Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Alfred E Neuman]

Tuosta yhteiskuntasopimuksesta kun on puhuttu, niin aina puhutaa siitä, että siinä vain työntekijä joustaa. Voisiko joku nyt kertoa ihan selkeästi että miten sen työnantajan tässä pitäisi joustaa? Ihan omin sanoin. Mikä on se kustannus jossa työnantaja (eli yrittäjä) voisi antaa siimaa?

Muistuttaisin vielä kaikkia ay-jäseniä, että ilman yrittäjiä teillä ei olisi töitä. Joten jos yrittäjien, eli työnantajien, pitäisi jostain joustaa niin ideoita esiin nyt. Itselleni tulee mieleen työvoima. Siitä voidaan kyllä tinkiä. Sitäkö te haluatte?

 

[Trimmer]

Ja minä muistuttaisin kaikkia EK:n jäseniä että ilman työntekijöitä teillä ei olisi yrityksiä.

 

[dana77]

Ja minä muistuttaisin että enemmän tässä maassa työntekijöitä kun taloudellisesti kannattavia työpaikkoja, joten painopisteen tulisikin olla sen suuntainen että jälkimmäisiin panostetaan

 

[Jymäkkä]

Ja minä muistuttaisin että enemmän tässä maassa työntekijöitä kun taloudellisesti kannattavia työpaikkoja, joten painopisteen tulisikin olla sen suuntainen että jälkimmäisiin panostetaan

Kyllä, mutta myös työnantajan tulee panostaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että 50-50 sopimuksiin ei ole mahdollisuutta. Työntekijät joutuvat nyt joustamaan enemmän, tai sitten työpaikkojen kato vain kiihtyy. Lisäksi voidaan ihan perustellusti sanoa, että työntekijät saivat jo tuolloin 2007 erittäin hyvät korotukset, jotka ovat helpottaneet eloa taantumankin aikana. Harmi vaan, että noille korotuksille ei ollut katetta, ja nyt on kyllä aika maksaa tuota piikkiä nollalinjalla.

Nykyiseen tilanteeseen ovat kuitenkin työnantajatkin syyllisiä, eivät vain liian isot palkankorotukset tai ay- liike. Miksi se tuottavuus ei ole kilpailijamaiden tasolla? Työn hinta on alhaisempi kuin kilpailijamaissa(Saksa, Ruotsi), joten se ei nyt käy selittäväksi tekijäksi. Suomessa tuottavuutta/tulosta on viimeiset kymmenen vuotta kasvatettu saneerauksilla ja tuotannon ulkoistamisella, sen sijaan, että oltaisiin panostettu tulevaisuuteen ja kehitetty toimintaa. Investoinnit olleet jäissä, vaikka korot ovat olleet kohta kymmenen vuotta ennätysalhaalla. Yrityksiä on toki joka junaan, eikä kaikilla ole nyt oikeasti ollut mahdollisuutta investoida. Väitän, että kilpailijat ovat karanneet, koska siellä yritykset, eli siis työnantajat ovat koko ajan myös kehittäneet toimintaansa. Suomessa on keskitytty valittamiseen ja haettu kustannussäästöjä helpoimman kautta, eli irtisanomisilla ja tuotannon siirroilla.

 

[Väsyneet Kädet]

EK:n kysely: Valtaosa valmis työpaikkakohtaisiin joustoihin | Yle Uutiset | yle.fi En tiedä missä kuplassa EK:n pamput tai maan hallitus elävät mutta omalla työpaikallani tämä on ollut arkea jo yli kymmenen vuotta. Ja työskentelen PK-yrityksessä joka työllistää alle 20 henkilöä. Uskoisin asiaintilan olevan sama suurimmassa osassa PK-yrityksiä eli töitä tehdään paikallisesti sopien ja pitkää päivää silloin kun ruuhkahuippu on ja lomaillaan sitten kun on hiljaisempaa.

Toisaalta taas hyvin monissa paikoissa hanskat tai pipetti putoaa tasan sillä kellonlyömällä, kun työaika loppuu. Tai siis 5-10 minuuttia ennen, jotta vaatteet saa vaihdettua jne. Samoin töihin tullaan monesti silloin, kun työaika alkaa ja osa siitä ajasta menee juuri vaatteiden vaihtoo jne. Ja kahvitauot, ruokatauot jne. alkavat tismalleen, kun kello näyttää, huolimatta siitä mikä tilanne työsuoritteen kanssa on.

 

[julle-jr]

Työskentelen asiantuntijatehtävissä teknologiateollisuudessa. Alla esimerkki mun viime viikon aikatauluista.

Maanantaina vein pojan päiväkotiin, varmaan lastensuojeluviranomaisten mielestä aivan liian aikaisin. Siitä suoraan kotimaan työreissulle. työpäivän jälkeen pääsin hotellille n. klo 20:00.

Tiistaina lähdin hotellilta töihin 7:00. Työpäivä loppui kohtuu aikaisin ja pääsin lähtemään kotiin iltapäivällä. Vaimo oli iltavuorossa, joten hain pojan päiväkodista, kotona oltiin klo 19:30.

Keskiviikkona päiväkodin kautta toimistolle ja sieltä uuteen reissuun, tällä kertaa Belgiaan. Illalla hotellilla klo 19:00, syömään ja parille oluelle muista meidän yksiköistä tulleiden kollegoiden kanssa pohtimaan seuraavan päivän kuvioita asiakkaan luona. Hotellihuoneen sängystä vastasin vielä pariin sähköpostiin ja nukahdin valot päällä.

Torstaina perus 12 h päivä asiakkaan tehtaalla, hotellilla olin taas siinä joskus 19:00-20:00.

Perjantai olikin helppo, aamulla Suomeen 7:30 Brysselistä lähteneellä lennolla ja pariksi tunniksi toimistolle. Normaalin toimistotyöajan puitteissa viikonlopun viettoon.

Viime viikko nyt oli vähän poikkeuksellinen, kun samalle viikolle sattui kaksi reissua, mutta ei mua yleisesti ottaen hirveästi haittaa vaikka joku virallinen työaika olisikin puoli tuntia pidempi, eli esim. 8:00-16:30. Ei olisi paljoa mun elämään esimerkiksi viime viikolla vaikuttanut.

 

[Tuamas]

Tietysti helpottaa keskustelua, jos ne sieltä pomisi. Osaa ottaa kantaa. Verosubventointi yritysten välisessä liiketoiminnassa aiheuttaa hallaa kansantaloudelle eikä ole aidon markkinatalouden mukaista.

Paitsi että liiketoimintaan liittyvien kulujen vähentämiseen verotuksessa on jotain ihan muuta kuin verosubventointia.

Samaan rytäkkään yrittäjien jäsenmaksun verovähennysoikeus pois. Edustusmenojen vähennysoikeus pois. Korkomenojen vähennysoikeus pois. Lupamaksujen (mm. YLE-vero) vähennysoikeus pois. Mainoslahjojen vähennysoikeus pois. Neuvottelumenojen vähennysoikeus pois. Oikeudenkäyntikulujen vähennysoikeus pois. Pienhankintojen vähennysoikeus pois. Tutkimusmenojen vähennysoikeus pois.

Otetaan vähennettävä kulu kerrallaan,
- Jäsenmaksut, tämän vähennysoikeuden poistaminen on täysin oikein ja perusteltua, jos Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu. Jäsenmaksujen liittyminen liiketoimintaan on yleensä löyhää, eikä tällä ole riittävästi kansantaloudellista kerrannaisvaikutusta
- Edustusmenojen vähennysoikeus, edustusmenoista on vähennyskelpoista vain 50% ja edustusmenoista ei saa vähentää arvonlisäveroa. Edellinen hallitus poisti edustusmenojen vähennysoikeuden vuodeksi, mutta koska todettiin että tämä vaikutti nettoverokertymään negatiivisesti, palautettiin 50% vähennysoikeus tuloverotuksessa. Tämä jos mikä on kansantaloudellisesti perusteltu vähennysoikeus, kulut kohdistuvat raskaasti verotettuun alkoholiin sekä ruokaan ja vähennyskelpoisuus on erittäin rajattu. Lisäksi, kuten Urpilaisen läpiajama vähennyskelpoisuuden poisto osoitti, on vähäiselläkin vähennysoikeudella merkittävä ohjaava vaikutus.
Otetaan vaikka esimerkiksi liikeillallinen viineineen, kokonaishinta (sis. alv) 400 €, viinien osuus 200 €.
Valtion verotulot: alv ruuasta 28€, alv viinistä 48€, valmistevero viinistä 15€ sekä tuloverotuotto ravintolan katteesta 10€.
eli verotulot (hyvin maltillisesti laskettuna) 101€. Yhtiö saa vähentää verotuksessa 50% 400€:sta eli 200€ on vähennyskelpoista, yhteisöveroprosentti 20% eli 40€. Lisäksi palveluala, erityisesti ravintoloiden osalta on hyvin työvoimaintensiivistä, jolloin tällä on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia.
- Korkomenojen vähennysoikeuden poisto käytännössä vähentäisi investointeja ja leikkaisi kasvua sekä kaventaisi yritysten toimintamahdollisuuksia.
- Lupamaksujen vähennysoikeutta ei tarkoita sitä mitä luulet, yhteisöt maksavat tuloksestaan YLE-veron.
- Neuvottelumenojen vähennysoikeus on vähän samanlainen kuin edustuskulut, ostot kohdistuvat työvoimavaltaisille aloille. Lisäksi verotuksen periaatteisiin kuuluu olennaisesti liittyminen liiketoimintaan, se etteivät liikeneuvottelut liittyisi liiketoimintaan on sanoisin hieman mielenkiintoinen näkemys.
- Pienhankintojen vähennysoikeus on nytkin rajattu (lisäksi pienhankinnat yleisesti ottaen liittyvät liiketoimintaan), lisäksi tämän muuttaminen johtaisi kulujen kirjaamiseen taseeseen, jolloin vaikutus olisi lähinnä siinä, että valtion verotuloihin tulisi muutosta lähinnä jaksotuksen osalta.
- Maassa joka elää T&K:n tuloksista tutkimusmenojen vähennysoikeuden poisto on sama kuin ampuisi itseään jalkaan haulikolla.

Vähän ehkä paistaa se, ettet ihan ymmärrä mitä näihin eriin sisältyy.

 

[dana77]

Nykyiseen tilanteeseen ovat kuitenkin työnantajatkin syyllisiä, eivät vain liian isot palkankorotukset tai ay- liike. Miksi se tuottavuus ei ole kilpailijamaiden tasolla? Työn hinta on alhaisempi kuin kilpailijamaissa(Saksa, Ruotsi), joten se ei nyt käy selittäväksi tekijäksi. Suomessa tuottavuutta/tulosta on viimeiset kymmenen vuotta kasvatettu saneerauksilla ja tuotannon ulkoistamisella, sen sijaan, että oltaisiin panostettu tulevaisuuteen ja kehitetty toimintaa. Investoinnit olleet jäissä, vaikka korot ovat olleet kohta kymmenen vuotta ennätysalhaalla. Yrityksiä on toki joka junaan, eikä kaikilla ole nyt oikeasti ollut mahdollisuutta investoida. Väitän, että kilpailijat ovat karanneet, koska siellä yritykset, eli siis työnantajat ovat koko ajan myös kehittäneet toimintaansa. Suomessa on keskitytty valittamiseen ja haettu kustannussäästöjä helpoimman kautta, eli irtisanomisilla ja tuotannon siirroilla.

Ehkä Suomea ei ole nähty kannattavaksi investointikohteeksi. Suomalaisten yritysten investoinnit ulkomaille ovat käytännössä tuplaantuneet 10 viime vuoden aikana, mutta kotimaiset kasvaneet vain hiukan
http://www.stat.fi/til/ssij/2013/ssij_2013_2014-11-18_tie_001_fi_002.gif
Ehkä sille pitäisi tehdä jotain.

 

[julle-jr]

Viitaten noihin sijoituksiin kotimaahan ja ulkomaille: Esimerkiksi metsäteollisuusyritysten olisi ehdottomasti ennemmin kannattanut sijoittaa suomalaisten pakkauskartonkitehtaiden kehittämiseen kuin ostaa heikossa kunnossa olleita painopaperitehtaita ympäri maailmaa. Tai vaikka rakentaa kokonaan uusi kartonkikone. Tai muuttaa joku painopaperikone kartonkikoneeksi, kuten nyt on tehtykin. Eli ainakin metsäteollisuuden heikko tilanne, joka onneksi nyt näyttää helpottavan, on johtunut vääristä tilannearvioista ja vähän erikoisestakin vauhtisokeudesta. Vaikka paperiliitto onkin sahannut omaa oksaansa, on suurten suomalaisten metsäyhtiöiden johtokin aktiivisesti tehnyt älyttömyyksiä.

 

[HekeK]

Paitsi että liiketoimintaan liittyvien kulujen vähentämiseen verotuksessa on jotain ihan muuta kuin verosubventointia.

Yritykselle myönnetty verovähennysoikeus on yritykselle myönnetty taloudellinen tuki, joka kustannetaan verovaroista.

En ole missään kohtaa kirjoittanut etteivätkö nämä verovähennyskohteet liittyisi liiketoimintaan. Vai väitätkö vastaavasti, että liiton jäsenyys ei liity työntekoon?

Lainaan sinua:

Mitä hyötyä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle on verosubvention antamisesta ay-puuhastelulle?

Kirjoittamasi pohjalta voidaan tehdä seuraava johtopäätös: Verovähennysoikeuden tulee vaikuttaa kokonaisverokertymään positiivisesti. Tällöin saadaan tuota peräänkuuluttamaasi kansantaloudellista hyötyä. Jos ja kun tuossa listassa on kohteita joissa kokonaisverokertymä jää negatiiviseksi, tulee verovähennysoikeus poistaa.

Tuo YLE-vero meni ohi. Verottajan sivuilla lukee, että vero on vähennyskelpoinen. Hyöty kansantaloudelle on? Entä mönkään menneet neuvottelut? Mitä hyötyä? Tuloksettomat tutkimus- ja kehitystyöt? En näe kansantaloudellista hyötyä näissäkään. Lisätwistinä verovähennysoikeuden tuoma hintavääristymä tuotteille ja palveluille. Tämäkin lysti kustannetaan verovaroista.

 

[Jymäkkä]

Viitaten noihin sijoituksiin kotimaahan ja ulkomaille: Esimerkiksi metsäteollisuusyritysten olisi ehdottomasti ennemmin kannattanut sijoittaa suomalaisten pakkauskartonkitehtaiden kehittämiseen kuin ostaa heikossa kunnossa olleita painopaperitehtaita ympäri maailmaa. Tai vaikka rakentaa kokonaan uusi kartonkikone. Tai muuttaa joku painopaperikone kartonkikoneeksi, kuten nyt on tehtykin. Eli ainakin metsäteollisuuden heikko tilanne, joka onneksi nyt näyttää helpottavan, on johtunut vääristä tilannearvioista ja vähän erikoisestakin vauhtisokeudesta. Vaikka paperiliitto onkin sahannut omaa oksaansa, on suurten suomalaisten metsäyhtiöiden johtokin aktiivisesti tehnyt älyttömyyksiä.

Juuri jotain tällaista ajoin takaa. Ja pitää myös muistaa, että aina kun tuotantoa siirretään ulkomaille, niin Suomessa toimivat yritykset menettävät markkinoita ja asiakkaita. Alihankkijat menettävät tilauksia ja kulutustavaroita ja palveluita tarjoavien yritysten myyntiin vaikuttaa irtisanomiset ja vastaavat. Vaikka se yksittäinen yritys voittaisi tuotantoa ulkoistamalla, niin Suomi OY häviää aina. Joo, yrityksen tavoite on tehdä voittoa omistajille, mutta negatiivisen kierre lähtee näistä helposti liikkeelle. Pointti ei ollut kuitenkaan sinänsä kaataa kaikkea myöskään työnantajan niskaan. Tästä selvitään vain yhteistyöllä, ei toisiamme syyttelemällä. Toistaiseksi EK:n puolelta ei olla juuri itsekriittisyyttä nähty, vaan kaikki sieltä tulleet ehdotukset ovat sellaisia, jossa tuottavuutta nostettaisiin yksikkötyökustannuksia alentamalla. Eli siis ilman, että muihin tuottavuuteen vaikuttavin tekijöihin edes yritettäisiin vaikuttaa. Ay- liike on jämähtänyt, mutta poteroissaan makaa edelleenm myös EK.

 

[MPN]

Tuo YLE-vero meni ohi. Verottajan sivuilla lukee, että vero on vähennyskelpoinen. Hyöty kansantaloudelle on? Entä mönkään menneet neuvottelut? Mitä hyötyä? Tuloksettomat tutkimus- ja kehitystyöt? En näe kansantaloudellista hyötyä näissäkään. Lisätwistinä verovähennysoikeuden tuoma hintavääristymä tuotteille ja palveluille. Tämäkin lysti kustannetaan verovaroista.

Turha sinun on pohtia yksittäisiä mönkään menneitä neuvotteluita tai tutkimuksia. Jos neuvotteluja on 3kpl ja yksi näistä poikii vaikkapa 5 miljoonan tilauksen, kannattaako silloin inistä kahdesta mönkään mennestä neuvottelusta? Parempi varmaan olisi että ei olisi yhtään noita neuvotteluja pidetty ja olisi sitten tilauskin jäänyt saamatta, eikä ravintola/catering-firma olisi saanut myöskään yhtään rahaa. Taikka kolmesta TK-työstä yksi onnistuu ja säästää vaikkapa edes noiden kahden muun hinnan, olihan tuossa silti työllistävä vaikutus ja onhan se kansantaloudelle parempi kuin se että koko TK-osasto olisi irtisanottu.

Liiton jäsenyys ei mielestäni kauhean vahvasti liity työntekoon, verrattuna vaikka edustuskuluihin, liikeneuvotteluihin tai TK-kuluihin. Enkä näe yritysten verovähennystä taloudellisena tukena, kuten en näe myöskään työmatkavähennyksinä taloudellisena tukea työntekijälle. Verovähennykset tehdään yleensä tulonhankkimiskuluina, eli ne kulut joiden takiat saat palkkaa ja maksat veroa, taikka yritysten tapauksessa sellaiset kulut joiden ansiosta firma saa rahaa ja voi maksaa veroa (sekä tehdä toivottavasti voittoa). Asuntolainan korkovähennys tai liiton jäsenmaksun vähennyskelpoisuus eivät taas tälläisiä mielestäni ole, vaikka kumpaakin hyödynnän.

Kerrotko lisää verovähennysoikeuden tuomasta hintavääristymästä tuotteille ja palveluille? Tarkoitatko esim. ravintolasektorin kalliita hintoja (eivät firmat katso edustustilaisuuksissa niitä niin tarkkaan?) vai mitä mahdat tarkoittaa? Jos olisit suoraan puhunut yritysten tukemista verovaroin, niin olisin tähän käsittänyt mukaan tuulivoima-härpäkkeet ja muut turhuudet jotka ovat vain tukien ansiosta kannattavaa toimintaa.

Tuota AY-maksun verovähennystä en kyllä ymmärrä millään tapaa, voin tehdä nykyisiä hommia kuulumatta liittoon, tai kuulumalla vaikka poromiesten ja vetokoirien kouluttajien ammattijaostoon.

 

[Alfred E Neuman]

Ja minä muistuttaisin kaikkia EK:n jäseniä että ilman työntekijöitä teillä ei olisi yrityksiä.

Korjaus. Ilman hyviä työntekijöitä ei olisi yrityksiä.

Niin, odottelen edelleen sitä että mistä sen yrittäjän, eli työpaikan tarjoajan, pitäisi joustaa?

Noin muuten ihmettelen sitä, että suomalaiset yritykset ei juuri tuotteitaan Eurooppaan tarjoa myytäväksi. Miksei Valio esimerkiksi kauppaa juustojaan ja maitojaan EU alueelle enemmän? Jos ne on niin hyviä tuotteita kuin mitä Valio sanoo, niin varmasti menisi kaupaksi EU alueellakin. Ei edes ikäviä tullimaksuja eikä muutakaan virkamieskikkailua välissä. Sen kun alkaa myymään. Toinen asia on nuo erimakuiset siiderit. Varmasti menisi kaupaksi muuallakin. Miksei edes yritetä?

 

[HekeK]

Turha sinun on pohtia yksittäisiä mönkään menneitä neuvotteluita tai tutkimuksia. Jos neuvotteluja on 3kpl ja yksi näistä poikii vaikkapa 5 miljoonan tilauksen, kannattaako silloin inistä kahdesta mönkään mennestä neuvottelusta? Parempi varmaan olisi että ei olisi yhtään noita neuvotteluja pidetty ja olisi sitten tilauskin jäänyt saamatta, eikä ravintola/catering-firma olisi saanut myöskään yhtään rahaa. Taikka kolmesta TK-työstä yksi onnistuu ja säästää vaikkapa edes noiden kahden muun hinnan, olihan tuossa silti työllistävä vaikutus ja onhan se kansantaloudelle parempi kuin se että koko TK-osasto olisi irtisanottu.

Sellaisen yrityksen kannattaa laittaa pillit pussiin, joka ei käy neuvotteluja (ts. tee kauppaa) tai tee kehitystyötä ilman verovähennysoikeutta.

Liiton jäsenyys ei mielestäni kauhean vahvasti liity työntekoon, verrattuna vaikka edustuskuluihin, liikeneuvotteluihin tai TK-kuluihin.

Samalla logiikalla Suomen Yrittäjiin kuuluminen ei liity kauhean vahvasti yrittäjyyteen.

Enkä näe yritysten verovähennystä taloudellisena tukena, kuten en näe myöskään työmatkavähennyksinä taloudellisena tukea työntekijälle. Verovähennykset tehdään yleensä tulonhankkimiskuluina, eli ne kulut joiden takiat saat palkkaa ja maksat veroa, taikka yritysten tapauksessa sellaiset kulut joiden ansiosta firma saa rahaa ja voi maksaa veroa (sekä tehdä toivottavasti voittoa). Asuntolainan korkovähennys tai liiton jäsenmaksun vähennyskelpoisuus eivät taas tälläisiä mielestäni ole, vaikka kumpaakin hyödynnän.

Se on taloudellista tukea juuri niin kauan kun kokonaisverokertymä on negatiivinen. Ihan sama minkämoiseen pakettiin tuon käärii. Tämä koskee myös ensiasunnon varainsiirtoveron poistoa, asunnon korkovähennysoikeutta ja liiton jäsenmaksua.

Kerrotko lisää verovähennysoikeuden tuomasta hintavääristymästä tuotteille ja palveluille? Tarkoitatko esim. ravintolasektorin kalliita hintoja (eivät firmat katso edustustilaisuuksissa niitä niin tarkkaan?) vai mitä mahdat tarkoittaa? Jos olisit suoraan puhunut yritysten tukemista verovaroin, niin olisin tähän käsittänyt mukaan tuulivoima-härpäkkeet ja muut turhuudet jotka ovat vain tukien ansiosta kannattavaa toimintaa.

Verovähennysmahdollisuus tuppaa nostamaan hintoja. Näin kävi mm. kotitalousvähennyksen kanssa. Miksi B2B olisi siis poikkeus?

 

[Alfred E Neuman]

Samalla logiikalla Suomen Yrittäjiin kuuluminen ei liity kauhean vahvasti yrittäjyyteen.

Tämä on ihan totta. Siksi pitäisikin molemmista jäsenmaksuista poistaa verovähennysoikeus.

Verovähennysmahdollisuus tuppaa nostamaan hintoja. Näin kävi mm. kotitalousvähennyksen kanssa. Miksi B2B olisi siis poikkeus?

Hinnoista en tiedä, mutta edustuskulujen verovähennysoikeus poistettiin tuossa joksikin aikaa. Se kuitenkin palautettiin tänä vuonna. Miksiköhän näin?

 

[HekeK]

Tämä on ihan totta. Siksi pitäisikin molemmista jäsenmaksuista poistaa verovähennysoikeus.

Liityin aikanaan Pirkanmaan Yrittäjiin, koska koin saavani jäsenyydestä apua yritystoiminnan pyörittämiseen. Kerran sieltä pyysin lakineuvontaa ja kerran jotain ulkomaankauppakuvioon liittyvää konsultaatiota.

Juuri nyt kyseinen firma lojuu pöytälaatikossa.

Hinnoista en tiedä, mutta edustuskulujen verovähennysoikeus poistettiin tuossa joksikin aikaa. Se kuitenkin palautettiin tänä vuonna. Miksiköhän näin?

Lobbauksen tulosta?

 

[Pavlovin Koira]

Mielenkiintoinen pelaajasiirto:

Alpo Rusi: Keskusta - > Kokoomus

Rusi perustelee loikkaansa lähinnä ulko- ja turvallisuuspoliittisilla syillä, sanoo Keskustan "taantuneen perinteiseen linjaansa, omaten kaikuja jopa YYA-Suomesta." Linkki Verkkouutisten uutiseen.

Olen aika monesta asiasta Rusin kanssa samoilla linjoilla mutta tyyppinä hän on aina tuntunut jotenkin vastenmieliseltä. Katkeroituneelta?

 

[Vaughan]

Ja minä muistuttaisin kaikkia EK:n jäseniä että ilman työntekijöitä teillä ei olisi yrityksiä.

Jos asia olisikin näin, vanha korporatiivinen neuvotteluyhteiskunta voisi edelleen toimia. Mutta ei siis enää. Valitettavasti yritykset voivat pärjätä aivan hyvin ilman suomalaisia työntekijöitä.

Esim. joskus historiassa 100% Kone osakeyhtiön työntekijöistä oli Suomessa. Nykyään 96 % on ulkomailla. Syy ei ole Koneen pohjaton ahneus, vaan asiakkaiden vaatimukset. Suuremmalla Suomessa tehdyllä osuudella, heidän tuotteillaan ei olisi asiakkaita.

Vähän yksinkertaistaen: tulevaisuudessa Suomessa tehdään vain niitä töitä, joita on kaikkein kannattavinta tehdä juuri Suomessa. Todellisesta kilpailukyvystä päättävät asiakkaat ostopäätöksillään. Ja viime vuosina Suomalaiselta työltä on kadonnut asiakkaita tasaista tahtia, eikä muutosta ole näkyvissä...

 

[tomageeni]

Hinnoista en tiedä, mutta edustuskulujen verovähennysoikeus poistettiin tuossa joksikin aikaa. Se kuitenkin palautettiin tänä vuonna. Miksiköhän näin?

En tiedä oliko tämä retorinen kysymys, mutta mikäli ei ollut niin yksi merkittävä ongelma taisi olla nimenomaan kulutuksen vähentyminen ja mm. erilaiset korruptiomatkat Lapin hotelleihin laskivat rajusti. Niinpä päätettiin palauttaa tämä vähennysoikeus, kun ilmeisesti laskettiin että kansantaloudellisesti sen kokonaisvaikutus oli negatiivinen.

 

[Tuamas]

Lobbauksen tulosta?

Vai olisiko sittenkin ollut oletetun verokertymän kasvun ja nettotuoton kääntyminen rankaksi nettotappioksi kansantaloudelle?

 

[Alfred E Neuman]

En tiedä oliko tämä retorinen kysymys, mutta mikäli ei ollut niin yksi merkittävä ongelma taisi olla nimenomaan kulutuksen vähentyminen ja mm. erilaiset korruptiomatkat Lapin hotelleihin laskivat rajusti. Niinpä päätettiin palauttaa tämä vähennysoikeus, kun ilmeisesti laskettiin että kansantaloudellisesti sen kokonaisvaikutus oli negatiivinen.

Näinhän siinä oikeasti kävi. Tuon faktan toteamiseen ei juuri lobbausta tarvittu.

 

[HekeK]

Vai olisiko sittenkin ollut oletetun verokertymän kasvun ja nettotuoton kääntyminen rankaksi nettotappioksi kansantaloudelle?

Pitikin kysyä, että onko tästä jotain kättä pidempää? Jos tuo nimittäin pitää kutinsa, on kyseessä hyvä verovähennyskohde.

 

[bebeto]

Toisaalta taas hyvin monissa paikoissa hanskat tai pipetti putoaa tasan sillä kellonlyömällä, kun työaika loppuu. Tai siis 5-10 minuuttia ennen, jotta vaatteet saa vaihdettua jne. Samoin töihin tullaan monesti silloin, kun työaika alkaa ja osa siitä ajasta menee juuri vaatteiden vaihtoo jne. Ja kahvitauot, ruokatauot jne. alkavat tismalleen, kun kello näyttää, huolimatta siitä mikä tilanne työsuoritteen kanssa on.

Tottahan ne kintaat tippuvat silloin kun työaika loppuu, eihän sitä nyt ilmaiseksi töitä tehdä. Toinen asia on sitten se mitä työpäivän pituudesta on sovittu.
Minusta nuo kuvailemasi "oireet" kertovat huonosta työilmapiiristä joka taas voi johtua monista eri syistä kuten esimerkiksi huonosta johtamisesta. En kuitenkaan usko että kuvailemasi toiminta olisi kovin yleistä ainakaan PK-yrityksissä jossa yrittäjä on myös johtaja.

 

[Väsyneet Kädet]

Tottahan ne kintaat tippuvat silloin kun työaika loppuu, eihän sitä nyt ilmaiseksi töitä tehdä. Toinen asia on sitten se mitä työpäivän pituudesta on sovittu.
Minusta nuo kuvailemasi "oireet" kertovat huonosta työilmapiiristä joka taas voi johtua monista eri syistä kuten esimerkiksi huonosta johtamisesta. En kuitenkaan usko että kuvailemasi toiminta olisi kovin yleistä ainakaan PK-yrityksissä jossa yrittäjä on myös johtaja.

Niin, miksi työnantajan pitäisi joustaa, jos työntekijöistä ei siihen ole. Varmasti huono työilmapiiri sitä aiheuttaa, osin myös väärät uravalinnat. Moni työntekijä, etenkin vanhempi, on täysin leipääntynyt hommiinsa, eikä tee tippaakaan ylimääräistä. Sitten on joukko nuoria, jotka käyvät vain pakon edessä töissä ja tekevät silloin hommia, kun sattuu huvittamaan.

Olen todistanut parissa viimeisimmässä työpaikassani molempia "meininkejä". Edellisessä työpaikassa tehtiin vähimmäismäärä ja kellon mukaan, nykyisessä joustetaan ja hoidetaan hommat aina loppuun.

 

[Trimmer]

Korjaus. Ilman hyviä työntekijöitä ei olisi yrityksiä.

Niin, odottelen edelleen sitä että mistä sen yrittäjän, eli työpaikan tarjoajan, pitäisi joustaa?

Noin muuten ihmettelen sitä, että suomalaiset yritykset ei juuri tuotteitaan Eurooppaan tarjoa myytäväksi. Miksei Valio esimerkiksi kauppaa juustojaan ja maitojaan EU alueelle enemmän? Jos ne on niin hyviä tuotteita kuin mitä Valio sanoo, niin varmasti menisi kaupaksi EU alueellakin. Ei edes ikäviä tullimaksuja eikä muutakaan virkamieskikkailua välissä. Sen kun alkaa myymään. Toinen asia on nuo erimakuiset siiderit. Varmasti menisi kaupaksi muuallakin. Miksei edes yritetä?

Hyvä korjaus! Itsekkin olen miettinyt tuota samaa. Esim. meiltä löytyy sellainen tuote kuin lonkero. Varmasti menisi kaupaksi.