Miten tämä liittyy Olkiluotoon tai telakkateollisuuteen?
Sen sijaan kannattaa pumpata rahaa pakolaisten vastaanottamiseen?
Tämä liittyy yhteiskunnan järkevään pyörittämiseen. Mielestäni on järkevää laittaa rahoja kiinni sellaiseen, josta saadaan panos moninkertaisena takaisin.Miten tämä liittyy Olkiluotoon tai telakkateollisuuteen?
Teollisuuden kilpailukyky ja halpa sähkönhinta ovat mielenkiintoinen yhtälö sillä molemmat ovat laskeneet viime vuodet ja ovatkin tällä hetkellä varsin alhaisella tasolla. Teollisuuden sähköntarve seurailee yleistä talouskasvua joten näköpiirissä ei ole kovin suurta nousua. Fennovoima esitti omakustannehinnaksi 50€/MWh joka on tällä hetkellä 10-20€/MWh suurempi kuin sähkönhinta Pohjoismaisessa pörssissä.
Minkälaiseen ydinvoimaan tulisi panostaa, sillä reunaehdolla ettei kaadeta suomalaista teollisuutta tulevaisuudessa?
Ei käy kateeksi jäljelle jäävää hallitusta. Oppositiossa on 98 edustajaa ja hallituksessa 101. Milloin viimeksi on näin tiukkaa tehnyt? ELY säästää säästämistään ja herrat senkun porskuttaa. Viimeinen sammuttaa valot.
Hallituksella taitaa kuitenkin olla 102 edustajaa, joskaan ei se toki isoa kuvaa muuta. Mutta yhtä kaikki, muualla maailmassa vähemmistöhallituksetkin voivat toimia, ja monessa maassa toimivat jopa ihan hyvin. Miksei siis Suomessa voisi toimia edes niukkaakin niukempi enemmistö? Joka ikinen äänestys menee tuollakin kokoonpanolla hallituksen tahdon mukaan, jos sillä hallituksella vain riittää tahtoa.
Sitäpaitsi seuraavat vaalit ovat nyt niin lähellä, että en usko hallituksen kaatumiseen ennen niitä missään olosuhteissa. Tosin ajatusleikkinä ja kysymyksenä sen pohjalta, jos hallitus kaatuu huomenna, ja seuraavat eduskuntavaalit järjestetään järjenvastaisella pika-aikataululla vaikkapa heti lokakuun puolivälissä, niin milloin olisivat sitä seuraavat eduskuntavaalit?
Jos uudet vaalit järjestettäisiin vielä tämän vuoden puolella, istuisi niissä valittu uusi eduskunta vain vajaat neljä vuotta. Jos taas uusi eduskunta aloittaisi heti ensi vuoden alussa, sen kaudesta tulisi yli neljän vuoden mittainen.
Hajotusvaalien jälkeen palataan normaaliin vaalirytmiin, eli niitä seuraavat vaalit järjestettäisiin tuttuun tapaan huhtikuussa. Perustuslakiin kirjattu neljän vuoden vaalikausi mitataan kalenterivuosissa, eli vuoden 2014 aikana aloittava eduskunta lopettaisi huhtikuussa 2018.
En osaa sen tarkemmin sanoa kuin että puhui tuotetusta energiasta. Enkä tiedä, mihin perustaa laskelmansa kyseisessä vertailussa, mutta onhan ihan selvää, että ydinvoimaloiden valmistusajan aikana voitaisiin a) tuottaa merkittävä määrä sähköä uusiutuvilla, b) uusiutuvien kannattavuus suhteessa ydinvoimaan on todennäköisesti parantunut entisestään.
Oliko sulla siis esittää joku vaihtoehto millä päästään 10 vuoden päästä tuohon 50€/MWh? Uusiutuviin ei riitä Suomessa rahat panostamaan ja hiiltä ei saa polttaa enää vanhaan malliin.
Tiivistää käsitykseni vihreästä ajattelusta melko hyvin. Oma ideologinen hapatus pitää maksattaa muilla, kustannuksista riippumatta.Mielestäni yksityistä sähkönkuluttajaa saa riistää korkealla sähkön verotuksella mikäli siitä saatavilla verotuloilla autetaan suomalaista uusiutuvien energiantuotantoa tai edesautetaan työpaikkojen luomista alalle.
Missä on hyöty, jos mahdollisesti katkonainen tuulivoimalla tuotettu sähkö on parhaimmillaankin samanhintaista kuin varmempi ydinvoimalla tuotettu sähkö?
dana77 kirjoitti:Listasta puuttuu siis tuulivoima ja aurinkovoima, mutta nekin samaa tukea saavat. Päästökauppa pyrkii rankaisemaan hiilidioksideja tuottavia energiamuotoja (eli hiiltä ja muita fossiilisia). Ydinvoima on puhdasta, joten se hyötyy tästä että sitä ei rangaista. Rehellistä olisikin siis sanoa, että fossiiliset polttoaineet ovat ainoat täysin markkinaehtoiset tuotantomuodot. Sen sijaan ydinvoima ei esim uusiutuviin verrattuna etua saa, koska molemmat saavat vain saman tuen. Tämän lisäksi toki jälkimmäisiä tuetaan muillakin tavoin.
Gentleman kirjoitti:Miten uusiutuvien rakentaminen olisi Suomessa muuttunut jos ydinvoimaloita ei olisi suunnitteilla? Olisiko lupakäsittelyt ja tuuliatlas edenneet jostain syystä nopeammin? Tälläkin hetkellä suunnitteilla on merkittävästi rankasti tuettua tuulivoimaa jota ei vaan näemmä saada rakennettua. Vesivoimaahan vihreät vastustavat kaikin voimin, aurinkovoiman tekniikka ei edelleenkään ole kovin kehittynyttä.
Gentleman kirjoitti:Uusiutuvien kannattavuus perustuu tukiaisiin, ne tukiaiset maksavat veronmaksajat. Samaan aikaan "uusiutuvien mallimaissa" satsataan fossiilisiin voimalaitoksiin ydinvoiman sijaan. Kyllä minä kovasti ihmettelen Ville Niinistön pokkaa, mutta äänestäjilleenhän hän esiintyi. Joku tuollaistakin haluaa.
Geezer kirjoitti:Jos potkuriuskovaisten motiivina olisi ympäristöystävällisyys, eikä pelkkä aatteellinen ydinvoimakammo, heidän tulisi asettua vastustamaan tuulivoiman lisärakentamista vastaan.......Linkki Uuden Suomen Puheenvuoron kirjoitukseen, joka oli ja on ilmeisesti liian paha pala purtavaksi tuulivoiman ihanuuden julistajille, koska se ei ole saanut osakseen yhtään vasta-argumenttia.
Mitkä ovat ne tekijät, jotka tulevat tekemään uusiutuvista ydinvoimaa edullisempaa? Onko Fennovoima tekemässä vähemmän kannattavan ratkaisun, kun panostaa ydinvoimalaan uusiutuvien sijaan?Toisaalta on sanottu, että jos Suomi nyt perustaa energiaratkaisunsa niin vahvasti ydinvoimaan, se jää jälkeen siitä suuresta kehityksestä, joka tulee seuraavina vuosikymmeninä uusiutuvien osalta tapahtumaan. Vaikka uusiutuvia joudutaan nyt tukemaan, niin pitkällä aikavälillä niiden merkitys yritystoiminnalle ja aitojen uusien työpaikkojen synnylle voisi olla merkittävä.
Tiivistää käsitykseni vihreästä ajattelusta melko hyvin. Oma ideologinen hapatus pitää maksattaa muilla, kustannuksista riippumatta.
Niin, sinällään en pelkän Uuden Suomen blogikirjoituksen ja siihen esitettyjen kommenttien perusteella liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tekisi.
Mutta onhan neodyymin ja dysprosiumin tuotanto Kiinassa ilman muuta ongelmallista - Kiinassa kun tunnetusti ympäristönsuojelu on kommunistiseen tapaan retuperällä.
Toisaalta neodyymiä ollaan löytämässä muualtakin ja dysprosiumin käyttöä on saatu vähennettyä - ilmeisesti se jossain vaiheessa saadaan kokonaan loppumaan: http://www.bbc.com/news/magazine-26687605
Kuka muuten puhuu energiatehokkuudesta? Sekin pitäisi tässä keskustelussa muistaa...
Mitkä ovat ne tekijät, jotka tulevat tekemään uusiutuvista ydinvoimaa edullisempaa? Onko Fennovoima tekemässä vähemmän kannattavan ratkaisun, kun panostaa ydinvoimalaan uusiutuvien sijaan?
Geezer kirjoitti:Minkälaisia johtopäätöksiä sinä et niiden perusteella tekisi? Omani oli, että aihe lienee tuulivoimauskovaisille hankala, koska yhtään vasta- tai mitään muutakaan kommenttia siltä puolelta ei herunut. Puheenvuorossa näillä ympäristö- ja energia-aiheisilla kirjoituksilla on kuitenkin tapana saada aikaan varsin värikkäitä keskusteluja puolesta ja vastaan.
Geezer kirjoitti:Neodyymin tuotannossa syntyvä saaste ei ole yhtään sen pienempi ongelma muualla kuin Kiinassa. Täytyykö minun ymmärtää, että Kiinassa ympäristökatastrofin kokoluokkaa olevat ongelmat ovat suomalaisvihreille pieni hinta aatteellisesti oikeasta energian tuotannosta? Samalla logiikalla voisimme lisätä ydinvoimalla tuotetun sähkön ostamista Venäjältä, koska itse sähkö on aivan puhdasta.
Geezer kirjoitti:Energiatehokkuus sopii keskusteluun heti kun sen ulkopuolelle jätetään tuuli- ja aurinkoenergia sekä kissasähkö.
Jep, näiden pössyttelijöiden ideologiaan kuuluu että kaikken tulisi asua kerrostalossa spårakiskojen varrella, siksi laitetaan maakunnissa ja kehyskunnissa pientaloissa asuvat maksamaan kovan hinnan valinnastaan. Nämä meidän kotikutoiset viherstalinistit haluaa suomalaisten yksin pelastavan maailman päästöistä, hintaan mihin hyvänsä. Pysyisivät vaan puhumassa homojen ja lesbojen puolesta. Säästyisi helvetisti rahaa tavalliselta kansalaiselta.
Näissä asioissa kuitenkin luottaisin etupäässä tieteelliseen tietoon, en yksittäisiin mielipidekirjoituksiin. Tässä tapauksessa toki kirjoittaja oli oikeassa: neodyymin ja dysprosiumin tuotantoprosessi Kiinassa on ongelma tuulivoimalle.
Tarkoitin, ettei siitä Uuden Suomen kirjoituksesta voi tehdä sitä johtopäätöstä, jonka sinä teit: että tuulivoiman lisärakentamista tulisi vastustaa ympäristösyiden takia.
Ei ole ei. Se mitä tarkoitin oli, että kiinalaisen yhteiskunnan takapajuisuus ympäristönsuojeluasioissa on merkittävänä syynä neodyymin ja dysprosiumin huonolle tuotantoprosessille. Kiinahan tuottaa joka tapauksessa neodyymiä ja dysprosiumia omiin tarpeisiinsa, mutta riippuvuudesta siitä pitäisi tietenkin päästä eroon - dysprosiumin osalta näin tuleekin BBC:n artikkelin mukaan käymään, kun sen tarve kokoa ajan vähenee. Neodyymin osalta varoja on muuallakin tuhansiksi vuosiksi, vaikka nykyinen tilanne onkin kuvaamasi.
Energiaratkaisuissa kyse on myös aina pidemmän aikavälin tarkastelusta, eikä ainut huomioon otettava muuttuja ole sähkön hinta. Sitä paitsi vähänkin pidemmällä aikavälillä ydinsähkön kilpailuasema suhteessa uusiutuviin tulee heikkenemään kuten Peter Lundin kaaviosta (s.23) käy ilmi: http://www.tekniikanopettajat.fi/page1/page8/files/Peter Lund2512013.pdf Toisaalta samaisen professorin mukaan maailman sähköstä vuonna 2050 tuulivoimalla tuotetaan 25 %, aurinkovoimalla 5-25 % ja bioenergian osuus EU:n tuotannosta voisi olla potentiaalisesti 15 % nykyisen 4 prosentin sijaan. ...
Toisaalta on sanottu, että jos Suomi nyt perustaa energiaratkaisunsa niin vahvasti ydinvoimaan, se jää jälkeen siitä suuresta kehityksestä, joka tulee seuraavina vuosikymmeninä uusiutuvien osalta tapahtumaan. Vaikka uusiutuvia joudutaan nyt tukemaan, niin pitkällä aikavälillä niiden merkitys yritystoiminnalle ja aitojen uusien työpaikkojen synnylle voisi olla merkittävä. ...
Näin toki. Huomautukseni oli niille, jotka meuhkaavat siitä, että ydinvoima tulisi täysin ilman tukia toimeen. Ei sekään tule, mutta tärkeintä tietysti on, että tuotetaan päästötöntä energiaa, jolloin päästömekanismi on perusteltu. Ydinvoiman ja uusiutuvien kannattavuutta vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon nimenomaan pidempi perspektiivi. Esimerkiksi tuulivoiman pohjahinta tulee samaisen Lundin mukaan olemaan vuonna 2050 puolet nykyisestä. ...
Totta kai valtion energiapolitiikkakin vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka uusiutuvia otetaan käyttöön. Jos energiaratkaisuna on ydinvoima, niin kannusteet kehittää lyhyellä aikavälillä hintavampia uusiutuvia ovat pienemmät. Toisaalta ydinvoima ei ole ratkaisu edes sillä lyhyellä aikavälillä, koska reaktorin valmistuminen tulee kestämään noin 20 vuotta. Mielenkiintoista että Arevankin kanssa meni niin kuin meni ja nyt sitten luotetaan venäläiseen Rosatomiin. Tilanteessa jossa Tsekissä ja Britanniassa on ilmeisesti torjuttu vastaavat hankkeet. ...
Totta on, että esimerkiksi Tanskassa fossiilisia käytetään vielä suhteellisen paljon. Kehitys on kuitenkin ollut nopeaa ja maa on sitoutunut erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin: CO2-päästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2020 ja 2050 kaiken energian on oltava uusiutuvaa. Suomessa on tällä hetkellä hyvä määrä bioenergiaa (ja vesivoimaa) ja sitä myötä uusiutuvien osuuskin on vertailtaessa hyvä, mutta potentiaali on nykyistä selvästi suurempi. ...
Niin, kenen pokkaa tässä pitäisi ihmetellä ja kenen ei. Tälläkin palstalla monet ovat kehuneet Eija-Riitta Korholaa, kuinka tämä linjakkaasti vastustaa "vihreiden hölmöä energiapolitiikkaa". Hän kun tukee ydinvoimaa ja sillä tavalla tehokkaasti ehkäistään ilmastonmuutosta. Kun sitten katsotaan Euroopan Parlamentin äänestyksiä, niin huomataan, että nimenomaan Korhola on yrittänyt estää päästötavoitteiden voimaanastumista - kyse ei ole siis ydinvoima-uusiutuvat - vastakkainasettelusta vaan päästöttömän energian tuotannosta ylipäätään. Äänestyksistä esimerkiksi täältä: http://epvihreat.net/2014/02/05/5-2-aanestys-riittaako-vuoteen-2030-yksi-ilmastotavoite/ ...
Kuka muuten puhuu energiatehokkuudesta? Sekin pitäisi tässä keskustelussa muistaa
Vihreät on ollut monta vuotta hallituksessa tekemässä politiikkaa, joka maksatetaan tulevilla sukupolvilla.Parempi sekin kuin maksattaa tulevilla sukupolvilla.
Kyllä pitää! Erityisesti niillä joilla on suorasähkölämmitteinen 200m2 omakotitalo jossa asuu puolison lisäksi koira. Tavalliseen pulliaiseen verrattuna kyseisellä pariskunnalla on moninkymmenkertainen sähkönkulutus ja siksi sellaista pitää rankaista kovalla verotuksella.Tiivistää käsitykseni vihreästä ajattelusta melko hyvin. Oma ideologinen hapatus pitää maksattaa muilla, kustannuksista riippumatta.
Yksi kohta riittää. Valtion velkaantuminen. On toisarvoista, mitkä ovat olleet vihreiden omia aloitteita. Toimia yhteiskunnan menojen leikkaamiseksi on ollut kovin niukasti. Ja jos siirrytään kunnallistasolle, niin Helsingissä vihreiden valtuustoryhmä on ollut kovin kiinnostunut "paperittomien siirtolaisten" oikeudesta päästä suomalaisten veronmaksajien kustantamaan hoitoon.No nyt kun Vihreät ovat jättämässä hallituksen, voidaan varmaa yrittää tehdä tilinpäätös tästä aiheesta.
Luonnehdinta viherfasisteista osuu entistä paremmin kohdalleen. Mielestäni olisi kohtuullista, että kovempaa hintaa sähköstä maksaisivat ne, jotka tuntevat siihen viehätystä tai ovat muuten kovasti huolissaan energian kulutuksesta. Vihreä väestö voisi muuttaa jonnekin luoliin asumaan ilman sähköä ja laatia siellä tutkielmia naisen aseman muodostumisesta uusissa olosuhteissa ja kaikkea muuta yhtä hienosti markkinoilla kaupaksi kelpaavaa.Kimmo Ahteri kirjoitti:Kyllä pitää! Erityisesti niillä joilla on suorasähkölämmitteinen 200m2 omakotitalo jossa asuu puolison lisäksi koira.
Unohtuuko tuo vihreiltä silloin, kun rahaa syydetään kiikkustuolissa istumiseen tai muuhun yhtä tuottavaan?Fakta on että vain raha saa perseen nousemaan kiikkustuolista ja tekemään asialle jotain. Ainut toimiva motivaattori.
En asu suorasähkölämmitteisessä omakotitalossa.Arvon Veikko, miksi et ostaisi Fennovoimalta esim. 10kW osuutta omaan suorasähkölämmitteiseen omakotitaloosi?
Sähkölle on aina kysyntää (menköön sitten vaikka vientiinkin), kyse on vain hinnasta. Jos uusiutuvilla tuotettu sähkö on hinnaltaan kilpailukykyistä, niin se menee kaupaksi ja ydinvoima ei mene kaupaksi. Helppoa ja reilua.Mielestäni yksityistä sähkönkuluttajaa saa riistää korkealla sähkön verotuksella mikäli siitä saatavilla verotuloilla autetaan suomalaista uusiutuvien energiantuotantoa tai edesautetaan työpaikkojen luomista alalle. Haluaisin nähdä paljon pientuotantoa, ehkä selvittää onko mahdollista maataloudessa sivutuotteena saada merkittävästi energiaa (biokaasu, diesel) joka voisi rikastuttaa suomalaista maataloutta. OLK3 + 2muuta isoa voimalaa kyllästyttää koko maan sähköntarpeen eikä uusiutuville ole enää siinä vaiheessa mitään kysyntää kotimarkkinoilla.
Ne jotka sanovat, että ydinvoima tulisi toimeen ilman tukia ovat oikeassa. Ydinvoima oli kannattavaa jo ennen päästökaupan keksimistä ja eikä se sitä kannattamattomaksi tee, että sitä on vielä alettu tukemaan.Huomautukseni oli niille, jotka meuhkaavat siitä, että ydinvoima tulisi täysin ilman tukia toimeen. Ei sekään tule, mutta tärkeintä tietysti on, että tuotetaan päästötöntä energiaa, jolloin päästömekanismi on perusteltu.
Voi tulla yllätyksenä, mutta näitä Iisakin kirkkoja on Suomessa ollut käytössä 1970-luvulta ja on sen jälkeen tuottanut Suomen sähkönkulutuksesta 25-30% ja viivan alle on jäänyt kivasti.Tehkääpä nyt ensin edes yksi näistä Iisakin kirkoistanne valmiiksi, niin katsotaan niitä lupia sitten, kun tiedetään, mitä sieltä alkaa jäädä viivan alle.