Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

  • 305 016
  • 759

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Notski kirjoitti:
Minullakin on ollut samanlaisia kokemuksia. Varsinkin pimeässä saunassa tulee mieleen ajatus "Joskus minä kuolen eikä minulla ole aavistustakaan mitä sen jälkeen tapahtuu". Tällä ololla on "kliimaksi" joka tuntuu äärimäiseltä paniikilta. Tämän jälkeen ajatukset siirtyvät johonkin mukavaan kuten jääkiekkoon tai kavereihin. Joskus kun noiden ajatusten jälkeen tuntuu aivan sietämättömän tuskallisilta niin pakotan ajatukseni kristillisiin asioihin kuin vakuuttaen itselleni että siellä on toivoa kuoleman jälkeen.
Sama. Jonkinlainen paniikki siinä alkaa iskeä päälle. Ajatus on pakko hylätä ihmismielelle mahdottomana selvittää. Heikkohermoiselle tuo peruskysymys olemassaolosta ja kuolemasta voi varmasti aiheuttaa jotain neuroosin tapaista. Onpa mukava tietää, ettei ole yksin tuon hetkittäisen ahdistuksensa kanssa;)
 

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Gags kirjoitti:
Äijämäistä toimintaa kaikin puolin. Tarina pesee kaikki "hyvät naurut netistä"-jutut 100-0. Ei olisi videoklippiä tunkea joutuubiin?

Tietääkseni kukaan ei ollut videokuvaamassa. Onneksi. ;)
 
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, HIFK, Joe Finley
jupster kirjoitti:
Olimme lähetelleet puolin sun toisin sähköpostia, kun tahoillamme kirjoittelimme lopputyötä kodeissamme. Ei siinä mitään, mutta jokaisen toisillemme lähetetyn sähköpostin aihe oli tyyliin : mitä kyrpänaama, kulli, pillu, pillurotta, persepano, hikitussu, vittuorava, kassihiki jne ja jne.

Tuosta kirjavasta joukosta erityisesti vittuorava erottuu hellyyttävästi edukseen, toivon hartaasti että tilaisuuteen oli eksynyt edes yksi epäihminen, jonka elämä perustuu esitelmien kuvaamiseen ja niiden levittämiseen netissä. Pelkkä tilanteen ajatteleminen hymyilyttää kovasti.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Rocco kirjoitti:
Sopii. Mutta mistä me löydetään vapaaehtoisia testaajia?

Mutta se että tajuttomuuden aikana näkee "valoja" johtunee varmaan siitä että silmiin kertyy painetta. Ainakin juuri kuristamisen aikana.
Siinähän teitä onkin jo kaksi...

Asiaan, itse joskus pienenä poikasena juoksin innoissani laiturilta takaisin maihin ja tietenkin kompastuin. Lensin pää edellä kivikkoon ja vintti pimeäksi. Minulla ei mitään valoja päässä syttynyt, vaan kaikki oli aivan mustaa. Aivan filmi poikki ja seuraavaksi minkä muistan on herääminen sylikummini sylistä ja eikun taas pää kolmantena jalkana vauhtiin. Ei pieni tajuttomuus siis hidastanut menoa kovinkaan paljon. Olin kuulemma "ulkona" vajaan minuutin.
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Pakkipari kirjoitti:
Lensin pää edellä kivikkoon ja vintti pimeäksi. Minulla ei mitään valoja päässä syttynyt, vaan kaikki oli aivan mustaa. Aivan filmi poikki ja seuraavaksi minkä muistan on herääminen sylikummini sylistä ja eikun taas pää kolmantena jalkana vauhtiin.
Tämä ei ole mitään viisastelua vaan ihan rehellinen kysymys: Tuntuiko todella että näit mustaa vai onko pikemminkin niin että tuota yhtä minuuttia 'ei vaan ollut olemassa'? Siis muistatko sen mustan?
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Twite kirjoitti:
Tämä ei ole mitään viisastelua vaan ihan rehellinen kysymys: Tuntuiko todella että näit mustaa vai onko pikemminkin niin että tuota yhtä minuuttia 'ei vaan ollut olemassa'? Siis muistatko sen mustan?
Muistan aivan muutaman sekunnin "mustan". Tai ainakin se tuntui todella lyhyeltä ajalta. Ehkä se oli sitä, että ennen kiviin rojahtamistani laitoin silmät visusti kiinni. Edes mitään kipua en muista tunteneeni, which is strange.
 

Wrighter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Buffalo Sabres
Kummallista tai ei, mutta tänään kun menin töihin ja siellä kahvitauolla istuessamme, eräs työkaverini lohkaisi yhtäkkiä, että oletteko muuten kuulleet, että teidän lempinäyttelijä on kuollut?

Minä siihen vastasin että kuka muka? Sally Spectrako?Johon työkaverini , että juuri se.

Asiassa ei ole muuten mitään ihmeellistä, kuin se, etten ole mielestäni missään moista uutista kuullut taikka nähnyt. Voi olla että olenkin sen aamulla lehdessä nähnyt tai radiossa kuullut, mutta en tietoisesti. Ja Sallya esittävä henkilö ei ole todellakaan mikään suosikkinäyttelijäni. Siitä vain vitsailtiin joskus viime vuoden puolella tuolla samaisella kahvipaikalla.

Mutta outoa tosiaan, että veikkaukseni meni kuitenkin oikein.
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
sampio kirjoitti:
Ketjun aiheesta tuli mieleeni, että iskeekö kellekään muulle koskaan outo fiilis kesken jonkun arkipäiväisen askareen omasta olemisestaan? Vähän vaikea kuvailla, mutta silloin tällöin esim. jossain kaupan tiskillä on pamahtanut kumma olo, jossa tiedän olevani minä, mutta miksi minä olen juuri minä, mitä minä teen ja miksi? Fiilis menee muutamaksi sekunniksi aivan poissaolevaksi, mutta teen rutiinin loppuun koska "niin kuuluu tehdä". Viime vuosina tätä ei ole tapahtunut kovin paljon, mutta joskus alle parikymppisenä tilanne ei ollut kovin harvinainenkaan. Fyysisesti tilannetta voisi verrata huimaukseen sillä erotuksella, ettei mulla ole tajun meno ollut lähelläkään. Olo on vain sen muutaman sekunnin sellainen, että mitä ihmettä minä täällä teen.

Tänään Yle Radio 1:llä klo 23.00 Radioateljee esittää: Uni riippukeinussa- huimaavia liikkeitä mielessä. Tämä ateljeeohjelma tutkailee huimauksen ulottuvuuksia, kokemuksia epävakaudesta ja irtipäästämisestä. Se kyselee ilmiön konkreettista ja metaforista tilaa ja aikaa..

Satakunnan Kansassa olevan jutun perusteella tämäniltainen lähetys voisi käsitellä kyseistä tunnetta. Kuuntelee ken jaksaa/viitsii, minä tuskin jaksan.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Aamuöinen kauhuhetki - toisen kerran elämäni aikana.

Siis makasin sängyssäni selälläni (peitteen päällä) melko pimeässä makuuhuoneessa. Munaskuissa oli sellainen tykytys, että pitäisi nousta ja mennä vessaan kusaisemaan. Olin mielestäni hereillä ja olin avannut silmäni, mutta enpäs pystynyt liikuttamaan ruhoani mihinkään. Pimeässä erotin että sängyn jalkopäässä seisoo lattialla kookas täysin musta ihmishahmo. Jotenkin minulle tuli sillä hetkellä hirveä tarve kääntää päätäni vasemmalle vieressäni nukkuvan vaimoni puoleen, mutta ei sekään onnistunut - en pystynyt liikuttamaan päätäni mihinkään.
Sitten tuo musta hahmo kumartui eteenpäin ja tarttui mustilla käsillään sängyn päädystä kiinni - ja kumartui vielä lisää ujuttaen kummatkin mustat kouransa jalkojeni vierelle - olin tuntevinani miten sängyn patja antoi periksi tuon hahmon painon alla.
Olin aivan varma, että jos tuo "otus" mustilla kourillaan tarttuu minua paljaista nilkoistani kiinni, niin se on varmaan viimeinen asia mitä minä elävänä tässä maailmassa tunnen.
En tiedä kauanko tuo tilanne jatkui, muuta pikkuhiljaa ikäänkuin omituisesti nykien rupesin heräämään todellisuuteen - olin jotenkin varma että sillä hetkellä huusinkin jotakin hädissäni - vaimoni ei kuitenkaan näyttänyt herävään mihinkään aiheuttamaani möykkään.

Iljettävä tunne ja koin täsmälleen samanlaisen "näyn" eräänä yönä viime kesänä kesämökillä. Taidan olla vähitellen valmista kamaa suljetulle osastolle.
 

nufc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ketterä,Newcastle United
sampio kirjoitti:
Ketjun aiheesta tuli mieleeni, että iskeekö kellekään muulle koskaan outo fiilis kesken jonkun arkipäiväisen askareen omasta olemisestaan? Vähän vaikea kuvailla, mutta silloin tällöin esim. jossain kaupan tiskillä on pamahtanut kumma olo, jossa tiedän olevani minä, mutta miksi minä olen juuri minä, mitä minä teen ja miksi? Fiilis menee muutamaksi sekunniksi aivan poissaolevaksi, mutta teen rutiinin loppuun koska "niin kuuluu tehdä". Viime vuosina tätä ei ole tapahtunut kovin paljon, mutta joskus alle parikymppisenä tilanne ei ollut kovin harvinainenkaan. Fyysisesti tilannetta voisi verrata huimaukseen sillä erotuksella, ettei mulla ole tajun meno ollut lähelläkään. Olo on vain sen muutaman sekunnin sellainen, että mitä ihmettä minä täällä teen.

Nuorempana tuli koettua tätä "outoa hetkeä" useamminkin ja tietenkin luulin että kenellekään muulle ei tapahdu tällasta mutta kavereilta kyseltyäni niin joillakin oli ollut samanlaisia kokemuksia."Kohtauksen" iskiessä tuntuu vähän siltä kuin olis näkymätön tai jossain muualla ja katselis tapahtumia jostain kauempaa.Tuo "mitä minä täällä teen" on aika hyvä kuvaus.

Nykyisin koen enemmän deja vu-juttuja jotka on siinä mielessä samantyyppisiä että useimmiten homma mitä on tekemässä pysähtyy ja on pakko jäädä miettimään missä mennään ja yrittää saada kiinni tilanteen milloin ja missä meneillään oleva asia on tapahtunut aikaisemmin.Nää on jotain ihmismielen juttuja mitä ei pysty ymmärtämään enkä mie pidä itseäni kovinkaan sekopäisenä,tietysti sitäkään ei aina itse huomaa.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Paitselo kirjoitti:
Aamuöinen kauhuhetki - toisen kerran elämäni aikana.

Unihalvaus on kyllä vähintäänkin epämiellyttävää.

Tosin itse en ole sitä kokenut tuolla lailla, että huoneessa olisi joku, enkä pystyisi liikkumaan, vaan se tulee aina korkealta tippumisena. Tuntuu, että olen hereillä sängyssä, mutta tipun silti jostain. Yleensä tuntuu onneksi, että se on vain sänky mistä putoan. Ei se siltikään ole kiva tunne.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Paitselo kirjoitti:
Iljettävä tunne ja koin täsmälleen samanlaisen "näyn" eräänä yönä viime kesänä kesämökillä. Taidan olla vähitellen valmista kamaa suljetulle osastolle.

Kuten suuri osa JA:n kirjoittajista ainakin unihalvaus-ketjusta päätellen.
 

FlaPa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Florida Panthers
Outo pikanäppäin..

Siivoilin tuossa äsken ja kuuntelin winampilla musiikkia. Pyyhkäisin pölyt näppäimistöltä ja winampin soittolistan sisältö vaihtuu kokonaan pornokansioon! Mitään kansiota ei ollut tuolla hetkellä auki ja tuo kansio on ex-muijan takia piilotettu erittäin monen kansion taakse.. Yksin äänen nauroin tuolle tilanteelle kun ajattelen että jos tuo pölyjen pyyhkijä olis ollu ex-muija!! Ilme olis ollu varmasti näkemisen arvoinen..
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
FlaPa kirjoitti:
tuo kansio on ex-muijan takia piilotettu erittäin monen kansion taakse..

Hassu ja omituinen tosielämän tosiasia on minusta se, että tuollaisia asioita joutuu piilottamaan tyttöystävältä tai muulta kumppanilta. Toisaalta olen kuullut sellaistakin, että jotkut tupakoivat vaimoiltaan salaa. Aikamoista.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Snakster kirjoitti:
Hassu ja omituinen tosielämän tosiasia on minusta se, että tuollaisia asioita joutuu piilottamaan tyttöystävältä tai muulta kumppanilta. Toisaalta olen kuullut sellaistakin, että jotkut tupakoivat vaimoiltaan salaa. Aikamoista.

Samaa mieltä. Tosin, jos se pornon kulutus veisi jatkuvasti miehen aikaa minulta, voisin jo vähän kohotella kulmia. Hupinsa kullakin.
 

scholl

Jäsen
Tunnen yhden tyypin, josta en tiedä, että piilottaako pornoa vai ei, mutta kuulemma harrastus pääsee päivittäin kunnolla käyntiin vasta silloin, kun vaimo menee nukkumaan. Yhdessä vaiheessa tuossa vuosituhannen vaihteessa tämä henkilö oli muutaman viikon tavallaan vapaalla duuninvaihdon yhteydessä ja silloin muija oli duunissa, joten hän sitten eli lähes pelkkää pornoa kaikki ne viikot.

Suurin osa naisista ei harrasta pornoa yhtä intohimoisesti, joten se, että vaimo ei ole perillä harrastuksesta on ilmeisen yleistä.

Sinänsä en ymmärrä tuota FlaPan tekstiä kyllä millään tavalla. Kysehän on tietokonekansiosta ja tietokoneisiin pätee sama kännyköihin eli ollaan niin henkilökohtaisen yksityiselämän suojan alla ja jos sellaiseen henkilökohtaiseen koneeseen koskee niin syyllistyy rikokseen ja voi tulla haaste oikeuteen, joten muijana pitäisin kyllä näppini vain omalla tietokoneella. Eli kyllä omalla koneella voi olla vaikka mitä kansioita, koska niitä näkee vain itse.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
scholl kirjoitti:
Tunnen yhden tyypin, josta en tiedä, että piilottaako pornoa vai ei, mutta kuulemma harrastus pääsee päivittäin kunnolla käyntiin vasta silloin, kun vaimo menee nukkumaan.

Tuo taas on ihan luonnollista, jos toista osapuolta ei porno kiinnosta. En minäkään pakota vaimoani sitä katselemaan enkä esimerkiksi pistä pornoa dekkiin, jos hän yrittää samalla vaikka lukea kirjaa. Salailu on kuitenkin sitten asia ihan erikseen, ja sitä en käsitä.
 

Wilzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Olen onnistunut liukastumaan banaaninkuoreen.

Tämä tapahtui 27.12. -04 Tukholmassa. Vähemmän latautuneesta olosta huolimatta piti laivalta päästä kaupungillekin käymään. Gallerian-ostoskeskuksesta ulos kävellessä lähti yht'äkkiä tasapaino ja kaverit sitten kyselivät, että olenko vielä noin jämäkässä humalassa, etten pystyssä pysy..

Tämä on toki nähty piirrosfilmeissä ja sarjakuvissa, mutta että ne ovat näköjään oikeasti pirun liukkaita ja petollisia.
 

FlaPa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Florida Panthers
Snakster kirjoitti:
Hassu ja omituinen tosielämän tosiasia on minusta se, että tuollaisia asioita joutuu piilottamaan tyttöystävältä tai muulta kumppanilta. Toisaalta olen kuullut sellaistakin, että jotkut tupakoivat vaimoiltaan salaa. Aikamoista.
En tiedä miks edes kirjotin ton osan tohon viestiin ku arvasin, että tähän joku/jotkut puuttuu.. Pointti viestissä ei ollu se joutuuko joku/jotkut piilottaa pornoa vai ei, vaan että musakansio vaihtu pornokansioon mun mielestä aika hauskasti ja omituisesti.. Kuitenki oikeaan ketjuun näytin kirjoittavan "Hassuja ja omituisia tapahtumia...." Ja vielä sen verran, riitely pornon takia oli niin turhauttavaa, sen takia piilossa..
 

ludvig

Jäsen
Kuvittelen (en tietoisesti) erittäin usein nukkuessani jonkin hemaisevan pörröpään (ei siis...) vieressäni, jolle höpöttelen pitkin yötä välillä enemmän ja välillä vähemmän unisena. Olen tälle yllättävälle mirrille tuolloin harvinaisen herrasmiesmäinen ja esimerkiksi tarjoan peittoa, saatan laittaa herätyksen myöhäisemmäksi etc. Tämän höpöttelyni olen tiedostanut öisin herätessäni äänekkääseen puheripuliini, aamuisiin yllätyksiin sekä yöseuralaisteni (siis ne oikeat & elävät) kertomana ja sitä on jatkunut jo omituisen pitkään.

Toinen usein unissani tapahtuva asia on kiivas taisteluni eläinkuntaa vastaan. Junttaa ja nyrkkihippaa on tullut väännettyä niin lintujen, leijonien kuin hyönteislaumojenkin kanssa. Tähän ilmiöön olen jo täysin tottunut ja osaan sen käynnistyttyä liian epämiellyttäväksi herätä ja nollata tilanteen. Ongelma piileekiin otteitteni mentyä paikoin eläinparkoja vastaan liian fyysisiksi ja näin satutan myös itseäni unissani pahasti. Myllytysrepertuaariin on kuulunut monista lajeista tuttuja temppuja, mutta itseäni (ja kenties eläimiäkin?) on eniten satuttanut lattiaan kajahtanut kirvespotkuni, jonka sain tuntea ikävällä tavalla muutamia päiviä aikasemmin eräässä yökerhossa repimässäni (jääpälalat & pimeät rappuset) nivelsiteessäni.
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Hassu yhteensattuma äsken. Selailin Jatkoaikaa keittiössä, samalla menossa oli Barcelona-Bilbao-matsi, tv oli eri huoneessa. Ajattelin käydä katsomassa matsia välillä, ja juuri kun astuin huoneeseen näin kun Giuly(?) keskittää laidalta maalille ja pallo menee Bilbaon omasta pelaajasta maaliin. No, hymähdin siinä hieman että satuinpa sopivaan aikaan tv:n ääreen. Menin kuitenkin takaisin keittiöön, lueskelin taas jonkin aikaa JA:ta, kunnes sammutin koneen ja lähdin takaisin tv-huonetta kohti. Juuri kun astuin huoneeseen tällää Xavi komean maalin.

Hauska yhteensattuma, maalit tulivat aina juuri sekunnin-parin päästä kun olin astunut huoneeseen. Virkkusen selostuksesta en saanut 'vinkkiä' (ääni hiljaisella), vaan lähdin vain jostakin syystä juuri ennen maalia kävelemään tv:n ääreen.
Saa nähdä tyrehtyykö Barcan maalihanat kun vääntäydyn oikein seuraamaan matsia..

edit. kolmanteen maaliin en enää ehtinyt..
 

kepardi

Jäsen
Tuli käytyä paikallisessa pubissa kun sattui olemaan mieleinen yhtye esiintymässä. Ensimmäinen tappelun poikanen alkoi kun n. 10 minuuttia olitiin ehditty oleen sisällä, mutta noin yleisesti ihan siisti lähiöpubi.

Menin sitten jossain vaiheessa vessaan ja jäin pisuaarille tekemään tarpeitani. Ovelliseen vessaan oli jonottamassa erittäin riskin näköinen kaljupää. Koputteli oveenkin ja heitin sitten että on tainnut joku jäädä vessaan jumiin. Kaljupää vilkaisi mua nopeesti, sanaakaan sanomatta iski kolmella kovalla ja nopealla iskulla nyrkkinsä ovesta läpi, työnsi kätensä reiästä, avasi oven lukituksen ja tempaisi oven auki. Alkoi sitten karjumaan sisällä istuneelle vanhemmalle, pienikokoiselle ja erittäin juopuneelle miehelle että "mitä v**tua sää siellä räpläät puhelintas kun toisella on hirvee p*skahätä!" No ukko tuli hieman hämmentyneen näköisenä ulos ja kaljupää pääsi tekemään tarpeensa. Jonkun aikaa siinä tuli ihmeteltyä että mitä oikein tapahtui.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Kenji kirjoitti:
Tuli käytyä paikallisessa pubissa kun sattui olemaan mieleinen yhtye esiintymässä. Ensimmäinen tappelun poikanen alkoi kun n. 10 minuuttia olitiin ehditty oleen sisällä, mutta noin yleisesti ihan siisti lähiöpubi.

Menin sitten jossain vaiheessa vessaan ja jäin pisuaarille tekemään tarpeitani. Ovelliseen vessaan oli jonottamassa erittäin riskin näköinen kaljupää. Koputteli oveenkin ja heitin sitten että on tainnut joku jäädä vessaan jumiin. Kaljupää vilkaisi mua nopeesti, sanaakaan sanomatta iski kolmella kovalla ja nopealla iskulla nyrkkinsä ovesta läpi, työnsi kätensä reiästä, avasi oven lukituksen ja tempaisi oven auki. Alkoi sitten karjumaan sisällä istuneelle vanhemmalle, pienikokoiselle ja erittäin juopuneelle miehelle että "mitä v**tua sää siellä räpläät puhelintas kun toisella on hirvee p*skahätä!" No ukko tuli hieman hämmentyneen näköisenä ulos ja kaljupää pääsi tekemään tarpeensa. Jonkun aikaa siinä tuli ihmeteltyä että mitä oikein tapahtui.
Mun mielestä sun ois kannattanu odottaa, että bodari aloittaa paskantamisen, pistää oma kätesi siitä reiästä sisään, avata ovi, ja vaikka kusta kaverin päälle. Et varmaan olisi kyllä enää kertomassa meille tapahtuneesta, mutta ainakin muu baari olisi nähnyt hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä ihan koko rahan edestä!
 

Niksuli_

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja Dallas Stars.
Mulla tulee aina välillä kesken kaiken, nukkuessani, sellainen tunne että tipun jostain hemmetin korkealta. Sitten aina herään ja sydän lyö helvetin kovaa. Outoa.

EDIT. Oiskohan kuulunut johonkin uniketjuun? No olkoot täällä.
 

tutzba

Jäsen
Niksuli_ kirjoitti:
Mulla tulee aina välillä kesken kaiken, nukkuessani, sellainen tunne että tipun jostain hemmetin korkealta. Sitten aina herään ja sydän lyö helvetin kovaa. Outoa.

Sama! luin jostain että johtuu siitä että kaikki lihakset rentoutuu samaan aikaan. Tai jotain.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös