Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 174 811
  • 10 753
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Kuten on jo moneen kertaan tällä palstalla todettu, työn hinta ei ole ongelma vaan työn tuottavuus.
Hinta on yksi osa kokonaistuottavuudesta ja siitä puhutaan sen takia, koska kyseessä on se osa johon voidaan yhteiskuntapolitiikalla (lähinnä työmarkkinasopimuksin sekä veroin ja maksuin) suhteellisen nopeasti vaikuttaa. Järjestöt sen sijaan eivät oikein voi saada aikaan sopimusta jossa ne yhteistuumin päättävät että nyt aletaan yrityksissä tehdä töitä tehokkaammin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mikä takaa, että lomarahat käytettään kotimaan hyödyksi? Lomareissu ulkomaille ja todennäköisesti suurin osa rahoista löytää tiensä muiden maiden verokertymään. Kotimarkkinoita tukee myös se, että työllisyys kasvaa ja yhä isommalla porukalla on mahdollisuus kuluttaa nykyistä enemmän. Ja edelleen, miksi yritysten pitää tukea tällaista asiaa?

Vientisektorin yksi ongelma on kilpailukyky, jossa työn kustannuksia pitäisi alentaa. Lomarahat on yksi keino tässä. Sammon konsernijohtaja Stadigh totesi eilen hyvin, että ammattiyhdistysliikkeissä on keskitytty liikaa palkankorotuksiin, kun olisi pitänyt keskittyä työpaikkojen säilymiseen. Mieluummin säilyttyäisin työpaikkoja Suomessa ja jopa palkkaisin lisää jengiä töihin kortistosta, kuin pitäisin väkisin kiinni kaikista saavutetuista eduista ja haalisin vielä vähän lisää palkkaa.

Jotenkin olet ilmeisesti ylhäältä annettuna faktana ottanut sen, että sisäisen devalvaation kautta syntyvä työvoiman tarpeen kasvu vientiteollisuudessa on suurempi kuin sisäisestä devalvaatiosta väistämättä seuraava työvoiman tarpeen heikentyminen kotimarkkinoilla toimivissa palveluyrityksissä. Minusta tämä on melko outo lähtökohta, kun kuitenkin reaalimaailmassa palveluala on selvästi työvoimaintensiivisempi kuin teollisuus.
 

Fordél

Jäsen
Vaikkapa nyt noita mainitsemiasi ylitarkastajia on kaikkiaan Suomen valtion virkamiehistä noin 2000, suunnittelijoita valtiolla ilmeisesti noin tuhat. Vertailun vuoksi julkisella sektorilla opettajia on about 65 000, hoitohenkilökuntaa reippaasti yli 100 000, sihteereitä joku noin 20 000 - 30 000 ja sotilaitakin lähes 10 000.

Se toki täytyy myöntää, että välijohdossa työskentelevien määrää en osaa määrittää, mutta nuo kaksi muuta nimeämääsi ammattinimikettä tosiaan edustaa noin puolta prosenttia julkisen sektorin työpanoksesta. Omasta mielestäni ainakin Suomen julkisen talouden ongelmien ratkaisukeinona näin pienen massan kimppuun kohdistetusti hyökkääminen palkanalennuksen muodossa kuulostaa hämmentävän idioottimaiselta ajatukselta.

Hienoa, että tartuit vastauksessa juuri noihin kahteen ammattinimikkeeseen. Edelleen puuttuu se kokonaisnäkemys, jotta asia voitaisiin lytätä täysin triviaalina.

Eikä kannata yliampumaan asioita, kun kukaan ei ole kirjoittanut, että näillä asioilla yksin ratkaistaisiin Suomen julkisen talouden ongelmat. Julkisen sektorin palkkojen kehitys on kuitenkin osaltaan ollut järjetöntä vai pidätkö itse palkkakehitystä täysin oikeanlaisena?
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Soinia kun katselee, niin ei tuo sanojen syönti ole ainakaan mitään laihduttajien hommaa. Jaa pasta-Antin kaloripommi kakkoseksi.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Tämä kuvaaja kertoo oikeastaan kaiken Pohjois-Koreatyyppisen propagandan ja aivopesun tasosta Suomessa:

Valtionvarainministeriön kasvuennusteet = harmaa
Palkansaajien tutkimuslaitos = punainen
Toteutunut = sininen

Talousennusteiden virallinen propaganda ja todellisuus.

Ja joku vielä uskoo Hetemäen ja muun pellejengin virallisiin prognooseihin - ja kuvittelee, että eilen ilmoitettu alijäämä (oliko se nyt 5mrd Euroa) pitäisi paikkansa. Heh heh... ei voi kuin nauraa, minkälaisia lampaita Suomi on täynnä. Media mukaanlukien.

Miksi media ei kerro meille, että meille valehdellaan? Vai uskotteko oikeasti, että ne olisivat noissa virallisissa propagandalaitoksissa niin typeriä, että ennusteet voisivat järjestelmällisesti mennä noin paljon metsään? Jos ovat, heidät olisi pitänyt vapauttaa tehtävistään jo vuosia sitten.
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Hinta on yksi osa kokonaistuottavuudesta ja siitä puhutaan sen takia, koska kyseessä on se osa johon voidaan yhteiskuntapolitiikalla (lähinnä työmarkkinasopimuksin sekä veroin ja maksuin) suhteellisen nopeasti vaikuttaa. Järjestöt sen sijaan eivät oikein voi saada aikaan sopimusta jossa ne yhteistuumin päättävät että nyt aletaan yrityksissä tehdä töitä tehokkaammin.

Tottakai työn hinta on se mihin työmarkkinaosapuolet voivat vaikuttaa mutta minä haluaisin tietää mistä johtuu se että vaikka hinta on kilpailukykyinen on työn tuottavuus heikommalla tasolla kuin Ruotsissa ja Saksassa. Onko täällä joitain rakenteellisia ongelmia, onko tuotantovälineet vanhentuneita ja tehottomia? Kuinka alas pitää työn hinta painaa jotta olemme edes samalla tasolla kuin Ruotsi ja Saksa mitä tulee työn tuottavuuteen. Tämä menee osaltani hieman jankkaamiseksi mutta työskentelen yrityksessä jonka tuotannosta n. 40 prosenttia menee vientiin. Meillä koneet tekevät tuloksen ja ihmiset huolehtivat siitä että koneet ovat kunnossa ja tavara lähtee ajallaan oikeaan osoitteeseen.

Minusta on kummallista että vientiyrityksistä puhutaan kokonaisuutena vaikka yritykset voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Jos esitetään laskelmia kuinka viiden prosentin työajan pidennys vaikuttaa kilpailukykyyn näin ja näin paljon. Entä yritys joka käy täydellä kapasiteetilla, mikä se vaikutus siellä on? Työajan pidennys tai lomarahojen poisto ei tuo vientiä harjoittavalle yritykselle yhtään uutta tilausta. Meillä suurimmat kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat raaka-aineen ja energian hinta, asioita joihin emme voi itse vaikuttaa.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Taitaa nämä julkisen sektorin nykymuotoisen olemassaolon puolustaa ne jotka sillä työskentelevät. Voidaan sanoa että vajaa viidesosa tänne kirjoittavista, työssä käyvistä, työskentelee julkisella sektorilla. Joten ymmärtäähän sen että ei haluta nähdä tosiasioita. Kuka nyt omaa oksaansa sahaisi. Jännä juttu on se että aina kun julkista sektoria kyseenalaistaa niin puolustajat vetävät taskustaan EK-kortin, porvareita palvelevista tutkijoista yms yms. Oikeasti, jos Suomessa on 2,5 miljoonaa ihmistä työssä ja heistä 500000 on julkisen sektorin palveluksessa niin eihän sellainen yhtälö vaan voi toimia taloudellisesti kestävällä tavalla. Ei ihme että Suomi on huippuunsa verotettu maa.

Toki julkinen sektori ei yksin ole syy huonoon tilanteeseen vaan syitä on paljon muitakin, mutta helvetisti pitäisi viennin kasvaa että olisi varaa pyörittää nykyisen kokoista julkista sektoria.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Tottakai työn hinta on se mihin työmarkkinaosapuolet voivat vaikuttaa mutta minä haluaisin tietää mistä johtuu se että vaikka hinta on kilpailukykyinen on työn tuottavuus heikommalla tasolla kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Tuohon en kyllä osaa vastata. Ei aavistustakaan. Kiinnostaisi kyllä myös tietää.

Onko Suomen pidemmistä matkoista johtuvat suuremmat kuljetuskustannukset ehkä yksi tuottavuutta alentava tekijä? Suomihan on läntisestä Euroopasta katsoen käytännössä saari ja se tuo omat haittansa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tottakai työn hinta on se mihin työmarkkinaosapuolet voivat vaikuttaa mutta minä haluaisin tietää mistä johtuu se että vaikka hinta on kilpailukykyinen on työn tuottavuus heikommalla tasolla kuin Ruotsissa ja Saksassa. Onko täällä joitain rakenteellisia ongelmia, onko tuotantovälineet vanhentuneita ja tehottomia?

Tämä on minustakin tärkeä pointti. Minusta meiltä puuttuu nyt todellinen analyysi ongelmista ja toisaalta myös siitä suunnasta mihin haluamme mennä. Nythän ongelmaa työn tuottavuudessa ollaan ratkaisemassa hyvin itäeurooppalaisella metodilla eli lisäämällä vain työpäivän pituutta, palkan pysyessä samana. Toisaalta senkin suhteen näytämme olevan itäiseen Eurooppaan kallellaan, että me ilmeisesti ihan tarkoituksellisesti pyrimme perskekohallituksen toimesta heikentämään kansakunnan koulutus, sivistys- ja osaamistasoa, samaan aikaan kun pyrimme johonkin sisäiseen devalvaatioon. Ilmeisesti päämääränä ei olekaan Ruotsin mallin mukainen osaamiseen ja korkean jalostusarvon tuotteiden tekemiseen perustuva yhteiskunta, vaan pyrkimys johonkin Viron tapaiseksi bulkkitavaran tuottajaksi ja samalla paluu YYA-ajan teollisuusrakenteeseen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Tuohon en kyllä osaa vastata. Ei aavistustakaan. Kiinnostaisi kyllä myös tietää.

Onko Suomen pidemmistä matkoista johtuvat suuremmat kuljetuskustannukset ehkä yksi tuottavuutta alentava tekijä? Suomihan on läntisestä Euroopasta katsoen käytännössä saari ja se tuo omat haittansa.

Ainakaan meillä rahdin kustannukset eivät näyttele juuri minkäänlaista osaa ja lähes kaikki menee merirahtina, ainoastaan johonkin pohjois-Ruotsiin saatetaan ajaa maitse jos samassa kuormassa on jotain pohjois-Suomeen menevää. Jos Exel on nähnyt halvimmaksi tavaksi valmistaa salibandymailoja niin että varret ja lavat tehdään täällä ja kokoonpano Kiinassa niin rahti ylipäätään ei yksikköä kohti kovin suuri ole. Merikonttiin mahtuu noita paljon.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jännä juttu on se että aina kun julkista sektoria kyseenalaistaa niin puolustajat vetävät taskustaan EK-kortin, porvareita palvelevista tutkijoista yms yms.
Minusta vielä jännempää on, että nämä samat tyypit, jotka kannattavat ihmisten kuoliaaksi verottomasti (erityisesti niin kauan kun se kohdistuu joihinkin muihin - eli heidän kohdallaan ilmeisesti aina) kehtaavat vetää aina esiin kokonaiskysyntä kortin, jos jotain idioottimaista tuhlausta haluttaisiin suitsia (eli todennäköisesti usein heidän omaan pussiinsa tulevaa tulonsiirtoa). Se on ihan samaa kokonaiskysyntää eli siihen sokeasti vetoaminen on kaksinaamaista tekopyhyyttä.

Jos vaihtoehdot ovat että Suomen BKT on 200 mrd ja valtiontalous on tasapainossa, niin tottahelvetissä se on parempi tilanne kuin se, että BKT on 220 mrd ja velkaa tulee 10 mrd vuodessa. Siis vaikka ensimmäisessä tilanteessa BKT on pienempi, voitteko kuvitella.

Näissä laskelmissa pitäisi aina olla huomioitu, että mikä on minkäkin menoeron välillinen vaikutus jolloin heikosti kannattavat menot pitäisikin karsia ja vastaavasti kannattavimpia voitaisiin joissain tilanteissa jopa kasvattaa. Kaikki kokonaiskysyntään sokeasti viittavat pitäisi viedä sauna...an pesulle.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Aika ahdistava on kyllä kuva tämän maan tulevaisuudesta. Ehkä olisi oikea aika alkaa petrailla kielitaitoja ja painua muualle, ennen kuin täällä romahdetaan jonnekin Baltian tasolle elämänlaadussa.

Mutta mitä kaikkea pitää uhrata, ettei kävisi niin huonosti? Jotenkin alkaa jo tulla sellainen fiilis, että pitää viljellä porkkanoita ja perunoita 50-luvun malliin talven varalle, ettei lähitulevaisuudessa kuolla vielä nälkään.

Vastikkeettoman rahan saajalla on yhtä paljon mahdollisuuksia tietää tulevan rahan määrää (tai mahdollisuuksia vaikuttaa rahan tulemiseen) kuin lottoajalla, ei voi muuta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Taitaa nämä julkisen sektorin nykymuotoisen olemassaolon puolustaa ne jotka sillä työskentelevät. Voidaan sanoa että vajaa viidesosa tänne kirjoittavista, työssä käyvistä, työskentelee julkisella sektorilla. Joten ymmärtäähän sen että ei haluta nähdä tosiasioita. Kuka nyt omaa oksaansa sahaisi. Jännä juttu on se että aina kun julkista sektoria kyseenalaistaa niin puolustajat vetävät taskustaan EK-kortin, porvareita palvelevista tutkijoista yms yms. Oikeasti, jos Suomessa on 2,5 miljoonaa ihmistä työssä ja heistä 500000 on julkisen sektorin palveluksessa niin eihän sellainen yhtälö vaan voi toimia taloudellisesti kestävällä tavalla. Ei ihme että Suomi on huippuunsa verotettu maa.

Toki julkinen sektori ei yksin ole syy huonoon tilanteeseen vaan syitä on paljon muitakin, mutta helvetisti pitäisi viennin kasvaa että olisi varaa pyörittää nykyisen kokoista julkista sektoria.

Minä työskentelen julkisella sektorilla, ja myönnän tilanteen vakavuuden. Oli syynä tilanteeseen mikä tahansa, niin tällä hetkellä nykyisen kokoiseen julkiseen sektoriin ei ole varaa. Vituttaa silti jatkuva syyllistäminen ja veroelätiksi nimittely, joka tälläkin palstalla on yleistynyt. Valtaosa julkisen työntekijöistä on hyviä työntekijöitä, jotka myyvät työpanoksensa markkinahintaan, kuten yksityisenkin työntekijät. Kyllä, verovaroilla ne palkat maksetaan, mutta monella tuntuu olevan taustalla joku harhainen illuusio, että samat palvelut saisi halvemmalla yksityisten yritysten tuottamina. Veroja maksettaisiin juu vähemmän, mutta kukkaro kevenisi ihan samaan malliin, jos riittäisikään.

Kauhistellaan, kuinka julkisen sektorit menot vaan paisuvat, vaikka maa kyntää lamassa. Pitäisi olla kaikille ihan selvää, että näin käy taantumassa aina. Ei se menojen kasvu johdu julkisen vastuuttomasta porsastelusta, vaan siitä, että taantumassa julkisten tulonsiirtojen ja palvelujen piiriin tulee räjähdysmäisesti lisää ihmisiä. Julkinen sektori joutuu vastaamaan yksityisen sektorin saneeraamien ihmisten toimeentulosta. En syyllistä yksityissektoriakaan silti. Taantumassa moni yritys joutuu irtisanomaan, tai pahimmassa tapauksessa lopettamaan koko toimintansa, pakon edessä. Silti olisi hyvä ymmärtää, mitä kaikkea tuo tarkoittaa esimerkiksi nyt sitten julkisten menojen osalta. Poliitikkojen jatkuva tehtävien lisääminen esimerkiksi kunnille ei myöskään ole helpottanut julkisen puolen menojen kasvua. Näin tapahtui vielä viime vaalikaudella, vaikka kynnettiin jo syvällä taantumassa.

Julkinen sektori ei myöskään aiheuttanut tätä taantumaa. Yksi taantumaa pahentanut seikka oli kieltämättä julkisen sektorin vetämänä toteutunut liian antelias TUPO vuonna 2007, mutta muuten julkinen sektori ei valtiota lukuun ottamatta ole mikään palkkajohtaja koskaan ollut, ja tuolloinkin muut alat saivat lähes yhtä suuret korotukset, mikä näkyy kyllä palkkakehityskäyristä ihan selkeästi. Lisäksi tuostakin vuoden 2007 TUPOsta saa suurimman vastuun kantaa oikeistolainen Kokoomus, eikä esimerkiksi vasemmisto tai ay- liike, vaikka noin muuten kritiikkiä ansaitsevatkin.

Myös yritysmaailma saa katsoa peiliin. Pikavoittoja on haettu tuotannon siirtämisellä ulkomaille ja irtisanomisilla myös tilanteissa, joissa toiminta olisi voinut jatkua Suomessakin tai entisellä työntekijämäärällä. Voitot olisivat vain olleet pienemmät. On keskitytty hakemaan ne halvimmat tuotantokustannukset helpoimman kautta. Olisiko tässä syytä siihenkin, että Ruotsi ja Saksa ovat karanneet tuottavuudessa?

Olen tätä toitottanut jo monta kertaa, että julkisen puolen palvelut pitäisi nyt kammata huolella, ja karsia turhat ja sellaiset, jotka voidaan hyvin katsoa sellaisiksi, jotka kuuluvat aikuisten ihmisten omalle vastuulle. Nyt säästetään juustohöylällä sieltä täältä ja usein varsinkin sieltä, mistä ei kannattaisi. Esimerkiksi nyt koulutuksesta, ja tästä on muuten elinkeinoelämäkin jo varoitellut. Jostain aikuiskoulutuksesta nyt ehkä on mahdollisuus vielä säästää. Siis sellaisesta turhasta, jossa työttömiä siivotaan surkeille kursseille työttömyystilastoja kaunistamaan. Laadukkaalle koulutukselle on kyllä tilausta, koska moni ihminen joutuu hakemaan nykyään uuden alan itselleen.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Julkinen sektori ei myöskään aiheuttanut tätä taantumaa. Yksi taantumaa pahentanut seikka oli kieltämättä julkisen sektorin vetämänä toteutunut liian antelias TUPO vuonna 2007, mutta muuten julkinen sektori ei valtiota lukuun ottamatta ole mikään palkkajohtaja koskaan ollut, ja tuolloinkin muut alat saivat lähes yhtä suuret korotukset, mikä näkyy kyllä palkkakehityskäyristä ihan selkeästi. Lisäksi tuostakin vuoden 2007 TUPOsta saa suurimman vastuun kantaa oikeistolainen Kokoomus, eikä esimerkiksi vasemmisto tai ay- liike, vaikka noin muuten kritiikkiä ansaitsevatkin.

2007 varmaan tupo olisi ollutkin hyvä ratkaisu, mutta ongelmahan oli juuri se, ettei sitä tuolloin tehty lainkaan. Tehtiin sen sijaan helvetin kallis liittokierros.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Kukaan ei koskaan, missään ole syyllistänyt julkisen sektorin suorittavaa porrasta (hoitajia, katujen auraajia, tms) Kannatan itsekin esim. sosiaalipalveluiden pitämistä julkisina. Nythän ne on myyty kaiken maailman huijarisäätiölle ja bisnestä tekeville huostaanottofirmoille, jotka tekevät kaameaa tilia. Julkisista rahoista.

Virkamiehet voivat kyllä katsoa peiliin. Ihmiset mitan täyttyminen ja Inhon syy löytyy sieltä. Sääntely, byrokratia, holhous ja ihmisten kaikenlainen kiusaaminen on saavuttanut kaikkien aikojen huippunsa.

Yrittäjille keksitään kilpaa uusia rajoituksia, maksuja ja konsulttihuijareita lihottavia höpöhöpökoulutuksia. Jos vähän kärjistää, niin ennen nuori mies pystyi kävelemään rakennustyömaalle apumieheksi laittamalla haalarit ylleen ja kypärän päähänsä. Nykyään pitää hakea ELY-keskukselta vähintään pari sertifikaattia ja istua jossain järjettömässä "koulutuksessa", että saa iskeä naulan lautaan. Ja samaan aikaan ihmetellään, että kilpailukyky on heikentynyt, nuoret eivät työllisty ja uusia yrityksiä ei synny spontaanisti!

Sama kuvio, jos haluaa rakentaa vaikka grillikatoksen omalle sukutontilleen. Vähintään kaksi verorahoista palkkansa loisivaa kokovartaloturhaketta laahustaa kolmen tunnin kampaviineritauon jälkeen katsomaan ja "valvomaan", että saranat menevät varmasti suoraan ja että alueella pesivien uhanalaisten sammakoiden hormonitasapaino ei vaarannu. Vasemmistolaisuuden ja kateuden mädännyttämässä Sossulandiassa jopa oma tontti on periaatteessa vain Koneistolta lainassa.

Taannoinhan joku TraFin johtaja ehdotti mm. veneajokorttia pakolliseksi. Puolellakaan noissa virastoissa pesivistä loiseläjistä ei todellakaan ole mitään oikeaa tekemistä ja heidän palkkajohtajuutensa on konfiskoitu suoraan kasvavasta ulkomaanvelasta ja yksityisen puolen duunarin ja yrittäjän selkänahasta. Julkisen sektorin suorittavaa porrasta ei pidä sekoittaa tähän puoluekirja taskussa köllöttelevään paskasakkiin.

Sääntelyäkin tarvitaan, koska kaikki eivät ole ns. "valistuneita kuluttajia". Esim. pikavippihuijareiden sikailu saatiin kuriin vain finanssialan sääntelyllä. Ja Ruotsin kaltainen 800 Euroa lentokentälle maksava taksihuijaus ei onnistu meillä, tms. Mutta Suomessa sääntelyn ja kiusanteon raja on hämärtynyt pahasti.

Kahden viimeisen KOK-hallituksen aikana Suomi on kirjaimellisesti täytetty akateemisilla tyhjäntoimittajilla. Tasa-arvo/mamuvirkaloisten räjähtäneessä kasvussa on tietysti Muumimammallakin sormensa pelissä, mutta homma lähti lopullisesti lapasesta 2008, kun Katainen alkoi "elvyttää". Ympäristöministeriön hallinnonala käy täydellisestä esimerkistä.

Tämänkaltaisia virastoja, joiden ainoana tehtävänä tuntuu olevan teollisuuden kampittaminen, sääntelyn lisääminen, kieltojen ja raipan antaminen autoilevalle, taloaan lämmitävälle ja virastorotan palkan maksavalle duunarille, on Suomi täynnä.

On muuten huvittavaa, että yleisin argumentti julkisen sektorin suojatyöpaikkojen puolesta on "Mihin heidät sitten pitäisi sijoittaa? Kortistoonko?" Rivien välistä voi suoraan lukea, että tämän sikailun puolustajatkaan eivät usko tämän porukan yksityisellä sektorilla työllistyvän kuin korkeintaan sivelemään Hesburgerin majoneesia.
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
@Jymäkkä , erinomainen kirjoitus sinulta. Minä kun olen tällainen vanha, ennen peruskoulua koulutaipaleensa aloittanut jäärä niin olen miettinyt miksi lähes kaiken pitää olla ilmaista. Kun kansakoulun jälkeen menin oppikouluun, johon silloin piti pyrkiä, meillä oli lukukausimaksut ja ruokalakortit sekä maksulliset kirjat. Hyvin pitkään ilmaista terveydenhuoltoakin pidettiin itsestäänselvyytenä kunnes 90-luvun alun lama toi terveyskeskusmaksut. Miksei yläkoulun jälkeiset opinnot voisi olla maksullisia? En tarkoita nyt mitään amerikkalaismallisia kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja vaan esimerkiksi yksi euro päivässä opinnoista ja toinen ruoasta. Ei aja ketään vararikkoon mutta helpottaisi osaltaan kuntien vaikeaa asemaa. Ja tuolloin 70-luvulla köyhien mutta lahjakkaiden oppilaiden oli mahdollista opiskella stipendin turvin.

Kunnat on ajettu melko ahtaalle sälyttämällä uusia vastuita ja velvotteita joihin kohtuulliset lukukausi- ja ruokailumaksut toisivat edes hieman helpotusta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
2007 varmaan tupo olisi ollutkin hyvä ratkaisu, mutta ongelmahan oli juuri se, ettei sitä tuolloin tehty lainkaan. Tehtiin sen sijaan helvetin kallis liittokierros.

Kyllä, mutta käytin nyt tuota tupo- sanaa kuvaamaan tuolloisia työmarkkinaratkaisuja yleisesti. Katainen lupasi Sarille korotukset, ja lopulta ne menivät koko julkiselle sektorille ja muut seurasivat perässä. Kalliiksi tuli. Kukaan ei tosin osannut tuolloin ennustaa, kuinka maailmantalous kyykkää jo seuraavana vuonna, ja kuinka kauan tuo kyykky kestäisi.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Kyllä, mutta käytin nyt tuota tupo- sanaa kuvaamaan tuolloisia työmarkkinaratkaisuja yleisesti. Katainen lupasi Sarille korotukset, ja lopulta ne menivät koko julkiselle sektorille ja muut seurasivat perässä. Kalliiksi tuli. Kukaan ei tosin osannut tuolloin ennustaa, kuinka maailmantalous kyykkää jo seuraavana vuonna, ja kuinka kauan tuo kyykky kestäisi.

Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos olisit lukenut vaikka Kauppalehden palstaa vuonna 2008, niin et olisi tätä mieltä. Moni näki täsmälleen, mihin suuntaan Suomen kehitys oli tuolloin menossa. Ja Kataisen katastrofin käynnistäminen oli aivan täysin ennakoitavissa jokaiselle, jolla on enemmän kuin kaksi harmaata aivosolua. Kirjoitin itsekin tällä foorumilla jo vuosia sitten samoista asioista ja vastaanotto oli silloin paljon tylympi kuin nyt. Suorastaan vihamielinen.

Varoituksia tuli monelta taholta yritysmaailmasta, kuten Technopoliksen TJ:tä Silverangilta, jo 2007 ja sitten vielä 2009. Yritysjohto tiesi täsmälleen, mitä oli tulossa.
Keith Silverang, Technopolis: Teollisuus loppuu Suomesta viidessä vuodessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kehitys on mennyt täysin ennalta-arvattavasti. Yksikään maa ei voi selvitä globaalissa kilpailussa tällaisella veroasteella ja tällaisilla julkisilla menoilla. Ilman öljyvaroja ainakaan. Meidän verotuksemme ja byrokratiamme tappavat kirjaimellisesti parhaillaan Suomen kotimarkkinoita ja vientiyrityksiä.

Se, että hallitusten (ja täysin kyvyttömän median) propagandaa sokeasti uskovat äänestäjät eivät tajunneet (tai halunneet tajuta), on aivan eri asia.
 
Viimeksi muokattu:

Migufutuuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bleg, Hernesaaren Näädät, Blackhawks, Lugu
Kukaan ei tosin osannut tuolloin ennustaa, kuinka maailmantalous kyykkää jo seuraavana vuonna, ja kuinka kauan tuo kyykky kestäisi.
Kehitys on mennyt täysin ennalta-arvattavasti.

Lehman Brothersin kaatumista ei pystytty ennustamaan, vastuuttoman lainapolitiikan laukeamista jotkut osasivat odottaa, mutta Suomen talouden lamauttaminen 2000-luvun puolen välin palkankorotuksilla oli kaikkien taloutta ymmärtävien nähtävissä. Luultavasti vaikkei finanssikriisiä olisi koskaan tapahtunutkaan samassa mittakaavassa, olisi Suomen talous viimeistään parin vuoden päästä samassa tilassa kuin nyt. Negatiivinen shokkihan onnistuttiin nousemaan suhteellisen nopeasti vuonna 2009 ja 2010, kunnes Kreikka iski uudestaan ilmat pihalle ja nyt paskaa taloutta selitetään euron jäykkyydellä ja pääosin korkeakoulutettujen, työtä tekevien, hyvätuloisten ihmisten "luistamisella taloustalkoista". Finanssikriisi, pankkikriisi ja eurokriisi ovat vain vauhdittaneet Suomen kohtaloa, eivät luoneet sitä.

Rahoitusteoria on mielestäni yllättävän sopiva nykytilanteen selvittämiseen. Teoriahan pohjaa siihen, että jokaisen tulee saada ottamaansa riskiä vastaava korvaus panokselleen. Ajatellaan vaikkapa yrityksen työntekijöiden palkkoja tältä kantilta. Toimari on yleensä vastuussa juridisesti sekä tuloksellisesti yrityksen toiminnasta ja toisinaan omistaa myös yrityksen osakkeita mukavan määrän. Hän kantaa suurinta riskiä yrityksen toiminnasta, joten hänen tulee saada suurin korvaus panoksestaan, eli suurin palkka. Keskitason esimies on vastuussa yksikkönsä tuloksesta sekä kämmin sattuessa myös joutuisi helposti vastuuseen. Keskitason palkka siis hänelle. Helposti korvattavat yksittäiset työntekijät, eli karkeasti alemman koulutuksen saaneet, yksinkertaisia työtehtäviä hoitavat, sekä massatuotannossa työskentelevät ihmiset eivät ole juuri vastuussa YKSITTÄISESTI yrityksen tuloksesta tai muussakaan juridisessa vastuussa ellei nyt satu itse mokkeroimaan jotain. Hänelle kuuluu siis pienin palkka. Miten saada tätä systeemiä siis oikeudenmukaisemmaksi yleisön mieleiseksi?

No vähennetään johtoon kohdistuvan riskin määrää. Yrityksen toimintaan kohdistuvat verot minimiin, lainsäädäntö tälle vuosituhannelle, tarjotaan jotain VALLANKUMOUKSELLISTA, jolla yritykset saadaan houkuteltua tänne Peräpohjolaan tarjoamaan työtä, kun suomalaiset ovat Euroopan ja samalla maailman riskiä karttavimpia kansoja. Se on totta, että johdon palkat ovat lähteneet käsistä siinä mielessä, että ristiriitaisesti samalla suoritetaan yleisesti irtisanomisia näinä surkeina aikoina yksinkertaisesti siksi, että ne ovat helpoimmasta päästä kulujen karsimisessa sekä ne ovat "hyväksyttäviä" johdon lyhytnäköisyyden takia. Suomen poliittiset puolueet ovat täyttä paskaa, ne ei saa aikaan yhtään mitään. Sen sijaan painetta pitää ladata kansan puolelta ja ennen kaikkea koulutettujen ja muuten ymmärtäväisten ihmisten puolelta. Viimeiset 10 vuotta olen suoraan sanottuna ollut tyrmistynyt, kuinka vajaita suomalaiset oikeasti ovat noin keskimääräisesti, sekä kuinka tyhmiä ihmisiä Arkadianmäellä istuu.

Tuoton maksimointi ja tehokkuus ovat niitä pop-sanoja taloudessa. Rahoitusteoria pohjaa kyseisiin sanoihin, joten miksi sitä ei voisi soveltaa palkkapolitiikkaan sekä makrotaloudellisiin ilmiöihin? Vihervasemmistoon en missään tapauksessa kuulu, enkä kokoomuslaiseksikaan tahdo itseäni kutsuttavan, mutta totta se on, että 30000 ja vähemmän tienaavien kokonaisostovoimaa tulee kasvattaa talouden elvyttämiseksi. Ratkaisu ei ole johdon palkkojen alennus, vaan tyhjästä uudelleen aloittaminen. Siten johto on myös teoreettisesti velvoitettu alentamaan tienestejään, jotta yleinen keskustelu laantuu ja kohtuullisuus toteutuisi. Käytännössä poliittinen paine tai ainakin sosiaalinen paine pitäisi saada sopivan painostavaksi kyseisen toimenpiteen aikaansaamiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos olisit lukenut vaikka Kauppalehden palstaa vuonna 2008, niin et olisi tätä mieltä. Moni näki täsmälleen, mihin suuntaan Suomen kehitys oli tuolloin menossa. Ja Kataisen katastrofin käynnistäminen oli aivan täysin ennakoitavissa jokaiselle, jolla on enemmän kuin kaksi harmaata aivosolua. Kirjoitin itsekin tällä foorumilla jo vuosia sitten samoista asioista ja vastaanotto oli silloin paljon tylympi kuin nyt. Suorastaan vihamielinen.

Ei tuota finanssikriisiä tuossa laajuudessa ja nopeudessa yleisesti ennustettu oikein missään, jotain yksittäisiä tuomiopäivän profeettoja on toki voinut olla. Eikä tuo Kataisen käynnistämä palkkakehitys yhdellä tulokierroksella ollut millään lailla peruuttamattoman kohtalokas. Se on pahentanut ongelmia kyllä, mutta ei tämä tilanne yhdellä tulokierroksella ole syntynyt. Lisäksi tuota seuranneet lähes nollatupot ovat myös jo hieman tasoittaneet tuota kuprua. Jossain paperiteollisuudessakin palkankorotukset olivat vuosikymmeniä isoja, kun ala sai kiristettyä avainasemallaan yhteiskunnassa. Eikä siinä mitään, hyvinä aikoina tuo ei ollut ongelma, mutta alalla ei osattu joustaa ajoissa, vaan tehtailla lakkoiltiin mm. parkkipaikkojen siirron vuoksi vielä pitkälle 2000- luvulle. Nimenomaan paperiteollisuuden katoaminen Suomesta onkin ollut silmiin pistävää, liekös noilla joku yhteys?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tavallaan ihan mielenkiintoinen näkökulma, kaikki hallituspuolueet söivät vaalilupauksensa ja sanansa Kreikka-pakettien suhteen. Hurskastelua kuitenkin todeta Rinteen puheiden kestävän päivänvaloa, sillä tämän mahdollistaa vain ja ainoastaan asema oppositiossa.

Itse olen sitä mieltä, että Rinne olisi satavarmasti samaten perunut puheensa, mikäli demareilla olisi hallitusvastuuta.

linkkiä IS:n kommenttiin:Kommentti: Näin äänestäjiä sumutettiin vaalien alla Kreikasta – vain yksi neljän suuren puolueen puheenjohtajista oli rehellinen - Kotimaa - Ilta-Sanomat
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tavallaan ihan mielenkiintoinen näkökulma, kaikki hallituspuolueet söivät vaalilupauksensa ja sanansa Kreikka-pakettien suhteen. Hurskastelua kuitenkin todeta Rinteen puheiden kestävän päivänvaloa, sillä tämän mahdollistaa vain ja ainoastaan asema oppositiossa.

Itse olen sitä mieltä, että Rinne olisi satavarmasti samaten perunut puheensa, mikäli demareilla olisi hallitusvastuuta.

linkkiä IS:n kommenttiin:Kommentti: Näin äänestäjiä sumutettiin vaalien alla Kreikasta – vain yksi neljän suuren puolueen puheenjohtajista oli rehellinen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Juuri näin. Aika heikkoa journalismia, että edes uutisoidaan noin, eikä edes huomauteta Rinteen erilaisesta asemasta oppositiopuolueen puheenjohtajana.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sitäpaitsi kyseenalaista on, että miksi SDP edes laskettaisiin suurien puolueiden joukkoon. Oliko ero virheisiin alle 2% vime gallupissa...
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Onkohan Ben Zyskowicz ryhtymässä Kokoomuksessa yksinäiseksi järjen ääneksi? Hänhän sanoi eilen illalla kymmenen uutisten haastattelussa, että säästöt eivät auta ja investoinnit on saatava kasvuun. Eli on täysin eri linjalla kuin Stubb. Toki tuo saattoi olla Benin puolelta vain mikälie heitto. Mutta soisi hallituksen kuuntelevan, kun kerrankin joku on kärryillä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jatkuva verojen kiristäminen on johtanut kotimarkkinalamaan ja ykistyisten työpaikkojen häviämiseen. Meillä on koko ajan vähemmän maksajia koko ajan paisuville julkisille menoille. Mikä tässä yhtälössä on epäselvää?

Ilmeisesti se, että jotkut ihan oikeasti kuvittelevat ongelmien johtuvan ylisuuresta julkisesta sektorista. Siitähän ne eivät johdu, mutta suurinpana menokohteena se on tietenkin se ainoa paikka missä voidaan merkittävästi menoja vähentää kun kilpailukykymme ja tulomme ovat romahtaneet ja työttömyys aiheuttaa kasvavia menoja.

Yleensähän nyrkkisääntönä huonosta taloustilanteesta selviämiseen on leikata menoja ja investoida tavalla tai toisella, jotta tulot kasvavat. Meillä vaan on sellainen ongelma, että säästöt herkästi johtavat irtisanomisiin ja siten entisestään lisääntyvään työttömyyteen, mikä ei nosta vain työttömyysmenoja, vaan heijastuu muutaman kuukauden viivellä terveydenhuoltoon ja moniin sosiaalipalveluihin perheiden tilanteen huonontuessa. Normaalisti tätä voitaisiin kompensoida omalla finanssipoltiikalla parantamalla kilpailukykyä, mutta nyt emme sitä euron takia voi tehdä.

Eli kun nyt on valittu säästöjen tie, niin ensinnäkin pitää ottaa huomioon, että säästöt lisäävät menoja ja toisekseen pitäisi samaan aikaan helpottaa investointeja. Jälkimmäinen lienee aika vaikeaa eurokahleiden takia, mutta vaikka konsensus onkin että eurohirressä halutaan rimpuilla, niin jotenkin on saatava investoinnit käyntiin tai säästöjen menoja lisäävä vaikutus jatkuvasti ylittää niillä saavutetut säästöt, eli nettosäästöt jäävät pieniksi - pahimmillaan negatiivisiksi, eikä taloutta saada tasapainoon. Ja tietenkin investointien helpottaminen ja talouden tasapainottaminen on vaikeaa, kun kilpailukykyä on euron takia hyvin vaikeaa nostaa, mutta jos keinoja ei keksitä, niin säästöt uhkaavat kuristaa taloutemme olemattomaksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös