Pointtihan on se, että kun niitä asioita ei ole kunnolla selvitetty, niin niistä päätöksistä ei ole mahdollista pitää kiinni.
Eli jos olisi sitä ainaista selvittelyä, ei olisi veivailua.
Joo, ei sekään toimi että ensin päätetään ja sitten perutaan.
Mulle kelpais se, että asioista päätetään ja pidetään niistä päätöksistä kiinni. Ei tommonen veivailu ja ainainen selvittely toimi.
Jep, Sipilän hallitus muistuttaa sellaista vanhempaa, joka hokee lapselleen koko ajan sitä, kuinka on vihainen ja kuinka kohta seuraa rangaistus jos käytös/toiminta ei muutu. Mutta koska mitään rangaistusta ei koskaan tulekaan, lapsi ei muuta käytöstään ja vanhempi jankkaa edellä mainittuja asioita jatkuvasti ja kaikkia vituttaa.
Kun muistellaan Sipilän toimintaa pääministerinä niin kyllähän se olisi hauska satiiri, jos sen olisi joku keksinyt. Mutta nyt ei naurata, kun se kaikki on ollut totisinta totta.Tämä jatkuva veivaaminen, tyhjällä uhkailu ja muutaman ministerin olematon substanssiosaaminen on johtanut siihen, että nähdäkseni tässä meillä on varsinainen puuhastelijahallitus.
...
Tämä jatkuva veivaaminen, tyhjällä uhkailu ja muutaman ministerin olematon substanssiosaaminen on johtanut siihen, että nähdäkseni tässä meillä on varsinainen puuhastelijahallitus.
Sipilä kuvitteli, että hän pääministerinä voi sanella Kepun 20 %:n kannatuksella suuret yhteiskunnalliset muutokset. Ehkä hän pikku hiljaa alkaa huomata, ettei se ihan niin mene.Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.
Tämän hallituksen ongelma on siinä, että se on yrittänyt hyödyntää aikaisempaa ketterämpiä toimintatapoja päätösten valmisteluissa ja teoissa, mutta ympäröivä koneisto ei ole ollut siihen valmis. Virkamiehet, ay-liikkeet ja muut sidosryhmät ovat halunneet jatkaa kuten ennenkin: Pienenkin asian käsittelyyn pitäisi varata useita kokouksia, tehdä mietintöjä, kuulla kymmenittäin akateemisia teoreetikkoja jne. Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.
Tämän hallituksen ongelma on siinä, että se on yrittänyt hyödyntää aikaisempaa ketterämpiä toimintatapoja päätösten valmisteluissa ja teoissa, mutta ympäröivä koneisto ei ole ollut siihen valmis. Virkamiehet, ay-liikkeet ja muut sidosryhmät ovat halunneet jatkaa kuten ennenkin: Pienenkin asian käsittelyyn pitäisi varata useita kokouksia, tehdä mietintöjä, kuulla kymmenittäin akateemisia teoreetikkoja jne. Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.
Itse haastattelua näkemättä voisi kuvitella Terhon kaltaisen, kuitenkin järjissään olevalta vaikuttavan, henkilön tarkoittavan sitä että satsaus turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi on investointi joka maksaa itsensä takaisin jos toiminta saadaan toteutettua järkevästi.Ajatus jonka mukaan menojen rahoittaminen menokehyksen ulkopuolella eli lisävelalla ja/tai veroilla ei vaikuta kansantalouden kokonaisuuteen, on jotain mitä ei uskoisi ministerin suustaan päästävän.
Hallituksessa olevat Perussuomalaiset ei hyväksy maahanmuuton kustannusten maksamista lisäleikkauksilla, jotka karsisivat suomalaisten palveluja. Mikä siis on persuratkaisu? No, persujen mukaan maahanmuutosta koituvia kustannuksia voidaan maksaa kertaluonteisella lainalla. Toinen kotouttamiskulujen rahoitusvaihtoehto olisi verotus.
Kulut pitää ohjata menokehyksen ulkopuolelle, sanoo Terho. Tämä on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta, hän korostaa.
Perussuomalaiset: Ei lisäleikkauksia turvapaikkakriisin takia – "Tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta" | Yle Uutiset | yle.fi
Joo-o. Mitä tähän enää voi sanoa? Onko haastattelun antaneella Terholla mitään käsitystä taloudesta? Jos miljardien lisäkuluja rahoitetaan miljardien lisälainalla tai verotusta kiristämällä tai molemmilla, se on aivan taatusti pois mm. suomalaisten palveluista. Ajatus jonka mukaan menojen rahoittaminen menokehyksen ulkopuolella eli lisävelalla ja/tai veroilla ei vaikuta kansantalouden kokonaisuuteen, on jotain mitä ei uskoisi ministerin suustaan päästävän.
Itse haastattelua näkemättä voisi kuvitella Terhon kaltaisen, kuitenkin järjissään olevalta vaikuttavan, henkilön tarkoittavan sitä että satsaus turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi on investointi joka maksaa itsensä takaisin jos toiminta saadaan toteutettua järkevästi.
Ensinnäkin Sampo Terho ei ole ministeri.
Toiseksi, puhutaan satojen miljoonien kustannuksista vuosittain, ei miljardien.
Induktiivinen päättely on ongelmallista, toki menneisyyttä kannattaa tarkistella ja miettiä mitä nyt pitää tehdä paremmin. Mutta jättämättä tekemättä asioita, koska aikaisemmin ei ole onnistuttu, ei vie yhteiskuntaa eteenpäin.Toistaiseksi tällaista ei ole näkyvissä - ei vaikka tarkastelujakso olisi 11 vuotta, joka löytyy YLE:n teettämästä tutkimuksesta.
Sorry, ei tosiaan ole ministeri. Toiseksi, ruotsalaiset laskivat hinnaksi avoimesti 61 000 euroa per henkilö enkä usko että kovin iso ero on Suomen ja Ruotsin välillä tässä suhteessa. Lisää laskutavasta perusteineen löytyy tästä ketjusta eiliseltä. Kertolasku = vuoden 2015 tulleet 32 500 henkeä = noin 1.98 miljardia irrotettavaksi budjettiraamista. Siinä vaiheessa kun Suomeen on tullut yhteensä esimerkisi noin 100 000 henkilöä 1-4 vuoden sisällä, puhutaankin jo noin 6.0 miljardista joka siis olisi tarkoitus kattaa lisävelalla ja lisäveroilla.
Itse haastattelua näkemättä voisi kuvitella Terhon kaltaisen, kuitenkin järjissään olevalta vaikuttavan, henkilön tarkoittavan sitä että satsaus turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi on investointi joka maksaa itsensä takaisin jos toiminta saadaan toteutettua järkevästi.
Hinnaksi missä ajassa ja keille? Valtiolle yksistään vai myös kunnille? Edelleen Sampo Terho ei puhunut kuin sadoista miljoonista valtion budjetin ja tämän vuoden osalta. Epäilen, että ette puhu Terhon kanssa nyt samoista asioista.
Vaikka laskentatapaa muutettaisiin erilaiseksi kuin Ruotsissa ja laskettaisiin mukaan pelkästään turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen ilman mitään muita kuluja, Suomen kulut ovat kaikissa tapauksissa yli miljardin. Tämä on helppo laskea kun tietää hallituksen esityksen lisäkuluista verrattuna vuoteen 2015. Se on 600 miljardia. Määrä on laskettu alunperin 15 000 turvapaikanhakijalle, josta voi sitten olla montaa mieltä. En lähde ennustamaan onko se vähän tai paljon, vaan seuraan samalla tavalla tilastoja kuin seurasin kesästä alkaen vuoden 2015 osalta. Tällä hetkellä näyttää tosin sitä, että olettaen määrän nousevan kesää kohti, 15 000 on selvästi alakanttiin. Jos näin kävisi, puhutaan jo näidenkin kulujen osalta 1.5 miljardista - kenties suuremmastakin määrästä. Mutta määrät ovat sellaisia, että niihin vaikuttaa niin monia tekijöitä maailmalla, suurvaltapolitiikassa ja Suomen ja Venäjän suhteissa, että on viisaampi katsoa mitä tapahtuu ja tehdä laskelmat sekä johtopäätökset vain toteutuneiden lukujen pohjalta.
Varmaankin 600 miljoonaa, ei sentään miljardia.
Edelleen, kuinka paljon menee tästä kaikesta valtiolle ja kuinka paljon esim. kunnille?
Ei mitään hajua.
Eli puhuitte Terhon kanssa eri asioista, joten sikäli kritiikkisi häntä kohtaan ei perustu oikeisiin lukuihin. Toki pääajatus kritiikistä lisävelkaantumista kohtaan on ihan validi.