Hallitusohjelma – susi jo syntyessään

  • 183 596
  • 1 483

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Nyt kun taantuman aikana on halpa investoida infraan, niin tällöin on järkevä investoida infraan.

Halpaa? Suhteellinen käsite, sanoisin että ei ihan niin kallista kuin aikaisemmin mutta erot ovat todellakin pieniä.

Se jos valtio, kunnat tai muut julkiset tahot eivät osaa kilpailuttaa hankkeitaan niin, että työllistävä vaikutus kohdistuisi kotimaisiin työmiehiin, on sitten aivan eri asia.

Nyt herätys, kilpailutuksissa on äärimmäisen vaikeata (ilman että tahalleen syyllistyy laittomuuksiin) suosia kotimaisia työmiehiä. Ainoat julkiset tahot jotka voivat vaatia kilpailutuksessa ns. suomalaisuutta ovat sisä- ja puolustusministeriön alaiset tahot ja niissäkin pitää olla kovat turvallisuuspoliittiset perusteet. Esim. armeijan ns. normi kuorma-autot eivät enää tipu automaattisesti Sisulle koska perusteita ei lainsäädännön puolesta ole. Maasto/panssari-kuormurit voidaan vielä ottaa suorahankintana Sisulta, toistaiseksi.

Julkisen tahon kilpailutuksissa ei voida laillisesti vaatia suomalaisia työntekijöitä vaan kaikki EU-maiden kansalaiset ovat periaatteessa samalla viivalla. Ainoastaan EU:n ulkopuoliset tahot voidaan blokata pois helposti.

Suomen kielen osaaminenkin voidaan vaatia vain tietyiltä henkilöiltä, markkinaoikeudessa saattaa helposti napsahtaa hankintakielto jos tarjouspyynnössä/hankintapäätöksessä vaaditaan raudoittajalta suomen kielen taitoa.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Nyt herätys, kilpailutuksissa on äärimmäisen vaikeata (ilman että tahalleen syyllistyy laittomuuksiin) suosia kotimaisia työmiehiä. Ainoat julkiset tahot jotka voivat vaatia kilpailutuksessa ns. suomalaisuutta ovat sisä- ja puolustusministeriön alaiset tahot ja niissäkin pitää olla kovat turvallisuuspoliittiset perusteet. Esim. armeijan ns. normi kuorma-autot eivät enää tipu automaattisesti Sisulle koska perusteita ei lainsäädännön puolesta ole. Maasto/panssari-kuormurit voidaan vielä ottaa suorahankintana Sisulta, toistaiseksi.

Niin ja muistetaan nyt, että millaisen mielensäpahoituksen itkuvirran Persujen suomalaisilla teetetty toimistoremppa sai suvaitsevaisissa aikaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
E: Pitäisipä muuten virkistää muistiani kolmen vuoden takaisista tapahtumista ja lähinnä siitä, että kuinka paljon persun pelko oikeasti ajoi tuohon nykyiseen hallituskombinaatioon. Ilmeisesti ainakin niin paljon että Vas ja KD piti ottaa mukaan. KD on osoittautunut isojen puolueiden kannalta melko hyväksi työhevoseksi, samaan aikaan kun Vas osoittautuikin sitten loppupeleissä änkyräksi (mitä sen olisi pitänyt mielestäni jo alun perin olla). Vihreäthän ottivat kunnolla turpaan ja heidän asemansa olisi joka tapauksessa osoittautunut epäkiitollikseksi: olla oppositiossa persujen varjossa tai hallituksessa Kokoomuksen ja demarien varjossa. Paljon on vihreillä petrattavaa jotta saavat kannatuksensa takaisin, mutta ei liene tämän ketjun asiaa se.

Soini sai kaksi mahdollisuutta päästä himoitsemaansa ministerin virkaan. Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka lisäsi kannatustaan 2011 vaaleissa. Katainen suurimman puolueen puheenjohtajana aloitti hallitusneuvottelut toiseksi tulleen SDP:n kanssa. Soini sai vaalien jytkyvoittajana mahdollisuuden osallistua hallitusneuvotteluihin, mutta luopui nopeasti niistä vedoten erimielisyyksiin EU-politiikassa. Kok ja Sdp jatkoivat hallitusneuvotteluja yhdessä pienpuolueiden kanssa, mutta ne kariutuivat Kok:n ja SDP:n erimielisyyksiin hallitusohjelmista. Katainen jatkoi sitten hallitusneuvotteluja Kok+PS+kesk pohjalta. Yllättäin keskusta vaalien suurimpana häviävänä lähti Kivineimen johdolla hallitusneuvotteluihin. Soinilla oli kova halu päästä ministeriksi, mutta lähinnä PS:n Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin piirien kovan vastustuksen vuoksi joutui Soini ilmoittamaan taas, että PS ei lähde hallitukseen.

