ja tunnistan suomalaiset turistit (tai muuten vaan täällä lymyilevät) usein jo pelkästä olemuksesta. En tosin aina, ja siksi on sattunut välillä nolojakin tilanteita, kun on suomen kieltä tullut käytettyä "hieman" varomattomasti.

Mutta usko pois, kyllä suomalainen suomalaisen tunnistaa, kun on ollut tarpeeksi kauan ulkomailla.

Myös suomalaisten englannin kielen tunnistaa heti, vaikka se olisikin sujuvaa. Eri asia on tietenkin, jos joku suomalainen on asunut 10 vuotta New Yorkissa tms.



Itse myös alleviivaan nämä teesit. Olen myös 4 vuotta ulkomailla asunut ja kyllähän se on niin että härmäläisen pallinaaman tunnistaa heti. Joko ulkoisesta habituksesta tahi puheestaan, ihan sama kuinka hyvin vieraita kieliä hallitsee.
 

Jeffrey

Jäsen
Tuohon Cactuksen viestiin sen verran, että uskoisin täysin, että Cactus olisi nähnyt näkyjä, mutta sitä en millään usko, että koira tekisi sen. Itse koirien omistajana sen olen huomannut, että aina on joku syy jos koirat elehtivät hermostuneesti. Kuten tiedämme koirilla on hieman yksilöstä riippuen n. 100x paremmat aistit kuin ihmisellä. Kattaen varsinkin haju- ja kuuloaistit. Mitä tulee sielujen vaellukseen yms. bullshittiin niin itse aloin uskomaan niitä parivuotta sitten.

Tarinani:

Olen kyllä saattanut tästä jo tänne kirjoittaakkin, mutta annetaan mennä.

Nyt n. pari vuotta sitten lukion historian tunnilla aiheena taisi olla toinen maailmansota tai jotain vastaavaa. Selailin oppikirjaa ajankuluksi kunnes eräältä aukeamalta avautui kuva jostain suuresta natsien kokouksesta tuolta ajoilta. Kuvan nähdessä tunne oli aivan sanoin kuvaamaton. Selkäpiitä karmi, tunsin olleeni siellä paikanpäällä, tunsin jollain tavalla kaipausta ja sitä sellaista kuulumisen tunnetta. Jos voisin kuvitella toisen kuvan josta saattaisi samantyyliset tunnelmat tulla olisi se lapsuuden kodistani otettu kuva jossa edesmennyt äitini olisi pikkujeffreyn kanssa ja näkisin kuvan joskus 70-vuotiaana papparaisena, enkä olisi aikaisemmin kyseistä kyvaa nähnyt enkä muitakaan kuvia äidistäni, itsestäni tai lapsuudenkodistani

Itse koin tuon jutun oikeasti jopa hieman häiritsevänä olihan kyseessä natsiaiheinen kuva ja koin oikeasti sellaista tunnetta, että uskon ihan oikeasti olleeni siellä kuvan tapahtumassa silloin. Asiaa ei helpottanut yhtään viime jouluinen reissuni nykyisen Itävallan puolelle. Sielläkun tuli useammassakin paikassa sellaisia fiiliksiä kuin olisit palannut pitkältä reissulta kotiin...
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kertokaa nyt te arvon palstaveljet ja siskot että mitä minä näin, vai näinkö mitään ja olen kuvitellut kaiken?? Vähän on selkäpiitä karmiva fiilis tällä hetkellä.
Jollet nyt vaan halua kertoilla kummitusjuttuja iltamme iloksi, niin totean vaan siinä tapauksessa sen, että meidän maailmassamme on asioita, joita ei järjellä voi selittää ja joille ei mitään tieteellistä näyttöä vielä ole.

Minulla ainakin hyiset väreet sai aikaan tuo kertomuksesi. Ei todellakaan mikään miellyttävin kokemus varmaan, sen uskon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös