Hallitusohjelma – susi jo syntyessään

  • 183 682
  • 1 483
Täsmälleen sama merkitys kuin fosiilisten polttoaineidenkin kohdalla.

Tottakai vapautumisnopeudella on merkitystä, on eri asia kusetko joka ilta nurkallesi vai tyhjennetäänkö siihen kerralla sikalan virtsa-allas. Merkitystä on myös välillisillä päästöillä joita syntyy bioenergian käsittelystä. Se että esimerkiksi puun ominaispäästökerroin on 0 ja että se on sama kaikella puulla on poliittinen päätös. Ja se ei perustu todellisuuteen ja on mitä suurimmalla todennäköisyydellä väliaikainen.

Lisäksi pitää muistaa että metsien hiilinielu ei ole mikään tasaisen tappava prosessi vaan siinäkin menee aikaa ennenkuin kasvava metsä alkaa tosissaan imeä hiiltä takaisin, koko sen ajan se luonnollista hajoamista nopeammin poltettu hiilidioksidi vaanii ilmakehässä.
Mikäli hiilinielua ei pienennetä (niin kuin nykyään maailman mittakaavassa tehdään kun resurssien käytössä vallitsee edelleen löytäjä saa pitää ja viimeinen sammuttaa valot -meininki), vaan sitä poltetaan samaa tahtia kun se pystyy uusiutumaan, on sen hiilitase ilmakehään nähden 0, kun ajatellaan lähtötilanteeksi tasapainotila jossa puuta kasvaa tasaisesti eri elinkaaren vaiheissa eli vuosittainen istutus- ja kaatomäärä on vakio, niin kuin Suomessa jo on.

Eli, jotta säätely olisi edes jotenkin mahdollista, bioenegian tuotantoon voisi käyttää vain tarkoitusta varten kasvatettua polttoainetta. Jotta voitaisiin puhua päästöttömyydestä, niin kai meidän pitäisi myös jotenkin kompensoida biovoiman tuottamisen yhteydessä käytettävä energia, eli pitäisikö joka syksy niittämättä sitä vastaava määrä energiapusikkoa?
Päästöttömyydestä ei tarvitse saivarrella. Eivätköhän kaikki ymmärrä, että kun energiantuotantomuotoja vertaillessa puhutaan päästöttömästä, niin sillä tarkoitetaan näennäisesti päästötöntä ydin-, tai uusiutuvaa energiaa. Säätelyhän toimii jo riittävällä tarkkuudella. Koko maa on raivattu pelloksi ja talousmetsäksi ja meillä on sen käytön säätelystä ekologisen kestävyyden puitteissa metsien osalta 100 vuoden kokemus, peltojen osalta vielä pidempi, joskaan sitä ei noin 50 vuoteen ole juuri sovellettu ja sen sivutuotteena saatiinkin aikaiseksi mm. maailman saastunein meri.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ville Niinistöltä jäi yksilöimättä, että millä ratkaisuilla ja millaisella hinnalla hän tuottaisi vastaavan määrän energiaa kuin Fennovoiman ydinvoimala.

Niin, kannattaa katsoa erinomainen puhe kokonaisuudessaan. Ihan vaan ohimennen mainitsi, että esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on tuotettu viimeisen viiden vuoden aikana tuulivoimalla se energiamäärä, joka tällä Fennovoiman ja Rosatomin tekeleellä tuotetaan mahdollisesti joskus vuoden 2030 tietämillä. Mitä muuten Olkiluoto kolmoselle kuuluu, saako teollisuus jo energiaa?
 
Ville Niinistöltä jäi yksilöimättä, että millä ratkaisuilla ja millaisella hinnalla hän tuottaisi vastaavan määrän energiaa kuin Fennovoiman ydinvoimala.
Onhan tässä aikaa miettiä. Ei sitä Fennovoiman sähköä varmaan ihan heti saa, Ainakin edellisen kanssa on tuhattu aika pitkään, eikä sitä edes toimita ryssät joiden rakennustaidot tuli tunnetuksi koko maailmalle talviolympialaisten aikaan.
 
