Se ei ole sitä oikeasti, vaikka toistaisit sitä itsellesi päivät pitkät. Venäjän mestari tällä kaudella on toista kertaa peräkkäin Moskovan TsSKA.Sori, mutta kääntää asian miten vain haluaa niin KHL on minulle ja hyvin monelle muullekin venäjän sarja jossa pelataan venäjän mestaruudesta ja josta jokerit siis pelaavat. Sitä se on oikeasti, silmät voi toki ummistaa.
Yllä oleva heittosi sitten paljastaakin agendasi tässä keskustelussa. Hus hus siitä provoilemasta....joten jatka vain pasilan SKA:n kannustamista.
Oikeasti? Seuralla nimeltä Pittsburgh Penguins ei ole junioriseuraa eikä muillakaan NHL-seuroilla joten omia kasvatteja ei voi olla.
Yllä oleva heittosi sitten paljastaakin sitten agendasi tässä keskustelussa. Hus hus siitä provoilemasta.
Se ei kuitenkaan estä Pittsburgh Penguinsia olemasta perinteikäs seura. Vai estääkö?
Pittsburgh Penguins ei liity tähän ketjuun mitenkään niin en jaksa tästä alkaa vastaamaan mitään tänne voit tulla utelemaan esim. Penguinsin osioon tms.
Ja sinä päivänä koko Suomi kannattaa Ilvestä, jolla on identiteetti, perinteitä ja urheilulliset motiivit olemassaoloonsa.Ehkä Ilves ja Jokerit kohtaavat muutaman vuoden päästä Suomi-sarjassa tai Mestiksessä. Olisihan siinä tiettyä värinää.
Ja sinä päivänä koko Suomi kannattaa Ilvestä, jolla on identiteetti, perinteitä ja urheilulliset motiivit olemassaoloonsa.
Miten "Jokerilaisuus" tai helsinkiläisyys näkyy teidän seuranne identiteetissä tällä hetkellä? Tai edes joukkueessa, teillähän on peräti 3 jonkinlaista Jokeritaustaa omaavaa pelaajaa kokoonpanossa (ja pari junnua toki). Loput ovatkin sitten sekalaista seurakuntaa.
Ei yhtään mitenkään.
Miten "Jokerilaisuus" tai helsinkiläisyys näkyy teidän seuranne identiteetissä tällä hetkellä?
Nyt ollaan - kuten kulunut cliché kuuluu - asian ytimessä. Kiitos Cobol tästä huomiostasi. Halusinkin, että joku minua huomattavasti kokeneempi ja luetumpi kirjoittaja tämän alleviivaisi. Olen seurannut puolet elämästäni Jokereita aktiivisesti ja fani siis täten 1990-luvun alusta asti. Niiden 25 vuoden aikana, kun olen aikuisuudessani joukkuetta kannattanut, pelaa jengi selvästi ensimmäistä kertaa pirullista taitokiekkoa. En nimittäin dynastian huippuvuosina päässyt koskaan paikan päälle katsomaan pelejä, kun opiskelin joutavia itäsuomalaisessa yliopistossa. Niistä vuosista oli se hyöty, että sain itselleni ammatin, mutta se haitta, että missasin ne isoimmat matsit dynastian aikaan. Vaikka rysyt rahoittavatkin nykyisen joukkueen toiminnan ja "muovinen" jengimme pelaakin "Putinin liigassa", niin jollakin tapaa ollaan Mäkisen kaavoittaman henkisen perinnön äärellä. Ja minä ainakin pidän nykyisestä joukkueestamme niitä tänne hankittuja "palkkasotureita" jokeripelaajina. Vai kertoisiko joku minulle, kuinka Glen Metropolit ja Tim Stapleton, joita jotkut pitävät Jokeri-ikoneina eroavat vaikkapa Huhtalasta, Sallisesta, Jaakolasta ja Aaltosesta. He ovat minulle jokereita siinä missä edellämainitutkin. Minulle nykyjääkiekossa ei ole mitään merkitystä, mistä jengistä pelaajat tulevat. Aivan tarpeetonta möykkäämistä jonkun julli- tai näätätaustasta. Heistä tulee jokeripelaajia sillä siunaamalla, kun nimensä pahviin kirjoittavat ja heidät on tänne sainattu.Itsellä on ollut mahdollisuus seurata Jokerien pelaamista 1970-luvun lopulta alkaen, joten onhan tämä pelillisesti aivan loistavaa, että pitkän tauon jälkeen Jokerien pelaamisessa nimenomaan näkyy se, miksi seura perustettin ja millaista kiekkoa Jokerit perustamisensa jälkeen pyrki pelaamaan. Ja pelasikin.
No aivan varmasti perustettiin tarkoituksena pelata Suomessa suomalaista sarjaa ei venäläistä. Sori, mutta kääntää asian miten vain haluaa niin KHL on minulle ja hyvin monelle muullekin venäjän sarja jossa pelataan venäjän mestaruudesta ja josta jokerit siis pelaavat. Sitä se on oikeasti, silmät voi toki ummistaa.
Koska Hartwall areena (anteeks arena) ja sen kapasiteetti, Jokerit jakoivat jo Liigan aikoina paljon ilmaislippuja, se pystyi hinnoittelemaan paikat paljon paremmin kuin esim. HIFK.
En tiiä onko IFK:lla sanavaltaa, mutta aivan varmasti ei IFK:n vieraspukukopeissa tulla näkemään minkään muun seuran värejä.
Markkinointi voi mennä siis seuran perinteiden jne. edelle? Selvä.
Karalahti ja Ruutu ovat viime aikojen parhaat esimerkit. Toki tälläkin hetkellä löytyy ne neljä IFK-taustaista pelaajaa sieltä ja ensi vuonna saattaa löytyä taas enemmän.
Kuinka monta Jokeri-kasvattia/vahvasti Jokeri-taustaista pelaajaa teillä pelaa. Ei taida kovin montaa olla.
Jos nuo yllä olevat eivät sinulle kerro, että Jokerit on kadottanut identiteettinsä niin ei se minua haittaa joten jatka vain pasilan SKA:n kannustamista.
Siinähän se hienosti kiteytettynä. Kiitos @Cobol
Edustusjoukkueen (ja toki myös juniorijoukkueiden) pelillinen identiteetti on kyllä yksi osa, mutta myös mielestäni loppupeleissä aika pieni sellainen isosta kokonaisuudesta nimeltä seuraidentiteetti, jota tuossa kysymyksessäni hain. Pelillinen identiteetti kuitenkin pikkuhiljaa muuttuu vuosien saatossa, vaikka ydinasiat saadaan toki aika hyvin säilytettyä. Jääkiekon kehittyminen pelinä, vaihtuvat näkemykset edustusjoukkueen pelaaja- /valmentajapolitiikasta (hyvä esimerkki pari vuotta sitten kun teillä pelasi omaan silmään hyvin epätyypillisiä Jokereita mm. Ben Amor, Ruutu, KARALAHTI), ja tietenkin ehkä kaikkein tärkeimpänä se mihin suuntaan oman seuran junioritoimintaa vedetään vaikuttavat seuran pelilliseen identiteettiin.Edellisen kerran Jokerit pelasi samanlaista Aimo Mäkisen Jokerien (omistaja) hankkimien pelaajien mahdollistamaa taitokiekkoa lyhyen aikaa 1980-luvun alussa sekä hieman pitempään 1990-luvun alussa. Tuo Jokeribrändi eli taitokiekko pohjaa aina 1970-luvun nallipyssyketjuun Turunen-Hiiros-Kyntölä. Jokerit oli alusta asti brändiltään erilainen kuin HIFK, jolle fyysinen pelaaminen oli isommassa roolissa kuin Jokereilla. Janeckyn kulta-aikaan 1990-luvulla nähtiin myös hienoa Jokerikiekkoa. Kun työsulkupelaamiset lasketaan pois, meni lähes parikymmentä vuotta 1990-luvulta vuoteen 2014 ennen seuraavaa Jokerien pelilllisen identiteetin näkymistä kentällä. Se tapahtui KHL:n myötä. Sitä ennen seuran pelillinen identiteetti oli hukassa ja muistutti mm. JRuudun myötä lähinnä vanhan Jokerikiekon ja brändin irvikuvaa.
Itsellä on ollut mahdollisuus seurata Jokerien pelaamista 1970-luvun lopulta alkaen, joten onhan tämä pelillisesti aivan loistavaa, että pitkän tauon jälkeen Jokerien pelaamisessa nimenomaan näkyy se, miksi seura perustettin ja millaista kiekkoa Jokerit perustamisensa jälkeen pyrki pelaamaan. Ja pelasikin.
Mielipiteesi ei kauheasti yllätä. Millaisellahan joukkueelle kenties itse haluaisit Jokereiden pelaavan KHL:ssä?
Ennen Jokerit olivat Stadilainen jengi ja meitä vihattiin pöndellä. Jokainen jengi halusi voittaa meidät, kun vierailimme pöndellä. Nykyisin katsojia houkutellaan maakunnista juna/ottelulippu-paketeilla matsiin ja joukkuetta milletään jonkinlaiseksi kakkos maajoukkueeksi. Pöndellä myydään "minä, myö, jokerit" paitoja, markkinoinnissa käytetään englantia tai jopa Venäjää jne.
Kotihallin lisäksi mun on hankala löytää mitään mikä profiloisi seuran Stadilaisuutta,.
Mutta mitä ihmisille tulee mieleen seurasta nimeltä Jokerit? HUOM! SEURASTA, ei siis pelkästään siitä KHL-sarjaa pelaavasta Jokereiden edustusjoukkueesta. Minulle ei ainakaan tule mieleen taitokiekkoa pelaava koko kansan seura, vaan Helsingin lähiöistä noussut työväenluokan seura, joka suomenkielisyydellään haastoi IFK:n suomenruotsalaista identiteettiä Helsingin jääkiekkoskenessä.
- Elämä jatkuu. Asia on käyty läpi ja nyt kaikki on ok. Toivottavasti tämä asia voidaan nyt unohtaa ja siirrytään eteenpäin.
Teen töitä monessa paikassa, ja joskus voi sattua tällainen ikävä väärinkäsitys. Kyseinen kappale oli jäänyt tänne nuorten MM-kisojen ajalta, kun sitä käytettiin Venäjän maalibiisinä, stage manager kertoi.
Edustusjoukkueen (ja toki myös juniorijoukkueiden) pelillinen identiteetti on kyllä yksi osa, mutta myös mielestäni loppupeleissä aika pieni sellainen isosta kokonaisuudesta nimeltä seuraidentiteetti, jota tuossa kysymyksessäni hain. Pelillinen identiteetti kuitenkin pikkuhiljaa muuttuu vuosien saatossa, vaikka ydinasiat saadaan toki aika hyvin säilytettyä. Jääkiekon kehittyminen pelinä, vaihtuvat näkemykset edustusjoukkueen pelaaja- /valmentajapolitiikasta (hyvä esimerkki pari vuotta sitten kun teillä pelasi omaan silmään hyvin epätyypillisiä Jokereita mm. Ben Amor, Ruutu, KARALAHTI), ja tietenkin ehkä kaikkein tärkeimpänä se mihin suuntaan oman seuran junioritoimintaa vedetään vaikuttavat seuran pelilliseen identiteettiin.
Mutta mitä ihmisille tulee mieleen seurasta nimeltä Jokerit? HUOM! SEURASTA, ei siis pelkästään siitä KHL-sarjaa pelaavasta Jokereiden edustusjoukkueesta. Minulle ei ainakaan tule mieleen taitokiekkoa pelaava koko kansan seura, vaan Helsingin lähiöistä noussut työväenluokan seura, joka suomenkielisyydellään haastoi IFK:n suomenruotsalaista identiteettiä Helsingin jääkiekkoskenessä. Nuo ovat yleensä niitä syitä, jotka johtavat suosikkijoukkueen valikoitumiseen nuorena. Useimmilla suomalaisilla valinta on yksinkertaisempi, kun kaupungissa pelaa vain yksi seura joten valinta on puhtaasti maantieteellinen. Helsingissä, Tampereella ja Turussa taas mukana on muitakin syitä, jotka pohjautuvat tähän seuran identiteettiin.
Vaikka Jokerit nyt pelaakin ilmeisesti parhaimman näköistä lätkää sitten perustamisensa, onko se sen arvoista että nuo perimmäiset seuran syntymästä asti vallinneet kulmakivet ovat pikkuhiljaa jäämässä taka-alalle? Tällaisen kuvan olen ainakin itse saanut tätä menoa seuranneena ja nykyistä menoa boikotoivien puheesta kuultuna. Tällä hetkellä seurassa ei taida muuta alkuperäistä enää olla kuin logo ja nimi. Ja nimestäkin voinee tummennetun "Helsingin Jokerit" jättää pois, niin vahvasti on seuraa markkinoitu koko Suomen joukkueena ja ties millä englannin ja venäjän kielellä. Ai niin, olihan teillä se pelillinen identiteetti tosiaan vielä.
Samaa mieltä, seuraidentiteettiin kuuluu pelillinen identiteetti. Ruutu ja Karalahti eivät edustaneet Jokerien kumpaakaan.
Samaa mieltä myös Jokerien lähtökohdista. Aikanaan 1970-luvulla Jokerien kasvun mahdollistivat osaltaan lähinnä itäisiin lähiöihin perustetut kortteliseurat tyyliin Jakomäki N Rangers, Kontula Ottawa Silver Seven tai Vuosaaren Toronto Maple Leafs, josta nousi nykyinen Jokerien GM Jari Kurri hulppealle uralleen Jokerien kautta NHL:ään. Kun HIFK operoi kantakaupungissa ja sai kannatusta ja pelaajia myös Espoosta, Jokerien juuret ovat syvällä Itä-Helsingin maaperässä.
Kun tultiin 1980-luvulle, Mäkisen Aimon rahoitus väheni vähitellen, konkurssi kävi muutaman kerran enemmän kuin lähellä ja seuran omistus ja johtaminen muistutti pahimmillaan nykyistä Bluesia. Samassa yhteydessä Jokerit putosi divariin. Tähän Jokerien toiminta olisi hyvin voinut loppuakin. Ja monessa suhteessa loppuikin.
Mutta. Eipä Jokerien taru päättynyt vaan sai muutamankin mielenkiintoisen käänteen kautta aivan uudet kasvot, tavoitteet, identiteetin ja bisnesjohtamisen. Hjallis Harkimo astui ruoriin. Ne jotka muistavat ajan ennen Hjallista tietävät, että oikeastaan kaikki muuttui. Hjalliksen onneksi Jokerien junnuista kasvoi aivan loistava ikäluokka edustukseen + Hjallis sai vinkin eräästä Otosta Lappeenrannassa... Loppu on historiaa, mutta tässä yhteydessä se muutos tapahtui. Seurasin Jokerien muutosta suhteellisen läheltä ja tein siitä useita juttuja suomalaiseen ja muutamaan ulkomaiseenkin mediaan. Voi sanoa, että Hjallis muutti suomalaisen urheilujohtamisen ja urheilubisneksen totaalisesti.
Ja kuten arvaat, tällä oli myös valtava vaikutus Jokerien seuraidentiteettiin. Haettiin tähtipelaajia tekstitvscouttauksella. Maksettiin 50 000 (mk) yli sovitun palkan, jotta pelaaja olisi NHL-uransa jälkeen valinnut Jokerit. Haettiin maajoukkuepelaajia Ruotsista, suomalaispelaajia Sveitsistä tai huippuja Suomesta ja kysyttiin paljonko haluat ja kun vastaus tuli, Hjallis pisti vielä parhaimmillaan 100 000 mk päälle. Ja kun mestaruutta haettiin väkisin, Hjallis osti ennen siirtorajaa yhden Pohjoismaiden tunnetuimman NHL-ammattilaisen Jokereihin kavereineen. Jotta se Kannu tulisi, oli vastaus kun kysyin.
Edellisessä vastauksessani kerroin Jokerien seuraindentiteetin muuttumisesta Hjalliksen tultua Jokereihin. Silloinkin jäi väkeä paljon pois koska osa ei kestänyt ylimielistä Hjallista, joka tiesi kaiken jääkiekosta ja rosterin rakentamisesta... No, ei todellakaan tiennyt ja rosterin rakentaminen oli lähes joka kerta perseellään ja muutaman kerran kaikilta kenttäalueilta.
Joten jos verrataan Jokerien viimeiseen 25 vuoteen, KHL-Jokerit on kokonaisuutena lähempänä Mäkisen perintöä kuin Liiga-Jokerit oli aivan alkua mukaan laskematta. Sen alun pelastivat lähinnä nuoret Teemu, Keke, Wade ja Otto. Nn valitettavaa, että Jokerien stadilaisuus ei näy kuten voisi näkyä ja se on vielä valitettavampaa, että Jokerien junnut eivät löydä parhaalla tavalla pelipaikkoja Jokerien organisaatiosta ja sen läheltä silloin kun edustuksen rosteri on terve. Tämä asia ei riipu yksin Jokereista, vaan Liigalla on iso merkitys koska Liigan tavoitteena on estää kaikenlainen yhteistoiminta Jokerien kanssa. Liiga suojelee omia etujaan ja pitää Liigan kannalta katsoen KHL:n tuloa Suomeen kilpailuna, jonka se haluaa tappaa.
Kysyn teiltä edelleen KHL-Jokereita seuraavilta, missä se raja menee? Jos huomenna RR ilmoittaa että seuran nimi muuten muuttuu ensikaudella joksikin muuksi, niin lakkaako se vasta silloin olemasta Jokerit? Entä jos rakennetaan uusi 20k vetävä halli Vantaalle, olisiko se siltikin vielä Helsingin Jokerit?
Vähän ajauduttiin taas enemmän siihen pelillisen identiteetin puoleen, jota tosiaan itse en kovin suurena asiana pidä.
Vurri ja Kuorinen ovat toki olleet erinomaisia hommassaan, ja ylittänet omatkin odotukseni aika reippaasti. Mutta on aika helvetin paksua mennä väittämään, että Kurri olisi parempi tässä hommassa kuin Jarmo Kekäläinen. Uskallan väittää, että Keklua parempaa urheilutoimenjohtajaa/joukkueenrakentajaa/whatever, ei ole tässä valtakunnassa, siitä jo yksinään osoituksena Columbuksen GM-paikka. Ja jokeriaikanaan Keklu nosti joukkueen oikeasti ammattimaiseksi ja Suomen parhaaksi organisaatioksi siitä vitsistä mitä se oli Virmasen ja Hjalliksen pahimpien päivien aikana.(Joo Kekäläinen oli jo hyvä, mut Kurri parempi.)
