Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 148 498
  • 10 753

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin, jos olisi haluttu lisätä työttömyyttä ja antaa elinkeinoelämälle suurempi osuus kakusta, niin Sipilän ehdoilla solmittu yhteiskuntasopimus olisi ollut todella hyvä juttu: Sipilän yhteiskuntasopimus lisäisi työttömyyttä, mutta elinkeinoelämän pelureille se on takuuvarma jättipotti - Kolumnit - Nyt Millään kansantaloudellisella seikalla ei ollut sen kanssa mitään tekemistä. Sipilän miehet voivat erota liitosta, jos siltä tuntuu. Ei tule ikävä.

Tuossa kolumnissa ei puhuttu mitään ylityökorvauksista, ainoastaan irtisanomisista. En tiedä kuinka paljon tänä päivänä ylityökorvauksia maksetaan, mutta ainakin ennen teollisuudessa työtunnin hinta nousi 50% viikko- tai päivätyöajan täyttyessä. Ja jos ylityö jatkui yli kaksi tuntia, työtunnin hinta nousi 100%.

Työn hinnan laskeminen auttaa vientiteollisuutta, tätä tuskin kukaan pystyy kiistämään, keinoista voidaan olla montaa mieltä. Lauri Lyly totesi aamu-uutisissa, että sopimukset ovat vielä 1,5 vuotta voimassa, ei ollut painetta suostua yhteiskuntasopimukseen. Sipilä ja Stubb kertoivat, että nyt etsitään uusia keinoja välttää leikkaukset. Etlan toimitusjohtaja ehdotti fiskaalistadevalvaatiota, jossa osa työantajakuluista siirrettäisiin työntekijöille ja tietysti arvonlisäveroa korotettaisiin.
 
Etlan toimitusjohtaja ehdotti fiskaalistadevalvaatiota, jossa osa työantajakuluista siirrettäisiin työntekijöille ja tietysti arvonlisäveroa korotettaisiin.

Tarkoitat varmaan veronmaksajille? Työntekijäthän niitäkin toki suurimmalta osin ovat. Nimittäin eihän sillä, onko palkkanauhassa oleva eläke-, työttömyys- tai sairausvakuutusmaksu merkattu työnantajan vai työntekijän maksettavaksi ole mitään käytännön merkitystä. Yhtä paljon tuo maksu vaikuttaa siihen ns. verokiilaan joka on summa kokonaistyövoimakustannusten ja työntekijän käteen jäävän palkan välissä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tarkoitat varmaan veronmaksajille? Työntekijäthän niitäkin toki suurimmalta osin ovat. Nimittäin eihän sillä, onko palkkanauhassa oleva eläke-, työttömyys- tai sairausvakuutusmaksu merkattu työnantajan vai työntekijän maksettavaksi ole mitään käytännön merkitystä. Yhtä paljon tuo maksu vaikuttaa siihen ns. verokiilaan joka on summa kokonaistyövoimakustannusten ja työntekijän käteen jäävän palkan välissä.

Etlan toimitusjohtaja mainitsi yhtenä vaihtoehtona työntekijän vastuun kasvattamisen työeläkemaksusta. Ymmärtääkseni tämä laskisi työnantajan kustannusta.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Työn hinnan laskeminen auttaa vientiteollisuutta, tätä tuskin kukaan pystyy kiistämään, keinoista voidaan olla montaa mieltä.

Suomen palkkataso ja työaika vaan ovat de facto jo nyt kilpailukykyisiä. Ongelma on siinä tuottavuudessa, mikä johtuu siitä, ettei vienti vedä IT:n ja paperin rakennemuutoksen jälkeen. Nokiaan tai UPM:ään ei vaikuttanut tuon taivaallista työntekijöiden työaika tai palkkataso. Kyllä esimerkiksi Nokian ongelmat lähtivät yrityksen johdon strategisista virheistä. Sitten joku Ollila hurskastelee jollain kilpailukykypuheella.

Monesti myös unohdetaan, että Ruotsissa ja myös siellä Saksassa on nimenomaan vahva ay-liike. Maltillisia palkkaratkaisuja ollaan tehty esim. Saksassa ja niin täälläkin, ne ovat järkeviä. Mutta esim. työajan pidentäminen olisi ollut sen luokan tyhmyyttä, että siihen ei vain yksinkertaisesti ollut mitään syytä mukaan lähteä. Se olisi kasvattanut työttömyyttä tässä suhdannetilanteessa.
 
Monesti myös unohdetaan, että Ruotsissa ja myös siellä Saksassa on nimenomaan vahva ay-liike. Maltillisia palkkaratkaisuja ollaan tehty esim. Saksassa ja niin täälläkin, ne ovat järkeviä.

Kummassakaan maassa ei ole tehty vuosikymmeniin keskitettyjä ratkaisuja vaan niissä palkkaneuvottelut on hajautettu liittotasolle ja Suomea enemmän myös paikalliselle tasolle. Ne ovat parantaneet ko.maiden kustannuskilpailukykyä selvästi verrattuna esim. juurikin Suomeen. Saksaahan on jopa syyllistetty siitä että se ruokkii Euroopan talouskriisiä pitämällä yllä matalaa ostovoimaa minkä takia muiden maiden vienti Saksaan ei vedä.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Politiikka on aina myös jollain tasolla peliä, jossa pitää pärjätä. Olennaisempaa on monesti se, miltä asiat näyttävät, eikä se, mitä oikeasti tapahtuu.

Tästä näkökulmasta olen itse pohtinut, että kuinkahan tosissaan Sipilä on missään vaiheessa ollut tämän yhteiskuntasopimuksen kanssa? Totta kai kaikki ulospäin näkyvät merkit kielivät siitä, että pettymys on suuri. Mutta toisaalta nyt keskusjärjestöt ehkä huomaamattaan ajoivat itsensä tilanteeseen, jossa heillä ei ole enää "valtaa". Tästä eteenpäin hallitus voi tehdä oikeastaan mielensä mukaan. Toki esim. AY -liike voi tehdä kaikennäköisiä temppuja tästä eteenpäin ja sillä tavalla osoittaa olemassa oloaan. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että nyt mielikuvissa keskusjärjestöt eivät päässeet sopuun, hallituksen on pakko tehdä mikä tehtävissä on.

Tavallaan tässä on se hyvä puoli, että nyt omasta mielestäni sitä todellista valtaa palautui sinne, mihin se kuuluukin, eli eduskuntaan ja hallitukselle. En minä työmarkkinajärjestöjä ole eduskuntavaaleissa äänestänyt vaan kansanedustaja-ehdokasta ja puoluetta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mutta työvoimakustannuksia se ei laskisi niin kauan kun maksu on pakollinen.

Olen yksinkertainen kaveri, enkä ymmärrä nyt tätä. TyEL hipoo 25%:a tällä hetkellä, josta työnantajan osuus on n. 20%, eikö? Ja tuo 20%:a tulee palkan päälle työnantajan kuluksi. Jos tuosta työnantajan osuudesta siirrettäisiin vaikka 2%:a palkan sisään, niin eikö työtunnin hinta laskisi saman verran?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Suomen palkkataso ja työaika vaan ovat de facto jo nyt kilpailukykyisiä. Ongelma on siinä tuottavuudessa, mikä johtuu siitä, ettei vienti vedä IT:n ja paperin rakennemuutoksen jälkeen. Nokiaan tai UPM:ään ei vaikuttanut tuon taivaallista työntekijöiden työaika tai palkkataso. Kyllä esimerkiksi Nokian ongelmat lähtivät yrityksen johdon strategisista virheistä. Sitten joku Ollila hurskastelee jollain kilpailukykypuheella.

Monesti myös unohdetaan, että Ruotsissa ja myös siellä Saksassa on nimenomaan vahva ay-liike. Maltillisia palkkaratkaisuja ollaan tehty esim. Saksassa ja niin täälläkin, ne ovat järkeviä. Mutta esim. työajan pidentäminen olisi ollut sen luokan tyhmyyttä, että siihen ei vain yksinkertaisesti ollut mitään syytä mukaan lähteä. Se olisi kasvattanut työttömyyttä tässä suhdannetilanteessa.

Saksalla ja Ruotsilla on sellaisia kilpailuetuja, esim. maantieteellinen sijainti, joita Suomella ei ole. Suomalaisen duunarin täytyy maksaa esim. laivarahdit palkassaan, jotta kansainvälisiä arjouskilpailuja voitetaan.
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Mutta työvoimakustannuksia se ei laskisi niin kauan kun maksu on pakollinen.
Mitä sä horiset. Jos työnantajan maksamaa työeläkemaksua lasketaan niin totta helvetissä se laskee työvoimakustannuksia. Jos ko. maksu siirretään työntekijälle niin sitten se laskee hänen käteen jäävää ansiotaan. Se taas ei liity työvoimakustannuksiin mitenkään.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kummassakaan maassa ei ole tehty vuosikymmeniin keskitettyjä ratkaisuja vaan niissä palkkaneuvottelut on hajautettu liittotasolle ja Suomea enemmän myös paikalliselle tasolle. Ne ovat parantaneet ko.maiden kustannuskilpailukykyä selvästi verrattuna esim. juurikin Suomeen.

Maltillisia palkkaratkaisuja esim. Saksassa pitkään kyllä, mutta on esim. sikäläinen irtisanomisturva käsittääkseni parempi kuin täällä. Tehdään ratkaisut sitten millä tasolla tahansa, niin yhtä kaikki ay-liikkeen neuvotteluasema on sikäläisissä järjestelmissäkin vahva. Ja eivät esim. Saksan palkkaratkaisut ole syynä meitä parempaan tuottavuuskehitykseen.....meillä on hyvin pitkälle samaa tasoa oleva palkkataso.

Saksalla ja Ruotsilla on sellaisia kilpailuetuja, esim. maantieteellinen sijainti, joita Suomella ei ole. Suomalaisen duunarin täytyy maksaa esim. laivarahdit palkassaan, jotta kansainvälisiä arjouskilpailuja voitetaan.

Tuskin tällainen fakta tuli kuin yhtäkkiä kirkkaalta taivaalta ja romahdutti meidän taloutemme. Kyllä kysymys oli Suomea poikkeuksellisen voimakkaasti kohdelleesta rekennemuutoksesta ja sitä kautta alentuneesta työn tuottavuudesta. Maantieteellinen sijainti suhteessa johonkin Ruotsiin on aika merkityksetön seikka.
 
Mitä sä horiset. Jos työnantajan maksamaa työeläkemaksua lasketaan niin totta helvetissä se laskee työvoimakustannuksia. Jos ko. maksu siirretään työntekijälle niin sitten se laskee hänen käteen jäävää ansiotaan. Se taas ei liity työvoimakustannuksiin mitenkään.

Kyllä liittyy, koska ay-järjestöillä on tapana ulosmitata tuollaiset ostovoimaa laskevat muutokset palkkaneuvotteluissa. Vai milloin viimeksi on Suomessa saatu sovittua palkanalennuksesta? Tämä vastauksena myös @TosiFani lle
 

Fordél

Jäsen
Suunnitelmat? Mikä on konkretiaa? Uskotko tosissasi tuohon 5 Miljardin alijäämäarvioon? Sillehän nauravat naurismaan aidatkin. Hallitusohjelma on tehty Hetemäen porukan arvioiden pohjalle. Sen saman porukan, joka on nyt tehnyt varmaan 30 peräkkäistä päin p...settä mennyttä talousennustusta. Lienee maailmanennätys alallaan, ainakin läntisessä maailmassa. Jos joku näihin satuihin vielä uskoo, niin täytyy kyllä antaa tunnustusta sitkeydestä.

Näytätkö sen kotimaisen tahon, joka on vaikka tässä viimisen vajaan 10 vuoden aikana ennustanut Suomen talouden kehityksen oikein? Jos kaikki ovat vetäneet yläkanttiin niin vaikea kritisoida juuri valtiovarainministeriön porukkaa.

Kova oli hallituksella uho ja suunnitelma mitä tehdään jos ei yhteiskuntasopimusta tule. Kun ei tullut, uho loppui eikä mitään suunnitelmaa enää ollutkaan.

Julkisuudessahan suunnitelmana on ollut koko ajan se, että ensin katsotaan työmarkkinaosapuolten mahdollisuudet sopia asiasta ja sitten katsotaan mitä itse tehdään. Mitään tämän suurempaa uhoa ei ole ollut. Ja varmasti ne tulevat toimenpiteeet ovat suurin piirtein hahmoteltuina, mutta on eri asia, koska ne tuodaan julkisuuteen.

Aivan uskomatonta ottaen huomioon Suomen tilanteen. Hallituksen pelleily alkaa vähitellen vetää vertoja Kreikka-farssille.

Onneksi hallitus on kuitenkin onnistunut hyvin muissa tavoitteissaan kuten pakolaispolitiikassa ja Suomen velkaantumisen pysäyttämisessä. Vai miten se olikaan...? No, ainakaan Suomen Kreikka-vastuut eivät ole kasvaneet - tai...?[/QUOTE]

Aivan uskomatonta, että tällaisia arvioita kuullaan, kun hallitus on toiminut vasta muutaman kuukauden ja se joutuu toimimaan yksissä haastavimmista olosuhteista, joissa suomalainen hallitus on joutunut toimimaan. Vaikka tilanne on vaikea ja aikaa ei ole hukattavaksi, pidetään kuitenkin joku tolkku näissä odotuksissa. Tehdään ensimmäiset arviot pikkasen myöhemmin.[/QUOTE]
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Kyllä liittyy, koska ay-järjestöillä on tapana ulosmitata tuollaiset ostovoimaa laskevat muutokset palkkaneuvotteluissa. Vai milloin viimeksi on Suomessa saatu sovittua palkanalennuksesta? Tämä vastauksena myös @TosiFani lle
Jos olisit seurannut talousuutisointia niin olisit ehkä tajunnut että nyt haetaan nopeavaikutteista työvoimakustannusten laskua. Sitäpaitsi nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vielä 1½ vuotta. Vasta sitten katsotaan tilannetta työntekijöiden käteen jäävien tulojen puolelta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Tuskin tällainen fakta tuli kuin yhtäkkiä kirkkaalta taivaalta ja romahdutti meidän taloutemme. Kyllä kysymys oli Suomea poikkeuksellisen voimakkaasti kohdelleesta rekennemuutoksesta ja sitä kautta alentuneesta työn tuottavuudesta. Maantieteellinen sijainti suhteessa johonkin Ruotsiin on aika merkityksetön seikka.

Ruotsin erottaa markkinoista Juutinrauman silta, meidät Itämeri.

Tämän tyylinen selittely alkaa vituttamaan, ei haluta kantaa vastuuta, syy on aina muiden. Totta kai meidän maantieteellinen sijainti on ollut tiedossa, mutta sen muuttaminen tässä tilanteessa vastaamaan kilpailutilannetta on hieman vaikeaa. Teollisuuden tuotteiden hinta koostuu erilaisista tekijöistä. Nyt tätä hintaa pitäisi saada alaspäin, jotta saataisiin aikaan. Työnhinta on yksi osa kokonaishinnasta, yrityksen kate, kuljetuskustannukset jne. Yritykset ovat leikanneet katteistaan tai ainakin ne, joille se on mahdollista. Monta tehdasta on suljettu, kun tuottavuus on pudonnut ja kansainväliset omistajat ovat vaatineet saneerauksia. Joka tapauksessa kyse on kokonaisuudesta, jossa palkat ovat yksi palanen.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Saksassa on huomattavasti suurempi ala- ja jopa yrityskohtainen vaihtelu.

Meinaatko, että tämä olisi jollain tavalla oleellinen tekijä Saksan paremmassa tuottavuuskehityksessä? (menikö meiltä Nokia + paperi tämän meidän "joustamattomuutemme" takia?). Toki Saksassa minimipalkka on ollut liiankin alhainen, nyt uudessa hallituksessa demarit saivat sitä kuitenkin nostettua. Ruotsissa ne minimipalkat ovat olleet kunnossa koko ajan.

E: Etsikää mulle yksikin yliopistossa työskentelevä taloustietelijä, joka olisi kannattanut Sipilän mallia....joku varmaan löytynee aina toki :)
 

julle-jr

Jäsen
Ja eivät esim. Saksan palkkaratkaisut ole syynä meitä parempaan tuottavuuskehitykseen.....meillä on hyvin pitkälle samaa tasoa oleva palkkataso.
Minusta tämä ei pidä paikkaansa. Ehkä palkat koko maan keskiarvoa mitattaessa voivat ollakin samalla tasolla. Mutta kärjistetysti sanottuna Suomessa kaikki tienaavat saman verran (=yhtä huonosti). Saksassa osa tienaa hyvin ja osa on halpatyövoimaa. Esimerkiksi suomalainen insinöörityö on polkuhintaista verrattuna saksalaiseen. Tämä johtaa tietenkin siihen, että esimerkiksi perusteollisuus ei herkästi investoi Suomeen, koska keskimäärin työn hinta ei ole halpaa. ei niitä halpoja insinöörejä näet nykyaikaisessa teollisuuslaitoksessa tarvita satamäärin, jolloin halpa insinööri ei merkittävästi vaikuta tarvittavan työvoiman kokonaiskustannukseen. Tästä on tietenkin haittaa kaikille, sekä halvalle insinöörille, että erityisesti suuremmille massoille, joille se perusteollisuus voisi tuoda työtä.

No, toki investointipäätöksille on muitakin vaikuttimia kuin työvoiman hinta, mutta pointti lienee tullut selväksi. Minä en ymmärrä miksi aina puhutaan jostain maakohtaisista työn keskihinnoista, kun se ei kerro juuri mitään. Meidän firma tekee projekteja ympäri maailmaa ja meillä on myös alihankkijoita ympäri maailmaa, sekä insinöörityölle että asennustyölle. Projekteja hinnoitellessa on muodostunut jonkinlainen käsitys tuntihinnoista eri alueilla. Toki tuntihinnasta huolimatta, aina kun mahdollista, pyrin järjestelemään niin, että Suomesta tulevat myös asentajat, silloin tietää että homma toimii varmasti. Kokonaiskustannus voi olla edullisempi kun esimerkiksi hitsari osaa hommansa. Jälkikorjaukset maksavat järkyttäviä määriä kun tuotantoprosessit seisovat ongelmien takia jne mutta se on toinen juttu.
 
Meinaatko, että tämä olisi jollain tavalla oleellinen tekijä Saksan paremmassa tuottavuuskehityksessä? (menikö meiltä Nokia + paperi tämän meidän "joustamattomuutemme" takia?). Toki Saksassa minimipalkka on ollut liiankin alhainen, nyt uudessa hallituksessa demarit saivat sitä kuitenkin nostettua. Ruotsissa ne minimipalkat ovat olleet kunnossa koko ajan.

Ainakin tuo on monien asiantuntijoiden, esim. Borgin ja Vartiaisen raportin mukaan keskeinen syy Saksan parempaan kehitykseen. Toki Saksalla on monia muita tekijöitä jotka luonnostaan tekevät siitä kilpailukykyisemmän maan (mm. keskeinen sijainti ja suurempi väestöpohja) mutta niille asioille me emme voi mitään, kustannustasolle sen sijaan voimme.

Jaan saman tilannekuvan Suomen rakennemuutoksesta, mutten sitä että mitään ei voi tehdä koska ongelmat johtuvat rakennemuutoksesta. Toki aina voi sanoa, että pitää tehdä parempia tuotteita, johtaa paremmin jne. mutta olettaisin noiden olevan itsestäänselviä pyrkimyksiä yritystoiminnassa. Niihin ei tarvita erillisiä poliitikkojen kehotuksia tai työmarkkinajärjestöjen sopimuksia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aivan uskomatonta, että tällaisia arvioita kuullaan, kun hallitus on toiminut vasta muutaman kuukauden ja se joutuu toimimaan yksissä haastavimmista olosuhteista, joissa suomalainen hallitus on joutunut toimimaan. Vaikka tilanne on vaikea ja aikaa ei ole hukattavaksi, pidetään kuitenkin joku tolkku näissä odotuksissa. Tehdään ensimmäiset arviot pikkasen myöhemmin.

Ei kai sen myöntäminen että hallitus on epäonnistunut yhteiskuntasopimuksen, pakolaispolitiikan ja Suomen Kreikka-vastuiden kanssa noin vaikeaa ole? Vertaan todellisuutta hallituksen ohjelmaan ja tylysti on käynyt. Onko se koko kuva hallituksen kyvyttömyydestä, sen näyttää aika, mutta tässä ja nyt tilanne on 0-3. Kuten olen monta kertaa kirjoittanut, itselläni ei ole ollut odotuksia tämän hallituksen suhteen. Ainoastaan pelkoja, jotka olen eritellytkin. Kiekkokielellä: hallituksen pelitapa on niin heikosti pohdittu hallitusohjelmasta alkaen, että viisikkopelaaminen varioituu joka kerta kun vastustaja antaa vähänkin painetta. Avauspeli on luokatonta ja kun hallitus saa pelivälineen hyökkäysalueelle, se menee ihan itse hautomaan sitä nurkkiin. Vaikea uskoa että tästä vielä voittava tiimi tulisi, mutta kaikki toki on mahdollista.

Katsellaan. Pelolla.

Nostan nyt vielä kerran sen esille sen mitä pitäisi työn suhteen tehdä:

1. Sopiminen työpaikkatasolle ja huomioiden se, pk-sektori on luonut Suomeen viime vuosina noin 100 000 uutta työpaikkaa ja isot yli 250 henkeä työllistävät yrityksen vain noin 7 000 työpaikkaa. Yritystukemisen painopistettä on siirrettävä sinne missä on mahdollisuus luoda mm. innovaation kautta uusia työpaikkoja.

2. Työn yksikköhintaa on painettava alas työnantajan sivukuluja vähentämällä. Tämä lisää kilpailukykyä ja mahdollistaa suomalaisten työllistämisen.

3. Paikallinen sopiminen kunniaan. Tupojen aika on ohi, samoin liittokohtaisten sopimusten koska työpaikkakehitys sekän työn liikkuvuus Suomessa ja Euroopassa on ajanut niistä ohi.


Yllä olevat voidaan rahoittaa hyvin helposti mm. lomarahoja ja johtotason byrokratiaa karsimalla valtion ja kuntien hallinnossa. Mitään muuta rahoitusta ei edes tarvita.

Eipä osaltani tästä muuta.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän tää Suomen tilanne on ollut ennustettavissa jo vuosia. Mietitäänpä mistä tämä rakennelama johtuu:
1) Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle = Tästä varoiteltiin jo 90-luvulla lukion yhteiskuntaopin tunneilla
2) Nokian matkapuhelintuotannon alasajo oli jättimäinen isku Suomelle ja tätä ei vielä oikein tajuta. Nokia alihankkijoineen työllisti kymmeniä tuhansia Suomessa. = Kaikki sijoittajat tietävät mitä hajauttaminen tarkoittaa, poliitikot ehkä eivät
3) Suomen vientiteollisuus perustuu pääasiassa laskevien alojen yrityksiin esim. paperi

Kiitos poliitikoille, jotka läpi 2000-luvun ovat jättneet valmistautumatta vääjäämättömään. E yhtään ihmettele Kreikan tilannettakaan, koska siellä on kansa ilmeisesti ihan yhtä tyhmää kuin täälläkin eikä tajua, että nyt eletään oikeasti yli varojen.
 

Fordél

Jäsen
Ei kai sen myöntäminen että hallitus on epäonnistunut yhteiskuntasopimuksen, pakolaispolitiikan ja Suomen Kreikka-vastuiden kanssa noin vaikeaa ole? Vertaan todellisuutta hallituksen ohjelmaan ja tylysti on käynyt.

Jos todella vertaat noita kolmea asiaa todellakin hallitusohjelmaan, voit todeta, että tylysti ei ole käynyt. Kaikki ei ole mennyt kuten strömsöössä ja kuten on ensisijaisesti tavoiteltu, mutta mitään selkeitä epäonnistumisiakaan ei ole tapahtunut.

Yhteiskuntasopimuksesta todetaan hallitusohjelmassa:

"Hallitus pyrkii rakentamaan kattavan yhteiskuntasopimuksen Suomen talouden nousua ja parempaa työllisyyttä vauhdittavien päätösten tueksi. Toteutuessaan yhteiskuntasopimus vahvistaa suomalaisten keskinäistä luottamusta, edistää talouskasvua ja tukee uusien työpaikkojen syntymistä. Vastaavasti ilman sen tuloksia julkisen talouden sopeuttamispaineet ovat paljon raskaammat. Silloin 4 miljardin sopeutuspäätösten lisäksi tehdään noin 1,5 miljardin menosäästöt ja veronkorotukset. Hallitus on sopinut molemmista kokonaisuuksista."

Mitenhän tässäkin asiassa on käynyt tylysti? Hallitus pyrki rakentamaan yhteiskuntasopimusta, mutta sitä ei saatu aikaan. Syyt ovat pääosin muualla, kuin hallituksessa. Lisäksi kaikki tiesivät, että kyseessä on todella kunnianhimoinen hanke, koska näitä ei ole Suomessa juuri saatu aikaan. Näin ollen täytyy olla melkosen kovat kriteerit arvioinnissa ja kovat odotukset, jos kaiken tämän jälkeen haukkuu hallitusta epäonnistuneeksi.

Kreikka-vastuista todetaan hallitusohjelmassa puolestaan:

"Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa."

Nyt viikko sitten tehdyssä ratkaisussahan Suomi ei maksa lisää rahaa EVM:ään, josta uusin tukipaketti maksetaan. Vaikka kaikki ei mennyt niin kuin ensiksi toivottiin, ei tässä nyt sentään tylystikaan ole käynyt.

Pakolaispolitiikassa taas kannattaa muistaa, että tilanne on räjähtänyt viime aikoina käsiin. Ja tässäkin kysymyksessä Suomi ei valitettavasti pääse yksin päättämään EU:n linjaa.
 
Ei kai sen myöntäminen että hallitus on epäonnistunut yhteiskuntasopimuksen, pakolaispolitiikan ja Suomen Kreikka-vastuiden kanssa noin vaikeaa ole?

Ensimmäisen noista voi kuitata epäonnistumiseksi, senkin hallitus voi vielä omilla päätöksillään korjata. Työmarkkinaprosesssi oli amatöörimäisesti johdettu, se on selvä.

Mutta noita kahta muuta en oikein ymmärrä. Mitä hallitus olisi voinut pakolaistilanteelle? Sanoa että pitäkää ne kaikki siellä Kreikassa tai laittakaa takaisin Välimereen? Kreikka-tilannekin vähän niin ja näin. Suomen hallituksen edustaja toki kävi Brysselissä aukomassa päätään kun persut uhkasivat hallituksesta lähdöllä mutta aika vähissä olivat kai konkreettiset vaihtoehdot mitä Kreikan suhteen olisi voitu tehdä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Saksaahan on jopa syyllistetty siitä että se ruokkii Euroopan talouskriisiä pitämällä yllä matalaa ostovoimaa minkä takia muiden maiden vienti Saksaan ei vedä.


No jo on ufoa tekstiä.


Saksalaisten ostovoima on ihan maailman kärkeä ja ne käyttää niitä paljon palveluihin. Suomalaisen palkansaajan ansioiden ostovoima oli noin 95 prosenttia Ruotsin ja 80 prosenttia Saksan palkansaajien ostovoimasta. Palkan ostovoima oli suomalaisella teollisuuden toimialalla 12 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi.


World Bank GDP (PPP) per capita
Ruotsi 44,658
Saksa 43,884
Suomi 39,740


Saksassa (kuten Ruotsissa, kuten USA:ssa) on erotuksena Suomeen se, että niissä on toimivat sisämarkkinat. Niiden tuottama lisäarvo on isompi kuin Suomessa, jossa idioottimaisesti puhutaan vain viennistä (joka on reilusti alle puolet BKT:stä). Tällä nämä viimevuosituhannella elävät persu- ja demarihitsarit kun on sitä mieltä, ettei me "toistemme paitoja pesemällä" voida pärjätä. No ne jotka nyt pärjää on niitä, joilla se toisten paitojen peseminen on isossa osassa taloudessa. Se kotimarkkinan kunnossa oleminen kumuloituuu mm. taantumakestävyyteen jne.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös