Toki, mutta millä palkalla nuo työt tehdään. Sinulla on selvästi uskoa, että palkat määräytyvät markkinataloudessa ilman muuta molemmille osapuolille reilulle tasolle.
Vapaassa markkinataloudessa, kyllä. Suomi on kaukana vapaasta markkinataloudesta.
Omistaja pyrkii maksimoimaan voittonsa ja saada työn ostettua niin halvalla kuin mahdollista.
Ei. Omistaja pyrkii maksimoimaan investointinsa (mm. työvoiman) tuottavuuden eli tuotettu lisäarvo per maksettu palkka. Eri asia. Hyville työntekijöille kannattaa maksaa enemmän, huonommille vähemmän (noin suhteellisesti).
Vastavoima tarvitaan, jottei Suomesta tule halpatyömaa, joka ei loppujen lopuksi ole useimpien yritystenkään etu.
Vastasit omaan "kysymykseesi". Yritysten etu ei ole polkea palkkoja vaan maksaa palkkaa tuottavuuden mukaan. Osalla ihmisistä on täysin käsittämätön käsitys palkkaamisesta ja palkan maksusta. Työntekijän palkkaus on aina investointi jolle lasketaan tuotto, iso investointi (=hyvä palkka) kannattaa maksaa jos tuotettu lisäarvo on myöskin hyvä.
Minä kannatan sitä että palkka vastaa lisäarvon tuottoa ja että siitä voi neuvotella vapaasti työnantajan ja työntekijän välillä, ainoana rajoitteena minimituntipalkka (esim. 9€/h). Ja kaikki lisät pitää voida sopia myöskin yrityksen sisällä.
Vastavoiman ei tarvitse olla perinteiden kaltainen jäykkä ay-liike, mutta se tarvitaan. Ja kuten sanoin aiemmin, niin työehtosopimuksissa pitäisi aidosti sopia myös joustoista alaspäin tilanteen vaatiessa. Tämä olisi kyllä niin mullistavaa, että tuskin ihan heti nähdään.
Tästä täsmälleen samaa mieltä.
Ohessa
@Daespoo :lle vaikka tavaratalokaupsn kehitys
PX-Web - Valitse muuttuja ja arvot
Vastaatko jatkossa suorin lainauksin niin helpottaa keskustelun seuraamista kiitos.
Tuossa monelta sektorilta lukuja. Suomen vaatekaupan miinus huhtikuussa oli 25% edelliseen vuoteen. Erikoistavarakauppa on hyytymässä todella pahasti ja nämä uutiset ovat olleet julkisuudessa kuukausitolkulla. Tuntuu vähän että keskustelee denialistin kanssa. Se että maailmantaloudessa on kysyntää kuluttajatuotteille ei tarkoita automaattisesti sitä että suomalainen kuluttajatuoteteollisuus rypisi tilauskannassa. Sen päälle investointituotteiden kysyntä ei ole hyvällä tasolla.
Niin, minä taisin sanoa että suomalaisten reaalinen ostovoima on kasvanut koko ajan. Se että suomalaisen vaatekaupan yms. myynti laskee on eri asia, se kertoo jostain ihan muusta.
Eikä kansantalouden palkkasumman kasvu mene 1:1 suhteella kotimaiseen kulutukseen.
Ei tietenkään mene.
Tässä kohtaa on hyvä verrata Ruotsin rakenteisiin, siellä on palkkakustannukset suunnilleen samaa tasoa mutta dynaamisempi talous- ja yhteiskuntaelämä
Niin, miksi näin on, mitä veikkaat? Voisiko johtua että missään muussa Pohjoismaassa ei ole esim. yleissitovuutta ja ay-liikkeiden rooli paljon pienempi?
Suomessa touhu on jähmeämpää ja osaamistaso kaupallisilla aloilla matalampi.
Linkkiä/tukea tälle kiitos.
Nokia-klusteri oli yksittäinen satunnainen ilmiö joka loi kuplan ylivertaisesta insinööriosaamisesta. Sitä ilmiötä enää ei ole, logistiikassa annamme valtavasti etumatkaa, kotimarkkinat ovat heikot ja kaupallinen osaaminen kehnoa. Ei noilla palikoilla voi olettaa olevansa Länsi-Euroopan kärkeä pitkässä juoksussa.
Jep, tämän pitäisi myös näkyä elintasossa ja palkoissa.
Mielestäni voi kysyä että kun pääoman saatavuus tai hinta ei ole ollut pitkään aikaan rajoittava tekijä niin paljonko hyötyä on ollut elvyttää sitä kautta.
Mitä tarkoitat tällä?
Julkinen elvytys kannattaa siltä osin kun aikaistetaan jokatapauksessa pakollisia investointeja infraan, esim. koulut, sillat, tiet yms.
Se että julkisella elvytyksellä rakennetaan silta Hangosta Turkuun niin siinä ei ole mitään järkeä.
Varsinkin kun Suomessa halpa korkotaso on lähinnä pitänyt yllä asuntojen korkeaa hintatasoa sen sijaan että investointihalukkuus olisi kasvanut. Osittain tässä investointihalukkuudessa tulee myös vastaan se että yrityksillä on tapana käyttää kohtuu kiinteitä riskidiskonttokorkoja,
Tarkennatko, mitä tarkoitat kiinteällä riskidiskonttokorolla?
silloin korkotason noin prosentin liikkeet eivät laukaise päätöksiä.
Joka hetkellä on kymmeniä/satoja/tuhansia investointiarviointeja joissa arvioidaan tuotto-panossuhdetta. Prosentin muutos pääomakustannuksessa on merkittävä.
Toisin sanoen halpaa rahaa olisi saatavilla vaikka kuinka paljon mutta ei kaikille. Löperömpi yrityslainapolitiikka sisältää riskinsä mutta pieni avaaminen piristäisi taloutta.
Löperömpi yrityslainapolitiikka näkyy myös koroissa.
