Pidämme itseämme vaatimattomina, mutta on erittäin ylimielistä kuvitella, että elintasomme olisi jossain erityissuojeluksessa, pyhänä saavutettuna etuna tästä eteenpäin. Kokoomuksen slogan oli vaaleissa "politiikka on rikki". On tässä rikki paljon enemmänkin. YLE:n uutisen ingressin analyysin mukaan "Juha Sipilän ajama poliittinen kulttuuri "törmäsi reaalimaailmaan"". Miten minusta tuntuu siltä, että tässä juurikin reaalimaailma törmäsi poliittiseen kulttuuriin?
Tästä tilanteesta on vaikea nähdä nopeaa ulospääsyä, etenkin euromaana. Ilmeisesti tosiaankin mennään lottolappu kourassa eteenpäin ja toivotaan, että jostain tulee pelastava enkeli (uusi Nokia?), joka vetää työllisyyden itsestään nousuun?
No, jos mennään helvettiin, niin sentään kunnon kyydillä. Ehkä tosiaan tarvitaan vielä pahempi rysähdys, ennen kuin talous lähtee kunnolla uuteen nousuun. Joten jospa vain nostetaan pikavippiä pankista, vietetään yhdessä pekkaspäiviä ja murehditaan sitten IMF:n johdolla myöhemmin, mitä sille megavelalle tehdään. Ei käy hallituksia - nykyistä tai tulevia - kateeksi.