Nautin kovasti KHL:n katsomisesta ja jos Jokerit palaisi liigaan, tippuisi oma aktiivinen seuraamiseni todennäköisesti merkittävästi. En vaan jaksaisi kesken elämän kiireisimpien vuosien innostua siitä kehnosta ja heikkolaatuisesta sähläyksestä, jota liigakiekko tällä erää on. Liigaseurat ovat ahneuspäissään ajautuneet tuohon olotilaan.
Toisaalta, jos otan oman arkipäiväisen viihtyvyyteni pois yhtälöstä, en myöskään näe nykymuotoista KHL-pelaamista edes keskipitkällä muutaman vuoden aikavälillä kestävänä ratkaisuna, jos mikään ei muutu. Jos valitaan kahdesta vaihtoehdosta juuri sellaisena kuin ne nykymuodossaan ovat, äänestäisin liigaan paluun puolesta ihan vaan tulevien sukupolvien edun nimissä. Tekisin tämän Jokerit-instituution varjelemiseksi ja instituutiolla tarkoitan sitä perhettä ja brändiä joka ulottuu viisivuotiaiden kiekkokoulusta edustusjoukkueeseen asti. Kokonaisen instituution ja 50 vuoden historian kanssa ei voida ottaa sellaisia riskejä, kuin mihin nyt ajaudutaan kun kestämätön nykytilanne pitkittyy. Olen aina sanonut että hienoon historiaan mahtuu kaikenlaisia vaiheita - myös muutaman vuoden KHL-seikkailuja - mutta jos pidempään juostaan väärään suuntaan, alkaa instituutio murenemaan ja sitten vaarannetaan ihan kaikki.
Pidän täysin ratkaisevina ongelmina seuraavia:
- A-junnujen ja edustusjoukkueen hyppy on liian pitkä. Ilman uskottavaa järjestelyä liigaseurojen kanssa pelaajien kierrättämisestä toisiksi laadukkaimmalla Suomessa pelattavalla sarjatasolla (Liiga), ei Jokerit pysty pidemmän päälle ylläpitämään elinvoimaista huippu-urheilutoimintaa C-junnuista eteenpäin vaan paras pelaajapotentiaali kuin myös valmennusosaaminen ja muut resurssit suuntaavat ajoissa muualle. Tämän polun näivettyminen tuhoaa merkittävällä tavalla Jokerit-brändiä pitkälle tulevaisuuteen ja vaatii pitkän rebuildin. Nyt kun ilmeisesti muu kiekkoileva Suomi on valinnut sen linjan, että mieluummin ajetaan Jokerit alas kuin nähdään Liiga-KHL -yhteistyö uhkan sijaan mahdollisuutena, niin ollaan aika voimattomia tämän edessä.
- Taloudellinen yhtälö vaarantaa riippumattomuuden pitkällä aikavälillä ja tämä yhdistyy politiikkaan. Niin pitkään kuin Putin tekee mitä tekee ja Venäjän ja lännen väliset suhteet pysyvät nykytasolla, uskon että Jokereiden rahoituspohja tulee nojaamaan yhä vahvemmin venäläiseen "strategiseen" kulttuuri-imperialistiseen rahaan. Tämäkin on ihan OK jos kyse on muutaman vuoden seikkailusta, jossa saamme oman tärkeimmän omaisuutemme (logo, Areena, organisaatio ja keskeinen muu infra) vielä varmaan jollain ilveellä takaisin siten että venäläiset alaskirjaavat omat tappionsa. Mutta mitä sitten kun Garden on valmis, Areenaan pitäisi alkaa investoimaan, ryssät on hävinneet kuvasta ja jossain kohtaa alkaa sellainen loputon nälkäkuurin, turhien toiveiden ja kaikenlaisen lyhytjänteisyyden kanssa nitkuttaminen jota on nähty niin Riikassa kuin Espoossa? Tuossa vaiheessa voi olla enää myöhästä saada ketään selväpäistä kasvollista omistajaa tai konsortiota Jokereiden taakse, jos tämä talousahdinko on yhdistynyt instituution murenemiseen ylläolevan seura-yhtiö -kuvion katoamisen myötä.
- Poliittinen riski. Nykytilanteen kanssa voi elää, rakentaahan virallinen Suomi Nordstreamia ja tukee suurvallan ydinvoimalapyrkimyksiäkin noin esimerkiksi. Mutta kai nyt pitää vähän miettiä sitäkin riskiä että mitä jos suurvaltojen välinen tilanne menee vielä kehnommaksi tai Putin takertuessaan valtaan tekee vielä tyhmempiä juttuja - valtaa koko Ukrainan tai who knows mitä. Mitä sitten Jokereille tapahtuu?
Nautin KHL-kiekosta niin pitkään kuin sitä pelataan, mutta tiedän että sitä pelataan tulevaisuudesta lainatulla ajalla. Eli vaikka katson nykytilanteessa pelejä mielelläni ja käyn hallilla tapaamassa kavereita, kyllä toivon että jostain tulisi "White Knight" joka ostaisi Areenan pois Rotenbergiltä ja etsisi ulospääsyn KHL:stä. Tämä toimija saa olla paitsi syvätaskuinen (ykkösmiljoonat ei riitä) myös erittäin diplomaattinen ja kärsivällinen jotta jaksaa säätää Liigan paukapäiden kanssa, jotka tohkeissaan tuskin tajuaisivat että tämä on oikeasti kaikkien etu ja kannattaa pitää mölyt mahassa ja vanhojen muistelu minimissä. Voi olla että näiden kahden yhdistelmää ei löydy, mutta toivotaan.
Ehkä sitten joskus 10-20 vuoden päästä sitä liigahöntsää jaksaisi taas katsoa oman elämäntilanteen kehityttyä. Ja ehkä se Liigakin olisi sitten jotenkin muuttunut, who knows. Kauas saa katsoa kun fundeeraa tätä kysymystä.
edit: ja vielä tarkennuksena, että vaikka oma mielipiteeni tulevaisuudesta on tämä, en menneiden osalta syyllistäisi Harkimoa tehdyistä ratkaisuista enkä nykyhetkessä millään tavoin vedä tukea pois Kohoselta, Kurrilta, Virtaselta, pelaajistolta tai yhtään keneltäkään joka hommaa vie toimistolla tai jäällä eteenpäni. He toimivat annetussa yhtälössä parhaansa mukaan, urheilullinen agenda edellä, ja on jonkun muun tehtävä koittaa sitten muuttaa tuota yhtälöä.