Katainen aloitti sitten uudelleen hallitusneuvottelut Urpilaisen kanssa. SDP vaati vasemmistoliiton mukaan hallitukseen ja Arhinmäki halusi määrätyin edellytyksin mielellään päästä ministeriksi. Vihreät saivat omia vaatimuksiaan hallitusohjelmaan kuten myös KD ja RKP.

Viestiketjun otsikkoon voi osittain yhtyä. Perussuomalaisille jytkyvaalivoittajina annettiin kaksi mahdollisuutta hallitusvastuuseen, mutta Soini joutui PS:n vaalilupausten vuoksi livistämään vastuusta. Sen seurauksena Kataisen oli synnytettävä yksi Suomen historian erikoisimmista hallituskoaliitioista.
 

Tuamas

Jäsen
Halpaa? Suhteellinen käsite, sanoisin että ei ihan niin kallista kuin aikaisemmin mutta erot ovat todellakin pieniä.

Jos ei taantumassa saa tuon kokoisissa projekteissa kustannssäästöä suhteessa nousukauteen, lienee turha puhua ammattitaidosta kilpailutuksen osalta.
Ja koska infrainvestoinnit ovat välttämättömiä, on ne järkevin tehdä silloin kun ne saa suhteellisesti halvimmalla ja niillä on suhteellisesti suurin toimeliaisuutta lisäävä vaikutus. Valtiolla ei kuitenkaan ole ongelmia rahoituksen saatavuudessa.

Nyt herätys, kilpailutuksissa on äärimmäisen vaikeata (ilman että tahalleen syyllistyy laittomuuksiin) suosia kotimaisia työmiehiä. Ainoat julkiset tahot jotka voivat vaatia kilpailutuksessa ns. suomalaisuutta ovat sisä- ja puolustusministeriön alaiset tahot ja niissäkin pitää olla kovat turvallisuuspoliittiset perusteet. Esim. armeijan ns. normi kuorma-autot eivät enää tipu automaattisesti Sisulle koska perusteita ei lainsäädännön puolesta ole. Maasto/panssari-kuormurit voidaan vielä ottaa suorahankintana Sisulta, toistaiseksi.
.

Nyt vittu valot päälle siellä.
Ei kai nyt kukaan vittu niin tyhmä ole että alkaa suoraan laittamaan tarjouspyyntöön suomen kielen osaamista tms. Tai no Daespoomaiset mouhot mahdollisesti.

Tarkoitin nyt esimerkiksi sellaisia keinoja kuin alihankintakielto, laatuvaatimukset esim. Referenssikohteina tai laatujärjestelmän osalta, tilaajavastuulain noudattamisen tarkempi valvonta ja riittävä sanktiointi jo tarjouspyynnössä, hinnan painoarvon pudottaminen jne. Näillä ei toki pystytä kokonaan "kotimaistamaan" projekteja, mutta saataisiin kotimaisuusastetta nostettua.

Toki itse näkisin verojalanjäljen ottamisen mukaan tarjouskilpailukriteeristöön tervetulleena.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
olisiko jotain estettä säätää lakia, että valtion hankinnat olisivat verovapaita jolloin myös maksettava hinta olisi verojen verran edullisempi? Näin työt eivät ainakaan kalliimman verotuksen takia uisi ulkomaille. Ja itse itselleen verojen maksaminen nyt on muutenkin turhaa byrokratiaa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Jos ei taantumassa saa tuon kokoisissa projekteissa kustannssäästöä suhteessa nousukauteen, lienee turha puhua ammattitaidosta kilpailutuksen osalta.

Opettele lukemaan. Sanoin että halpuus on suhteellinen käsite, se että hinnat eivät ole nousseet yhtä nopeasti kuin teoreettisessa noususuhdanteessa ei tee vielä hankkeista "halpoja". Kuten sanoin, vähemmän kalliita, mahdollisesti.

Ja koska infrainvestoinnit ovat välttämättömiä, on ne järkevin tehdä silloin kun ne saa suhteellisesti halvimmalla ja niillä on suhteellisesti suurin toimeliaisuutta lisäävä vaikutus.

Tästä samaa mieltä. Kunhan sitten joskus toivottavasti tulevalla nousukaudella vedetään rahahanat kiinni ja maksetaan ryyppyvelkoja pois.

Valtiolla ei kuitenkaan ole ongelmia rahoituksen saatavuudessa.

Rahaa saa aina, rahoituksen hinta vain nousee.

Nyt vittu valot päälle siellä.
Ei kai nyt kukaan vittu niin tyhmä ole että alkaa suoraan laittamaan tarjouspyyntöön suomen kielen osaamista tms. Tai no Daespoomaiset mouhot mahdollisesti.

Jösses sentään...Täällä huutelet kuin joku vitun itä-sumatran hitsaripaviaani ilman että sinulla on mitään kokemusta julkisista hankinnoista. Suomen kielen osaaminen on esim. IT-puolella yksi keskeisistä vaatimuksista julkisissa hankinnoissa. Infran puolella kielivaatimus on hyvin usein kaikilla niillä henkilöillä jotka ovat yhteydessä tilaajaan/hankintayksikköön projektin aikana.

Tarkoitin nyt esimerkiksi sellaisia keinoja kuin alihankintakielto,

Voihan isäkissan vittu sentään! Opettele nyt herranjumala sentään hankintalaki ja sitä koskevat EU-lainsäädäntö ennenkuin tulet tuollaisia urpoiluja esittämään. Alihankintakielto ei ole Suomen tai EU-direktiivien mukaisesti mahdollista kuin erityistapauksissa.

Virta päälle!

laatuvaatimukset esim. Referenssikohteina tai laatujärjestelmän osalta,

1) Referenssit voivat olla mualta kuin Suomesta, ellei vaadita spesifistä osaamista kuten esim. apinatarhan rakentaminen porilaisille simpansseille.

2) Laatujärjestelmä-vaatimus on käytännössä aina mallia "joku tunnettu standardi tai vastaava" ja käytännössä lähes kaikki ulkomaisetkin tarjoajat moisen omaavat. Ei auta suomalaisia.

tilaajavastuulain noudattamisen tarkempi valvonta ja riittävä sanktiointi jo tarjouspyynnössä,

Voi voi voi...Mitä luulet, voiko hankintayksikkö asettaa omia sanktioita lain rikkomisesta?

hinnan painoarvon pudottaminen jne. Näillä ei toki pystytä kokonaan "kotimaistamaan" projekteja, mutta saataisiin kotimaisuusastetta nostettua.

Vahva FUCK YEAH tähän! Tiputetaan hinnan painoarvoa jotta veronmaksajat pääsevät maksamaan lisää valtion infraprojekteista. Tsiisus sentään!

Toki itse näkisin verojalanjäljen ottamisen mukaan tarjouskilpailukriteeristöön tervetulleena.

Näen tässä keskustelussa vahvan jalanjäljen ja jos olisin antropologi niin epäilisin että ns. missing link löytyy Porista.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
olisiko jotain estettä säätää lakia, että valtion hankinnat olisivat verovapaita jolloin myös maksettava hinta olisi verojen verran edullisempi? Näin työt eivät ainakaan kalliimman verotuksen takia uisi ulkomaille. Ja itse itselleen verojen maksaminen nyt on muutenkin turhaa byrokratiaa.

Nyt menee isosti rosvosektoriin...Verovapaita? Alv-vapaita? Yhteisöverovapaita? Tuloverovapaita? Osinkoverovapaita?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tiputetaan hinnan painoarvoa jotta veronmaksajat pääsevät maksamaan lisää valtion infraprojekteista. .

Itseasiassa tähän suuntana ollaan menossa, ja hyvä niin, nimittän julkisissa hankinnoissa pitäisi enemmän keskittyä laatuun, ne infrahankkeet kun on kalliita ja huono laatu on jatkuvataloudessa (kansantalous, kuntatalous jne.) isompi kustannustekijä kuin kallis hankintahinta. Vanha sanonta ”köyhän ei kannata ostaa halpaa” pätee tässäkin.

"Halvin hinta" perusteet johtavat yleensä huononpaan laatuun tai oikeasti kalliiseen hankintahintaan, kun tarjouspyyntö joudutaan tekeen niin tiukin kriteerein, ettei tarjoaville yrityksille jää tilaa innovoida uusia tapoja ja keinoja toteuttaa asioita.

Paikallisuuttahan voi tukea kohta ihan avoimesti, sillä EU:n kilapilulainsäädönnön uudistuksiin tulee myös läheisyysperiaate mahdolliseksi. Säädös on lähtöisin tarpeesta voida tilata lähiruokaa ja lähipalveluja ja näin edesauttaa sen rahan pysymistä siinä paikallistaloudessa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Itseasiassa tähän suuntana ollaan menossa, ja hyvä niin, nimittän julkisissa hankinnoissa pitäisi enemmän keskittyä laatuun, ne infrahankkeet kun on kalliita ja huono laatu on jatkuvataloudessa (kansantalous, kuntatalous jne.) isompi kustannustekijä kuin kallis hankintahinta. Vanha sanonta ”köyhän ei kannata ostaa halpaa” pätee tässäkin.

Olet täysin väärässä, jälleen kerran. Hyvä kilpailuttaja määrää ns. vähimmäisvaatimukset joilla pääsee pistetytysvaiheeseen ja nämä väh.vaatimukset määritellään siten että kaikki ne täyttävät voidaan hyväksyä toimittajaksi.

