Ikurin Vireä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves talvella ja Ilves kesällä, Ikurin Vire
Jos joku haluaa päänsäryn miettimällä asiaa laillisuuden kautta, niin kannattaa ensimmäisenä poistaa keskustelusta ne meidän kaikkien helposti hyväksymät syyt ja henkilöt, vaihtaa ne yleiskäyttöisempiin termeihin, ja miettiä sitten, mitä mieltä on lainsäädännön helppoudesta.
Suomen kansalaisten A ja B omistama yritys X, jolla on vähemmistöosuus - joskin päätösvaltainen sellainen - yrityksestä Y. Enemmistön Y:stä omistavat asiaan liittymättömät suomalaiset(?). Y:llä on omistuksessaan rakennus H, joka on kyllä käytössä, mutta jolle ei vain tahdo löytyä vuokralaisia johtuen tuosta linkistä Y:n ja X:n kautta A:han ja B:hen. A ja B ovat "erittäin hyvästä syystä" päätyneet USAn ja EUn pakotelistalle. Riippumatta siitä, mikä tuo syy on, niin saako kaupunki tai valtio niin halutessaan omalla päätöksellään käytännössä kansallistaa (pakkolunastuksen kautta) rakennuksen H - tai koko yhtiön Y? Mitä tapahtuu Y:n muille omistajille? Vai voiko kaupunki tai valtio ottaa haltuunsa X:n vähemmistöomistuksen Y:stä?
Voiko tämän saman lain perusteella tästä eteenpäin mikä tahansa hallitus tai kaupungin johto oikealta tai vasemmalta laidalta pakkolunastaa minkä tahansa suomalaisen omistaman rakennuksen tai omistusosuuden, kunhan "erittäin hyvä syy" on kirjattu kirjoihin ja kansiin? Lakien kirjaaminen yhtä tilannetta ja yksittäisiä henkilöitä koskemaan on erittäin arveluttavaa minkä tahansa oikeusistuimen mukaan. Siinä ei paljoa yksittäisen kaupungin hallitarve paina.
Ja jos joku luulee, että puolustelen tässä Venäjää tai hallin päätösvaltaisia tahoja, niin hänellä on siihen täysi oikeus. Tarkoituksena on kuitenkin nostaa esille, miksi hallin kanssa kaikki on niin tahmeaa, ja miksi tuon matopurkin kansi haluaa pysyä kiinni, kun siihen ei halua koskea omalla vastuullaan yksikään(?) poliitikko tai virkamies. Yleisempää tahtoa toki löytyy, kunhan oma takamus ei ole tulessa.
Toivottavasti tähän kuitenkin löytyy jokin oikeudellisesti kestävä ratkaisu, joka ei vaadi yleisavainten antamista kulloisenkin hallituksen tai kaupungin johdon käsiin, vaan näitä käsiteltäisiin oikeuslaitoksen kautta.
Suomen kansalaisten A ja B omistama yritys X, jolla on vähemmistöosuus - joskin päätösvaltainen sellainen - yrityksestä Y. Enemmistön Y:stä omistavat asiaan liittymättömät suomalaiset(?). Y:llä on omistuksessaan rakennus H, joka on kyllä käytössä, mutta jolle ei vain tahdo löytyä vuokralaisia johtuen tuosta linkistä Y:n ja X:n kautta A:han ja B:hen. A ja B ovat "erittäin hyvästä syystä" päätyneet USAn ja EUn pakotelistalle. Riippumatta siitä, mikä tuo syy on, niin saako kaupunki tai valtio niin halutessaan omalla päätöksellään käytännössä kansallistaa (pakkolunastuksen kautta) rakennuksen H - tai koko yhtiön Y? Mitä tapahtuu Y:n muille omistajille? Vai voiko kaupunki tai valtio ottaa haltuunsa X:n vähemmistöomistuksen Y:stä?
Voiko tämän saman lain perusteella tästä eteenpäin mikä tahansa hallitus tai kaupungin johto oikealta tai vasemmalta laidalta pakkolunastaa minkä tahansa suomalaisen omistaman rakennuksen tai omistusosuuden, kunhan "erittäin hyvä syy" on kirjattu kirjoihin ja kansiin? Lakien kirjaaminen yhtä tilannetta ja yksittäisiä henkilöitä koskemaan on erittäin arveluttavaa minkä tahansa oikeusistuimen mukaan. Siinä ei paljoa yksittäisen kaupungin hallitarve paina.
Ja jos joku luulee, että puolustelen tässä Venäjää tai hallin päätösvaltaisia tahoja, niin hänellä on siihen täysi oikeus. Tarkoituksena on kuitenkin nostaa esille, miksi hallin kanssa kaikki on niin tahmeaa, ja miksi tuon matopurkin kansi haluaa pysyä kiinni, kun siihen ei halua koskea omalla vastuullaan yksikään(?) poliitikko tai virkamies. Yleisempää tahtoa toki löytyy, kunhan oma takamus ei ole tulessa.
Toivottavasti tähän kuitenkin löytyy jokin oikeudellisesti kestävä ratkaisu, joka ei vaadi yleisavainten antamista kulloisenkin hallituksen tai kaupungin johdon käsiin, vaan näitä käsiteltäisiin oikeuslaitoksen kautta.
Viimeksi muokattu:
