Tutkijat ja esimerkiksi demarien Ville Skinnari ovat kertoneet irtisanomisista faktat. Laitetaan vielä kerran ja ensimmäisenä irtisanomiset Suomessa ja EU:ssa
1. Jotta päästään EU:ssa edes keskitasolle, Suomessa mikrotason yritysten irtisanomisia tulee helpottaa.
2. Jotta päästään EU:ssa edes keskitasolle, Suomessa suuryritysten irtisanomia tulee kiristää.
Yllä olevasta on kuviteltu, että irtisanominen Suomessa on ihan EU:n keskitasoa. Onhan se, jos tuolleen mekaanisesti katsellaan. Pienyritysten (1-10 henkeä, esimerkiksi) osalta irtisanominen on Suomessa vaikeaa.
Toinen yleinen harhaluulo on, että jos irtisanomisia helpotetaan mikrotason yrityksissä, sillä joko on vaikutuksia työllisyyteen Suomessa tai ei ole vaikutuksia työllisyyteen Suomessa. Hallituksen tilaamat selvitykset osoittavat saman, mikä on eri tutkimuksistakin luettavissa. Vaikka hallituksen pyytämät selvitykset olivat osin ristiriitaisia keskenään, työllisyysvaikutuksia mikroyritysten irtisanomisten helpottamisella Suomen tasolla ei merkittävästi ole. Miten voisikaan olla? Mikrotason yritykset työllistävät suhteessa kaikkiin työllistäviin yrityksiin erittäin vähän työntekijöitä. Asia on kenties helpommin ymmärrettävissä, jos ajatellaan 300 asukkaan kylää, jossa ei ole kodeissa palovaroittimia. Kaikkiin koteihin hankitaan sellainen. Sen jälkeen ennalta ehkäisevän palontorjunnan vaikutukset eivät merkittävästi muuttuneet Suomen tasolla. Kylässä ne muuttuivat.
Kolmas yleinen harhaluulo on, että hallitus luo työpaikkoja. No, kenties hieman esimerkiksi eri kielien tulkeille jne, mutta hallituksen tehtävä ei ole luoda työpaikkoja. Hallituksen tehtävä on osaltaan luoda Suomeen olosuhteet, joka tukevat yrittämistä ja uusien työpaikkojen luomista. Koska Suomi on EU:n ja euroalueen jäsen, Suomen hallituksen vaikutukset esimerkiksi vientikehitykseen ovat varsin rajalliset. Maailman ja eurotalouden hyvä veto on keskeisin tekijä Suomenkin talouden nousussa riippumatta siitä, mitä hallitus asiasta sanoo.
Vastaavasti koska noususuhdanteessa velanotto jatkuu ja sosiaalimenot ylittävät Suomessa 70 miljardia vuositasolla, tuleva taantuma tekee rumaa jälkeä Suomen taloudessa. Tätä varten olisi tehtävä useita rakennemuutoksia talouteen ja työmarkkinoihin. IMF mm. suosittelee Suomea joustavoittamaan palkkojen paikallista sopimista sekä kannustaa Suomea muuttamaan työttömyysetuuksia niin, että ne lisäävät työttömien halukkuutta työnhakuun pian työttömäksi jäämiseen jälkeen. Vaikka valtio ei tietenkään maksa kuin osan 70 miljardin sosiaalimenoista noin 55 miljardin verotuloillaan, pelkästään suorat työllisyysmenot ovat 5-8 miljardia euroa laskutavasta riippuen. Tästä summasta yli 50 prosenttia menee passiiviturvaan, mikä on suurempi osuus kuin vaikkapa Ruotsissa, Tanskassa tai monessa muussa maassa.