"köyhän ei kannata ostaa halpaa" pitää paikkansa vain tiettyyn rajaan asti, voidaan esittää kysymys riittäisikö "volkswagen" vai pitääkö maksaa ekstraa että saadaan "mercedes-benz".

Eli kun vähemmisvaatimukset ovat kunnossa, hinnan painoarvoa ei tarvitse tiputtaa. Kilpailutus101.

"Halvin hinta" perusteet johtavat yleensä huononpaan laatuun tai oikeasti kalliiseen hankintahintaan, kun tarjouspyyntö joudutaan tekeen niin tiukin kriteerein, ettei tarjoaville yrityksille jää tilaa innovoida uusia tapoja ja keinoja toteuttaa asioita.

"halvin hinta" ei ole juuri koskaan päätöksen peruste, "kokonaistaloudellisesti edullisin" taas on. Ja huomaan vahvasti ettet ole koskaan ole ollut tekemässä kilpailutuksia, jos halutaan innovoida uusia tapoja ja keinoja niin ne selvitetään ENNEN tarjouspyyntöä, ei tarjouspyyntövaiheessa.

Paikallisuuttahan voi tukea kohta ihan avoimesti, sillä EU:n kilapilulainsäädönnön uudistuksiin tulee myös läheisyysperiaate mahdolliseksi. Säädös on lähtöisin tarpeesta voida tilata lähiruokaa ja lähipalveluja ja näin edesauttaa sen rahan pysymistä siinä paikallistaloudessa.

Huoh. Läheisyysperiaate koskee lähinnä palveluita, ei infrarakennusta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Olet täysin väärässä, jälleen kerran. Hyvä kilpailuttaja määrää ns. vähimmäisvaatimukset joilla pääsee pistetytysvaiheeseen ja nämä väh.vaatimukset määritellään siten että kaikki ne täyttävät voidaan hyväksyä toimittajaksi.

Selvästikkään et ole tekemisissä julkisen sektorin kilpailutuksissa, ainakaan tarjoajan puolella. Tässä kun on 15 vuotta tullut julkishankintojen tarjouspyyntöihin vastattua, niin tilanne oli ajautunut yhä enemmän ylitarkkoihin määrityksiin koska halvin hinta oli valintaperusteena. Kun on alettu nostamaan muita kriteerejä on tilaaja saanut enemmän haluamaansa ja parempaa laatua. Niin kauan kun hinta on 70%, tai yli, halvin valitaan. Onneksi tilanne on tosiaan muuttumassa tähän kriteeristöön, jossa esim sosiaalisilla vaikutuksilla alkaa olla merkitystä.

Mitään "kokonaistaloudellista" perustetta ei ole olemassa. Se on termi jota käytetään kun kriteeristö on muu kuin halvin hinta. Tämä kriteeristö mm. laadun, tai muiden vaikutusten suhteen, on oltava tarjouspyynnössä yksiselitteisesti kerrottuna ja pisteytysmalli on oltava. Samoin sekä käyttötestit että silmämääräisarviot on kirjattava ja kriteerit pisteytykselle jaettava päätöksen yhteydessä. Eli tämä "kokonaistaloudellisesti" on juuri sitä kriteeristöä, jolla pyritään saamaan jotain muuta kuin sitä halpaa. Se ei siis ole mitään"mutua" eikä halvimman hinnan hakua, vaan nimenomaan jatkuvaistalouksien pyrkimys hankkia elinkaaressa parasta, ei edullisinta. Vaikeimmissa isoissa infrahankkeissa sitten käytetään allianssimallia (esim tre tunneli) jonka tarkotus ei todellakaan ole hankkia halvinta vaan parasta infraa. Alliansimallit tai kuten monissa tiehankkeissa elinkaarimallissa yritys toteuttaa hankkeen ja ylläpitää sitä yhteiskunnan maksaessa käyttömaksua esim 25 vuotta. Tässäkään ei haeta halvinta vaan parasta.

Läheisyysperiaate ei ole vielä voimassa, mutta tulee koskemaan kaikkia hankkeita sosiaalisten vaikutsarviointien kautta.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Selvästikkään et ole tekemisissä julkisen sektorin kilpailutuksissa, ainakaan tarjoajan puolella.

Heh. Reilut 15v kokemusta kilpailutuksista pöydän molemmilta puolilta.

Tässä kun on 15 vuotta tullut julkishankintojen tarjouspyyntöihin vastattua, niin tilanne oli ajautunut yhä enemmän ylitarkkoihin määrityksiin koska halvin hinta oli valintaperusteena.

Ylitarkkoihin määrityksiin? Mitä ihmettä? Vaikea uskoa että sinulla on edes 15 päivää kokemusta julkishankintojen kilpailutuksesta. Jos hankintaa ei ole tarkasti määritelty niin riski joutua markkinaoikeusbingoon kasvaa eksponentiaalisesti. Halvin hinta -valintaperusteena tuskin vaikuttaa tähän.

Kun on alettu nostamaan muita kriteerejä on tilaaja saanut enemmän haluamaansa ja parempaa laatua. Niin kauan kun hinta on 70%, tai yli, halvin valitaan. Onneksi tilanne on tosiaan muuttumassa tähän kriteeristöön, jossa esim sosiaalisilla vaikutuksilla alkaa olla merkitystä.

Vitun iso höpöhöpö tähän, tuo kertoo vain sinun Virheästä ideologista jossa valtiolla on loputon taikaseinä mistä voidaan nostaa rahaa ilman huolia.

Kuten jo totesin, jos vähimmäisvaatimukset vedetään tarpeeksi korkealle, voidaan hinnan painoarvo vastaavasti nostaa korkeammaksi koska julkishallinnolla ei ole mitään syytä maksaa ekstraa. Esimerkkinä automaailmasta käytettäköön tilannetta jossa joutuu kysymään maksaisitko 1000€ enemmän autosta sen takia että siinä on taka-Himalajan luonnonkansan jakkihärän esinahasta ommeltu vaihdekepin nuppi?

Eli turha kitistä hinnan painoarvosta, halutut kriteerit vähimmäisvaatimuksiin niin saadaan se mitä halutaankin ja sen jälkeen hinta ratkaisee pitkälti.

Mitään "kokonaistaloudellista" perustetta ei ole olemassa. Se on termi jota käytetään kun kriteeristö on muu kuin halvin hinta.

Tämänkaltaisen liirumlaarumin jälkeen olen täysin varma ettet ole ollut edes 15 tuntia julkishankintojen kanssa tekemisissä.

Lue nyt itse vaikka täältä:

Mitä tarkoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla vaihtoehdolla?Hankinnat.fi


Ja kuten totesin, halvin hinta on hyvin harvoin peruste, aina kun on laatupisteet mukana valitaan "kokonaistaloudellisesti edullisin".

Tämä kriteeristö mm. laadun, tai muiden vaikutusten suhteen, on oltava tarjouspyynnössä yksiselitteisesti kerrottuna ja pisteytysmalli on oltava. Samoin sekä käyttötestit että silmämääräisarviot on kirjattava ja kriteerit pisteytykselle jaettava päätöksen yhteydessä.

...tämä taisi olla sinulle uutta tietoa?

Eli tämä "kokonaistaloudellisesti" on juuri sitä kriteeristöä, jolla pyritään saamaan jotain muuta kuin sitä halpaa.

Uskomatonta! "kokonaistaloudellisesti edullisin" on valintaperuste kilpailutuksessa jossa on laskettu hinta- ja laatupisteet yhteen. Eli vaikka hinnan painoarvo olisi 90%, valintaperuste on juuri "kokonaistaloudellisesti edullisin".

Se ei siis ole mitään"mutua" eikä halvimman hinnan hakua, vaan nimenomaan jatkuvaistalouksien pyrkimys hankkia elinkaaressa parasta, ei edullisinta.

Tämä on itsestäänselvyys jonka tietävät kaikki julkisissa hankinnoissa mukana olleet.

Vaikeimmissa isoissa infrahankkeissa sitten käytetään allianssimallia (esim tre tunneli) jonka tarkotus ei todellakaan ole hankkia halvinta vaan parasta infraa. Alliansimallit tai kuten monissa tiehankkeissa elinkaarimallissa yritys toteuttaa hankkeen ja ylläpitää sitä yhteiskunnan maksaessa käyttömaksua esim 25 vuotta. Tässäkään ei haeta halvinta vaan parasta.

Toistat itseäsi pahasti.

Läheisyysperiaate ei ole vielä voimassa, mutta tulee koskemaan kaikkia hankkeita sosiaalisten vaikutsarviointien kautta.

Haastan sinut tässä ja nyt antamaan luotettavan lähteen väitteellesi että ns. läheisyysperiaate tullaan ottamaan mukaan esim. infrahankkeiden hankintojen osalta siten että sillä olisi mitään käytännön vaikutusta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kun tässä ketjussa on paljon ollut keskustelua veronkierrosta, niin ihan käsittämöntä on, että tällaisia veronkiertoalueita suvaitaan ihan avoimesti valtiovallan toimesta. Joko maksavat samat verot kuin muutkin tai sitten ovat tullimuurin takana.

"Tässä on kysymys Ahvenanmaan erityisasemasta EU:ssa. Sieltä lähetetyistä alle 22 euron hintaisista tuotteista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Vuosi sitten raja oli kaksi kertaa niin korkea, ja Ahvenanmaan kautta postitettiin kaikenlaista tavaraa, jonka myynnistä verottaja ei saanut osaansa. Monet kustantajat hoksasivat kierrättää lehtensä Ahvenanmaan kautta.

Ahvenanmaa on myös tax-free-alue. Sieltä voi tuoda vähän halvemmalla viinaa, tupakkaa, karkkia ja kosmetiikkaa.

Samanlainen erityisasema EU:n sisällä on Kanariansaarilla ja pyhällä Athos-vuorella."

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Ahvenanmaa+on+maailman+paras+paikka+mutta+yht%C3%A4+asiaa+siell%C3%A4+pel%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n+suomea/a1406600406952
 

Le Dang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Ahvenanmaa on myös tax-free-alue. Sieltä voi tuoda vähän halvemmalla viinaa, tupakkaa, karkkia ja kosmetiikkaa.

Samanlainen erityisasema EU:n sisällä on Kanariansaarilla ja pyhällä Athos-vuorella."

Tuli tuosta jutusta jotenkin mieleen Andorra, jossa alv. on jotain 4% luokkaa. Maa ei kuulu EU:hun, vaikka Euroa käyttääkin, joten verotukseen ei pääse isompi taho puuttumaan, toisin kun Ahvenanmaan kohdalla olisi mahdollista. Nykyäänhän Andorra toimii pääasiassa Ranskalaisten ja Espanjalaisten shoppailuparatiisina sekä Venäläisten suosimana laskettelu- ja kylpyläkohteena, (Taitaa tuo paratiisiasemakin täsmätä, kun Pyreneiden keskelle paistaa aurinko 300+ päivää vuodessa.) joten vähän samanlaista potentiaalia löytyisi Ahvenanmaaltakin. Paitsi laskettelun osalta. Hymiö.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Ylen aamun jälkiviisaissa Kalle Isokallio tiivisti hyvin. Suomi on velkaantunut 50 miljardia 6 vuodessa ja se raha on mennyt julkisen sektorin paisutteluun ja palkamkorotuksiin. Kreikan tie on Suomen tie. Ollaan ihan vitun kusessa mutta jengi ei sossuhöyryissään sitä vaan tajua. Yksityisen sektorin työpaikat senkun vähenee, Venäjän pakotteet aiheuttaa vaan nopeuttaa Suomea ajautumaan konkkaan. Ei muuta kuin lisää veroja vaan, tapetaan lopullisesti ostovoima.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ylen aamun jälkiviisaissa Kalle Isokallio tiivisti hyvin. Suomi on velkaantunut 50 miljardia 6 vuodessa ja se raha on mennyt julkisen sektorin paisutteluun ja palkamkorotuksiin.

Taas kun ei avaa lukuja, on helppo Isokallion helppo huudella. Mitään julkista sekotria ei ole paisutettu (vaan supistettu, karsittu ja säästetty), mutta työttömyys ja sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut koska lama (menee enemmän rahaa kun ollaan toisaalla säästetty) JA yksityisen sekotrin lasku nostaa julkisen talouden prosentuaalista osuutta BKT:stä.

Julkinen sekotri "paisuu" sitä mukaan kun työttömyys lisääntyy, joten pitäsi leikata työttömyysturvaa, jonka leikkaaminen laskusuhdanteessa taas on pöljää, koska talous pyörii tällä hetkellä kotimaisen kulutuksen varassa, eli leikkamalla ostovoimaa syvennetään kierrettä.


Jos julkinen talous ei investoisi, sitä ei tekisi tällä hetkellä kukaan. Kreikan tie on nimenomaan se tie, kun lamassa julkinen talous leikkaa ja syventää itse omilla toimillaan talouden taantumista.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
No näistä asioista voi kinata loputtomiin, tosiasia on kuitenkin se että Suomi Oy verottaa kansalaisiaan hengiltä koska rahareikiä on suuren velan lisäksi on kertakaikkisen liikaa, mutta sitähän sosialistit eivät tajua. Verotaakkaa olisi selvästi kevennettävä jotta kotimainen kulutus ja kysyntä saadaan rullaamaan ja sitä kautta työpaikkoja. Muuten velanotto ei lopu koskaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitään julkista sekotria ei ole paisutettu (vaan supistettu, karsittu ja säästetty), mutta työttömyys ja sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut koska lama (menee enemmän rahaa kun ollaan toisaalla säästetty) JA yksityisen sekotrin lasku nostaa julkisen talouden prosentuaalista osuutta BKT:stä.
On tässä puheessa enemmän paskaa kuin Himangan akan pieruissa (vaikka totuutta siteeksi onkin).

Tässä on faktat:
Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
http://newsroom.nordea.com/fi/files/2013/03/Suomi-julkinen-sektori-466x292.jpg

Työttömyys on ihan samalla tasolla kuin vuosina 2000-2005, mutta menot ovat lähes 5-7% suuremmat suhteessa BKT:hen. VMP.

Hyvä jatkokysymys olisi myös, että olisiko yksityinen sektori laskenut niin paljon, jos verotus ei olisi tuollaisella tasolla.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ollaan ihan vitun kusessa mutta jengi ei sossuhöyryissään sitä vaan tajua.

Näinhän se on, ja Tarinankertoja tuossa viestisi alla esitti oikein pätevän esimerkin kommenttisi puolesta. Kiitos siitä hänelle.

Ja samaan aikaan kun väestö vanhenee eli jää eläkkeelle ja aina vain isompi osa työikäisistä ja -kykyisistä ihmisistä saa rahaa tekemättä yhtään mitään (irtisanomisista johtuva työttömyys, elämäntapapummailu, loisiminen), joka siis tarkoittaa sitä että varsinaisia veronmaksajia on entistä vähemmän, vaativat vihreät ja vassarit ja muut todellisuudesta vieraantuneet hihhulit perustuloa/kansalaispalkkaa, joka tarkoittaa entistä kovempaa verotusta niille, jotka tätä taloutta ja maata yrittää tälläkin hetkellä pitää pystyssä. Veroa vaan veron päälle, niin saadaan ne viimeisetkin työssäkäyvät jäämään kotiin, sitähän tässä ilmeisesti yritetään. No ei tule kyllä rahaa enää seinästäkän sen jälkeen.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
No näistä asioista voi kinata loputtomiin, tosiasia on kuitenkin se että Suomi Oy verottaa kansalaisiaan hengiltä koska rahareikiä on suuren velan lisäksi on kertakaikkisen liikaa, mutta sitähän sosialistit eivät tajua. Verotaakkaa olisi selvästi kevennettävä jotta kotimainen kulutus ja kysyntä saadaan rullaamaan ja sitä kautta työpaikkoja. Muuten velanotto ei lopu koskaan.

En tiedä mihin taloustieteelliseen näkemykseen tuo nyt sitten perustuu, että veroja keventämällä vähennetään velanottoa. Toistaiseksi olen elänyt päinvastaisessa käsityksessä. Suomen verotus ei taida olla yhtään sen korkeammalla tasolla kuin Ruotsin tai Tanskan verotus ja näillä mailla tuntuu menevän ihan ok. Täten en osaa nähdä verotusta syynä siihen, että Suomella menee huonosti.
 

Byvajet

Jäsen
Verotaakkaa olisi selvästi kevennettävä jotta kotimainen kulutus ja kysyntä saadaan rullaamaan ja sitä kautta työpaikkoja.

Taitavat nuo kuvitelmat lisääntyvistä työpaikoista olla menneen talven lumia. Olemme uudessa tilanteessa, jota on tarkasteltava uusista lähtökohdista. Ruukinmtaruuna ottaa asiaan kantaa:

"Kapitalismin kriisi

Seitsemäs lamavuosi on pian alkamassa, eikä toivoa paremmasta ole näkyvissä. Tilanne on vielä murheellisempi kuin 20 vuotta sitten 1990-luvun lamassa, joka päättyi lopullisesti 1996. Syynä päättymiseen oli tuolloin IT-alan buumi ja Nokian ihme.

Tällä kerralla lama on todella globaali, ja se on iskenyt kaikkein pahimmin Yhdysvaltoihin. Ensimmäistä kertaa USA:n vapaussodan (1776-1783) jälkeen siellä on tilanne, että keski-ikäiset ovat vanhempiaan rajusti köyhempiä kuin mitä heidän vanhempansa olivat itse keski-iässä. X-sukupolven arvioidaan olevan noin 20% köyhempiä sekä omaisuudella että ostovoimalla mitattuina kuin mitä heidän omat vanhempansa olivat 35-50 -vuotiaina, ja he eivät tule pääsemään edes isovanhempiensa ostovoimakorjattuun elintasoon. Noin 65% X-sukupolven lapsista ovat selkeästi köyhempiä kuin vanhempansa 1980- ja 1990-luvuilla.

Ja vielä pahemmin se on Y-sukupolvella, siis meidän jälkeemme tulevilla.

Syynä ei ole sota, mustasurma, luonnonkatastrofi tai muukaan kataklysmi. Syynä on globaalin kapitalismin raju murros. Meneillään on raju omaisuuden ja varallisuuden uusjako köyhiltä rikkaille."

Takkirauta: Kapitalismin kriisi
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
En tiedä mihin taloustieteelliseen näkemykseen tuo nyt sitten perustuu, että veroja keventämällä vähennetään velanottoa. Toistaiseksi olen elänyt päinvastaisessa käsityksessä. Suomen verotus ei taida olla yhtään sen korkeammalla tasolla kuin Ruotsin tai Tanskan verotus ja näillä mailla tuntuu menevän ihan ok. Täten en osaa nähdä verotusta syynä siihen, että Suomella menee huonosti.

Ainakin esim. sellaisessa maassa kuin Kreikassa oli takavuosina veroaste matalalla, luulisinpa että se voisi toimia esimerkkinä meillekin matalan verotuksen suosiollisuudesta... Anyway, alijäämää ei paranneta veronalennuksilla vaan pahennetaan. Reaganomics ei toiminut edes Reaganille vaan USA:n alijäämä kasvoi reippaasti tämän alennettua reippaasti veroja samalla karsimatta menoja, tämä toistui sitten Bush jälkimmäisen kohdalla. Se kyllä toimii kuin junan vessa ainakin, tämä automatiikka siis.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Muutama viesti ylempänä oli hyvää vääntöä julkisista hankinnoista. Oman kokemukseni mukaan julkisia infra-hankkeita vaivaavat hankkeisiin pesiytyneet tilaajan konsultit. Nämä konsultit muka valvovat tilaajan etua, mutta käytännössä toimivat lähinnä hankkeiden jarrumiehinä ja kustannuksia lisäävänä tahona ilman mitään todellista lisäarvoa. Ansaintalogiikka taitaa näillä höpöpö -konsulteilla olla sellainen, että hankkeen viivyttäminen ja ongelmien keksiminen takaa parhaan taloudellisen menestyksen.

Jos infrahankkeiden kustannuksia todella haluttaisiin leikata, paras keino olisi antaa nykyistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia parasta kustannustietoutta omaavalle taholle eri suunnteitelma vaihtoehtojen valintojen välillä. Eli tässä tapauksessa urakoitsijoille. Tilaajien pitäisi kannustaa urakoitsijoita reilusti nykyistä enemmän innovoimaan omia kustannustehokkaampia ratkaisuja tai antaa tähän edes mahdollisuuksia. Nykyisellään urakoitsijan ehdotukset usein torppautuvat joihinkin aivan järjettömän pieniin detaileihin, joilla ei edes ole mitään käytännön merkitystä (esim. moottoritien meluaidan ruuvien ulkonäkö moottoritieltä katsottaessa). Ei varmaan olisi vaikea muokata allianssimallin urakamallista jotain lighti versiota, jossa selvästi palkittaisiin taloudellisesti tilaajalle edullisten ratkaisujen löytämisestä.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Konsultin käyttö on vastuun ulkoistamista ja omien käsien pesua. Jos menee vituiks, niin voidaan osoittaa sormella konsulttia, joka puolestaan nauraa hykertelee ja laittaa röyhkeän suuren laskun perään. Sen sitten valtio tai kunta mukisematta maksaa. Tuokin on totta, että konsultti keksimällä keksii asioita ja lisätöitä. Olen itse ollut siellä toimittajan puolella kuuntelemassa, kun asiakkaan konsultti keksii mitä ihmeellisimpiä "asioita" muutettavaksi. No saahan siinä laskuttaa sen 1x0 euroa tunnilta ja ajaa 150 km suunta juomaan palaveriin kahvia.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Konsulttien käyttöön ajaudutaan, koska virkamiesvalmisteluun ei luoteta. Väitetään että ne ajaa omaa agendaa.. tätä harrastaa aina se, joka vastustaa jotain hanketta. Niinpä jotta vältyttäs tältä, haetaan konsultti ulkopuolelta, jotta tää argumentti siitä, että virkamiehet ajaa jotain tiettyä toteutusmallia, voitas välttää. Toki sitten vaikka konsulttia käytetään, niin esim tre ratikan kohdalla tää sama epäily tuli kuitenkin keskusteluun.. konsultit oli tehny tarkotushakusen selvityksen.

Ei se siis ole vastuun pakoilua, vaan yritys saada kaikki poliittiset tahot luottaan tehtyihin selvityksiin.

Noh Suomen kokosessa maassa on sitten monilla aloilla sellanen tilanne, että konsulteilla on hyvinkin läheiset kytkökset johonkin ao. alan toimijaan, ja tämä näkyy räikeästi julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä, joita tehdään tiettyjä konsultin lähitahoja suosiviksi.

Tästä on tullut vastareaktiona virkamiesten yrityksiä hoitaa kilpailutuksia täysin ilman apua ja alatuntemuksen ollessa heikkoa, tulee taas tarjouspyyntö, joka on mahdoton, liian tiukka tai sisältää porsaanreijän ja julkishallinto on pakotettu ostaan paskaa.

Eli ei nää ny ihan yksinkertaisia kuvioita ole.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös