Mainos

Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

  • 305 488
  • 759
Viikonloppuna tuli törmättyä erääseen lätkäpelaajaan baarissa, tämä ei ole vielä outoa.

Samaan aikaan tämä pelaaja oli ollut erään tutun unessa ja puhellut tälle samoja juttuja, mitä pelaaja mulle baarissa, outoa..

Niin tai sitten ko. pelaajan puheet koskivat nuorelle urheilumiehelle harvinaisempia teemoja: viina, pillu, urheilu.

Mutta jos puhe oli nykytaiteen virtauksista, niin sitten ei ole hassua, vaan vähän omituista ja erittäin pelottavaa.
 

Cactus

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks
Ensiksi tapahtuma-ajankohta oli illalla myöhään, jolloin ainakin viileinä öinä maasta nousee utua/sumua. Olisivatko sumukiehkurat voineet yhdessä katuvalaistuksen tai rakennuksista tulevan valon kanssa saada aikaan tämän hahmon, joka olisi näyttänyt liikkuvan, kun Cactus itse liikkui? Vesipisarat ja valo saavat aikaan joskus aika erikoisia ilmiöitä.

Räsähdys suolla ja hahmon katoaminen sekä jälkien puuttuminen. Olisiko räsähdyksen saanut aikaan iso lintu, esim. pöllö? Sehän on yöeläin ja lentää todella äänettömästi. Olisi vaan napannut myyrän suolta ja saanut räsähdyksen aikaan. Jalanjälkiäkään ei olisi jäänyt.

Koirilla on tunnetusti huono näkö ja oma mäyrisvainaanikin jähmettyi silloin tällöin pimeässä niille sijoilleen ja murisi jollekin, jota en nähnyt. Eläin? Kivi, jota luuli eläimeksi jne? Tai ehkä koira murisi jollekin eläimelle, jota Cactus ei itse nähnyt.

Ja varmuudeksi vielä: tarkoitukseni ei ole vähätellä kokemusta, vaan etsiä luonnollista selitystä.


Ihan hyviä ajatuksia siitä mitä ne olisi voineet olla. Eli en ottanut provoiluna millään tavalla, itsehän pyysin noita luonnolisia selityksiä tapahtumalle.

Mutta tarkennetaan: Liikuin siis metsässä suoalueella. Katuvaloja ei ollut, taloista joita siinä jossain on ei voinut tulla valoa siihen tapahtumapaikkaan. Vettä ei satanut vaan oli kirkas kesäyö. Sumuista siis ei ollut, ilma oli vain tapahtuman jälkeen todella hyytävää ja ohutta ennen sitä oli ihan normaali lämmin kesäyö.

Koirilla voi olla huono näkö (nuori saku..tuskin), mutta aistit ovat mielettömän herkät; kuulo, hajuaisti= (miljoona kertaa herkempi kuin ihmisellä) ja seurasi tuota hahmoa katseellaan eikä kiinnittänyt muuhun huomiota. Räsähdys/rämähdys oli saman kuuloinen kuin yli satakiloinen henkilö olisi kaatunut naamalleen suohon. Lisäksi pöllöjä tai haukkoja ei ole käsittääkseni ihan mielettömän paljon Vantaan alueella. (korjatkaa vääryyteni)

Sit haluisin vielä lisätä etten olisi tuota asiaa niin hätkähtänyt jos paikka olisi eri, eli ei semmoinen missä on monet kokeneet vääryyttä ja siirtyneet?? tuonelaan.


-Cactus-
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lisäksi pöllöjä tai haukkoja ei ole käsittääkseni ihan mielettömän paljon Vantaan alueella. (korjatkaa vääryyteni)

Kyllä pöllöjä ja haukkoja oikeastaan ihan koko maassa on. Ei niitä nyt missään ihan mielettömän paljoa ole, mutta eivät ne ole myöskään harvinaisuuksia kaupungeissakaan.

Tuo ohut ja hyytävä ilma viittaisi siihen, että paikalla on ollut joku kylmän ja lämpimän ilmamassan raja. Siinä voisi joku höyrypatsas ehkä esiintyä. Ja ehkä koirasi vaistosi tuon ilmamassarajan ja pelkäsi sitä?

Joka tapauksessa kertomuksesi oli kyllä puistattava.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
IOlin iltalenkillä koirani kanssa tässä lähistöllä missä on paljon vuosien mittaan ihmisiä kokenut väkivaltaisia kuolemia ym.

Sit haluisin vielä lisätä etten olisi tuota asiaa niin hätkähtänyt jos paikka olisi eri, eli ei semmoinen missä on monet kokeneet vääryyttä ja siirtyneet?? tuonelaan.

Jos saa udella, niin mikähän tämä paikka oikein on ollut ja onko paikalla todella tapahtunut henkirikoksia? Tuli vaan ajateltua, että ihmismieli laskee usein alitajuisesti 1+1 tällaisissa ei-niin-miellyttäväksi mielletyissä paikoissa koetut tapahtumat ja kun siihen lisää vielä vuorokauden ajan ja eläimen samanaikaisen reagoinnin, niin tapahtumat saattaa kokea melko eritavalla, kuin vaikka kotona keskellä päivää.

Älä ota v*ttuiluna
 

entti7

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Team Harrier
Tästä Cactuksen kokemuksesta tuli mieleen oma saman suuntainen kokemus tuollaisen reilun 10 vuoden takaa.

Olin yhtenä talvi-iltana koirani kanssa juoksulenkillä uuden asuntoalueen takana menevällä pyörätiellä, joka ei vielä silloin ollut valaistu. Kävin usein suht koht myöhään lenkillä, koska pystyin pitämään koiraani vapaana. Yht'äkkiä koirani pysähtyi murisemaan pyörätien toisella puolella olevaan metsään päin. Komensin sitä jatkamaan matkaa enkä aluksi huomannut siellä, mihin koira katsoi, mitään. Kun murina jatkui ja muuttui uhkaavammaksi, menin lähemmäksi, ja huomasin noin metrin päässä koirasta tumman hahmon täysin liikkumattomana.

Aluksi ajattelin, että kyse on jostain hiipparista/itsensä paljastajasta ja soitinkin kotia päästyäni poliisille, että käyvät katsomassa paikalla. Toisaalta, mitä syytä tällaisella hiipparilla olisi ollut seisoskella keskellä talvea siellä pyörätien varressa, jossa ei liiku enää siihen aikaan ketään. Ja kuka olisi jäänyt katselemaan tyynesti, kun vieressä murisee 36 kiloinen urosbokseri? Toisaalta saattoihan tämä hiippari olla niin lamaantunut, ettei uskaltanut lähteä juoksemaan metsään turvaan, mutta entäpäs jokin muu vaihtoehto....

Ennen asuinalueen rakentamista, paikalla sijainneessa metsässä oli kuulemma tapahtunut henkirikoksista lähtien kaikenlaista....
 

Pingu

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Jukurit
Mutta päteekö tuo selitys ennalta "nähtyihin" uniin? Muistan muutamankin kerran nähneeni ihan random unia ja herätessäni ollut ihan ulalla, että mitä ihmettä se oli. Sitten joskus jonkin ajan päästä tajuan kesken jonkin tilanteen, että tästähän näin unta silloin joskus.
Minulle noin käy aika usein, ihan arkisissa tilanteissa. Olen vaikka kävelemässä jossain ja yht'äkkiä tajuan nähneeni unta että olen kävellyt juuri siinä samassa kohdassa. Silloin kun sen unen näki, niin herätessä mietti, että eihän tuossa ollut mitään järkeä.

Muutenkin uneni on yleensä aika outoja, liekö vilkas mielikuvitus vai mikä.
Yleensä tutut ihmiset ovat jossain oudoissa tilanteissa tai puhuvat aivan erilaisista asioista kuin tavallisesti. Lisäksi unet ovat erittäin todentuntuisia ja hereillä ollessaan joutuu joskus tosissaan miettimään, oliko joku juttu tapahtunut oikeasti, vai näinkö sen unessa.
 

Kaivanto

Jäsen
Olin noin 2kk sitten matkalla Helsingistä Lontooseen Blue1 yhtiön koneella. Olin sattunut lukemaan muutaman kerran jatkoajassa euroviisut2007 ketjua ja nimimerkki Kaivanto oli aika hyvin esillä kyseisessä ketjussa.

Nooh, lennolla luen Blue1:n asiakaslehteä ja siinä on "euroviisufanin" (mainittu ärsyttävin sanonta ketjussa.) **** Kaivannon haastattelu.

Luulisi olevan sama fani.

Heh, asian otti Jatkoajassa joku esiin jo aiemmin. En tosiaankaan ole Petri Kaivanto, täyttä sattumaa tuo yhtenevyys herran nimessä ja nimimerkissäni.

Sivumennen sanoen en kyllä ole varsinaisesti viisufanikaan. Katselen toki aina kisan ja esikatseluvideot kiinnostuksella, mutta oikeat friikit luukuttavat biisejä ympäri vuoden, seuraavat kunkin maan sisäiset karsinnat ja karsintojen karsinnat yms. Ja sitäpaitsi ne tyypit ymmärtääkseni pitävät viisuja noin oletusarvoisesti hyvänä musiikkinä, itse suhtaudun touhuun täytenä cämppinä.
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Niin tai sitten ko. pelaajan puheet koskivat nuorelle urheilumiehelle harvinaisempia teemoja: viina, pillu, urheilu.

Mutta jos puhe oli nykytaiteen virtauksista, niin sitten ei ole hassua, vaan vähän omituista ja erittäin pelottavaa.

Ei puhunut pillusta, viinasta ja urheilusta tuossa unessa (baarissa kyllä kovasti..). Kyseessä oli seura johon siirtyy tulevaksi kaudeksi ja siirtoon liittyvät jutut.

Jännää oikeesti tää juttu. Sama pelaaja, samat jutut ja varmaan sama kellonaikakin..Telepatiaa?
 

blikzt

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kellonajoista on näemmä aiemmeinkin ollut täällä juttua, mutta kerrotaan nyt silti eräs vähintäänkin omituiselta tuntunut tapahtuma tässä pari yötä sitten. Menin nukkumaan siinä 23 maissa vaikkei pahemmin väsyttänytkään. Nukahduttuani heräsin melko pian ja katsoessani kelloa se näytti 01.01. Ei siinä mitään, panin kuitenkin kyseisen kellonajan merkille. Nukahdin pian uudestaan, mutta vain hetkeksi. Katsoin taas kelloa, joka näytti tällä kertaa 02.02. Tätä ihmettelin jo hetken, sillä en todellakaan ollut vilkuillut kelloa jatkuvasti, vaan nämä kaksi kertaa olivat ainoat. Noh, nukahdin kuitenkin taas vähän ajan päästä. Heräsin kuitenkin vielä ennen herätystä, mikä on jo sinänsä aika harvinaista. Mietin siinä hereillä, mutta silmät kiinni makoillessani, että tällä kertaa kello ei mitenkään enää voi olla 03.03.. katson kelloon joka näyttää 04.04, ja tässä vaiheessa tulee ihan vitun epätodellinen ja omituinen olo, vähän pelottaa jopa. Saan silti vielä hetkeksi unen päästä kiinni mutta herään VIELÄ kerran ennen herätystä joka tuolloin oli kuudelta. En yksinkertaisesti enää uskaltanut katsoa kelloon, sillä olin aivan sataprosenttisen varma, että se näyttää 05.05. Näin jälkeenpäin vähän harmittaa etten katsonut, mutta se fiilis mikä tuosta aihetui oli niin kummallinen ja pelottava että siinä tilanteessa tuntui etten vain kestäisi nähdä sitä 05.05:tä. Nyt tuntuu vähän naurettavalta, että tuollainen paniikki aiheutui pelkistä kellonajoista..

Mutta haluan vielä korostaa, että katsoin tuon yön aikan kelloon vain nuo kolme kertaa, yhtään hutia siis noista tuplanumeroista ei tullut. Ja lähes aina nukun yön yhtäjaksoisesti aamun asti, että jo pelkästään nuo heräilyt olivat itselleni normaalista poikkeava tapahtuma.
 

MusanMake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Suomi
Enneuni

Toukokuussa näin ystäväni vaimosta unen, jossa hän ajoi todella pahan kolarin ja oli, jossei nyt ihan kuollut, niin ainakin oli hyvin lähellä sitä. Ihan raadolta mimmi näytti ainkin minun silmääni, tiedä sitten mistä minä olevinani siihen ulosajopaikalle olin tullut. Joka tapauksessa uni oli erittäin todellisen tuntuinen ja muistan vieläkin sen kuvan, kun kaverin vaimo tosiaan puoliksi retkotti ulkona autosta ja verta oli joka puolella.

Kerroin unesta ohimennen tyttöystävälleni ja sanoin että kun näen kaveria futistreeneissä illalla, niin täytyy mainita hälle ettei päästä eukkoaan rattiin pariin päivään. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Ja olisinpa sitten ainakin varoittanut jos jotain sattuisikin. Oma emäntä kertoikin sitten, että yleensä jos unessa näkee kuoleman, se tarkoittaakin vastakkaista asiaa. Elikkäs syntymää.

Treeneissä näin kaverin ja kysäisin häneltä jossain vaiheessa, että onkos teidän muija muuten raskaana? Kyllä kuulemma on ja lokakuulla tulee toinen pikkumies perheeseen... :) Kaveri kysyi, että oliko joku tuttu kertonut, että ei se sinänsä mikään salaisuus ole. Sanoin vaan, että näin sellaista unta ja ei ole kukaan kertonut mitään. Mahtoiko sitten uskoa, kuka tietää, mutta tuskinpa. Mulla on ehkäpä sitten jotain näkijän lahjaa :)
 

roskakori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Chicago Blackhawks
No johan on outoa.

Torstai-yönä näin unen jostain keihäskilpailusta. No, siinä kävi ties kuinka moni nakkaamassa oman keihäänsä, kunnes vuoroon tuli Tero Järvenpää. Tero otti hirvittävät vauhdit ja viskaisi keihäänsä menemään. Pahaksi onnekseen mies kuitenkin viskaisi keihään omasta kaulasta läpi. Kaulavaltimo auki ja verta tuli kuin suihkulähteestä....Sitten onneksi heräsin!! Hui saatana sanoin, kun sängystä nousin ylös ja samalla ajattelin, että koskas onkaan seuraava keihäskisa. Muistin samantien, että tänäänhän (perjantai) on se Kultainen liiga Roomassa ja Tero Järvenpää ei ole mukana, joten se siitä murhenäytelmästä.

No kappas vaan, toinen Tero ottaakin tahtipuikon ja päättää seivästää pituushyppääjän. Muistin heti uneni ja mietin, että sen täytyi olla ennenuni vaikka ei se nyt "aivan" vastannutkaan Rooman kisan tapahtumia, mutta sama laji sentään :)

Onneksi Pitkämäen heitto ei sentään kenenkään (edes omaan) kaulaan osunut.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Tähän nyt ei liity mitään yliluonnollista, mutta täyttänee otsikon kriteerin "hassu ja omituinen tapahtuma tosielämässä"

Olin konferenssimatkalla Seattlessa vuonna 2001 ja jääkiekkoihmisenä tietysti pyrin vapaa-aikanani ottamaan selvää paikallisesta kiekkoskenestä. Paikallinen edustusjoukkue "Seattle Thunderbirds" olisikin pelannut kotiottelun tuolloin, mutta ottelu oli merkitty alkavaksi klo 12, eli se siitä.

Yritin sitten vapaa-aikanani etsiä paikallisia jääurheiluliikkeitä ja jäähalleja, mikä osoittautui melko vaativaksi tehtäväksi. Kävin mm. erään huoltoaseman baarissa kysymässä, onko tässä lähistöllä jäähallia koska osoitteen ja kartan mukaan sellainen pitäisi tästä löytyä. Eivät olleet ikinä kuulleetkaan että lähialueella olisi jäähallia, sittemmin selvisi että kyseinen laitos on huoltoasemaa vastapäätä parkkipaikan toisella laidalla.

Tästä kyseisestä jäähallista minut sitten ohjattiin "OlympicView Arena" -nimiseen jäähalliin kaupungin toiselle laidalle. En sitäkään tahtonut millään löytää, koska jotenkin alitajuisesti odotin jäähallin olevan ainakin hieman ympäröiviä omakotitaloja korkeampi rakennus. Tämäpä ei ollutkaan vaan se oli nerokkaasti kaivettu puolittain maan sisään, mikä luultavasti on energiataloudellisesti ihan järkevä ratkaisu.

Ja sitten varsinaiseen ihmetyksen aiheeseen. Kävellessäni sisään jäähallin sisällä olevaan ns. pro-shopiin kaikesta tästä sähläämisestä jo melko vittuuntuneena, huomaan ensimmäisenä kaupassa roikkuvan pelipaidan, jossa lukee ILVES-TAMPERE. Seuraavassa paidassa lukee JOKERIT ja sitä seuraavassa SUOMI.

Jet Lagin ja matkustamisen painamana kyllä alkoi hihna luistaa melko tavalla. Mitä vittua täällä oikein tapahtuu, ajattelin itsekseni.

Sittemmin kävi ilmi, että liikkeen omistajalla oli Suomalaisia tuttuja, joiden kautta hän oli paidat saanut. Mutta olihan tuo melkoisen outo kokemus siinä tilanteessa.
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
Tämä tarina ei sisällä mitään yliluonnollista tai selittämätöntä, ainoastaan hämmästyttävän yhteensattuman.

Tämä tapahtui useita vuosia sitten viettäessämme kaveriporukalla uuden vuoden aattoa. Jossain vaiheessa iltaa kaverini Mikon tyttöystävä Sanna (nimet vaihdettu) huomasi että hänen puhelimeensa oli tullut puhelu tuntemattomasta numerosta. Sanna näpytteli numeron findiin ja sai tekstiviestinä numeron omistajan yhteystiedot. Minun ja Mikon suureksi hämmästykseksi numero kuului lukioaikaiselle luokkatoverillemme Karille (tämäkin nimi muutettu). Omituiseksi asian teki se, että kumpikaan meistä ei ollut pitänyt Kariin mitään yhteyttä sitten lukioaikojen, joista oli kulunut jo 6-7 vuotta, emmekä itse asiassa olleet tunteneet kaveria edes tuolloin kovin hyvin. Sanna oli kotoisin eri paikkakunnalta eikä ollut koskaan edes tavannut Karia.

Kuppia oli illan aikana otettu ja Mikko oli näin ollen uhmakkaalla päällä. Hän naputteli Karin numeron puhelimeen aikoen sanoa tälle suorat sanat. Kari ei vastannut ja puhelu ohjautui vastaajaan. Mikko jätti vastaajaan tiukkasanaisen, joskin asiallisen, tiedustelun jossa tivasi Karilta että mitäs helvettiä sä jätkä mun muijakaverille soittelet. Noin viidentoista minuutin päästä tästä puhelusta Kari soittaa. Hän on yhtä ymmällään tapahtuneesta kuin mekin ja vakuuttaa, ettei ole soittanut Sannalle. On mahtanut muuten Karillakin olla mielenkiintoiset fiilikset, kun tyyppi jonka nimen hän ehkä hämärästi muisti lukioajoilta soittaa humalassa tivaten, miksi Kari soittelee naiselle josta Kari ei ollut koskaan kuullutkaan. Mikko ja Kari päättävät puhelun sovinnollisesti.

Tämän jälkeen alamme pähkäillä, mistä helvetistä tässä oikein on kysymys. Tarkistamme numeron vielä kerran Sannan kännykästä ja toteamme että sehän on minun numeroni. Porukkamme oli aiemmin illalla jossain vaiheessa hajonnut kahtia ja Mikko oli lainannut minun puhelintani yrittäen tavoitella Sannaa. Sanna oli sitten find-viestiä näpytellessään painanut yhden numeron väärin ja onnistunut kaikista mahdollisista puhelinnumeroista päätymään sellaiseen, joka kuului tuntemallemme henkilölle. On maailma pieni.
 

KumiAnkka

Jäsen
...Sanna oli sitten find-viestiä näpytellessään painanut yhden numeron väärin ja onnistunut kaikista mahdollisista puhelinnumeroista päätymään sellaiseen, joka kuului tuntemallemme henkilölle. On maailma pieni.

Vähän samansuuntainen tapahtuma sattui itselleni vuosia sitten:

Olin hävittänyt puhelimeni, ja tietenkin kaikkien numerot menivät siinä samalla. Noh, tallentelin parit numerot uuden puhelimen muistiin, mitkä luulin muistavani ulkoa, koska näihin soittelin lähes päivittäin...

Oli kevät, ja lätkän MM-kisat juuri käynnissä, viikonloppu ja Suomella peli illalla.
Laitoin sitten tekstiviestin kaverilleni, tiedustellakseni, josko hän olisi menossa johonkin ravitsemusliikkeeseen peliä seuraamaan.

Vastausta ei kuulunut, joten soitin myöhemmin kysyäkseni samaa asiaa.
Sieltä sitten vastasi tuntematon naisääni, ja alkoi valkenemaan, että nyt on jostain syystä tullut väärä numero. Eihän siinä mitään, selvitin tytölle tilanteen, ja keskusteltiin vielä hetki illan pelistäkin siinä.

Tarkastin tämän jälkeen tallentamani numeron, ja niinhän siinä oli käynyt, että kaksi numeroa oli mennyt väärinpäin, numeron keskivaiheilla.

No siinä ei nyt tietenkään ollut mitään kummallista, kunnes...

Pari-kolme viikkoa tämän jälkeen istuskelin baarissa, ja kiinnitin huomiota naapuripöydästä kuuluvaan naisen ääneen. Kuulosti jotenkin tutulta, mutta koskaan en ollut kyseistä (erittäin kaunista) neitokaista nähnyt.

Mietin pääni puhki, että missä olen tuon äänen kuullut, kunnes kyseinen neito alkoi kaverilleen kertomaan, kuinka pari viikkoa sitten joku oli soittanut vahingossa hänelle, ja keskustellut illan lätkämatsista.

Eihän siinä sitten muuta, kuin esittäytymään, että ollaan taidettu joskus puhelimessa puhua...
 

julle-jr

Jäsen
Tarinastasi tuli jotenkin mieleen eräs hassu yhteensattuma viime kesältä. Olin kesätöihini liittyen kolmen viikon komennuksella Kanadassa, St. John-nimisessä metsän keskellä olevassa pikkukaupungissa. Eräänä aamuna duunimatkalla paikalliselta Rock-kanavalta tuli mainos, joka aiheutti allekirjoittaaneelle aamuväsymyksen keskellä leuan loksahtamis-ilmiön. Radiossa nimittäin mainostettiin viikon päästä pelattavaa kaupungin junnujoukkueen ja IFK:n A-junioreiden välistä ottelua. Ei nyt sinänsä mikään käsittämätön juttu, mutta hauska sattuma joka tapauksessa. St. John on tosiaan vain pikkukaupunki keskellä erämaata, joten IFK:n saapuminen kyseiseen kylään juuri minun ollessa samalla paikkakunnalla tuntui vähintäänkin omituiselta, aiheuttaen tietysti positiivisen fiiliksen.

Itse ottelutapahtumassa meininki oli hieno ja rytinää riitti ja kollit vieläpä voittivat matsin muistaakseni 5-2 tai 5-3. Kanukkikaljaa juotiin ja fiilisteltiin IFK:ta ja Suomea.

Lisäksi päästiin vielä IFK:n kotisivuille:

http://www.hifkjrs.com/jrs/news/files/7565.php
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Kertokaa kannattaisko sinne mennä uudestaan ja antakaa jotain luonnollisia selityksiä tolle tapahtumalle.

Tietyille asioille ei vaan löydy luonnollisia selityksiä. Asiat tulevat ja menevät. Totaaliskeptikot ovat asioista tietenkin omaa mieltänsä. Suotakoon myös heille mielipidevapaus.

Itselleni ei ole tapahtunut juuri mitään kummallista, paitsi joskus ajat sitten tähänkin ketjuun kirjoitetut pari juttua. Sen sijaan monelta täysin järjelliseltä ihmiseltä olen kuullut outoja juttuja.

Oma isäni on kerran 90-luvulla nähnyt oudon valoilmiö autosta. Asiasta keskusteltiin kerran ja se siitä. Serkkuni työkaveri toimii metsäkoneenkuljettajana. Kerran hän kertoi nähneensä myös oudon valoilmiön, joka ei sovellu mihinkään maapallolla esiintyvään. Sekin asia käsiteltiin kerran ja se siitä. Metsäkonekuljettajan ammatissahan ollaan välillä melkoisissa metsäkorvissa, joten joltain kantilta ajateltuna melko pelottava ammatti syysiltoina. Molempia edellä mainittuja pidän täysjärkisinä, eikä ole syytä väittää vastaan.

Monet ihmiset kohtaavat outoja asioita. Harvat pitävät niistä kuitenkaan suurta meteliä...
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Palaten vielä tuohon Cactuksen tarinaan, niin ainakin minä pidän ihan mahdollisena tässä tapauksessa "kosketusta" henkimaailmaan. Eli kaikki havaitsemamme ei ole ihan pelkkää tätä arkista todellisuutta johon olemme tottuneet ja joka meille pääasiassa opetetaan, vaan olemassaolon tasoja on muitakin. Runsaat pahat teot luo pahaa karmaa ja puhdistumiseen voi viedä aikaa. Uskon, että tälläisiä paikkoja on olemassa ja herkistynyt ihminen ja etenkin eläin voi aistia ja havaita välähdyksiä sieltä muualta, toiselta olevaisuudentasolta. Uskon myös asian toimivan toisinpäin, paikka, missä on tehty paljon hyvää ja jossa on harmoniaa ja onnellisuutta, myös voi sitä tuntemuksina tarjota siihen paikkaan astuvalle.

Minä nyt olen minä toki, useat varmasti tässäkin erimieltä ja pitävät vähän hulluna. Minkäs sille sisäisille tuntemuksilleen kuitenkaan mahtaa. =)

Cactus, mahdatko tietää, että onko kaikki aluella surmatut ihmiset löydetty, vai onko joku/joitakin kadoksissa?
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tämähän on kunnon hörhöjen kokoontumisketju, asiaa. En minä noihin juttuihin voi muuta kuin hymähdellä ja lukea ihan mielenkiinnolla, mutta sanottakoon, että nuokin jutut olisi muutamaa astetta uskottavampia, jos niiden tapahtumapaikka ei olisi aina joku mystinen "paikka, jossa on tapahtunut paljon pahaa ja traagista". Voi luoja, joku Inkoo UFO Centerin huru-ukkoko teille käy tuollaista aina supattamassa jostain paikasta, vai mistä jonkun täysin epämääräisen suon jossain korvessa tiedetäänkin olevan yhtäkkiä joku Suuren Pahan Keskittymä?

Ei millään pahalla.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
No kerrotaan nyt tänne tarinoita omasta elämästä. Eli muutettiin 80-luvulla maaseudulle omakotitaloon, jossa vanhempi naishenkilö oli kuollut olohuoneeseen. Porukat nukku aina alakerrassa ja me lapset yläkerrassa.
Joskus kun me lapset oltiin hiukan vanhempia, niin äiti alko puhumaan talossa tapahtuneista asioista. Toisin sanoen yhtäkkiä yöllä saattoi kuulua rasahduksia. Meillä oli vielä niin kotona, että isä oli yleensä yöt töissä. Huomas vielä, että äiti oli ihan tosissaan, ettei ihan leikillään niitä sanonut.
No kaikki äänet kuitenkin loppu sen jälkeen, kun meille hankittiin koira. Ite en koskaan ollut mitään ääniä kuitenkaan kuullut, ennenkun intistä kerran olin lomalla ja olin yötä kotona.

Kello oli ehkä 23 ja kaikki oli menny jo nukkumaan. Yhtäkkiä oikein säpsähdin siihen, kun kuulin voimakkaan rysähdyksen alakerrasta. Ajattelin, että siellä on varmaan äiti tai isä heränny ja lähteny esim. vessassa käymään.
Aamulla kun tästä tiedustelin, niin porukat vaan sano ettei ollu kuullu yhtään mitään koko yönä... Ite en usko, että kuulin omiani mutta ei tähän koskaan oo mitään järkevää selitystä löytynyt. Ainoa mistä yöllä vois tulla edes lähelle niin kova ääni on se kun sulakekaapista sulakkeet pamahtais pois päältä. Sekään ei vaan oo oikein mahdollista, ku porukoitten makuuhuone on melkein vieressä ja ne herää melkein joka äänestä..

Mitä Cactuksen juttuun tulee, jos tosiaan koira on ollu mukana ja niin käyttäytyny, on siellä jotain täytynyt olla.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Mitä Cactuksen juttuun tulee, jos tosiaan koira on ollu mukana ja niin käyttäytyny, on siellä jotain täytynyt olla.
Eikö olisi mahdollista, että koira vaistosi Cactuksen hermostuneisuuden ja säikähti sen takia tilannetta? Tietääkseni eläimet "haistavat" pelon melkoisen tehokkaasti.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Eikö olisi mahdollista, että koira vaistosi Cactuksen hermostuneisuuden ja säikähti sen takia tilannetta? Tietääkseni eläimet "haistavat" pelon melkoisen tehokkaasti.


Mutta eikös tässä tapauksessa käynyt niinpäin, että koira huomas tän tapauksen ensimmäisenä ja sitten vasta Cactus havaitsi liikkujan.
 

Flyingbird

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO Hockey, Mestis, SJS
Itselleni kävi näin tuossa viime perjantaina. Menin erääseen baariin Turussa ja saan vähän väliä kuulla kavereilta mun huonosta onnesta naisasioissa, joko niillä on menkat, lesboja tai jtn (siis ihan tosi)...

No siellä baarissa hetken aikaa istuttua huomasin erään tosi tutun näköisen kaunokaisen, joka aivan sattumalta tuli viereeni istumaan aivan iholle, vaikka vierellä oli aivan valtavasti tilaa istua muualle. No olipahan siinä sitten pakko kysyä, että näytät ihan helevetin tutulta. Sitten tämä naikkonen kääntyi katsomaan minua ja sanoi että mehän ollaan siellä jatkoilla oltu joskus. Sitten muistin että hän on lesbo, jonka iskemiseen sitten kulutin kaverin kanssa aikaani silloin turhaan. Tuli sellanen fiilis, et ei kai helevetti taas.

Hetki siitä tämä tyttönen sanoi tuntevansa minua kohtaan jotain, vaikka ei ole vuoteen edes harkinnut ketään miestä. Ja kertoi vielä että olisi silloin jo halunnut minua, mutta ei voinut, koska seurusteli erään naisen kanssa.

No tässä nyt sitten ollaan taas menossa yöksi sinne. Tämä kaikki sitten tapahtui monen hauskan sattuman kautta ja oikeastaan erään kaverin virheen takia eksysin Turkuun, jota en nyt jaksa selittää...
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
No kerrotaan nyt tänne tarinoita omasta elämästä. Eli muutettiin 80-luvulla maaseudulle omakotitaloon, jossa vanhempi naishenkilö oli kuollut olohuoneeseen. Porukat nukku aina alakerrassa ja me lapset yläkerrassa.
Joskus kun me lapset oltiin hiukan vanhempia, niin äiti alko puhumaan talossa tapahtuneista asioista. Toisin sanoen yhtäkkiä yöllä saattoi kuulua rasahduksia. Meillä oli vielä niin kotona, että isä oli yleensä yöt töissä. Huomas vielä, että äiti oli ihan tosissaan, ettei ihan leikillään niitä sanonut.
No kaikki äänet kuitenkin loppu sen jälkeen, kun meille hankittiin koira. Ite en koskaan ollut mitään ääniä kuitenkaan kuullut, ennenkun intistä kerran olin lomalla ja olin yötä kotona.
Ehkä rasahduksen aiheuttivat hiiret tai rotat ja koiran tultua ne eivät enää uskaltaneet liikkua talossa aiempaan malliin.

Kello oli ehkä 23 ja kaikki oli menny jo nukkumaan. Yhtäkkiä oikein säpsähdin siihen, kun kuulin voimakkaan rysähdyksen alakerrasta. Ajattelin, että siellä on varmaan äiti tai isä heränny ja lähteny esim. vessassa käymään.
Aamulla kun tästä tiedustelin, niin porukat vaan sano ettei ollu kuullu yhtään mitään koko yönä... Ite en usko, että kuulin omiani mutta ei tähän koskaan oo mitään järkevää selitystä löytynyt. Ainoa mistä yöllä vois tulla edes lähelle niin kova ääni on se kun sulakekaapista sulakkeet pamahtais pois päältä. Sekään ei vaan oo oikein mahdollista, ku porukoitten makuuhuone on melkein vieressä ja ne herää melkein joka äänestä..
Saatoit nähdä untakin räsähdyksestä ja herätä siihen, että kuvittelit oikeasti kuulleesi räsähdyksen. Olen itsekin heränyt puhelimen soittoon, mutta ei se olekaan soinut eli olen nähnyt unta.

Mitä Cactuksen juttuun tulee, jos tosiaan koira on ollu mukana ja niin käyttäytyny, on siellä jotain täytynyt olla.
Jotain siellä on voinut olla, muttei sen ole tarvinnut mitään yliluonnollista olla.

EDIT: Itsekin asuin aiemmin kämpässä, jonka edellinen asukas oli kuollut sinne. Toinen koiristani tuijotti joskus eteiseen ja haukkui, mutta oletin sen kuulevan ääniä rapusta ja haukkuvan niille. En siis itse kuullut mitään, muttei se sitä tarkoittanut etteikö koira olisi kuullut.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ei millään pahalla.
En otakaan, jos minua mm. tässä kohtaa tarkoitit. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, enkä minäkään ajattele ja koe, että kaikissa oudoissa tapahtumissa on taustalla heyti joku ns. yliluonnollinen elementti. Ei edes välttämättä tässäkään Cactuksen kokemassa tapauksessa, mutta kuten usein, pidän ikkunoita auki eri ilmansuuntiin ja tarkkailen maailmaa niiden kaikkien kautta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös