Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Rankkari]

Tämä hallitus on hylännyt Suomalaiset. Rahaa ja tukia vähennetään jatkuvasti vähempi osaisilta, mutta pakolaisille sitä riittää. Edellinen hallitus hylkäsi suomalaiset omalla tavallaan, ja antoi rahat lahjoituksena (ei lainana) Kreikalle 3.1 miljardia. Sitä aikaisemmat hallitukset hylkäsivät suomalaiset äänestäjänsä, ottamalla jatkuvasti lisää ulkomaanvelkaa, rajoittamatta kotimaan talouden suurkulutusta/ylielämistä. Lasku lankesi myöhemmille hallituksille, ja etenkin vähempituloisille Suomalaiille.

 

[mjr]

Tänään oli Ylen uutisissa juttua, että hallituksen leikkauksia vastaan on järjestetty joku mielenilmaus/marssi, jossa vastustetaan hallituksen leikkauksia. Odotin mielenkiinnolla, näiltä marssijoilta heidän omia vaihtoehtojaan. Jännästi kukaan ei antanut yhtäkään vaihtoehtoa, ei yhtäkään! Ei siinä, jos on näitä vastaan, mutta olisi kiva kuulla myös se vaihtoehto, eikä vain marssita sen ilosta, "jotta ei minun tarvitse mistään luopua". Enkä ota tällä sen enempää kantaa mahdollisiin tuleviin leikkauksiin, vaan totean vain, että jos jotain vastustetaan niin olisi kiva kuulla siihen se vaihtoehto, se oma ehdotus, eikä pelkkää mouhotusta.

En tiedä kysyttiinkö näiltä edes, ja tuskin olisivat tienneet mitään järkevää vastausta, mutta keynesiläisyys on täysin koherentti ja empiirisesti toimivaksi todettu ratkaisu. EU:n ja Suomen nykyinen suunta eli kokonaiskysynnän leikkaaminen kysyntälamassa edustaa makrotaloudellista voodoota. Eliittimme ja pankkiekonomistimme toistavat 30-lukua, kuten nyt hyvin voimme erinäisistäkin uutisista seurata. Nämä mielenosoittajat eivät siis ole sen pahemmin pihalla kuin Vartiainen ja Borg.

 

[Tuamas]

Ajattelitko, että "Politiikka pois kansanedustajilta" ja kaikki poliittinen valta muutamaksi vuodeksi virkamiehille?

Kyllä. Virkavastuulla, ilman poliittista vastuuta valtiontalouden kriisiytymisen estävät rakennemuutokset maaliin.

 

[Cobol]

EU:n ja Suomen nykyinen suunta eli kokonaiskysynnän leikkaaminen kysyntälamassa edustaa makrotaloudellista voodoota.

Jospa jaksaisit sinäkin joskus edes hieman perehtyä aiheeseen josta kirjoitat. Palkansaajien reaaliansiotaso on Suomessa noussut vähintäänkin kohtuullisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana (linkki alla).

SUOMEN PANKKI - Palkansaajien ansiot Suomessa

Sen sijaan Suomen ongelmana on, että hallituksen toimet eivät ainakaan toistaiseksi ole hipaisseetkaan julkisen sektorin valtavia kuluvuoria (tilastot löytyvät pari sivua taakse), maatalouden jättitukea eikä Suomen velkaantumista.

 

[TosiFani]

En tiedä kysyttiinkö näiltä edes, ja tuskin olisivat tienneet mitään järkevää vastausta, mutta keynesiläisyys on täysin koherentti ja empiirisesti toimivaksi todettu ratkaisu...

Keynesiläisyys toimii, mikäli sitä toteutetaan myös nousukauden aikana. Nythän voidaan vapauttaa nousukauden aikana rahastoidut rahat julkisen sektorin investointeihin. Ai niin, nehän jaettiinkin pois jo aikoja sitten.

 

[Daespoo]

Tuokin on luokkaa jossittelu. Mikään ei takaa tuota työllisyyden kasvua nostamalla tunteja. Ja se lisää sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi kärsii pudottamalla lomia Jotainhan pitäs tehä ja se on elvytys. Kiristyksillä ajettu ostovoima alas.

No mikäänhän ei ole varmaa muuta kuin verot ja kuolema. Todennäköisyys on kuitenkin aika suuri, markkinatalouden lait ovat aika pistämättömästi sen osoittaneet.

Ranskassa lyhennettiin työviikko 35 tuntiin ja se on osoittautunut jonkin sortin katastrofiksi jota jopa vasemmistopresidentti joutuu korjailemaan.

Lakeja ei ole koskaan muutettu. Ovat pysyneet samanlaisina päivästä yksi lähtien.

Noh, palkanlisä pelkästään ay-jäsenyyden takia taitaa sotia aika vahvasti perustuslain pykälien yhdenvertaisuutta vastaan joten ei mene ihan normi

Kun ammattiyhdistysliikettä on haluttu vahvistaa, on tahtotilana ollut (myös työnantajain puolelta) suurijäsenmääräiset ammattiliitot. Kynnyskysymykseksi on varmasti noussut raha. Se on selvää, ettei työnantaja halunnut moista lystiä kustantaa. On siis päädytty siihen, että jäsenmaksu on verovähennysoikeudellinen. Jäsenyyden kustannukset hyvitetään niistä veroista, jotka työntekijä on työtä tekemällä maksanut.

Täh? Ketkä ovat halunneet vahvistaa ay-liikettä? Ei ainakaan työnantajat. Yhteiskunnalle tuosta jäsenmaksuvähennyksestä tulee 200M€ kustannukset eikä mitään hyötyä.

Kuten sanottua: Ilman ketjuja työnantajia ei olisi koskaan työntekijöiden järjestäytymiselle ollut tarvetta. Ei ammattiyhdistysliikettä lämpimikseen keksitty.

Lainsäädäntö ja työsuojeluviranomaiset ovat työntekijöiden turva nykyaikana, ay-liittoja ei siihen tarvita. Joskus ehkä oli toisin.

Olimmeko sopineet jotain koeajasta tulevan työnantajan kanssa?

Ilmeisesti olitte sopineet ettei sitä ole? Hyvä sinulle.

Rahalla saa vaikka ja mitä.

Kyllä, esim. liiton jäsenyyden.

Kirjoitettiin vain perseilevistä työntekijöistä. Pitäisi vähän tarkentaa. Minä olen päässyt eroon perseilevästä työntekijästä ilman yt-neuvotteluja.

Kerro ihmeessä lisää.

Oli viittaus yhteiskuntarauhaan ja molemminpuoliseen luottamukseen. Tämä saavutetaan kun kumpikin osapuoli järjestäytyy. Mitä tulee lakkoihin, niin juuri nyt tietyt SAK:n alaiset ammattiliitot heiluttelevat tuota lakkokorttia turhan herkästi. Kunnon sanktiota pitäisi antaa paskalakoista. Lakkoase käyttöön vasta kun on ihan oikeasti syytä. Nykyään niitä todellisia syitä on aika harvakseltaan.

Samaa mieltä, laittomista lakoissa pitäisi päästä samaan tilanteeseen kuin muissa pohjoismaissa eli korvausvelvollisuus aiheutetun vahingon suhteen.

Insinööriliitto.

Jep, Akavassa alemmat maksut. Toki IL taitaa olla kohta pois Akavasta.

Vaikka osa ay- järjestöistä on tällä hetkellä jumittunut menneeseen ja jarruttavat tarpeellisten uudistusten tekemistä, niin itse en ainakaan ole liitosta eroamassa. Työnantajilla tulee olla vastavoima, joka takaa, että hyvinä aikoina jaettava valuu myös työntekijöille.

Hyvinä aikoina jaettava valuu työntekijöille työpaikkojen muodossa, ei siihen liittoa tarvita.

Voi olla, että hankki näin selkänojaa hallituksen päätöksille. Mutta toisaalta juuri työmarkkina-uudistukset olisivat olleet kilpailukyvyn kannalta tärkeitä, ja niitä hallitus ei juurikaan pysty itsenäisesti tekemään, ja siksi en teoriaan usko. Hallitus vain hätäili ja ajoi projektin karille ennen aikojaan. Tai sitten ajattelivat, että ehkä jo vuoden päästä ilmapiiri on otollisempi neuvotteluille?

Hallitus pystyy tekemään yllättävän paljon ilman etujärjestöjä. Kuten sanoin, Sipilä ei ole tyhmä ja taustalta löytyy Vanhasen ja Ahon kaltaiset veteraanit. Veikkaan että kuvio on suht tarkkaan mietitty.

EU:n ja Suomen nykyinen suunta eli kokonaiskysynnän leikkaaminen kysyntälamassa edustaa makrotaloudellista voodoota.

Kokonaiskysyntä eli inflaatiokorjattu palkkasumma on kasvanut Suomessa joka vuosi.

Kysyntälama on sitä kuuluisaa käsien heiluttelua jonka vuoksi yhtään ikävää päätöstä ei tarvitsisi tehdä. Suomi kärsii rakenneongelmista, jos kyseessä olisi puhdas kysyntälama niin Saksa olisi kusessa. Vaan ei ole, tämä tuhoaa tämän teoriasi suoraan.

 

[Ötökkä]

Kuvitteleeko joku oikeasti, että työajan lisääminen lisäisi työpaikkoja? Itse olen hoitoalalla töissä ja oikeastaan suurin syy siihen että nyt olen hyvässä/kivassa työpaikassa on se, että sinne pääsin ensin kesäksi töihin kun paikkaan soittelin (olin ollut samassa paikassa työharjoittelussa ennen). monella tuottamattomalla (mm. hoitoala, siivoajat jne) mennään kokoajan muutenkin minimillä - lomien vähentäminen vähentäisi sijaistarvetta ja sitten olisi minunkin ollut aika mahdotonta saada "jalka oven väliin" nykyisessä työpaikassa.

Monella alalla siis se työn määrä on aina sama. Ei tule sitä kasvua, josta jatkuvasti puhutaan. Ja meitä hoitsujahan on aikas paljon. Monella muullakaan alalla se työmäärä ei tule kasvamaan, eli säästettäisiin lähinnä sijaisissa. Se ei työllisyyttä vähennä,

 

[Major Julli]

Yhtälailla kuin on typerää kieltää talouden rakenteelliset ongelmat niin on typerää kieltää että kysyntä on lamatasolla Suomessa. Vähittäiskauppa vetää monella sektorilla pahimpia miinuksia sitten sota-aikojen, jopa 90-luvun laman aikaan ei nähty näin pahoja lukemia. Teollisen toiminnan kautta syntynyt talouskasvu sakkasi jo 2008, mutta yksityinen kysyntä piti pyörät pyörimässä aina 2013 saakka. Meillä ei ole nyt nousemassa mitään vientiklustereita mitkä raahaisivat Suomen yksinään kuiville, tarvitaan myös yksityistä kysyntää.

Tämä kaksinkertainen ongelma yhdistettynä julkisen sektorin leikkaamisen ongelmiin tulee olemaan Suomelle liikaa. Siihen että samaan aikaan leikkattaisiin kulupohjaa, kiihdytettäisiin innovaatioita ja kysyntää ja vielä leikattaisiin valtionkirkkoa ei löydy tekijöitä. Tilanne muistuttaa jossain määrin 70-luvun stagnaatiota, missä oli samaan aikaan ongelmana inflaatio ja heikko talouskasvu. Silloin oppineet huusivat että pitää elvyttää, sen sijaan Suomen Pankki Koiviston johdolla valitsi inflaation hidastamisen pääagendakseen. Historian valossa näyttää että Koiviston valinta oli oikein. Tämä muistutuksena siitä että talousoppineiden arviot eivät aina mene putkeen.

Monessa mielessä niitämme sen satoa että Nokian vetämän klusterin menestys sokaisi Suomen uskomaan että menestys on meille automaatio. Loppukädessä Nokia oli sattuma ja nosti Suomen asemaan mitä mitkään makrotrendit eivät olisi puoltaneet. Nyt sattuma on ohi ja putoaminen edessä sinne tasolle minne tavallaan kuulumme eli Länsi-Euroopan häntäpäähän. Se taso ei nyt kauhean huono ole sekään mutta pelkona on että taitamattomalla talouden hoidolla tullaan vielä alemmas.

 

[Daespoo]

Kuvitteleeko joku oikeasti, että työajan lisääminen lisäisi työpaikkoja?

Kyllä, tosin ei varmaankaan hoitoalalla.

Monella alalla siis se työn määrä on aina sama. Ei tule sitä kasvua, josta jatkuvasti puhutaan. Ja meitä hoitsujahan on aikas paljon. Monella muullakaan alalla se työmäärä ei tule kasvamaan, eli säästettäisiin lähinnä sijaisissa. Se ei työllisyyttä vähennä,

Onko hoitoalalla työn määrä vakio? Eli mitään ei jää nykyään tekemättä? Ei ole mitään mihin ylimääräistä työaikaa voidaan käyttää?

Työajan pidentäminen 1) lisää vientialojen kilpailukykyä ja 2) antaa mahdollisuuden pienentää julkisen sektorin kustannuksia ja/tai parantaa palvelua.

Yhtälailla kuin on typerää kieltää talouden rakenteelliset ongelmat niin on typerää kieltää että kysyntä on lamatasolla Suomessa.

Mikä on lamataso? Suomen inflaatiokorjattu palkkasumma on kasvanut joka vuosi, miten kysyntä on lamatasolla?

Vähittäiskauppa vetää monella sektorilla pahimpia miinuksia sitten sota-aikojen, jopa 90-luvun laman aikaan ei nähty näin pahoja lukemia.

Höpöhöpö, tässä sinulle faktaa PX-Web - Valitse muuttuja ja arvot

Teollisen toiminnan kautta syntynyt talouskasvu sakkasi jo 2008, mutta yksityinen kysyntä piti pyörät pyörimässä aina 2013 saakka. Meillä ei ole nyt nousemassa mitään vientiklustereita mitkä raahaisivat Suomen yksinään kuiville, tarvitaan myös yksityistä kysyntää.

Sinulla on varmaan tilastofaktaa tämän väitteen taustalle? Onhan?

Tämä kaksinkertainen ongelma yhdistettynä julkisen sektorin leikkaamisen ongelmiin tulee olemaan Suomelle liikaa. Siihen että samaan aikaan leikkattaisiin kulupohjaa, kiihdytettäisiin innovaatioita ja kysyntää ja vielä leikattaisiin valtionkirkkoa ei löydy tekijöitä.

Ööö miten valtionkirkko liittyy tähän?

Tilanne muistuttaa jossain määrin 70-luvun stagnaatiota, missä oli samaan aikaan ongelmana inflaatio ja heikko talouskasvu.

Termi on stagflaatio. Ja tilanne ei muistuta 70-luvun stagflaatiota millään tavalla koska meillä on inflaatio käytännössä nolla.

Silloin oppineet huusivat että pitää elvyttää, sen sijaan Suomen Pankki Koiviston johdolla valitsi inflaation hidastamisen pääagendakseen. Historian valossa näyttää että Koiviston valinta oli oikein. Tämä muistutuksena siitä että talousoppineiden arviot eivät aina mene putkeen.

70-luvulla inflaatio huiteli 10% tietämillä, kaikki tietää että se ei ole kestävä tilanne joten Koivisto valitsi ainoan oikean ratkaisun.

Loppukädessä Nokia oli sattuma ja nosti Suomen asemaan mitä mitkään makrotrendit eivät olisi puoltaneet.

Tämä kuulostaa joltain pseudoälylliseltä talousaiheisen puppugeneraattorin tulokselta. Mitä ovat nämä makrotrendit mistä puhut?

 

[floikkari]

Hallituksessa ja ulkoministeriössä varmasti ollaan aamulla iloisin mielin, kun silmät pöpperössä tavataan hesarista Kofi Annanin ottaneen hiemaan kantaa omiin tekemisiin:

Annan toivoo CMI:n jatkavan - Ulkomaat - Helsingin Sanomat

 

[Geezer]

En tiedä kysyttiinkö näiltä edes, ja tuskin olisivat tienneet mitään järkevää vastausta, mutta keynesiläisyys on täysin koherentti ja empiirisesti toimivaksi todettu ratkaisu. EU:n ja Suomen nykyinen suunta eli kokonaiskysynnän leikkaaminen kysyntälamassa edustaa makrotaloudellista voodoota. Eliittimme ja pankkiekonomistimme toistavat 30-lukua, kuten nyt hyvin voimme erinäisistäkin uutisista seurata..

Käytät 30-lukua hieman kärjistävänä esimerkkinä, kun tuolloin oli kuitenkin myös eräs erittäin tunnettu valtio, joka harrasti keynesiläistä talouspolittiikaa, eli Natsi-Saksa. Olisikin, ehkä parempi puhua natsisaksalaisesta talouspolitiikasta, jolla sodan ja kansalinvälisen laman runtelema maa saatiin nostettua uuteen kukoistukseen. Ihan vain, että termi konkretisoituisi, vaikka näin historian kautta, hieman laajemmalle joukolle.

Sen verran tämä esimerkki kyllä ontuu, että siinä missä nykysosialistien elvytys on kuin tunkisi väkisiin lisää poltto- ja voiteluainetta rikkinäiseen moottoriin, natsit, paitsi korjasivat vikoja, myös vaihtoivat ja lisäsivät mottoorin sen suorituskykyä sekä taloudellisuutta lisääviä osia.

 

[Jymäkkä]

Hyvinä aikoina jaettava valuu työntekijöille työpaikkojen muodossa, ei siihen liittoa tarvita

Toki, mutta millä palkalla nuo työt tehdään. Sinulla on selvästi uskoa, että palkat määräytyvät markkinataloudessa ilman muuta molemmille osapuolille reilulle tasolle. Minä en ole ihan yhtä hyväuskoinen. Omistaja pyrkii maksimoimaan voittonsa ja saada työn ostettua niin halvalla kuin mahdollista. Vastavoima tarvitaan, jottei Suomesta tule halpatyömaa, joka ei loppujen lopuksi ole useimpien yritystenkään etu. Vastavoiman ei tarvitse olla perinteiden kaltainen jäykkä ay-liike, mutta se tarvitaan. Ja kuten sanoin aiemmin, niin työehtosopimuksissa pitäisi aidosti sopia myös joustoista alaspäin tilanteen vaatiessa. Tämä olisi kyllä niin mullistavaa, että tuskin ihan heti nähdään.

 

[Jymäkkä]

Bingo. Olisi vakio-osa ja bonusosa, joka olisi sidottu esim. viennin kehitykseen. (Parametrien määrittelystä ja mittaamisesta saataisiin aivan varmasti oma taiteenlajinsa, mutta mistäpä ei.) Tuo olisi kaivattu työkalu sisäiseen devalvaatioon, ainakin jos sen liukuma olisi riittävän suuri.

Kolmikanta on nyt uudessa tilanteessa, kun kivaa jaettavaa ei nyt ole moneen vuoteen ollut. Eilisessä A-Studiossa ay-liikkeen edustus toki korosti saavutuksenaan mm. eläkesopimukseen pääsyä - unohtaen sopivasti kuitenkin sen, että tähän sopimukseen pääsy kesti helkkarin kauan. Yli kymmenen vuotta? Talouden alamäkeä on jatkunut useita vuosia. Kuinka monta vuotta alamäkeä tarvitaan lisää, jotta erityisesti SAK saadaan ottamaan lusikka kauniiseen käteen?

Eräässä YLE:n nettiuutisessa muuten todettiin, että pääministeri Sipilän "poliittinen kulttuuri törmäsi (yhteiskuntasopimuksen kaatuessa) reaalimaailmaan". Pidin sitä toimittajan sarkasmina, mutta erehdyin...

Sopimuksessahan voisi olla määritelty joku työkalupakki keinoista, joilla kilpailukykyä yritetään tilanteen mukaan korjata. Työmarkkinajärjestöt voisivat ensin neuvotella keskenään, mitä keinoja käytetään, mutta jos sopua ei tule, hallituksella olisi mandaatti soveltaa pakin keinoja haluamallaan tavalla. Tietyt rajat pitäisi tietysti määritellä, missä liikuttaisiin.

 

[Väsyneet Kädet]

Kuvitteleeko joku oikeasti, että työajan lisääminen lisäisi työpaikkoja? Itse olen hoitoalalla töissä...
Monella alalla siis se työn määrä on aina sama. Ei tule sitä kasvua, josta jatkuvasti puhutaan. Ja meitä hoitsujahan on aikas paljon. Monella muullakaan alalla se työmäärä ei tule kasvamaan, eli säästettäisiin lähinnä sijaisissa. Se ei työllisyyttä vähennä,

No ei ihan näinkään. Julkisella sektorilla hoitoalalla pidemmällä työajalla saataisiin nopeammin hoitojono liikkumaan. Yksityisellä puolella sama homma, eli ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon, mikä hyvinkin tuo yksityiselle puolelle enemmän asiakkaita, yritys kasvaa ja työllistää enemmän. Koska jos alkaa taas jonot kertymään, niin ihmiset menevät muualle. Samalla tässä paine voisi siirtyä kivasti julkiselta puolelta yksityiselle, mikä olisi hirveän kiva juttu.

 

[Major Julli]

Ohessa @Daespoo :lle vaikka tavaratalokaupsn kehitys PX-Web - Valitse muuttuja ja arvot

2015 luvut ovat todennäköisesti vielä enemmän miinuksella.

Ohessa vielä rauta-, vaate- ja elektroniikkakauppa. Ihmiset ostavat vähemmän ja suuntaavat ostojaan ulkomaiseen verkkokauppaan.

PX-Web - Valitse muuttuja ja arvot

(Edit: ilmeisesti suoralinkkaus tuloksiin ei toimi kunnolla, joten jos asia kiinnostaa niin valitsee haluamansa kaupan alan ja liikevaihdon vuosimuutoksen)

Tuossa monelta sektorilta lukuja. Suomen vaatekaupan miinus huhtikuussa oli 25% edelliseen vuoteen. Erikoistavarakauppa on hyytymässä todella pahasti ja nämä uutiset ovat olleet julkisuudessa kuukausitolkulla. Tuntuu vähän että keskustelee denialistin kanssa. Se että maailmantaloudessa on kysyntää kuluttajatuotteille ei tarkoita automaattisesti sitä että suomalainen kuluttajatuoteteollisuus rypisi tilauskannassa. Sen päälle investointituotteiden kysyntä ei ole hyvällä tasolla.

Eikä kansantalouden palkkasumman kasvu mene 1:1 suhteella kotimaiseen kulutukseen. Se lienee kaupan ja palvelujen liikevaihtoihin vertaamalla selvää. Tässä kohtaa on hyvä verrata Ruotsin rakenteisiin, siellä on palkkakustannukset suunnilleen samaa tasoa mutta dynaamisempi talous- ja yhteiskuntaelämä. Samaa pätee Tanskaan verrattaessa. Suomessa touhu on jähmeämpää ja osaamistaso kaupallisilla aloilla matalampi. Nokia-klusteri oli yksittäinen satunnainen ilmiö joka loi kuplan ylivertaisesta insinööriosaamisesta. Sitä ilmiötä enää ei ole, logistiikassa annamme valtavasti etumatkaa, kotimarkkinat ovat heikot ja kaupallinen osaaminen kehnoa. Ei noilla palikoilla voi olettaa olevansa Länsi-Euroopan kärkeä pitkässä juoksussa.

 

[Cobol]

Yhtälailla kuin on typerää kieltää talouden rakenteelliset ongelmat niin on typerää kieltää että kysyntä on lamatasolla Suomessa.

Mikä on lamataso, se pitäisi määritellä, mutta ei nyt takerruta siihen. Aiemmin oli puhetta keynesiläistä talouspolittiikasta ja 30-luvun talouspolitiikasta, mutta hieman meni yllä termit vääriin kohtiin - jos siis tarkastallaan keynesiläistä talouspolittiikaa ja Saksan 30-luvun talouspolitiikkaa. Saksan talouspolitiikkahan oli silloin aluksi elvyttävää ja sitten kuristavaa. Vastaavasti 30-luvun kuristavaa talouspolitiikkaa ei ole Euroopassa harjoitettu EU:ssa ja Suomessa vaikka sellaistakin väitettiin "Eliittimme ja pankkiekonomistimme toistavat 30-lukua..."

EKP on elvyttänyt jo pitkään ja lisännyt elvytystoimia viimeisen vuoden aikana todella merkittävästi. Tällä hetkellä EKP ostaa velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen mukaan noin 60 milardilla eurolla per kuukausi. Suomen osuus velkakirjaostoista on hieman alle kaksi prosenttia. Lainaostoista vastaavat kansalliset keskuspankit, jotka ostavat omien maidensa valtionvelkakirjoja. EKP kuitenkin koordinoi velkakirjaostoja. EKP myös halvensi euroalueen pankkien tukiluottoja. Keskuspankki leikkasi kohdennettujen pitkäaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) lainahinnoista kymmenen korkopistettä jäljellä olevissa operaatiossa. Edelleen, EKP pitää edelleen ohjauskoron 0.05 prosentissa ja keskuspankkitalletusten koron -0.20 prosentissa. Edellä oleva tarkoittaa sitä, että EKP (ja muut keskuspankit, kuten Fed tai BoJ) pyrkivät lisäämään kysyntää.

Oma näkemykseni on se, että varsinkin EKP toimii väärin ja väärään aikaan. Ongelma koskettaa erityisesti Suomea. Suomen velkakirjat ovat pitkälti ulkomaisten sijoittajien käsissä, jotka saatuaan EKP:lta rahaa niiden myymisestä, eivät välttämättä ole valmiita sijoittamaan uutta pääomaa Suomen talouteen missään muodossa. Jonkin verran näistä rahoista on tosin valunut OMXH:n osakkeisiin ainakin kurssimuutosten perusteella. Suomalaisten perinteinen säästämis- ja omistusmuoto on ollut pitkään asunnot ja kiinteä omaisuus ylipäätään, ei pörssiosakkeeet. Niinpä pörssiosakkeiden nousu viime vuosina ei ole lisännyt samalla tavalla kysyntää Suomessa kuin jos nousukohteena olisi ollut asunnot. Niiden reaalihinta on laskenut (koko maan keskiarvo) virallisten tilastojen mukaan viimeiset kuusi vuotta. Toinen keskeinen tekijä on suuryhtiöiden irtisanomiset, joilla on ollut massiiviset vaikutukset tuhansien ihmisten talouteen sekä suoraan että välillisesti (asuntojen hintakehitys). Se että suomalaisten varallisuus on nimenomaan asunnoissa, ei muissa sijoituksissa kuten pörssissä samalla tavalla kuin vaikkapa Saksassa tai Ruotsissa, estää EKP:n harjoittamien elvytystoimien kohdentumisen Suomessa. Toki tiedän sen, että Ruotsi ei ole euromaa eivätkä EKP:n elvytystoimet ole onnistuneet muissakaan EU-maissa kaavailulla tavalla, mutta Suomessa on varallisuushistoriastamme johtuvia suuria lisäesteitä. Niinpä kysyntä Suomessa on äärettömän varovaista koska elvytystoimien seurauksena kansalaisten reaalivarallisuus on kääntynyt laskuun. Ongelmaa kasvattaa vielä se, että mm. IMF:n asuntoindeksin mukaan Suomen asuntohinnat olivat jopa 40 prosenttia historiallista keskiarvoa korkeammalla.

Toki muitakin tekijöitä Suomen kulutuskysynnän laskuun on olemassa, mutta edellisessä kappaleessa on niistä käsitelty merkittävä osa. Samalla voidaan sanoa, että Suomen ongelma ei ole EKP:n harjoittama elvytyspolitiikka sinänsä vaan se, että Suomen aiemmat talouspolittiset virheet joiden takia monet suuryhtiöt lähtivät tai lähtevät Suomesta yhdistettynä ensin asuntokuplaan ja nyt asuntojen reaaliarvojen laskuun.

 

[Major Julli]

@Cobol ilmeisesti ristiviittaa useamman kirjoittajan useampaan kirjoitukseen? Itse en ole keskustellut 30-luvun lamasta.

Vaikka asuntovarallisuuden muutoksilla on iso merkitys kansantaloudessa, niin kyllä käytettävissä olevalla tulolla on isompi merkitys. Korkeat asuntojen hinnat myös leikkaavat parhaassa kulutusiässä olevien perheiden kulutuspotentiaalia. Samoin asuntomarkkinoilta poistuvien exitistä saama tulo tahtoo mennä heikommalla kertoimella kotimaiseen markkinaan kuin nuorempien, rahat käytetään matkailuun tai jopa ulkomaille muuttamiseen.

Elvytyksen epäonnistuminen Suomen osalta on fakta. Mielestäni voi kysyä että kun pääoman saatavuus tai hinta ei ole ollut pitkään aikaan rajoittava tekijä niin paljonko hyötyä on ollut elvyttää sitä kautta. Varsinkin kun Suomessa halpa korkotaso on lähinnä pitänyt yllä asuntojen korkeaa hintatasoa sen sijaan että investointihalukkuus olisi kasvanut. Osittain tässä investointihalukkuudessa tulee myös vastaan se että yrityksillä on tapana käyttää kohtuu kiinteitä riskidiskonttokorkoja, silloin korkotason noin prosentin liikkeet eivät laukaise päätöksiä. Sen sijaan saatavuus vaikuttaa enemmän, koska se mahdollistaa riskinottajien investoinnit. Vaikka kokonaisuudessa pääoman saatavuus on parantunut Suomessa niin pankkien tiukemmat vaatimukset ovat vaikeuttaneet riskirahan yrityskauppoja ja investointeja.

Toisin sanoen halpaa rahaa olisi saatavilla vaikka kuinka paljon mutta ei kaikille. Löperömpi yrityslainapolitiikka sisältää riskinsä mutta pieni avaaminen piristäisi taloutta.

 

[Cobol]

@Cobol ilmeisesti ristiviittaa useamman kirjoittajan useampaan kirjoitukseen? Itse en ole keskustellut 30-luvun lamasta.

Joo, otin kantaa tuon osalta muiden kirjoituksiin lainausmerkeilläkin koska niistä huokui niin 30-luvun kuin nykyisen talouspolitiikan huono tuntemus.

Minun näkökulmastani tärkeää olisi saada suomalaisten yksityinen kulutus kasvuun. Keskeinen syy on talouden murros. Suomi on yhä enemmän samanlainen länsimaa kuin muutkin. Toisin sanoen, Suomi ei enää elä puusta, Nokiasta ja viennistä, vaan kotitalouksien kuluttamisella on kasvava merkitys samalla tavalla kuin esimerkiksi EU-15 ja USA. Asumismenot ovat jatkuvasti kasvaneet. Ne olivat vuonna 1975 alle 19 prosenttia ja 2013 jo 27 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta. Asumismenojen kasvu yhdistettynä kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntohintojen laskuun leikkaa muuta kysyntää (kokonaisuudesta).

Hinnat, kulutus ja elintaso | Elinkeinoelämän keskusliitto

Kun meillä on isoina ongelmina julkisen sektorin kasvavat menot, työllisyyden heikentyminen, valtion ja kuntien velkaantuminen jne, ihan helppoa ratkaisua ongelmiin ei ole olemassa. Mutta ei sitä sentään tarvitse joko selälleen heittäytyä tai sokeaksi tekeytyä kuten hallitus näyttää kaikissa Suomen kannalta merkittävimmissä kysymyksissä tekevän.

En tiedä onko yllättävää sinänsä, mutta mm. Soinin halu siirtää keskustelu ydinasioista joidenkin kansalaisten ja toimittajien persukirjoituksiin pistää vähän miettimään. Ymmärrän taktisesti tilanteen sillä kun kysytään ja puhutaan ikävistä asioista joihin ei haluta vastata, on parempi siirtää keskustelu - Jatkoajastakin tutulla tavalla - koskemaan ikävän asian tai kysymyksen esittäjää. Mutta sillä puuhamäärällä mitä persutkin on tällaisiin selittelyihin ja keskustelun siirtämisoperaatioihin käyttänyt luulisi jo jotain substanssiakin kaivetun Suomen ja suomalaisten lähivuosien kohtalon kysymyksistä.

 

[HekeK]

Noh, palkanlisä pelkästään ay-jäsenyyden takia taitaa sotia aika vahvasti perustuslain pykälien yhdenvertaisuutta vastaan joten ei mene ihan normi

Työntekijöiden välinen yhdenvertaisuus? Ei toimi sikäli, koska yhtälailla tämä oikeus palkanlisään olisi kaikilla (jos siis kuuluu liittoon). Aivan kuten nyt oikeus verovähennykseen on kaikilla.

Täh? Ketkä ovat halunneet vahvistaa ay-liikettä? Ei ainakaan työnantajat. Yhteiskunnalle tuosta jäsenmaksuvähennyksestä tulee 200M€ kustannukset eikä mitään hyötyä.

"Asialla oli ennen muuta silloisen STK:n (nyk. EK) toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki, joka ymmärsi vahvan ja järjestäytyneen ay-liikkeen merkityksen yhteiskuntarauhalle.

Järjestäytymätön ja keskenään erittäin riitainen ay-liike olisi aiheuttanut jatkuvia levottomuuksia ja epäjärjestystä sekä tuotantokatkoja yrityksiin. Ennen pitkää monet yritykset olisivat joutuneet anarkistisiksi taistelukentiksi ilman yritysten mahdollisuutta vaikuttaa omien asioidensa kulkuun. Hetemäki ymmärsi tämän, mutta joutui silti STK:n jäsenyritysten raivon kohteeksi."

Sovittelijaa tarvittaisiin yhä - Keijo Liinamaan hallituksen nimityksestä 40 vuotta - Demokraatti.fi

Onko lähde luotettava? Paha sanoa. Täytyy seuraavaksi siirtyä aikalaislehtiin.

Lainsäädäntö ja työsuojeluviranomaiset ovat työntekijöiden turva nykyaikana, ay-liittoja ei siihen tarvita. Joskus ehkä oli toisin.

Varmasti apua saa sieltä ja täältä. Huomattavasti edullisinta ja helpointa se on liiton kautta.

Kyllä, esim. liiton jäsenyyden.

Jonka voi nyt verotuksessa vähentää.

Kerro ihmeessä lisää.

Tarvitaan vähän konkreettisempi kuvaus kuin "perseilevä työntekijä".

 

[Sanainen arkku]

Yhtälailla kuin on typerää kieltää talouden rakenteelliset ongelmat niin on typerää kieltää että kysyntä on lamatasolla Suomessa. Vähittäiskauppa vetää monella sektorilla pahimpia miinuksia sitten sota-aikojen, jopa 90-luvun laman aikaan ei nähty näin pahoja lukemia. Teollisen toiminnan kautta syntynyt talouskasvu sakkasi jo 2008, mutta yksityinen kysyntä piti pyörät pyörimässä aina 2013 saakka. Meillä ei ole nyt nousemassa mitään vientiklustereita mitkä raahaisivat Suomen yksinään kuiville, tarvitaan myös yksityistä kysyntää.

Tämä kaksinkertainen ongelma yhdistettynä julkisen sektorin leikkaamisen ongelmiin tulee olemaan Suomelle liikaa. Siihen että samaan aikaan leikkattaisiin kulupohjaa, kiihdytettäisiin innovaatioita ja kysyntää ja vielä leikattaisiin valtionkirkkoa ei löydy tekijöitä. Tilanne muistuttaa jossain määrin 70-luvun stagnaatiota, missä oli samaan aikaan ongelmana inflaatio ja heikko talouskasvu. Silloin oppineet huusivat että pitää elvyttää, sen sijaan Suomen Pankki Koiviston johdolla valitsi inflaation hidastamisen pääagendakseen. Historian valossa näyttää että Koiviston valinta oli oikein. Tämä muistutuksena siitä että talousoppineiden arviot eivät aina mene putkeen.

Monessa mielessä niitämme sen satoa että Nokian vetämän klusterin menestys sokaisi Suomen uskomaan että menestys on meille automaatio. Loppukädessä Nokia oli sattuma ja nosti Suomen asemaan mitä mitkään makrotrendit eivät olisi puoltaneet. Nyt sattuma on ohi ja putoaminen edessä sinne tasolle minne tavallaan kuulumme eli Länsi-Euroopan häntäpäähän. Se taso ei nyt kauhean huono ole sekään mutta pelkona on että taitamattomalla talouden hoidolla tullaan vielä alemmas.

Kysyntälama. Entä jos alentunut kysynnän taso on krooninen tila? En tiedä muista, mutta minun on todella vaikea keksiä mitään tavaraa joka lisäisi hyvinvointiani. Leikkaan itse hiukseni, ja parasta siinä on ettei tarvitse sopia asiasta kenenkään kanssa aikaa tms.

Kun on tehnyt itselleen kaksikin "unelmakotia" ja toisaalta asunut kahdessa väliaikaisratkaisussa ja siinä huomannut että elämä väliaikaisratkaisussa missä ei viitsi korjata yhtään epäkohtaa tuntuukin paremmalta, ei oikein jaksa kiinnostua remonttijutuista, unelmasohvista, kristallikruunuista.

En usko, että olen ainoa. Toki rahani menevät kaikki edelleen johonkin. Tykkään liikkua paikkakuntien välillä (bensaan), syödä herkästi ulkona (palveluihin), ja ostaa sukat kun ei ole reissuun lähtiessä jaksanut olla huolellinen. Mutta rahoitusjärjestelyjä vaativaa kulutusta ei viitsi edes ajatella. Kai tässä sitten, hetkessä eläen, on jonkinlainen lamantekijä. Varmaan tämä elämänmuoto näyttäytyy "kotitalouden pessimisminä" joka heijastuu markkinoille kielteisenä signaalina.

Olenko yksin? Enpä usko. Tavara ja jopa omistusasunto (omana kotina) on vankila. Asunto-omistus sen sijaan ei. Se tuntuu turvalta, antaa mahdollisuuden epäonnistua ja silti on koti jonka saisi käyttöönsä suht. nopeasti. Kunhan vaan sen saisi pian velattomaksi (no, yksi on käytännössä jo sellainen).

Olen pelkuri ja yhteiskunnan vihollinen, tiedän. Mutta kuluttaminen vaan ei tuo mitään minulle. Ei mitään muuta kuin pölyjen pyyhkimisen vaivaa ja muuttamisen tuskaa. Se, mihin rahani voisin käyttää on aurinko talvella, mutta se ei lisää kotimaista kysyntää.

 

[Väsyneet Kädet]

Työntekijöiden välinen yhdenvertaisuus? Ei toimi sikäli, koska yhtälailla tämä oikeus palkanlisään olisi kaikilla (jos siis kuuluu liittoon). Aivan kuten nyt oikeus verovähennykseen on kaikilla.
...

Eli voitaisiin vaikka maksaa kirkollisveron verran enemmän kaikille ev.lut. kirkkoon kuuluville?

 

[HekeK]

Eli voitaisiin vaikka maksaa kirkollisveron verran enemmän kaikille ev.lut. kirkkoon kuuluville?

Mun puolesta. Ei se ole multa pois. Haluan nähdä sen työnantajan joka tähän suostuu.

 

[Väsyneet Kädet]

Mun puolesta. Ei se ole multa pois. Haluan nähdä sen työnantajan joka tähän suostuu.

Veikkaan, että aika harvassa olisivat nekin työnantajat, jotka maksaisivat ekstraa liittoon kuuluville.

 

[HekeK]

Veikkaan, että aika harvassa olisivat nekin työnantajat, jotka maksaisivat ekstraa liittoon kuuluville.

Otetaan kertauksena.

Kun ammattiyhdistysliikettä on haluttu vahvistaa, on tahtotilana ollut (myös työnantajain puolelta) suurijäsenmääräiset ammattiliitot. Kynnyskysymykseksi on varmasti noussut raha. Se on selvää, ettei työnantaja halunnut moista lystiä kustantaa. On siis päädytty siihen, että jäsenmaksu on verovähennysoikeudellinen. Jäsenyyden kustannukset hyvitetään niistä veroista, jotka työntekijä on työtä tekemällä maksanut.

 

[Väsyneet Kädet]

Otetaan kertauksena.

Ennen oli ennen. Uskon, että nyt on toinen ääni kellossa. Etenkin, jos päästään siihen, että ay:n valta heikkenee.