Et ilmeisesti lukenut tuota Puheenvuoron kirjoitusta, vaan ainoastaan siitä lainaamani osat. Jos kurkkaat, niin huomaat siinä viitattavan uutiseen, eli kyse ei ole pelkästä mielipidekirjoituksesta.
Luin toki. Nopeasti myös vilkaisin lähdetekstiä, joka ihan pätevältä. Neodyymin ja dysprosiumin tuotanto on tuulivoimalle ongelma, mutta ei ylitsepääsemätön, niin kuin saatoit linkittämästäni artikkelista lukea. Ja olen totta kai sitä mieltä, että uusiutuvien ympäristövaikutuksia pitää arvioida tiukoille kriteereillä.
Geezer kirjoitti:
Eli, koska Kiina tuottaa neodyymiä joka tapauksessa, on aivan sama jos me lisäämme sen menekkiä rakentamalla tuulivoimaa. Kiina myös puskee taivaalle niin paljon hiilidioksidia, että on aivan sama mitä me sinne suhauttelemme tai rakentelemmeko me potkuripuistoja - vai menikö se sittenkään noin?
Kehotan lukemaan tekstini uudestaan ja olemaan laittamatta sanoja suuhun. Dysprosiumin käytöstä ollaan pääsemässä vähitellen eroon ja neodyymin lähteitä on muuallakin kuin Kiinassa.
Gentleman kirjoitti:
Peter Lundin näkemykset ovat tutut, EI YDINVOIMALLE.
Linkitä sitten vastaavan tasoisen tutkijan erilainen arvio uusiutuvien ja ydinvoiman hintakehityksestä/tulevasta käyttöennusteesta. Tieteellistä tutkimusta ei voi sivuuttaa sen takia, etteivät sen tulokset vastaa omia mielipiteitä.
Gentleman kirjoitti:
No nimenomaan Niinistön. Eurooppalaisilla nopean tähtäimen päästötavoitteilla ei saada aikaiseksi kuin talouden alasajamista. Siis päästöjen, työpaikkojen ja teollisuuden siirtämistä ulos EU:n alueelta. Tästähän Korhola on kirjoittanut jo vuosia. Eri asia olisi jos päästötön tuotanto näkisi nimenomaan vesivoiman ja ydinvoiman ratkaisuna.
Hah, Korhola on kaksinaamainen äänten kalastelija, joka ei sano agendaansa ääneen vaan esiintyy kuin välittäisi ilmastopolitiikasta. Hän ei myöskään ole mikään auktoriteetti arvioitaessa EU:n päästötavoitteita - työpaikkapotentiaali kun on nimenomaan energiatuotannossa valtava, kun uusiutuvia tullaan tulevina vuosina ottamaan käyttöön. Puoluetoveri Pietikäinen on täysin toisella linjalla.
Gentleman kirjoitti:
En tiedä kuka puhuu, mutta ainakin suomalainen teollisuus edelleen tekee. Kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia.
Teollisuuden agendaan en hirveästi luottaisi, kun puhutaan ilmastopolitiikasta. Mutta tutustu toki Lundin laskelmiin siitä, minkälainen potentiaali energiatehokkuudella on tulevaisuudessa - myös uusiutuvien osalta.
Gentleman kirjoitti:
Tanskahan ei hiilivoimasta edes yritä luopua. Mutta Saksa on vielä koomisempi esimerkki, ydinvoima alas ja kymmeniä uusia hiilivoimaloita tilalle. Ja kaasuputkia Venäjältä. Mutta joo, erittäin kunnianhimoiset tavoitteet on Saksallakin. Se käytäntö vaan on ihan eri asia. Suomi on kestävän biotalouden rajoilla, enemmänkin voi tosin metsiä raiskata jos haluja on. Mutta minun metsästäni ei jumalauta kantoja revitä.
Ei yritä luopua? Silti Tanskan tavoite on päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2020 ja tuottaa energiansa kokonaan uusiutuvilla 2050. Suomi pärjää ainakin vielä vertailussa hyvin, koska täällä uusiutuvien osuus on tällä hetkellä biovoiman ansiosta yksi Euroopan korkeimmista.
dana77 kirjoitti:
Ne jotka sanovat, että ydinvoima tulisi toimeen ilman tukia ovat oikeassa. Ydinvoima oli kannattavaa jo ennen päästökaupan keksimistä ja eikä se sitä kannattamattomaksi tee, että sitä on vielä alettu tukemaan.
Tietenkin teoriassa on mahdollista tehdä tilanne, että kaikkia muita tuotantontotapoja kuin ydinvoimaa tuettaisiin niin paljon, että ydinvoima ei enää sen jälkeen kannattaisi. Sen takia fiksumpaa olisi puhua verotuksen/tukien neutraliteetistä.
Mutta siis ydinvoimaa tuetaan tällä hetkellä de facto siinä missä muitakin - ja niin pitääkin olla, koska se on päästötöntä energiaa. Ei siitä saivartelusta enempää. Mutta tutustuitko Lundin laskelmiin hintakilpailun muuttumisesta tulevaisuudessa uusiutuvien ja ydinvoiman välillä? Onko sinulla esittää vastaavaa tieteellistä arviota, jossa ennustetaan, ettei näin käy?
Tämä on keskustelua tietysti jossain määrin suuremmasta kokonaisuudesta sen suhteen, mikä tulee olemaan tulevaisuuden energiantuotannon kehitys. Tämän Fennovoiman hankkeen suhteen on paitsi arvioitava sitä, myös muistettava a) Rosatomin vaikutus. Halutaanko lisätä riippuvuutta Venäjästä? Onko nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa järkevää luottaa venäläiseen yhtiöön niin keskeisessä kysymyksessä kuin ydinvoima...Vapaavuoren ratkaisu saa Euroopassa tukea lähinnä Venäjältä - ei lännestä, b) Mitä opittiin Olkiluoto kolmosesta ja onko oletettavaa, että Rosatom on Arevaa luotettavampi ja toisaalta investoinnilla saadaan parhaimmillaankin energiaa vasta vuoden 2030 tienoilla. Silloin markkinatilanne ja energiantarve voi olla täysin toinen - ja uusiutuvien asema suhteessa ydinvoimaan paljon vahvempi.
RKP:n eduskuntaryhmässä on tässä asiassa järkevää porukkaa: suurin osa vastustaa - nimenomaan Rosatom-kytköksen takia.