Iso kuva on voimassaoleva lainsäädäntö, ei yksittäisen työntekijät tai työnantajan lain rikkominen.
Iso kuva on, että jos työntekijä ei ole työtehtävään sopiva, tarve tai työnkuva muuttuu tai taloudellinen tilanne sitä vaatii, niin silloin irtisanomisia tarvitaan vaikkei yritykset sitä haluaisikaan.Edelleen kysyn, että mikä se on se iso kuva. Kukaan ei halua, eikä aio irtisanoa, mutta silti hallitus ja elinkeinoelämä vaatii irtisanomisten helpottamista.
Sipilän hallitus ei varmaan ihan noin sano, mutta Sipilän hallitus sanoo samaa kuin IMF:kin että työllisyysasteen nostaminen entisestään vaatii työelämän joustojen lisäämistä.Suomessa ei pysty työllistämään, koska lainsäädäntö on liian jäykkää ja ay-liike estää työllistämisen. Sanoo Sipilän hallitus, joka on luonut 115000 työpaikkaa. Nimenomaan täysiaikaisia ja pysyviä työpaikkoja.
olisikohan 80% työllisyysasteeseen ja siihen että maa ei velkaannu enempää nousukauden huipulla?Niin, jos IMF sanoo, että hypätkää, niin kuinka korkealle pitäisi hypätä. että olisivat tyytyväisiä? Veikkaan että niin korkealle ei voi hypätä.
Ahaa, se siis riittää IMF:lle. Hyvä tietää ja asia varmasti vilpitön, kun kyseessä on sentään IMF.olisikohan 80% työllisyysasteeseen ja siihen että maa ei velkaannu enempää nousukauden huipulla?
Kyllä.Ahaa, se siis riittää IMF:lle. Hyvä tietää ja asia varmasti vilpitön, kun kyseessä on sentään IMF.
jotkut tajusi ilmankin ja jotkut ei tajua silläkään vaikka olisi tulkki ja tavuviivat.Kyllä nyt varmasti ymmärretään, kun Orpo toi kaverinsa kertomaan totuudet oikein lontoon kielellä.
Ei suoranaisesti ja isosti oikeastaan voikaan, mutta jos ne vaikutusvaltaisemmat sattuvat olemaan ns. samaa maata, niin lopputuloshan lie sama ja Petteri varmasti uskottelee ainakin itselleen, että on kovinkin vaikutusvaltainen henkilö myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Ja puhuttaessa valtioiden veloista, niin IMF:ää nyt en ihan ensimmäisenä lähtisi mainitsemaan positiivisella tavalla siinä kontekstissa, kun puhutaan valtioiden ylivelkaantumisista. Saahan siihenkin uskoa, se voitanee lukea näihin mainitsemiisi salaliittoteorioihin tai mihin lie satuihin.Sinänsä Orpo ei kansainvälisen valuuttarahaston tekemisiin tai sanomisiin paljoa vaikuttaa voi mutta onhan noita typerämpiäkin salaliittoja kuultu lähtien George Saroksesta ja päätyen liskomiehiin.
Minä en oikein tiedä mistä tuo intosi puhua Orposta kumpuaa liittyen uutiseen, jossa häntä ei ole mainittu kertaakaan. Toki hän valtiovarainministerinä on tällä hetkellä, mutta harjoitettu talouspolitiikka on suuntaviivoiltaan hallitusohjelman mukaista eikä tässä(kään) tapauksessa Orpo ole siihen mitään leimallista kädenjälkeään jättänyt.Ei suoranaisesti ja isosti oikeastaan voikaan, mutta jos ne vaikutusvaltaisemmat sattuvat olemaan ns. samaa maata, niin lopputuloshan lie sama ja Petteri varmasti uskottelee ainakin itselleen, että on kovinkin vaikutusvaltainen henkilö myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Ja puhuttaessa valtioiden veloista, niin IMF:ää nyt en ihan ensimmäisenä lähtisi mainitsemaan positiivisella tavalla siinä kontekstissa, kun puhutaan valtioiden ylivelkaantumisista.
Sinä toit tähän IMF:n ja sen jäsenvaltioiden valtionvarainministerithän siellä ylintä valtaa ymmärtääkseni käyttävät, niin että sinähän tässä samalla Petterinkin esiin vedit.Minä en oikein tiedä mistä tuo intosi puhua Orposta kumpuaa liittyen uutiseen, jossa häntä ei ole mainittu kertaakaan. Toki hän valtiovarainministerinä on tällä hetkellä, mutta harjoitettu talouspolitiikka on suuntaviivoiltaan hallitusohjelman mukaista eikä tässä(kään) tapauksessa Orpo ole siihen mitään leimallista kädenjälkeään jättänyt.
Paitsi että demarin ollessa valtionvarainministerinä suurinpiirtein kaikki talouden epäonnistumiset ovat menneet demarien piikkiin, mutta nyt kun rahasäiliössä on vastussa Petteri, niin linjoista ei ole päättänytkään valtionvarainministeri vaan ihan jotkut muut kovemmat naamat ja nimet yhdessä. IMF:n kaksoisrooli valtioiden ylivelkaantumisessa nyt on aika selvä ja jos se ei sinua heilauta, niin vaikea siihen on mitään sen enempää kommentoida. Hyvin se on varmaan sitten mennyt ja populismikin lienee katsoja silmässä.Tämä on yhdistänyt niin demareita kuin kokoomustakin silloin on harjoitettu vastuullista valtiontalouden hoitamista eikä sorruttu populismiin. Tahtoisinkin kuulla listan niistä tahoista, jotka mainitset IMF:ää ennen puhuttaessa positiiviseen sävyyn valtioiden yliverlkaantumisisesta.
Tällä hetkellä rahastoon kuuluu 188 maata ja kun äänimäärä perustuu rahoitusosuuteen niin ihan puhtaana Petterin henkilökohtaisena showna en osaa järjestöä nähdä, sorry siitä.Sinä toit tähän IMF:n ja sen jäsenvaltioiden valtionvarainministerithän siellä ylintä valtaa ymmärtääkseni käyttävät, niin että sinähän tässä samalla Petterinkin esiin vedit.
Tälle väitteelle on arvatenkin turha pyytää mitään todisteita.Paitsi että demarin ollessa valtionvarainministerinä suurinpiirtein kaikki talouden epäonnistumiset ovat menneet demarien piikkiin, mutta nyt kun rahasäiliössä on vastussa Petteri, niin linjoista ei ole päättänytkään valtionvarainministeri vaan ihan jotkut muut kovemmat naamat ja nimet yhdessä.
Eli jos nyt kootaan yhteen esittämäsi kritiikki IMF:ää kohtaan, niin yksi ongelma on ollut, että he eivät ole estäneet valtioiden ylivelkaantumista tarpeeksi tehokkaasti ja toinen on ollut, että heidän toimintansa, jossa puututaan valtioiden velkaantumisesta on väärää. Varmasti näistä lähtökohdista löytyy huomautettavaa harjoitetusta poltiikasta.IMF:n kaksoisrooli valtioiden ylivelkaantumisessa nyt on aika selvä ja jos se ei sinua heilauta, niin vaikea siihen on mitään sen enempää kommentoida. Hyvin se on varmaan sitten mennyt ja populismikin lienee katsoja silmässä.
Iso kuva on, että jos työntekijä ei ole työtehtävään sopiva, tarve tai työnkuva muuttuu tai taloudellinen tilanne sitä vaatii, niin silloin irtisanomisia tarvitaan vaikkei yritykset sitä haluaisikaan.
——
Tämä edellyttää IMF:n mukaan muun muassa seuraavia toimia: ”Palkkojen paikallisesta sopimista on joustavoitettava, ja työttömyysetuuksia on muutettava niin, että ne lisäävät työttömien halukkuutta työnhakuun pian työttömäksi jäämisen jälkeen”.
Suomi sai hyvät arvosanat valtiontalouden hoitamisesta – hyvä talousvire ei kuitenkaan jatku ilman rakenteellisia uudistuksia
Ketjussa on ihan löyty läpi miten kohtuuttomia tulkintoja irtisanomisista on tehty tuomioistuimissa. Toisten työntekijöiden kiistaton ja toistuva henkinen tai fyysinen pahoinpitelykään ei aina ole täyttänyt painavan syyn kynnystä. Tuo on perusteltua kirjata niin, että pelkkä asiallinen syy on riittävä irtisanomisperuste.kuten hyvin tiedetään, irtisanominen on aivan mahdollista ja ihan yleistä nykyäänkin.
Tästä on vahvasti erilaisia näkemyksiä olemassa niiden tahoilta, jotka työllistämispäätökset tekevätHallituksen irtisanomislain esitykseen liitettyjen arvioiden mukaan irtisanomisen helpottamisella ei ollut työllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Jollain kaukaisella kytkennällä oli hahmoteltu vaikutusta tuottavuuteen. Vaikeasti mitattavaa, oli siinäkin..
Tämä tulkinta on liian yksioikoinen. Moneen kertaan on keskusteltu, että erilaiset lisät voitaisiin esim maksaa erilaisillakin malleilla esim könttänä tai korvata lyhyemmällä työajalla ja löytää win-win -ratkaisuja, mutta tesit eivät niitä mahdollista. En näe tarpeen tätäkään keskustelua enää uudestaan käydä.Palkkojen paikallinen sopiminen tarkoittaa siis TES:ien alittamista, koska nykyisin Tes on perälauta, jonka voi kyllä ylittää. Kyllä sen voi sanoa ihan suoraankin, että työmäärää pitää lisätä ja palkkaa heikentää, kyllä ihmiset ymmärtää, että se on heidän eduksi, kun kilpailukyky paranee. Uutta kikyä koukkuun ja yhtiökohtaiset joustot päälle.
Tämäkään ei ole ihan näin yksinkertaista. Myös osa-aikatyöt tai lyhyiden keikkojen vastaanottaminen ilman että ne aiheuttavat kohtuuttomia leikkauksia tukiin kuuluvat tämän otsikon alle. Toki koko ansiosidonnaisjärjestelmäkin on erittäin epätasapuolinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Kaikki maksaa ja vain osa hyötyy.Työttömyysetuuksien muuttaminen työnhaun halukkuutta lisääväksi on siis työttömyysturvan tason heikentäminen joko määrän tai keston suhteen. Usein esitetty Tanskan mallia, jossa alkuun korkeampi turva, mutta heikkenee nopeammin. Työttömyyden pitkittyessä siis heikompi turva. Eli oikeasti työttömyysturvan heikennys.
Ketjussa on ihan löyty läpi miten kohtuuttomia tulkintoja irtisanomisista on tehty tuomioistuimissa....Tuo on perusteltua kirjata niin, että pelkkä asiallinen syy on riittävä irtisanomisperuste
Tästä on vahvasti erilaisia näkemyksiä olemassa niiden tahoilta, jotka työllistämispäätökset tekevät
...että erilaiset lisät voitaisiin esim maksaa erilaisillakin malleilla esim könttänä tai korvata lyhyemmällä työajalla ja löytää win-win -ratkaisuja, mutta tesit eivät niitä mahdollista..
...Myös osa-aikatyöt tai lyhyiden keikkojen vastaanottaminen ilman että ne aiheuttavat kohtuuttomia leikkauksia tukiin kuuluvat tämän otsikon alle. Toki koko ansiosidonnaisjärjestelmäkin on erittäin epätasapuolinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Kaikki maksaa ja vain osa hyötyy...
Ei pointti ole "väärin" joskus nykyisen lainmukaisten väärien päätösten lukumäärä, vaan niiden mahdollisuuden ja hinnan olemassaolo. Sen takia puhutaan nimenomaan riskistä.Lukumääräisesti nämä ”oikeuden väärät päätökset” taitavat olla aika vähäisiä.
Puhutaan appelsiineista ja omenista. Isoille yrityksille YT-menettely on kansainvälisesti mitattuna helppo tapa ja erityisesti on helppoa siinä yhteydessä siivota muutkin hankalat tapaukset pihalle.Ketjussa käyty moneen kertaan läpi, myös miten helposti ja vaivattomasti on potkittu työntekijöitä pois ja kuinka halpaa irtisanominen YT-menettelyssä on kansainvälisesti verrattu.
Ja näistä joustoista ei suurin osa ole järjestäytymättömien työnantajien ja siten heidän työntekijöidensä käytössä. Tämä on ongelma isossa kuvassa joka pitäisi korjata.Moneen kertaan todettu, että eri TES:ssa on paljon paikallisia ja yrityskohtaisia joustoja, tätäkään keskustelua on turha käydä uudelleen. Eikö olekin helppoa ja toimivaa, tämä isosta kuvasta keskustelu.
Totta, suoritus oli kova. Niin kauan kun AY:llä on oikeus lakkoilla poliittisista syistä, niin hallituksella ei kaikkea valtaa ole.Hallituksella on kaikki valta parantaa nykyistä lainsäädäntöä sosiaaliturvan ja tehdä parannuksia lainsäädäntöön keikkatöiden, nollatuntisooimusten ja sosiaaliturvan uudistamiseksi. Jättivät sen seuraavalle hallitukselle. Mutta loivat silti 115 000 työpaikkaa. Nimenomaan pysyviä ja kokoaikaisia, ei mitään työllistämiskokeiluka ja tilastokikkailuja. Vaikka se on Suomessa lainsäädännön ja AY-liikkeen takia mahdotonta. Kova suoritus.
Hallituksen tilaamat selvitykset osoittavat saman, mikä on eri tutkimuksistakin luettavissa. Vaikka hallituksen pyytämät selvitykset olivat osin ristiriitaisia keskenään, työllisyysvaikutuksia mikroyritysten irtisanomisten helpottamisella Suomen tasolla ei merkittävästi ole. Miten voisikaan olla? Mikrotason yritykset työllistävät suhteessa kaikkiin työllistäviin yrityksiin erittäin vähän työntekijöitä. Asia on kenties helpommin ymmärrettävissä, jos ajatellaan 300 asukkaan kylää, jossa ei ole kodeissa palovaroittimia. Kaikkiin koteihin hankitaan sellainen. Sen jälkeen ennalta ehkäisevän palontorjunnan vaikutukset eivät merkittävästi muuttuneet Suomen tasolla. Kylässä ne muuttuivat.
Suomessa yksityinen sektori työllistää yhteensä 1 783 000 työntekijää (2016) ja työpaikkoja on yhteensä 2 448 000 (2016), mikroyrityksiä on yhteensä noin 345 000 ja näistä työllistävät mikroyritykset 154 000 yritystä työllistävät 620 000 työntekijää.
620 000 työntekijää on ~35% yksityisen sektorin työvoimasta.
Palovaroitinanalogiana tämä menisi niin, että valtio tulisi pienimpään kolmannekseen kuuluvissa kylissä palovaroitinten hankintaa, tällä olisi kuitenkin merkittävä vaikutus myös koko Suomen tilanteelle. Pienet purot jne.
Palkansaajia oli 2 147 000 vuonna 2017, mikä oli 43 000 enemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten määrä laski; vuonna 2017 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli yhteensä 326 000, josta yrittäjäperheenjäseniä oli 10 000. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten lukumäärä väheni 18 000 hengellä ja osuus työllisistä laski prosenttiyksiköllä 13 prosenttiin.
mikroyrityksiä on yhteensä noin 345 000 ja näistä työllistävät mikroyritykset 154 000 yritystä työllistävät 620 000 työntekijää.
Jos kokee YT-menettelyn jotenkin helpommaksi niin tokihan pienissäkin yrityksissä sitä saa käyttää, tiedän sellaista tapahtuneenkin... Siinä tilanteessa yrittäjä halusi olla reilu työntekijöitään kohtaan.YT-laki ei vain koske alle 20 hengen yrityksiä, joiden irtisanomisen helpottamisesta on kyse on pääasiassa ollut.
Takaisin asiaan, eli muutamassa paikassa on tämä irtisanomisen helpottaminen nähty nimenomaan sellaisena asiana jonka takia voi joutua maksamaan vielä vähän extraa työntekijöille pelkkien mielikuvien takia.