Niin, kannattaa katsoa erinomainen puhe kokonaisuudessaan. Ihan vaan ohimennen mainitsi, että esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on tuotettu viimeisen viiden vuoden aikana tuulivoimalla se energiamäärä, joka tällä Fennovoiman ja Rosatomin tekeleellä tuotetaan mahdollisesti joskus vuoden 2030 tietämillä. Mitä muuten Olkiluoto kolmoselle kuuluu, saako teollisuus jo energiaa?
Niin millä hinnalla? Onko paljonkin edullisempi hanke yhteiskunnan kannalta kuin ydinvoimala? Ja taitaa ydinvoimalan elinkaarikin olla hippasen pidempi kuin toukohousuja ihastuttavien tuulimyllyjen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Niin millä hinnalla? Onko paljonkin edullisempi hanke yhteiskunnan kannalta kuin ydinvoimala? Ja taitaa ydinvoimalan elinkaarikin olla hippasen pidempi kuin toukohousuja ihastuttavien tuulimyllyjen.

Toivottavasti ydinvoimalan elinkaari on ainakin yhtä pitkä kuin Olkiluoto 3:n valmistumisaika sillä se se vasta pitkä onkin.Jos kahdesta pahasta pitäisi valita niin ottaisin Rosatomin ennemmin kuin ranskalaisen Arevan joka ei tunnu saavan valmista aikaan.Olkiluoto 3 = Iisakin kirkko.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Niin, kannattaa katsoa erinomainen puhe kokonaisuudessaan. Ihan vaan ohimennen mainitsi, että esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on tuotettu viimeisen viiden vuoden aikana tuulivoimalla se energiamäärä, joka tällä Fennovoiman ja Rosatomin tekeleellä tuotetaan mahdollisesti joskus vuoden 2030 tietämillä. Mitä muuten Olkiluoto kolmoselle kuuluu, saako teollisuus jo energiaa?

Mitä se Niinistö tarkkaan ottaen tällä kertaa sanoi? Ettei vaan toistanut sitä että Ruotsi ja Tanska ovat rakentaneet tuulivoiman nimelliskapasiteettia viiden vuoden aikana yhtä paljon kuin Fennovoiman ydinvoimalan nimelliskapasiteetti on. Tuulivoimassa se nimelliskapasiteetti vaan on käytännössä edelleen 20-30% todellisesta kapasiteetista.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Toivottavasti ydinvoimalan elinkaari on ainakin yhtä pitkä kuin Olkiluoto 3:n valmistumisaika sillä se se vasta pitkä onkin.Jos kahdesta pahasta pitäisi valita niin ottaisin Rosatomin ennemmin kuin ranskalaisen Arevan joka ei tunnu saavan valmista aikaan.Olkiluoto 3 = Iisakin kirkko.

Älä huoli. Neuvostovalmisteinen Loviisa I on hillinnyt ilmastonmuutosta ja tuottanut päästötöntä energiaa jo 37 vuotta. Käyttölupaakin sillä on vielä jäljellä enemmän kuin Olkiluoto 3:n rakentaminen kestää.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Mikäli hiilinielua ei pienennetä (niin kuin nykyään maailman mittakaavassa tehdään kun resurssien käytössä vallitsee edelleen löytäjä saa pitää ja viimeinen sammuttaa valot -meininki), vaan sitä poltetaan samaa tahtia kun se pystyy uusiutumaan, on sen hiilitase ilmakehään nähden 0, kun ajatellaan lähtötilanteeksi tasapainotila jossa puuta kasvaa tasaisesti eri elinkaaren vaiheissa eli vuosittainen istutus- ja kaatomäärä on vakio, niin kuin Suomessa jo on.

Ei se nyt ihan noinkaan mene kun puhutaan laajamittaisesta bioenergian käytöstä, jolloin aletaan jo tosissaan siirtymään positiivisen hiilitaseen puolelle kunnes mahdollisesti istutettavat metsät ehtivät kasvaa enemmän. Ongelma on vain siinä että vihreä maailma ei ymmärrä Megoja tai Teroja (no, Teroja kyllä koska terroristijärjestöä tukevatkin) joten nopeasti menee yli hilseen miten paljon puuta, haketta tms. saa polttaa että tuotetaan yksi Olkiluoto energiaa, vinkki, se kerroin on about sata "normaalin" biovoimalan ja vanhojenkin Olkiluotojen välillä. Puhumattakaan niistä rekoista jotka ajavat metsäteitä pitkin tauottomana letkana polttoainetta kuskaten, kaikki tämä pitää myös laskea mukaan hiilitaseeseen.
 
Älä huoli. Neuvostovalmisteinen Loviisa I on hillinnyt ilmastonmuutosta ja tuottanut päästötöntä energiaa jo 37 vuotta. Käyttölupaakin sillä on vielä jäljellä enemmän kuin Olkiluoto 3:n rakentaminen kestää.

Ihmeen kauan on kestäneet rakennustelineet merivedessä. Tai kestäneet ja kestäneet, ei niistä kuulemma ole paljon enää jäljellä.

Mun ymmärtääkseni Loviisa ykkösessä on aika paljon ihan alkuperäistä kamaa. Esim. venttiilit ovat niin paksua tavaraa että niitä on pystynyt sorvaamaan näihin päiviin asti.

Tai sitten Robin Big Snakelle on kerrottu vaan legendaa.

Mutta joo, käyttäjillä on varmaan yhtä iso ellei isompi vastuu kuin rakentajilla.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Niin millä hinnalla? Onko paljonkin edullisempi hanke yhteiskunnan kannalta kuin ydinvoimala? Ja taitaa ydinvoimalan elinkaarikin olla hippasen pidempi kuin toukohousuja ihastuttavien tuulimyllyjen.

Se että ydinvoima on ollut Suomessa lyhyellä aikavälillä siirtymäkauden ratkaisuna yhteiskunnalle edulliselta näyttävä, ei tarkoita sitä välttämättä pidemmällä aikavälillä. Eikä ydinvoima tälläkään hetkellä ole täysin markkinaehtoista: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597.

Suomen ydinvoimariippuvaisen energiapolitiikan arvostelijoihin on kuulunut esimerkiksi Aalto-yliopiston fysiikan professori Peter Lund. Lund arvioi vuonna 2013, että näiden kahden ydinvoimahankkeen (TVO, Fennovoima/Rosatom) toteutuminen on vaakalaudalla, koska ydinvoiman tuotantokustannukset ovat nousseet ja toisaalta sähkön kulutuksen kasvu ei ole niin suurta kuin on ennustettu.Tuulivoimalla tuotettu sähkö alkaa Lundin mukaan olla sitä paitsi jo kohta samanhintaista: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597

Niin, eikö ole fakta, että tämän joskus mahdollisesti valmistuvan Fennovoiman/Rosatomin reaktorin tuottamasta sähköstä merkittävä osa menisi myyntiin? Olisiko järkevää panostaa kunnolla uusiutuviin, jotka tulevat lähivuosikymmeninä kuitenkin kasvamaan voimakkaasti (jo ilmastonmuutoksen takia)? Vaikutukset kotimaiseen yritystoimintaan ja nimenomaan suomalaisiin työpaikkoihin ovat toista luokkaa kuin venäläisen Rosatomin ydinreaktorissa.

Gentleman kirjoitti:
Mitä se Niinistö tarkkaan ottaen tällä kertaa sanoi? Ettei vaan toistanut sitä että Ruotsi ja Tanska ovat rakentaneet tuulivoiman nimelliskapasiteettia viiden vuoden aikana yhtä paljon kuin Fennovoiman ydinvoimalan nimelliskapasiteetti on. Tuulivoimassa se nimelliskapasiteetti vaan on käytännössä edelleen 20-30% todellisesta kapasiteetista.

En osaa sen tarkemmin sanoa kuin että puhui tuotetusta energiasta. Enkä tiedä, mihin perustaa laskelmansa kyseisessä vertailussa, mutta onhan ihan selvää, että ydinvoimaloiden valmistusajan aikana voitaisiin a) tuottaa merkittävä määrä sähköä uusiutuvilla, b) uusiutuvien kannattavuus suhteessa ydinvoimaan on todennäköisesti parantunut entisestään.
 
Olisiko järkevää panostaa kunnolla uusiutuviin, jotka tulevat lähivuosikymmeninä kuitenkin kasvamaan voimakkaasti (jo ilmastonmuutoksen takia)?

Minkälaisiin uusiutuviin tulisi panostaa, sillä reunaehdolla ettei romuteta suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä kokonaan?
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Lisäydinvoiman kannattajilta ei kannata tällaisia kysellä, kun ne luulee että sähkö tulee pistorasiasta. :)

Tämä lienee jonkinlaista ydinvoimasta luopumista vaativien itseironiaa?
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minkälaisiin uusiutuviin tulisi panostaa, sillä reunaehdolla ettei romuteta suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä kokonaan?

Teollisuuden kilpailukyky ja halpa sähkönhinta ovat mielenkiintoinen yhtälö sillä molemmat ovat laskeneet viime vuodet ja ovatkin tällä hetkellä varsin alhaisella tasolla. Teollisuuden sähköntarve seurailee yleistä talouskasvua joten näköpiirissä ei ole kovin suurta nousua. Fennovoima esitti omakustannehinnaksi 50€/MWh joka on tällä hetkellä 10-20€/MWh suurempi kuin sähkönhinta Pohjoismaisessa pörssissä.

Minkälaiseen ydinvoimaan tulisi panostaa, sillä reunaehdolla ettei kaadeta suomalaista teollisuutta tulevaisuudessa?
 
Se että ydinvoima on ollut Suomessa lyhyellä aikavälillä siirtymäkauden ratkaisuna yhteiskunnalle edulliselta näyttävä, ei tarkoita sitä välttämättä pidemmällä aikavälillä. Eikä ydinvoima tälläkään hetkellä ole täysin markkinaehtoista: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597.
Eli ongelman aiheuttaja ei olekaan itse ydinvoima, vaan ydinvoiman mörkönä näkevien kehittämä päästökauppa?

Suomen ydinvoimariippuvaisen energiapolitiikan arvostelijoihin on kuulunut esimerkiksi Aalto-yliopiston fysiikan professori Peter Lund. Lund arvioi vuonna 2013, että näiden kahden ydinvoimahankkeen (TVO, Fennovoima/Rosatom) toteutuminen on vaakalaudalla, koska ydinvoiman tuotantokustannukset ovat nousseet ja toisaalta sähkön kulutuksen kasvu ei ole niin suurta kuin on ennustettu.Tuulivoimalla tuotettu sähkö alkaa Lundin mukaan olla sitä paitsi jo kohta samanhintaista: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Y...ltavia+tukiaisia+päästökaupasta/1135237358597

Missä on hyöty, jos mahdollisesti katkonainen tuulivoimalla tuotettu sähkö on parhaimmillaankin samanhintaista kuin varmempi ydinvoimalla tuotettu sähkö?

Niin, eikö ole fakta, että tämän joskus mahdollisesti valmistuvan Fennovoiman/Rosatomin reaktorin tuottamasta sähköstä merkittävä osa menisi myyntiin?
En osaa sanoa, onko se fakta vai ei, mutta tuon suuntaisia ajatuksia on ainakin ollut esillä.

Olisiko järkevää panostaa kunnolla uusiutuviin, jotka tulevat lähivuosikymmeninä kuitenkin kasvamaan voimakkaasti (jo ilmastonmuutoksen takia)?
Riippuu siitä, joutuuko yhteiskunta pumppaamaan uusiutuvien kohdalla enemmän rahaa kuin ydinvoiman kohdalla sekä siitä, minkä hintaista sähköä sieltä saadaan.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Jos potkuriuskovaisten motiivina olisi ympäristöystävällisyys, eikä pelkkä aatteellinen ydinvoimakammo, heidän tulisi asettua vastustamaan tuulivoiman lisärakentamista vastaan

"Modernit tuulivoimalat ovat riippuvaisia harvinaisista maametalleista, joita tuotetaan pääasiassa Kiinassa erittäin puutteellisilla ympäristöstandardeilla. Näitä ovat mm. neodyymi ja dysprosium, joita tarvitaan tuuligeneraattoreiden magneetteihin."

"Tuulivoimateollisuuden kasvun odotetaan lisäävän neodyymin kysyntää 700 % ja dysprosiumin kysyntää jopa 2600 % seuraavien 25 vuoden aikana.

Yksi 2 MW:n tuulivoimalaitos sisältää noin 752 paunaa (=341kg) harvinaisia maametalleja. Yhden metallitonnin louhiminen tuottaa radioaktiivista jätettä noin tonnin. Arviosta riippuen, Yhdysvaltojen tuulivoimarakentaminen tuotti 4,9 - 6,1 miljoonaa paunaa radioaktiivista jätettä vuonna 2012, joka päätyy dumpatuksi Batoun myrkkyjärvien kaltaisiin avoaltaisiin."

http://tapaniporola.puheenvuoro.uus...kainen-salaisuus-radioaktiivisia-myrkkyjarvia

Linkki Uuden Suomen Puheenvuoron kirjoitukseen, joka oli ja on ilmeisesti liian paha pala purtavaksi tuulivoiman ihanuuden julistajille, koska se ei ole saanut osakseen yhtään vasta-argumenttia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Se että ydinvoima on ollut Suomessa lyhyellä aikavälillä siirtymäkauden ratkaisuna yhteiskunnalle edulliselta näyttävä, ei tarkoita sitä välttämättä pidemmällä aikavälillä. Eikä ydinvoima tälläkään hetkellä ole täysin markkinaehtoista: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597.
Kuten artikkelissa sanotaan:
"Ydinvoiman lisäksi hintatukea tätä kautta nauttii koko sähköntuotanto, eli myös vesivoima, hiiltä ja turvetta ja puuhaketta käyttävä lauhdevoima ja lämmön ja sähkön yhteistuotannossa syntyvä sähkö"

Listasta puuttuu siis tuulivoima ja aurinkovoima, mutta nekin samaa tukea saavat. Päästökauppa pyrkii rankaisemaan hiilidioksideja tuottavia energiamuotoja (eli hiiltä ja muita fossiilisia). Ydinvoima on puhdasta, joten se hyötyy tästä että sitä ei rangaista. Rehellistä olisikin siis sanoa, että fossiiliset polttoaineet ovat ainoat täysin markkinaehtoiset tuotantomuodot. Sen sijaan ydinvoima ei esim uusiutuviin verrattuna etua saa, koska molemmat saavat vain saman tuen. Tämän lisäksi toki jälkimmäisiä tuetaan muillakin tavoin.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Ihmettelen Vapaavuoren tarvetta haukkua Olkiluoto 3:n rakentamista noin kärjekkäästi. Työmaa on vuosia ollut Suomen suurin ja tuottanut Satakunnan maakunnan eri intessiryhmille ison kasan euroja ja myös julkiselle taloudelle vinon pinon verotuloja. Käsittääkseni tähän ei ole palanut paljonkaan valtion omaa rahaa, vaan kyse on yksityisen sektorin toiminnasta. En ymmärrä, mitä pahaa on siinä, jos samat toimijat haluavat aloittaa rinnalle toisen suurhankkeen, joka tuo työllisyyttä ja verotuloja. Eikö tässä maassa olla itketty yksityisten investointien perään? Tuulivoima tai muut risupaketit vaativat runsaasti valtion subventaatioita, muistaakseni tuulivoimatuet tulevat nousemaan ensi vuonna 200 miljoonaa. Järkeä vai ei?

Jan Vapaavuori, mies joka oli lähellä lopettaa Rauman laivanrakennuksen lisäksi myös Turun telakan, vaatii oppiakseen asioiden vääntämistä rautalangasta. Jyri Häkämies oli valmistellut STX:n isojen risteilijöiden rakentamisen toteutumisen Turussa. Asiat vaativat enää parin viikon hommat ja tilalle tulleen Jan Vapaavuoren piti selvitä näistä. Vapaavuorelle selvisi valitettavalla viiveellä, että valtion 40 miljoonan käyttöpääomalainaa vastaan alkaisivat rakennustyöt, jotka tuottaisivat 80% kotimaisuusasteellaan 400 miljoonan euron verotulot julkiselle sektorille. Ei huono tuottosuhde, mutta tämä lipui puhtaasti Vapaavuoren vihreyttä, siis tarkoitan osaamattomuutta, ohitse. Taustalla pelattu kova jälkipyykki laittoi Vapaavuoren käärimään hihat ja valtio lähti vastoin kaikkia ennakkojulistuksia mukaan Meyer Werftin kanssa telakkabisnekseen, joka toi heti komeita tuloksia.

Olkiluoto 4 ei käsittääkseni vaatisi valtiolta euroakaan ja toteutuessaan työmaa tuottaisi valtiolle verotuloja, kuten tuottaa Olkiluoto 3 koko ajan. Käsittääkseni näitä verotuloja ei ole juuri nyt liikaa.
 
Niin, eikö ole fakta, että tämän joskus mahdollisesti valmistuvan Fennovoiman/Rosatomin reaktorin tuottamasta sähköstä merkittävä osa menisi myyntiin?

Kuuntelin eilen tuon ministeri Vapaavuoren tiedotustilaisuuden. MIelestäni hän sanoi selkeästi, että suomalaiseen energiapolitiikkaan ei kuulu ydinsähkön tuottaminen sähkömarkkinoille.

Fennovoiman tuottamasta sähköstä tulee aikanaan 34 % menemään suurimmalle omistajalle eli Rosatomille. Siis suoraan Venäjälle. Loppu jää hankkeen suomalaisrahoittajien käyttöön. Näkisin, että Pyhäjoen laitoksen tuottamaa energiaa olisi hankala saada kaupaksi sähkömarkkinoilla, koska omakustannehinta on selkeästi markkinahintaa kalliimpi. Tulevaisuudessa tämä ero on entistä suurempi sillä valmistuessaan Olkiluoto 3 tulee painamaan pörssihinnan vieläkin alemmas nykyisestä tasosta. Luultavasti juuri tästä syystä Fennovoiman hankkeesta on kadonnut energiaa runsaasti käyttävä teollisuus koska siellä nähdään markkinasähkö edullisempana vaihtoehtona.

Toinen ongelma Pyhäjoen laitoksen tuottaman energian laajamittaisen myymisen suhteen on laitoksen luonne Mankala-mallisena. Tässä mallissa laitos tuottaa omakustannehintaista energiaa omistajiensa käyttöön, ei myyntiin. Mikäli laajamittainen sähkönmyynti olisi Fennovoiman mielessä, luulen että Mankala-periaate tullaan siinä tapauksessa kyseenalaistamaan.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Canucks, BC Lions
Tällainen pieni ajatusleikki tähän väliin.

Olkiluoto 4 on ilmeisesti tällä hetkellä täysin jäissä oleva hanke, ja Fennovoiman hankkeen hyväksyminen eduskunnassa ei ole varmaa. Oletetaan, että nuo molemmat torpataan. Millä tavoin ydinvoiman lisärakentaminen sen jälkeen etenisi? Julistettaisiinko nämä kaksi mainitsemaani hanketta kuolleeksi, ja lisärakentaminen tulisi aloittaa täysin alusta? Ja jos uusi hanke aloitettaisiin, niin mistä voimala ostettaisiin? Venäjä saattaisi olla liian innokas puolustamaan Rosatomin omistajaoikeuksia, Arevaa tuskin kukaan voi vakavalla naamalla ehdottaa, Saksa ei ilmeisesti enää ydinvoimaa rakenna. Mitä jää jälejlle? Japani?

Kirjoitukseni ei ole tarkoitus ärsyttää ketään. Esitän nuo kysymykset, koska oikeasti en tiedä vastauksia.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ihmettelen Vapaavuoren tarvetta haukkua Olkiluoto 3:n rakentamista noin kärjekkäästi. Työmaa on vuosia ollut Suomen suurin ja tuottanut Satakunnan maakunnan eri intessiryhmille ison kasan euroja ja myös julkiselle taloudelle vinon pinon verotuloja...

...Jan Vapaavuori, mies joka oli lähellä lopettaa Rauman laivanrakennuksen lisäksi myös Turun telakan, vaatii oppiakseen asioiden vääntämistä rautalangasta. Jyri Häkämies oli valmistellut STX:n isojen risteilijöiden rakentamisen toteutumisen Turussa. Asiat vaativat enää parin viikon hommat ja tilalle tulleen Jan Vapaavuoren piti selvitä näistä. Vapaavuorelle selvisi valitettavalla viiveellä, että valtion 40 miljoonan käyttöpääomalainaa vastaan alkaisivat rakennustyöt, jotka tuottaisivat 80% kotimaisuusasteellaan 400 miljoonan euron verotulot julkiselle sektorille. Ei huono tuottosuhde, mutta tämä lipui puhtaasti Vapaavuoren vihreyttä, siis tarkoitan osaamattomuutta, ohitse. Taustalla pelattu kova jälkipyykki laittoi Vapaavuoren käärimään hihat ja valtio lähti vastoin kaikkia ennakkojulistuksia mukaan Meyer Werftin kanssa telakkabisnekseen, joka toi heti komeita tuloksia...


Olkiluoto 3 on projektina surkuhupaisa ja tuottaa luultavasti suuria tappioita TVO:lle. Töitä on kyllä riittänyt työmaalla työskenteleville rakentajille, mutta kuinka paljon TVO:n omistajat ovat menettäneet rahaa sinä aikana, kun OL3:n olisi pitänyt jauhaa halpaa sähköä heille? Ja mikä on tämän merkitys näiden yritysten kannattavuuteen ja tätä kautta työllistämiseen.

Olkiluodon rakentaminen on lyhytaikainen projekti, joka ei ratkaise pitkällä aikavälillä Suomen taloudellista ahdinkoa, mutta sen tuottama sähkö voi tuoda helpotusta siihen. Minusta on aika uskomatonta, että TVO on sijoittanut OL4:än 100.000.000 euroa, mutta jättää lupahakemuksen poliittisten päättäjien armoille. Ehkä olisi kannattanut sijoittaa muutama kymmenen miljoonaa lisää, niin homma olisi hoidossa. Vapaavuori on ihan oikessa, TVO voi vain katsoa peiliin. Pidän hyvin erikoisena, mikäli yrityksen johtossa ei tapahdu muutoksia.

En myöskään ymmärrä miksi Suomen valtion olisi pitänyt mennä pääomittamaan konkurssikypsää STX:ää.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
En sitten tiedä kuinka nopeasti Fortumin ydinvoimalahankkeen voi kaivaa naftaliinista. Tuohan oli jo aikanaan typerää olla myöntämättä tuota kolmatta lupaa Fortumille, mutta aluepoliittiisista ja muista syistä nuo menivät Fennovoimalla ja TVO:lle. Ilmeisesti oli oletuksena, että tuo menisi myöhemmin helposti läpi, mutta sitten tuli Fukushiman onnettomuus, joka pisti kapuloita rattaisiin. Kuitenkin Loviisassa reaktorit ovat suhtkoht pian käyttöikänsä lopussa (tai noh 2027 ja 2030) ja uutta pitäisi pikkuhiljaa ruveta rakentamaan mikäli tuo korvaava voimala aiotaan saada valmiiksi ennen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mikäli LuKin esittämien verotulojen määrä pitää paikkansa, niin yhäkö et silti ymmärrä?

En, minun mielestäni Suomen valtion ei kannata lähteä osakkaaksi konkurssikypsiin yrityksiin, vaan pyrkiä luomaan terveellä pohjalla toimiville yrityksille toimintaedellytyksiä. Tässä on ihan sama tilanne kuin Olkiluoto 3:ssa, molemmat ovat kuin housuun kuseminen pakkasella, hetken lämmittää.
 
En, minun mielestäni Suomen valtion ei kannata lähteä osakkaaksi konkurssikypsiin yrityksiin, vaan pyrkiä luomaan terveellä pohjalla toimiville yrityksille toimintaedellytyksiä. Tässä on ihan sama tilanne kuin Olkiluoto 3:ssa, molemmat ovat kuin housuun kuseminen pakkasella, hetken lämmittää.
Sen sijaan kannattaa pumpata rahaa pakolaisten vastaanottamiseen?
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
En, minun mielestäni Suomen valtion ei kannata lähteä osakkaaksi konkurssikypsiin yrityksiin, vaan pyrkiä luomaan terveellä pohjalla toimiville yrityksille toimintaedellytyksiä. Tässä on ihan sama tilanne kuin Olkiluoto 3:ssa, molemmat ovat kuin housuun kuseminen pakkasella, hetken lämmittää.

Maailmanlaajuisesti telakkateollisuus on kuin eurooppalainen maatalous, ilman julkisen sektorin osallistumista ei juuri tapahdu mitään. Ranskassa ei tehtäisi yhtään laivaa ilman valtion merkittäviä panostuksia, ei sen puoleen paljon autojakaan. Väittäisin kuitenkin, että kansantaloudellisesti molemmissa jäädään reippaasti plussalle.

Antamani tiedot menetetyistä verotuloista pitävät paikkansa. Niihin liittyvän aineiston kerääminen ja laskelmien suorittaminen on merkonomiltakin muutaman tunnin homma.

En puolusta valtion omistuksen lisäämistä. Markkinatalouden pitäisi pääosin pelata omilla säännöillään. Mutta totean vain, että jotkut toimialat tarvitsevat lisäresursseja, joita riskien vuoksi ei tule markkinoilta. Joskus on kansantalouden kokonaisedun mukaista valtion tulla takaajana tai rahoittajana mukaan. STX:n kohdalla riskit olivat nimenomaan valtiolle minimaaliset, jokaisesta eurosta 80 senttiä olisi jäänyt Suomeen. Suomalaisen verotuksen mukaisesti miljardiluokan risteilijästä ei olisi tarvinnut valmistua kuin 10%, niin julkinen sektori olisi saanut omansa pois. Tätä turvaa ei ole yhdelläkään yksityisellä rahoittajalla. Tuottoa tulee yleensä vasta kun tilaaja maksaa valmiista tuotteesta. Jyri Häkämies ymmärsi tämän, Jan Vapaavuori valitettavalla viiveellä.

Uusiutuvien energiamuotojen kohdalla on toisin. Ei ole näköpiirissä, että ne alkaisivat tuottaa valtiolle enemmän kuin niitä joudutaan subventoimaan. Tai voidaan ne kyllä saada tuottamaan voittoa, mutta silloin kuluttajan energialasku on vähän eri ja Jutta Urpilaisen upea oivallus talouden oikaisemiseksi: "Lisätään vaan vientiä", on entistä vaikeampi toteuttaa.

Miten Olkiluoto 4 jatkoaika olisi keneltäkään pois? Eikö se ole TVO:n oma asia, jos se haluaa aloittaa toisen projektin omilla riskeillään, vaikka ensimmäinen on vielä kesken? Mitä tarkoittaa, että se lämmittää vain hetken pakkasella? Niin ketä lämmittää ja kenen sitten tulee kylmä? En ymmärrä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös