Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Tuamas]

Joo, ei sekään toimi että ensin päätetään ja sitten perutaan.
Mulle kelpais se, että asioista päätetään ja pidetään niistä päätöksistä kiinni. Ei tommonen veivailu ja ainainen selvittely toimi.

Pointtihan on se, että kun niitä asioita ei ole kunnolla selvitetty, niin niistä päätöksistä ei ole mahdollista pitää kiinni.

Eli jos olisi sitä ainaista selvittelyä, ei olisi veivailua.

 

[Tuamas]

Jep, Sipilän hallitus muistuttaa sellaista vanhempaa, joka hokee lapselleen koko ajan sitä, kuinka on vihainen ja kuinka kohta seuraa rangaistus jos käytös/toiminta ei muutu. Mutta koska mitään rangaistusta ei koskaan tulekaan, lapsi ei muuta käytöstään ja vanhempi jankkaa edellä mainittuja asioita jatkuvasti ja kaikkia vituttaa.

Sipilän hallituksella oli liian ohuella substanssiosaamisella liian uhmakas lähtö, tämä kostautui sitten rumasti, kun käytännössä juuri mitään uudistuksia ei ole saatu ajettua oikeasti läpi asti.

Hiukan osoittaisin sormella myös virkamieskuntaa, joka toki on tullut julkisuuteen valittamaan kuinka asiat piti runnoa läpi liian kiireellä ja kunnon valmistelua ei saatu aikaiseksi, siitä että eivät ole riittävän painokkaasti ilmoittaneet esitysten olevan aivan raakileita joilla ei ole läpimenomahdollisuutta.

Tämä jatkuva veivaaminen, tyhjällä uhkailu ja muutaman ministerin olematon substanssiosaaminen on johtanut siihen, että nähdäkseni tässä meillä on varsinainen puuhastelijahallitus.

 

[penaz]

Tämä jatkuva veivaaminen, tyhjällä uhkailu ja muutaman ministerin olematon substanssiosaaminen on johtanut siihen, että nähdäkseni tässä meillä on varsinainen puuhastelijahallitus.

Kun muistellaan Sipilän toimintaa pääministerinä niin kyllähän se olisi hauska satiiri, jos sen olisi joku keksinyt. Mutta nyt ei naurata, kun se kaikki on ollut totisinta totta.

Ensin nämä iteroinnit, vatuloinnit ja maisemakonttorit (onko Sipilä koskaan kertonut, miksi hänen loistavaa innovaatiotaan hallituksen maisemakonttoria ei koskaan toteutettu). Ja toimittajat innolla seuraamassa innokasta insinööripääministeriä.

Sitten tuli EK:n ehdoilla laadittu yhteiskuntasopimus, sen vaihtoehtona pakkolait ja lukemattomat viimeiset takarajat. Tuon jälkeen Sipilän suurta myötähäpeää aiheuttanut mediaspektaakkeli, missä hän piti puolen tunnin monologin koko Suomen kansalle.

Sen jälkeen Sipilän maakuntien Suomi hallintohimmelin rakentaminen. Ja taas Sipilä oöi televisiossa suuna päänä. Illalla hän julisti koko Suomen kansalle, että jos aamulla ei ole sopimusta niin hän marssii presidentin puheille. Ei ollut sopimusta, mutta Sipilä petti lupauksensa eikä marssinut yhtään mihinkään.

Nyt hallitus on istunut 9 kuukautta. Mitä kaikkea Sipilä mahtaa ehtiä tehdä, jos hallitus istuu neljä vuotta

 

[Tykki]

Tämän hallituksen ongelma on siinä, että se on yrittänyt hyödyntää aikaisempaa ketterämpiä toimintatapoja päätösten valmisteluissa ja teoissa, mutta ympäröivä koneisto ei ole ollut siihen valmis. Virkamiehet, ay-liikkeet ja muut sidosryhmät ovat halunneet jatkaa kuten ennenkin: Pienenkin asian käsittelyyn pitäisi varata useita kokouksia, tehdä mietintöjä, kuulla kymmenittäin akateemisia teoreetikkoja jne. Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

 

[TosiFani]

...

Tämä jatkuva veivaaminen, tyhjällä uhkailu ja muutaman ministerin olematon substanssiosaaminen on johtanut siihen, että nähdäkseni tässä meillä on varsinainen puuhastelijahallitus.

Ehkä sitä odotti bisnesmies Sipilältä kohtuuttomia, kun ajatteli, että hän voisi laitaa itsensä peliin tavallista poliitikkoja kovemmin. Tämä hallitus on osoittautumassa samanlaiseksi pannukakuksi kuin edeltäjänsäkin, kovia päätöksiä ei saada aikaan, vaikka hallituspohjan pitäisi tämän mahdollistaa. No, ehkä Demarit seuraavien vaalien jälkeen...

 

[penaz]

Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

Sipilä kuvitteli, että hän pääministerinä voi sanella Kepun 20 %:n kannatuksella suuret yhteiskunnalliset muutokset. Ehkä hän pikku hiljaa alkaa huomata, ettei se ihan niin mene.

 

[Vellihousu]

Tämän hallituksen ongelma on siinä, että se on yrittänyt hyödyntää aikaisempaa ketterämpiä toimintatapoja päätösten valmisteluissa ja teoissa, mutta ympäröivä koneisto ei ole ollut siihen valmis. Virkamiehet, ay-liikkeet ja muut sidosryhmät ovat halunneet jatkaa kuten ennenkin: Pienenkin asian käsittelyyn pitäisi varata useita kokouksia, tehdä mietintöjä, kuulla kymmenittäin akateemisia teoreetikkoja jne. Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

Tämä hallitus on ollut (toivottavasti) hyvä opetus kaikille siitä, että helppoja ja nopeita ratkaisuja ei ole politiikassa olemassa sanovat populistit mitä hyvänsä ja että mikään ei muutu automaattisesti paremmaksi vaikka johdossa olisi kuinka menestynyt bisnesmies hyvänsä koska politiikka ei ole bisnestä vaan toimintaa jota ohjaavat vuosikymmeniä joskus - satojakin vanhat arvot, intohimot ja toimintatavat joita ei tuosta vain tuunata millään insinöörityöllä autotallissa uusiksi.

Itsekin olen eniten ihmettellyt Sipilän halua lähteä aina uudelleen liput liehuen tekemään yhteiskuntasopimusta vaikka luulisi jokaisen suomalaisesta politiikasta vähänkään tietävän ymmärtävän, että suomalaiset ammattiyhdistysliikkeet ym. vastaavat tahot ovat viimeisiä instansseja maailmassa jotka lähtevät sopimaan joustavasti ja nopeatempoisesti yhtään mitään uusiksi.

 

[Tuamas]

Tämän hallituksen ongelma on siinä, että se on yrittänyt hyödyntää aikaisempaa ketterämpiä toimintatapoja päätösten valmisteluissa ja teoissa, mutta ympäröivä koneisto ei ole ollut siihen valmis. Virkamiehet, ay-liikkeet ja muut sidosryhmät ovat halunneet jatkaa kuten ennenkin: Pienenkin asian käsittelyyn pitäisi varata useita kokouksia, tehdä mietintöjä, kuulla kymmenittäin akateemisia teoreetikkoja jne. Voidaan tietysti kysyä, onko mitään järkeä edes yrittää vauhdittaa koneistoa jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

Nähdäkseni tämä on vain osatotuus.

Varsinainen ongelma on siinä, että Sipilän hallituksella ei ollut riittävästi substanssia tai kykyä hankkia käyttöönsä substanssiosaamista lähtemään ajamaan valittua nopeampaa linjaa ja isompia muutoksia.

Jos tavoitteena on saada oikeaa muutosta aikaiseksi, onnistuu se kohtuullisen tehokkaastikin, mutta se edellyttää huolellista, tehokasta ja osaavaa valmistelua ja esityksiä & muutoksia jotka voidaan lyödä "sukkana läpi".
Lisäksi se edellyttää sitä, että jos uhataan vaikka hallituksen hajottamisella tai muulla retorisella tehokeinolla, tulee olla valmius toteuttaa uhkaus. Nyt Sipilä vaikuttaa mukakovalta perheenisältä, joka ei uskalla toteuttaa edes iPhonen takavarikointia päiväksi.

 

[Rankkari]

Hallitus jakaa meitä toimillaan, eri luokkiin. Suomalaiset ihmiset eivät enää ole keskenään niin tasa-arvoisia kuin ennen. Ihmiset jakautuvat varallisuutensa mukaan, jatkossa yhä enemmän eri luokituksiin.
Palkka alet johtavat siihen, että on pian ns. köyhien malli. Tilanne missä tavallisille työssäkävijälle ei enää riitä yksi työ, elättääkseen perheensä. Vaihtoeto työssäkäymiselle, on rikoksien kautta hankittu elanto.. kuten tuolla americassa on tapana.

 

[Vahva tunne]

Viime vuosien tapahtumat ovat sataneet oikeiston laariin urakalla. Kiitos vasemmistopuolueiden hörhöilyn, useat alkoivat äänestää oikeistopuolueita. Näiden puolueiden aatemaailma on aina ollut hyväosaisten tukeminen ja sponssaaminen, siksihän ne ovat oikeistopuolueita. Kansalla ei ole oikein ollut vaihtoehtoja, ketä äänestää, viimeksi persut, jotka sitten vissiin valtakiimassaan eivät enää välitä.
No, pakolaiskriisissähän kokoomuspuolueen kaverit "tienaavat" eli sosialisoivat yhteiskunnan rahaa omille firmoilleen.
Tämä on paradoksaalista, aiemmin oikeistopuolueet halusivat yksityisyritteliäisyyttä, nykyään keskittyvät siihen, mihin vasemmisto aiemmin. Eli yhteisten rahojen imurointiin. Tosin vasemmisto käytti, tai yritti käyttää ne yhteiskunnan hyväksi, nykyään oikeisto suoraan firmojen taskuun ja verokikkailulla ulkomaille.
Eipä näy vaihtoehtoja...

 

[Rankkari]

Seuraavissa vaaleissa on todella vaikea päättää, ketä äänestää. Nykyinen ja edellinen hallitus ovat mokailleet pahasti, joten toivottavasti pari-kolme uutta puoluetta tulisi seuraaviin vaaleihin mukaan.

 

[Cobol]

Hallituksessa olevat Perussuomalaiset ei hyväksy maahanmuuton kustannusten maksamista lisäleikkauksilla, jotka karsisivat suomalaisten palveluja. Mikä siis on persuratkaisu? No, persujen mukaan maahanmuutosta koituvia kustannuksia voidaan maksaa kertaluonteisella lainalla. Toinen kotouttamiskulujen rahoitusvaihtoehto olisi verotus.

Kulut pitää ohjata menokehyksen ulkopuolelle, sanoo Terho. Tämä on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta, hän korostaa.

Perussuomalaiset: Ei lisäleikkauksia turvapaikkakriisin takia – "Tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta" | Yle Uutiset | yle.fi

Joo-o. Mitä tähän enää voi sanoa? Onko haastattelun antaneella Terholla mitään käsitystä taloudesta? Jos miljardien lisäkuluja rahoitetaan miljardien lisälainalla tai verotusta kiristämällä tai molemmilla, se on aivan taatusti pois mm. suomalaisten palveluista. Ajatus jonka mukaan menojen rahoittaminen menokehyksen ulkopuolella eli lisävelalla ja/tai veroilla ei vaikuta kansantalouden kokonaisuuteen, on jotain mitä ei uskoisi ministerin suustaan päästävän.

e: ja lisätään se, että galluppien suurimman puoleen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kannattaa Terhon esitystä. Lindtman kertoo esittäneensä jo viime syksynä samaa. Lindtman ei kerro perusteita esitykselleen, mutta eiköhän ne ole samaa luokkaa kuin Terholla.

Sivu 105/1 | Yle Teksti-TV | yle.fi

Pakko kysyä, miten vitussa meillä on niin tyhmä hallitus & oppositio, että kumpikaan ei ymmärrä taloudellista kokonaisuutta. On typerää edes kuvitella, että erilaisten miljardiluokan menoerien irrottaminen budjettikehyksestä ja rahoittaminen lisäveroilla tai lisävelalla on toimenpide, jolla ei ole vaikutusta suomalaisten arkeen. Jos näin olisi, nykyisen talouskriisin ratkaisu olisi äärimmäisen helppoa. Irrotetaan vaan kaikki mahdollinen budjettikehyksestä, nostetaan vähän lisää veroja ja otetaan vähän lisävelkaa - ja kas, kansantalouden Sampo pyörii.

 

[heavy]

Ajatus jonka mukaan menojen rahoittaminen menokehyksen ulkopuolella eli lisävelalla ja/tai veroilla ei vaikuta kansantalouden kokonaisuuteen, on jotain mitä ei uskoisi ministerin suustaan päästävän.

Itse haastattelua näkemättä voisi kuvitella Terhon kaltaisen, kuitenkin järjissään olevalta vaikuttavan, henkilön tarkoittavan sitä että satsaus turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi on investointi joka maksaa itsensä takaisin jos toiminta saadaan toteutettua järkevästi.

 

[Fordél]

Hallituksessa olevat Perussuomalaiset ei hyväksy maahanmuuton kustannusten maksamista lisäleikkauksilla, jotka karsisivat suomalaisten palveluja. Mikä siis on persuratkaisu? No, persujen mukaan maahanmuutosta koituvia kustannuksia voidaan maksaa kertaluonteisella lainalla. Toinen kotouttamiskulujen rahoitusvaihtoehto olisi verotus.

Kulut pitää ohjata menokehyksen ulkopuolelle, sanoo Terho. Tämä on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta, hän korostaa.

Perussuomalaiset: Ei lisäleikkauksia turvapaikkakriisin takia – "Tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta" | Yle Uutiset | yle.fi

Joo-o. Mitä tähän enää voi sanoa? Onko haastattelun antaneella Terholla mitään käsitystä taloudesta? Jos miljardien lisäkuluja rahoitetaan miljardien lisälainalla tai verotusta kiristämällä tai molemmilla, se on aivan taatusti pois mm. suomalaisten palveluista. Ajatus jonka mukaan menojen rahoittaminen menokehyksen ulkopuolella eli lisävelalla ja/tai veroilla ei vaikuta kansantalouden kokonaisuuteen, on jotain mitä ei uskoisi ministerin suustaan päästävän.

Ensinnäkin Sampo Terho ei ole ministeri.

Toiseksi, hän puhui satojen miljoonien kustannuksista tänä vuonna eikä miljardeista, joka voi olla koko paukun lasku pitkältä aikaväliltä kaikille toimijoille.

 

[Cobol]

Itse haastattelua näkemättä voisi kuvitella Terhon kaltaisen, kuitenkin järjissään olevalta vaikuttavan, henkilön tarkoittavan sitä että satsaus turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi on investointi joka maksaa itsensä takaisin jos toiminta saadaan toteutettua järkevästi.

Siinä tapauksessa kotouttamisen tuloksena työllisyysaste tulisi saada keskimäärin vähintään 68-70 prosentin tasolle vuosien myötä. Toistaiseksi tällaista ei ole näkyvissä - ei vaikka tarkastelujakso olisi 11 vuotta, joka löytyy YLE:n teettämästä tutkimuksesta. Itse asiassa ei päästä lähellekään kun puhutaan suurista ryhmistä. Nyt maahan tulleista suurin ryhmä on irakilaiset, noin 20 000 henkeä. Päästäänkö koskaan edes yli 45 prosentin?

Kyllä tämän pitäisi niin mennä, että Suomi ei voi velkaantua lisää yksin siitä syystä, että näiden Suomeen tulleiden pakolaisten työllisyysaste tulee jatkossakin pysymään arvion mukaan tasolla, jossa he ovat yhteiskunnan nettosaajia.

 

[Cobol]

Ensinnäkin Sampo Terho ei ole ministeri.

Toiseksi, puhutaan satojen miljoonien kustannuksista vuosittain, ei miljardien.

Sorry, ei tosiaan ole ministeri. Toiseksi, ruotsalaiset laskivat hinnaksi avoimesti 61 000 euroa per henkilö enkä usko että kovin iso ero on Suomen ja Ruotsin välillä tässä suhteessa. Lisää laskutavasta perusteineen löytyy tästä ketjusta eiliseltä. Kertolasku = vuoden 2015 tulleet 32 500 henkeä = noin 1.98 miljardia irrotettavaksi budjettiraamista. Siinä vaiheessa kun Suomeen on tullut yhteensä esimerkisi noin 100 000 henkilöä 1-4 vuoden sisällä, puhutaankin jo noin 6.0 miljardista joka siis olisi tarkoitus kattaa lisävelalla ja lisäveroilla.

 

[heavy]

Toistaiseksi tällaista ei ole näkyvissä - ei vaikka tarkastelujakso olisi 11 vuotta, joka löytyy YLE:n teettämästä tutkimuksesta.

Induktiivinen päättely on ongelmallista, toki menneisyyttä kannattaa tarkistella ja miettiä mitä nyt pitää tehdä paremmin. Mutta jättämättä tekemättä asioita, koska aikaisemmin ei ole onnistuttu, ei vie yhteiskuntaa eteenpäin.

 

[Fordél]

Sorry, ei tosiaan ole ministeri. Toiseksi, ruotsalaiset laskivat hinnaksi avoimesti 61 000 euroa per henkilö enkä usko että kovin iso ero on Suomen ja Ruotsin välillä tässä suhteessa. Lisää laskutavasta perusteineen löytyy tästä ketjusta eiliseltä. Kertolasku = vuoden 2015 tulleet 32 500 henkeä = noin 1.98 miljardia irrotettavaksi budjettiraamista. Siinä vaiheessa kun Suomeen on tullut yhteensä esimerkisi noin 100 000 henkilöä 1-4 vuoden sisällä, puhutaankin jo noin 6.0 miljardista joka siis olisi tarkoitus kattaa lisävelalla ja lisäveroilla.

Hinnaksi missä ajassa ja keille? Valtiolle yksistään vai myös kunnille? Edelleen Sampo Terho ei puhunut kuin sadoista miljoonista valtion budjetin ja tämän vuoden osalta. Epäilen, että ette puhu Terhon kanssa nyt samoista asioista.

 

[Geezer]

Itse haastattelua näkemättä voisi kuvitella Terhon kaltaisen, kuitenkin järjissään olevalta vaikuttavan, henkilön tarkoittavan sitä että satsaus turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi on investointi joka maksaa itsensä takaisin jos toiminta saadaan toteutettua järkevästi.

Aika rohkeaa olettaa, että kotouttamiseen investointi maksaisi koskaan itseään takaisin. Minun nähdäkseni kyse on vain yrityksestä minimoida vahinkoja. Mitä Terhon sanomisiin tulee, niin en minä siinä kyllä tuollaista unelmoivaa piilomerkitystä näe. Jos rivien välistä jotain löytyy, niin se taitaa olla jokseenkin päinvastaista, eli kuluja tulee ja paljon, eikä niitä voida kattaa muutoin kuin ottamalla lisää velkaa.

 

[Cobol]

Hinnaksi missä ajassa ja keille? Valtiolle yksistään vai myös kunnille? Edelleen Sampo Terho ei puhunut kuin sadoista miljoonista valtion budjetin ja tämän vuoden osalta. Epäilen, että ette puhu Terhon kanssa nyt samoista asioista.

Kuten kirjoitin, käytin Ruotsin lukuja. Ne löytyvät perusteluineen alla olevasta linkistä:

http://www.migrationsverket.se/download/18.2d998ffc151ac3871592a8b/1454583524333/Migrationsverkets+februariprognos+2016+(P2-16).pdf

Millaisista summistä puhutaan Ruotsissa? Noin 4.5 miljardista eurosta vuoden 2016 osalta. Suomi ei ole tehnyt vastaavaa arviota tai en ainakaan sellaista mistään löydä. Siksi on tyydyttävä Ruotsin lukuihin ja niiden pohjalta arvioin, että Suomessa voitaisiin olla hieman alle kahdessa miljardissa vuonna 2016. Vaikka laskentatapaa muutettaisiin erilaiseksi kuin Ruotsissa ja laskettaisiin mukaan pelkästään turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen ilman mitään muita kuluja, Suomen kulut ovat kaikissa tapauksissa yli miljardin. Tämä on helppo laskea kun tietää hallituksen esityksen lisäkuluista verrattuna vuoteen 2015. Se on 600 miljardia. Määrä on laskettu alunperin 15 000 turvapaikanhakijalle, josta voi sitten olla montaa mieltä. En lähde ennustamaan onko se vähän tai paljon, vaan seuraan samalla tavalla tilastoja kuin seurasin kesästä alkaen vuoden 2015 osalta. Tällä hetkellä näyttää tosin sitä, että olettaen määrän nousevan kesää kohti, 15 000 on selvästi alakanttiin. Jos näin kävisi, puhutaan jo näidenkin kulujen osalta 1.5 miljardista - kenties suuremmastakin määrästä. Mutta määrät ovat sellaisia, että niihin vaikuttaa niin monia tekijöitä maailmalla, suurvaltapolitiikassa ja Suomen ja Venäjän suhteissa, että on viisaampi katsoa mitä tapahtuu ja tehdä laskelmat sekä johtopäätökset vain toteutuneiden lukujen pohjalta.

Kuten turvapaikkaketjussa huomautin, nämä luvut ovat bruttokuluja. Jotta saisimme paremmin todellisuutta vastaavat luvut, pitää huomioida myös julkiselle sektorille ja yksityiselle puolelle kertyvät tulot ja niiden vaikutus koko yhteiskuntaan. Lisäksi työllisyysaste pitää ehdottomasti huomioida oleskeluluvan saaneiltä esimerkiksi 3-5-10 vuoden periodilla. Tuolla vähän ylempänä avasin sen vaikutusta sen osalta, että oleskeluluvan saaneet eivät voisi olla keskimäärin nettosaajina, joita suomalaiset ruokkivat velalla.

 

[Fordél]

Vaikka laskentatapaa muutettaisiin erilaiseksi kuin Ruotsissa ja laskettaisiin mukaan pelkästään turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen ilman mitään muita kuluja, Suomen kulut ovat kaikissa tapauksissa yli miljardin. Tämä on helppo laskea kun tietää hallituksen esityksen lisäkuluista verrattuna vuoteen 2015. Se on 600 miljardia. Määrä on laskettu alunperin 15 000 turvapaikanhakijalle, josta voi sitten olla montaa mieltä. En lähde ennustamaan onko se vähän tai paljon, vaan seuraan samalla tavalla tilastoja kuin seurasin kesästä alkaen vuoden 2015 osalta. Tällä hetkellä näyttää tosin sitä, että olettaen määrän nousevan kesää kohti, 15 000 on selvästi alakanttiin. Jos näin kävisi, puhutaan jo näidenkin kulujen osalta 1.5 miljardista - kenties suuremmastakin määrästä. Mutta määrät ovat sellaisia, että niihin vaikuttaa niin monia tekijöitä maailmalla, suurvaltapolitiikassa ja Suomen ja Venäjän suhteissa, että on viisaampi katsoa mitä tapahtuu ja tehdä laskelmat sekä johtopäätökset vain toteutuneiden lukujen pohjalta.

Varmaankin 600 miljoonaa, ei sentään miljardia.

Edelleen, kuinka paljon menee tästä kaikesta valtiolle ja kuinka paljon esim. kunnille?

 

[Cobol]

Varmaankin 600 miljoonaa, ei sentään miljardia.

Toki.

Edelleen, kuinka paljon menee tästä kaikesta valtiolle ja kuinka paljon esim. kunnille?

Ei mitään hajua.

Kunnat eivät ole suhtautuneet positiivisesti valtion tarjoamaan 2.300 euroon per vuosi yli 7-v ja 6.845 euroo per vuosi alle 7-v. Korvausaika on 3-4 vuotta väylästä riippuen. Lisäksi valtio korvaa kunnille mm. tulkkeja, sairaanhoitoja ja maksaa pakolaisten toimeentulokustannukset. Se mitä olen keskustelua seurannut, useampi kunta urputtaa liian vähäisestä tuesta koska kunnan pitää järjestää asunnot, koulut, kotouttaminen muutenkin ja auttaa työpaikan tai työharjoittelupaikan saannissa jne.

Uskon että nämä luvut muuttuvat vielä, mutta eihän se asia mihinkään muutu, että kotouttaminen on kallista ellei hyvin kallista. Jos se epäonnistuu samalla tavalla kuin tähän asti on käynyt, työllisyysasteet jäävät niin matalaksi että he ovat nettosaajia vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Tähän pitää saada iso muutos varsinkin kun kotouttaminen tehdään uudella velkarahalla/lisäveroilla.

Itse en vaan oikein jaksa muutokseen uskoa ottaen huomioon sen, että isoja ryhmiä ovat mm. irakilaiset ja somalit.

 

[Fordél]

Ei mitään hajua.

Eli puhuitte Terhon kanssa eri asioista, joten sikäli kritiikkisi häntä kohtaan ei perustu oikeisiin lukuihin. Toki pääajatus kritiikistä lisävelkaantumista kohtaan on ihan validi.

 

[Cobol]

Eli puhuitte Terhon kanssa eri asioista, joten sikäli kritiikkisi häntä kohtaan ei perustu oikeisiin lukuihin. Toki pääajatus kritiikistä lisävelkaantumista kohtaan on ihan validi.

Tämä on itselleni uutta. Tarkistin vielä kerran mistä Terho puhui:

"Kertaluonteinen laina on lisäleikkauksia parempi vaihtoehto kattaa kustannukset, joita maahanmuutosta koituu. Tästä perussuomalaisten kannasta kertoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho Ykkösaamu-ohjelmassa."

Perussuomalaiset: Ei lisäleikkauksia turvapaikkakriisin takia – "Tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta" | Yle Uutiset | yle.fi

Koitin käsitellä samaa asiaa eli kokonaiskuluja sekä myös sitä, miten kertaluonteinen laina eli lisävelka tai veronkorotus (Terho nosti tämänkin esille) vaikuttaa osaltaan kansantalouteen.

 

[Cobol]

Osaltani yhteenvetona se, että pidän täysin sairaana tilannetta, jossa Suomi rahoittaa pakolaisten tuloa, palautuksia, kotouttamista jne lisävelalla tai lisäveroilla. Kun Suomella on paremmat pakolaisedut kuin Tanskalla, Ruotsilla ja Norjalla, suhteellinen pakolaisliikenne Suomeen voi vaan lisääntyä. Mutta eipä tämä vielä mitään. Koska suosikkimaat ovat Irak, Afganistan, Somalia yms, maiden kansalaisten työllisyysaste tulee olemaan matala tai erittäin matala vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Suomeksi sanottuna he ovat nettosaajia, joita kaiketi yhä harvemmat nettomaksajat elättävät.

Näin kasaamme taloudellista pommia tulevien veronmaksajien syliin.