Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Geezer]

Minä ainakin uskon, että PS on sen neljä vuotta kehissä. Ja uskon myös Perussuomalaisten olevan yli 30 paikan puolue seuraavien eduskuntavaalien jälkeen eli en usko persujen kuihtuvan marginaalipuolueeksi.

Minä veikkaan, että jos seuraava Kreikan tukipaketti osuus yli kahden vuoden päähän, niin persut nostavat kytkintä ja ryhtyvät tekemään vaalityötä.

 

[PTS]

Jos velan kasvu todistaa, ettei säästäminen toimi, niin voitko kertoa milloin Suomen velka on pienentynyt samaan aikaan kun se on elvyttänyt?
Ja jos sattuisikin käymään niin, että sellaista hetkeä ei löydy, niin voidaanko samalla logiikalla todeta, että elvyttäminen ei toimi?

Juu, itse asiassa ajattelin jopa muokata tuota lausetta, joka vetää vähän mutkia suoriksi. Viittaan sillä nyt esimerkiksi tähän professori Haaparannan havaintoon, eli että esim. Hollannissa (joka on monessa mielessä hyvin vertailukelpoinen Suomeen) rajusti kiristävä finanssipolitiikka lisäsi paradoksaalisesti velkaantumista eikä suinkaan sitä laskenut :Hollannin yskä Suomeen? « Akateeminen talousblogi Elvytyksen osaltahan oletetut positiiviset vaikutukset velkasuhteeseen tulevat tietysti pidemmällä aikavälillä parantuneen talouskehityksen myötä.

E: Eli monet taloustieteilijät ovat syystäkin aika hämmästyneitä, ettei esim. pääministeri Sipilä ole ollenkaan pohtinut viimeisen hallituskauden opetuksia vaan VM:n virkamiesjohdon näkemys on hyväksytty kritiikittä, vaikka se poikkeaa akateemisten taloustieteilijöiden valtavirtanäkemyksestä (Professori: Johtavat poliitikot hyväksyneet kritiikittä ministeriön näkemyksen sopeutustarpeesta | Yle Uutiset | yle.fi

Tuomala sanoo, että Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitukset ovat harjoittaneet liian kireää finanssipolitiikkaa. Hänen mielestään bruttokansantuotteen hiipuminen viimeisten kolmen vuoden aikana todistaa sen.

– Nyt jatkettaisiin ikään kuin samalla linjalla, sitä minun on vaikea ymmärtää.

:

 

[dana77]

Viittaan sillä nyt esimerkiksi tähän professori Haaparannan havaintoon, eli että esim. Hollannissa rajusti kiristävä finanssipolitiikka lisäsi paradoksaalisesti velkaantumista eikä suinkaan sitä laskenut

Minun on tästä Haaparannasta jo pitkään pitänyt sanoa, että hänen laskelmiensa pohjalla olevat oletukset ovat hyvin, hyvin optimistisia ja ne eivät perustu mihinkään tutkimukseen, vaan IMF:n ennusteisiin. Pisteet kuitenkin hänelle siitä, että hän reilusti itsekin myöntää niiden olevan oletuksia eikä laskelmia. Tämä itseasiassa jakautuu kahteen osaan.

Ensinnäkin hänen arvionsa on arvionsa elvytyksen pitkäaikaisista vaikutuksista on erittäin korkea (0,63), mutta toisena ja vielä tärkeämpänä asiana hän olettaa menojen kasvun aiheuttavan automaattisesti pitkäaikaisia vaikutuksia, vaikka esim tulonsiirtojen kohdalla on täysin perusteltua olettaa, että niiden vaikutus lakkaa kun menot palautetaan edeltävälle tasolle. Jos näin ei tehdä, niin sitten pitäisi puolestaan kustannuksissa huomioida, että menot kasvavat joka vuosi maailman tappiin.

Tuossa Wessman on tätä avannut:
"Sen sijaan jos valtio kasvattaa tilapäisesti tiemäärärahoja yhdeksi vuodeksi, en näe syytä uskoa, että kovin suuri osa BKT:ta nostavasta vaikutuksesta olisi pysyvää"
Maksaisiko elvytys itsensä takaisin? | Marketnoze

Elvytyksen osaltahan oletetut positiiviset vaikutukset velkasuhteeseen tulevat tietysti pidemmällä aikavälillä parantuneen talouskehityksen myötä.

Kannattaa lukea tuo blogi samalta kirjoittajalta:
Elvytyksen hyödyistä ja riskeistä « Akateeminen talousblogi

Tuossa se oleellinen sanotaan:
"Yksi tapa arvioida tällaisen elvytyksen hyötyä on kysyä, mitä tapahtuu bkt:n nykyarvolle (vuotuisten bruttokansantuotteiden diskontatulle summalle). Vastaus riippuu, tietenkin, siitä, kuinka suuret kerroinvaikutukset ovat voimassa silloin kun elvytetään ja silloin kun kiristetään.

Jos kerroinvaikutukset ovat yhtä suuret, bkt:n nykyarvo ei muutu verrattuna tasaisen politiikan (ei elvytystä, ei kiristystä) vaihtoehtoon. Myöhemmin toteutettava kiristäminen supistaa taloutta, ja sitä myötä myös verotuloja, yhtä paljon kuin tänään toteutettava elvytys sitä kasvattaa. Jos elvytyksen vastapainoksi joudutaan kiristämään tilanteessa, jossa kerroin on suurempi, bkt:n nykyarvo pienenee. Tällöin kiristyminen supistaa tuotantoa enemmän kuin mitä elvytys sitä alunperin kasvattaa. Vastaavasti bkt:n nykyarvo kasvaa, jos kerroinvaikutus on suurempi elvytettäessä kuin kiristettäessä."

 

[kristian]

Ehkä siksi, että se ei ole pääsyy. Postaamistasi käppyröistäkin näkyy, että julkisten menojen suhde bkt:een on ollut jopa ollut laskussa finanssikriisiin asti. Myös menojen euromääräinen nousu ollut lähinnä vakaata, ei räjähdysmäistä. Lamassa julkisten menojen absoluuttinen ja suhteellinen nousu on vakioilmiö, kun enemmän ihmisiä joutuu turvautumaan suoriin tulonsiirtoihin. Ja kyllä, julkiset menot voivat kasvaa säästöistä huolimatta. Vaikka esimerkiksi koulut ovat säästäneet, niin se on aika pientä sosiaalipuolen menojen kasvun rinnalla. Julkinen talous ei siis ole syy, mutta ongelma se toki on. Ei meillä ole tällä hetkellä varaa näin suuriin menoihin, ja asialle on tehtävä jotain. Väittäisin silti, että nuo PTS:n mainitsemat syyt synnyttivät tämän julkisten menojen ongelman. Julkisella tehtiin 2007 liian antelias työehtosopimus, mutta tässä on myös jälkiviisautta, tulevaa lamaa ja varsinkaan sen syvyyttä ei silloin nähty. Tuo yksittäinen tes ei silti varmaankaan Suomen taloutta yksin kaatanut.

BKT kasvaa lisävelan otolla. Kaikki julkisen sektorin velaksi otetut palkankorotukset kasvattavat BKT:tä. Sekin kasvattaa BKT:tä, kun poltan taloni ja rakennan uuden. Henkilökohtainen "BKT:ni" kasvaa sillä, että otan ison lainan ja ostan velaksi Jaguarin tai Porschen. Olen varakas täsmälleen niin kauan, kunnes vouti kolkuttaa ovelle.

BKT ei ole enää hyvä talouden mittari, kun olemme jälkiteollisessa tilassa ja kulkeneet koko ajan kohti sosialismia. Teollisuuden nettoverokertymä on ollut koko menojen kasvun nopeimman ajan kroonisessa laskussa. Valtionvelka ollaan tuplattu Kataisen VM/PM-aikana ja kasvatettu BKT:tä pelkällä velalla. Suomi on ostanut aikaa, mutta kohta alkavat bileet loppua.

YLE uutisoi taannoin reaalipalkkojen kasvusta "hyvänä uutisena". Jos olisi käynyt katsomassa julkisyhteisöjen velan kasvua, olisi huomannut että se on kasvanut täsmälleen samassa suhteessa. Suomi menettää tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia yksityisen sektorin työpaikkoja vuodessa. Sitä ollaan kompensoitu paisuttamalla julkista sektoria. Tilanteemme ei eroa Kreikasta mitenkään, paitsi kokonaisvelkamme osalta (josta voidaan kiittää hyvää lähtötilannettamme 2008).

Valtionvelka (loppuu armollisesti vuoteen 2009

Korkean teknlogian vienti

13 kuvaa Sossuvaltiosta

 

[PTS]

Minun on tästä Haaparannasta jo pitkään pitänyt sanoa, että hänen laskelmiensa pohjalla olevat oletukset ovat hyvin, hyvin optimistisia ja ne eivät perustu mihinkään tutkimukseen, vaan IMF:n ennusteisiin. Pisteet kuitenkin hänelle siitä, että hän reilusti itsekin myöntää niiden olevan oletuksia eikä laskelmia. Tämä itseasiassa jakautuu kahteen osaan.

Jaa, meinaatko, että esim. VM:n virkamiehillä on IMF:n ennusteita paremmat luvut käytössään? Haaparanta edustaa näkemyksineen nimenomaan akateemisen taloustieteen valtavirtaa ja hänen näkemyksensä kiristävän finanssipolitiikan heikoista seurauksista perustuvat juurikin laajalle kansainväliselle tutkimukselle.

Ensinnäkin hänen arvionsa on arvionsa elvytyksen pitkäaikaisista vaikutuksista on erittäin korkea (0,63), mutta toisena ja vielä tärkeämpänä asiana hän olettaa menojen kasvun aiheuttavan automaattisesti pitkäaikaisia vaikutuksia, vaikka esim tulonsiirtojen kohdalla on täysin perusteltua olettaa, että niiden vaikutus lakkaa kun menot palautetaan edeltävälle tasolle. Jos näin ei tehdä, niin sitten pitäisi puolestaan kustannuksissa huomioida, että menot kasvavat joka vuosi maailman tappiin.

Missä on kohta, jossa Haaparanta sanoo, että menojen kasvulla sinällään on automaattisesti pitkäaikaisia vaikutuksia? Elvyttämisessä on kyse julkisten investointien vauhdittamisesta samalla niin, ettei kysyntää leikata esim. tulonsiirtoja leikkaamalla tai verotusta oleellisesti nostamalla. Ei siitä että menoja nostetaan sieltä täältä summittain. Millä perusteella Haaparannan arvio elvytyksen pitkäaikaisista vaikutuksista on liian korkea? Tuossa Wessmanin kirjoituksessa toistuvat muuten epävarmat ilmaukset kuten "uskoisin", sinällään uskottavaa vaihtoehtoa hän ei esitä.

Kannattaa lukea tuo blogi samalta kirjoittajalta:
Elvytyksen hyödyistä ja riskeistä « Akateeminen talousblogi

Niin, millä perusteella siis mielestäsi elvytettäessä kerroinvaikutus jäisi pieneksi? Kenen laskelmiin tämän arvion perustat?

Ylipäänsä minulla ei ole minkäänlaista luottamusta johtavien politiikkojen talousosaamiseen, käytännössähän VM:n virkamiehet päättävät hyvin pitkälle, millaista talouspolitiikkaa tämäkin hallitus harjoittaa. Siihen tulevat sitten päälle toki jotkin poliittiset hienosäädöt. Retoriikkanahan Sipilä pystyy käyttämään täysin virheellisiä ilmauksia, koska hän voi luottaa siihen, ettei keskimääräinen kansalainen osaa erottaa kotitaloutta ja kansantaloutta. Tuskin osaa tosin itsekään....

 

[kristian]

Hetemäki ja VM ovat antaneet nyt 20 peräkkäistä talousennustusta, jotka ovat kaikki menneet päin v...ua. Nousu alkaa aina ensi vuonna. Jokainen tajuaa, että ne ennusteet ovat poliittisia. Ei niiden tarkoituskaan ole olla analyyttisiä ja totuudenmukaisia.

Suomen veroaste on sellainen, että sillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada aikaan mitään aitoa kasvua. Täällä on pakko puuttua tulonsiirtoihin ja saada verotus ja työllistämisen kynnys alas. Muuta keinoa ei ole, jos Euroeroa ei pidetä repertuaarissa. Mutta Suomessa toimitaan täsmälleen päinvastoin.

Veronkiristyksiä toisensa perään. Niitä vain kutsutaan leikkisästi "säästöiksi" ja "sopeutuksiksi". Mitään todellisia leikkauksia ei edes aiota tehdä. Viime vuonna menot kasvoivat yli 3 Miljardia.

Ja "elvytys" tarkoittaa velanottoa tuottaviin investointeihin. Suomen "elvytys" on tulonsiirtojen kasvattamista, vihreitä "innovaatioita", TEKES-tukia (100 Miljoonaa "fiiliksestä fyrkkaan" kampanjaan) ja jakkupukuisten julkisen sektorin kalkkunoiden lennättämistä seminaarista toiseen, syömään kampaviineriä kolmoisleuka väpättäen.

 

[Jymäkkä]

BKT kasvaa lisävelan otolla. Kaikki julkisen sektorin velaksi otetut palkankorotukset kasvattavat BKT:tä. Sekin kasvattaa BKT:tä, kun poltan taloni ja rakennan uuden. Henkilökohtainen "BKT:ni" kasvaa sillä, että otan ison lainan ja ostan velaksi Jaguarin tai Porschen. Olen varakas täsmälleen niin kauan, kunnes vouti kolkuttaa ovelle.

Mutta ei velkakaan kasvanut finanssikriisiin asti, päinvastoin. Julkiset menot ovat nyt liian isot, mutta ensin sakkasi kaikki muu. Ja sopeutuksia on kyllä tehty, vaikka menot ovatkin kasvaneet. Sopeutukset on tehty lähes tyystin palveluihin, kun sosiaalietuuksiin ei ole uskallettu tai vasemmiston hallituskausilla haluttukaan juuri koskea. Minustakin veronkorotusten tie on nyt loppuun kuljettu. Ei palkansaajien verotus silti ole ihan kohtuuttomaksi noussut, huonomminkin ovat asiat olleet. Vaikka voimakasta taloudellista kasvua ei nyt ole odotettavissa tilanteen pelastajaksi, niin kyllä muun Euroopan perässä hiljalleen elpyvä talous silti tulee myös tilannetta helpottamaan. Suomea koettelee lisäksi Venäjän tilanne, mutta tähän ei taida olla ihan nopeaa muutosta luvassa.

 

[kristian]

Mutta ei velkakaan kasvanut finanssikriisiin asti, päinvastoin. Julkiset menot ovat nyt liian isot, mutta ensin sakkasi kaikki muu. Ja sopeutuksia on kyllä tehty, vaikka menot ovatkin kasvaneet. Sopeutukset on tehty lähes tyystin palveluihin, kun sosiaalietuuksiin ei ole uskallettu tai vasemmiston hallituskausilla haluttukaan juuri koskea. Minustakin veronkorotusten tie on nyt loppuun kuljettu. Ei palkansaajien verotus silti ole ihan kohtuuttomaksi noussut, huonomminkin ovat asiat olleet. Vaikka voimakasta taloudellista kasvua ei nyt ole odotettavissa tilanteen pelastajaksi, niin kyllä muun Euroopan perässä hiljalleen elpyvä talous silti tulee myös tilannetta helpottamaan. Suomea koettelee lisäksi Venäjän tilanne, mutta tähän ei taida olla ihan nopeaa muutosta luvassa.

Mietitäänpä edellisen hallituksen tekosia.

Viinavero nousi -> Virosta 20 Miljoonaa litraa puhdasta alkoholia, panimot kusessa
Varainsiirtovero nousi -> Asuntokauppa sakkasi
ALV nousi -> Vähittäiskauppa sakkasi, ulkomainen verkkokauppa kasvaa joka päivä
Edustuskulujen vähennysoikeus poistettiin -> Lapin matkailu seis, ravintola-ala seis, taksiala seis, jne. (tuli vuoden kuluttua takaisin koska jopa shitpackin idiootit tajusivat minkälaisen munauksen olivat tehneet, mutta yritykset budjetoivat jo kulut kerran pois ja vahinko tapahtui)
Rahoitusmarkkinavero (pankkivero) -> NORDEA siirsi toimintojansa Ruotsiin
Makeisvero -> Chymos, Leaf ja makeisteollisuus tulee lopullisesti häipymään Suomesta
Solidaarisuusvero -> Ei tarvita kuin 10-20 keskisuurta toimijaa, jotka siirtävät firmansa Viroon, niin senkin masentavan kommariveron tuotto on miinuksella
Autovero -> Jätettiin "roikkumaan". Vain hullu ostaa uuden auton nyt, kun komissiossa on valmisteilla mm. leasingautojen verovapaus koko EU-alueella (joka tulee käytännössä romuttamaan nykyisen autoveron). Autokauppa vaikeuksissa.

jne. jne.

Tältä hallitukselta on tullut jo Venevero (suoraan kuin Arhinmäen kynästä), auton käyttömaksun korotus, päivähoitomaksujen korotus, asuntolainojen korkovähennysoikeuden leikkaus (käytännössä veronkorotus), kiinteistöverojen korotus, jne. jne. Kaikki leikkaavat koitmaista ostovoimaa ja pahentavat kuolemanspiraalia. Nämä eivät vain ole "Uussuomeksi" veronkorotuksia, vaan "säästöjä". Ei jumalauta. :D

Veroasteemme on noin 45. EU:n keskiarvo reippaasti alle 40:n ja OECD-maiden keskiarvo on 35:n tuntumassa. Samaan aikaan sosiaalimenomme ovat 31% BKT:stä... Ranskan jälkeen 2.korkeimmat koko maailmassa. Koko ajan menetämme yksityisiä työpaikkoja hälyttävällä vauhdilla ja maahan ei ryöstöverotuksen ja byrokratian takia synny spontaanisti työpaikkoja. Poliitikoilla on tähänkin tietysti lääke: Lisää tukia ja "resurssseja" (lue: julkisia menoja).

OECD: Social Expenditure Database

Suomi yrittää sosialismia vielä kerran. Kylläpä jänskättää, kuinka tuossa käy.

 

[Fordél]

Hetemäki ja VM ovat antaneet nyt 20 peräkkäistä talousennustusta, jotka ovat kaikki menneet päin v...ua. Nousu alkaa aina ensi vuonna. Jokainen tajuaa, että ne ennusteet ovat poliittisia. Ei niiden tarkoituskaan ole olla analyyttisiä ja totuudenmukaisia.

Taitaa aikalailla samalla tavalla menneen vituilleen myös muiden laitosten talousennusteet. Hyvin pitkälti samanlaisia lukuja ne suoltavat. Vain joitain pieniä eroja on, liittyen miten asioita lasketaan ja mitä juttuja painotetaan mitenkin.

 

[Tadu]

Sisäministeri Petteri Orpo meinaa Iltalehden haastattelussa, että jos perussuomalaiset eivät laita Immosta kuriin, niin hallitustaival voi loppua lyhyeen.

- Mielestäni on ihan päivän selvää, ettei hallituksessa voi olla puoluetta, joka ei puolusta demokratiaa ja ihmisten koskemattomuutta. Kokoomus lähtee siitä, että nämä ovat ihan perusasioita ja perusarvoja yhteiskunnassa.

Mielestäni on ihan päivänselvää, että hallitus on Keskustn ja persujen ympärille rakennettu ja Kokoomus on mukana kolmantena pyöränä. Nostakoot itse kytkintä.

 

[Barnes]

Mielestäni on ihan päivänselvää, että hallitus on Keskustn ja persujen ympärille rakennettu ja Kokoomus on mukana kolmantena pyöränä. Nostakoot itse kytkintä.

Minulla on semmoinen aavistus, että Orpon ulostulo on lähinnä viesti Kokoomuksen sinivihreille ja hennavirkkusille, joille tämä Immonen-case vaikuttaa olevan oikein hallituskysymys.

Pidän suorastaan säälittävänä, jos Kokoomus lähtisi tällaisen asian takia hallituksesta. Minustakin Immosen touhut ovat ääliömäisiä, ja koko äijä ansaitsisi potkut persuista, mutta joku raja sentään.

 

[Fordél]

Mielestäni on ihan päivänselvää, että hallitus on Keskustn ja persujen ympärille rakennettu ja Kokoomus on mukana kolmantena pyöränä. Nostakoot itse kytkintä.

Näen asian täysin päinvastoin. MIelestäni hallitus on kasattu selkeästi keskustan ja kokoomuksen ympärille. Nämä vanhat puolueet tietävät mitä toisistaan saavat, joten keskustan ei tarvinut hallitusneuvotteluissa keskittyä juurikaan kokoomukseen. Kokoomuksen suhteen riskit ja yllätykset ovat keskustan näkökulmasta aika minimissä. Eroja linjoissa toki löytyy, mutta myös hyvin paljon samaa, jonka varaan on hyvä rakentaa yhteistä politiikkaa.

Sen sijaan perussuomalaiset olivat täysin uusi tekijä hallitusyhteistyössä. Heihin liittyy paljon enemmän riskejä ja epävarmuutta, minkä vuoksi Sipilän porukoiden piti käydä hallitusneuvotteluissa asiat ensin juurta jaksaen läpi perussuomalaisten kanssa. Yhteisiä näkemyksiä löytyy, mutta myös paljon eroja. Soini vielä menee, mutta sitten on niitä perussuomalaisia, jotka voivat aiheuttaa hallitusyhteistyölle ongelmia, kuten olemme viime aikoina nähneet. Eli se on aikalailla päivän selvää, että jos hallitus natisee, ongelmakohta ei ole keskustan ja kokoomuksen välillä vaan keskustan/kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä.

 

[Fordél]

Pidän suorastaan säälittävänä, jos Kokoomus lähtisi tällaisen asian takia hallituksesta. Minustakin Immosen touhut ovat ääliömäisiä, ja koko äijä ansaitsisi potkut persuista, mutta joku raja sentään.

Kokoomus ei ole lähdössä hallituksesta mihinkään. Kyse on vain siitä, että pitää tehdä selkeä linjaus mikä hyväksytään ja mikä ei. Hallituksesta lähteminen tietäisi todennäköisesti uusia vaaleja, mihin ei ole mitään aihetta eikä varaa. Pallo on heitetty nyt persuille ja riippuu ihan heidän toiminnastaan, että miten uskottavasti asia siellä hoidetaan. Riittävän uskottava asian käsittely niin asia on loppuun käsitelty ja hallitusyhteistyö jatkuu.

 

[Barnes]

Kokoomus ei ole lähdössä hallituksesta mihinkään. Kyse on vain siitä, että pitää tehdä selkeä linjaus mikä hyväksytään ja mikä ei. Hallituksesta lähteminen tietäisi todennäköisesti uusia vaaleja, mihin ei ole mitään aihetta eikä varaa. Pallo on heitetty nyt persuille ja riippuu ihan heidän toiminnastaan, että miten uskottavasti asia siellä hoidetaan. Riittävän uskottava asian käsittely niin asia on loppuun käsitelty ja hallitusyhteistyö jatkuu.

No ei tietenkään Kokoomus lähde hallituksesta tämän asian takia. Pitäisin säälittävänä, jos he lähtisivät tällaisen jutun takia ulos hallituksesta.

E: Ymmärrän kyllä, että Kokoomus haluaa tiukempaa linjaa olliimmosten suhteen, mutta Orpon ja Virkkusen uhkailukannanotot ovat mielestäni ylimitoitettuja.

 

[Fordél]

No ei tietenkään Kokoomus lähde hallituksesta tämän asian takia. Pitäisin säälittävänä, jos he lähtisivät tällaisen jutun takia ulos hallituksesta.

En tiedä olisiko se säälittävää vaan lähinnä todella omituista ja täysin epäloogista. Ongelma kun ei ole kokoomuksessa vaan perussuomalaisissa. Mutta kun kerran kyse ei ole perussuomalaisten linjasta vaan yksittäisen kansanedustajan näkemyksistä ja toiminnasta, en näe millään tapaa edes realistisena vaihtoehtona hallitusyhteistyön päättymistä. Tällainen asia tässä muodossaan ei ole kysymys, joka voisi aiheuttaa hallituseron. Se voi korkeintaan aiheuttaa Immosen eron perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Näin ollen tämän asian vaikutuksella hallitusyhteistyöhön on turha dramatisoida ja spekuloida tämän enempää, oli yksittäisten poliitikkojen ulostulot kuinka jyrkkiä tahansa.

 

[Jymäkkä]

asuntolainojen korkovähennysoikeuden leikkaus (käytännössä veronkorotus).

Tämä ei ole veronkorotus, vaikka se tietysti prosentissa näkyy, kun vähennettävää on vähemmän. Korkojen vähennysoikeus on suoraa taloudellista tukea omistusasujille, eli keskimäärin hyvin toimeentulevalle kansanosalle. Jos jostain, niin tällaisista julkisista menoista kannattaa nimenomaan ihan ensimmäiseksi luopua. Käytännössähän valtio on maksanut osan velallisten koroista, ja lisäksi tuki ainakin osaksi siirtyy asuntojen hintoihin. Kokonaisveroasteen ei todellakaan olisi enää varaa nousta, mutta sinänsä muutama muu listaamasi toimi oli sinänsä ihan järkevää siinä mielessä, että siirsivät verotusta kulutukseen. Vastaavasti palkkaverojen pitäisi tällöin tietysti laskea.

 

[Leopold Isopanda]

Mielestäni on ihan päivänselvää, että hallitus on Keskustn ja persujen ympärille rakennettu ja Kokoomus on mukana kolmantena pyöränä. Nostakoot itse kytkintä.

Ihan jos katsotaan sitä, minkä näköistä politiikkaa hallitus tekee, niin on päivänselvää, että keskusta ja kokoomus sanelevat ja persut ovat takiaispuolueen asemassa mukana. Talouspolitiikka on ainakin kokoomuksen ja keskustan liberalistisiiven sanelemaa, eikä siinä ole ripaustakaan Soinin SMP:läisyyttä mukana. Eipä Soinin kädenjälki kyllä millään muullakaan hallituksen osa-alueella näy.

 

[Barnes]

Ihan jos katsotaan sitä, minkä näköistä politiikkaa hallitus tekee, niin on päivänselvää, että keskusta ja kokoomus sanelevat ja persut ovat takiaispuolueen asemassa mukana. Talouspolitiikka on ainakin kokoomuksen ja keskustan liberalistisiiven sanelemaa, eikä siinä ole ripaustakaan Soinin SMP:läisyyttä mukana. Eipä Soinin kädenjälki kyllä millään muullakaan hallituksen osa-alueella näy.

Boldaus oma.

Nähdäkseni esim. hallituksen tiukka eurolinja oli nimenomaan Perussuomalaisten idea. Kepulle euroasia ei ole kovinkaan merkittävä aatteellisella tasolla, ja euro-Kokoomus Stubbin johdolla olisi mukisematta maksanut Kreikalle. Lisäksi voisi nostaa esiin vaikkapa kehitysavun leikkauksen, sen on pakko olla PS:n aikaansaannos. Eli kyllä persujen kädenjälki jotenkin näkyy.

Siitä toki samaa mieltä, että hallituksen linjaukset ovat pääosin Keskustan ja Kokoomuksen kynästä.

 

[dana77]

Jaa, meinaatko, että esim. VM:n virkamiehillä on IMF:n ennusteita paremmat luvut käytössään?

En oikeastaan, eikä se ole oikeastaan pointtikaan. Voi olla VM osaa ennustaa Suomen tilanteen paremmin ja IMF maailmantalouden, mutta kuten sanottua se ei ole nyt tässä yhteydessä väliä. Nyt Haaparanta on tehnyt omat laskelmansa mallilla, että on otettu IMF:n ennuste, katsottu jälkikäteen toteumaa ja todettu että erona on ollut harjoitettu politiikka.

Ihan sama kuin Petteri Sihvonen ennustaisi että Tapparaa kerää kaudella 100 pistettä, mutta he saisivat ainoastaan 80 pistettä. Tämän jälkeen hän toteaisi, että Tappara sai 20 pistettä vähemmän kuin jos olisi pelannut vahvaa kiekkokontrollia.

Ihan yhtä hölmö lähestymistapa tuo olisi vaikka ennustajana olisi ollut Scotty Bowman. Tai Vuoksenmaa.

Missä on kohta, jossa Haaparanta sanoo, että menojen kasvulla sinällään on automaattisesti pitkäaikaisia vaikutuksia? Elvyttämisessä on kyse julkisten investointien vauhdittamisesta samalla niin, ettei kysyntää leikata esim. tulonsiirtoja leikkaamalla tai verotusta oleellisesti nostamalla. Ei siitä että menoja nostetaan sieltä täältä summittain.

Tuollaista suoraan lainausta ei löydy, eli pitää lukea ja ymmärtää kirjoituksen sisältö. Taloudelliseen elvytykseen kuuluvat muutkin menonlisäykset kuin investoinnit kuten esim tulonsiirrot, eikä Haaparantakaan ole sitä kiistänyt. Voit itsekin miettiä, että mitä eroa sillä että kansantalouden kysynnän kannalta että maksetaanko sadalle työttömälle yhteensä miljoona euroa siitä, että he makaavat kotona (tulonsiirto) vai maksetaanko heille yhteensä miljoona euroa siitä, että he laittavat pieniä kiviä korsun vieressä menevän polun ympärille (järjetön investointi, joista ei saanut leikata Krugmanin mukaan).

Voit vaikka tuon "millä ehdoilla elvytys maksaa itsensä" -laatikon lukea ja todeta, että siellä ei aseteta ehtoja elvytyskeinoille:
http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty12015/ty12015Haaparanta.pdf
"Huomattakoon, että tässä elvytys eli menojen lisäys dG jää tilapäiseksi mutta sen vaikutus nettoverokertymään muodostuu pitkäaikaiseksi"

Millä perusteella Haaparannan arvio elvytyksen pitkäaikaisista vaikutuksista on liian korkea?

Viittaan suoraan lainaukseen joka löytyyy tuon ekan linkin takana
"On merkillepantavaa, että Haaparannan arvio Suomelle on yli tuplasti korkeampi kuin Yhdysvalloille arvioitu kerroin tutkimuksessa, johon hän itse vetoaa."
En ole itse tutkimusta lukenut eli luotan tässä Wessmaniin.

Ylipäänsä minulla ei ole minkäänlaista luottamusta johtavien politiikkojen talousosaamiseen, käytännössähän VM:n virkamiehet päättävät hyvin pitkälle, millaista talouspolitiikkaa tämäkin hallitus harjoittaa. Siihen tulevat sitten päälle toki jotkin poliittiset hienosäädöt. Retoriikkanahan Sipilä pystyy käyttämään täysin virheellisiä ilmauksia, koska hän voi luottaa siihen, ettei keskimääräinen kansalainen osaa erottaa kotitaloutta ja kansantaloutta. Tuskin osaa tosin itsekään....

Se on hienoa että joku persaukinen professori on talousosaamiseltaan ihan ylivertainen itsestään omalla talousosaamisellaan monimiljonäärin tehneeseen Sipilään... (kun tässä ei edes rajauduttu makrotaloustieteeseen)
Toki aika aina kotisohvilta ja Urheilulehdistä löytyy parempia kiekko-osaajiakin kuin NHL:stä.

 

[kristian]

Ihan jos katsotaan sitä, minkä näköistä politiikkaa hallitus tekee, niin on päivänselvää, että keskusta ja kokoomus sanelevat ja persut ovat takiaispuolueen asemassa mukana. Talouspolitiikka on ainakin kokoomuksen ja keskustan liberalistisiiven sanelemaa, eikä siinä ole ripaustakaan Soinin SMP:läisyyttä mukana. Eipä Soinin kädenjälki kyllä millään muullakaan hallituksen osa-alueella näy.

Maailman suurin julkinen sektori, maailman 2. korkeimmat sosiaalimenot (ÒECD:n database), veroaste maailman korkeimpia ja tulonsiirtojen kaikki graafit osoittavat koilliseen. Autokanta taistelee Latvian kanssa Euroopan surkeimman tittelistä.

Jos tämä on "libertaristisiiven oikeistopolitiikkaa", niin ei tosiaankaan huvittaisi nähdä sitä vasemmistolaista vaihtoehtoa.

 

[Fordél]

Maailman suurin julkinen sektori, maailman 2. korkeimmat sosiaalimenot (ÒECD:n database), veroaste maailman korkeimpia ja tulonsiirtojen kaikki graafit osoittavat koilliseen. Autokanta taistelee Latvian kanssa Euroopan surkeimman tittelistä.

Jos tämä on "libertaristisiiven oikeistopolitiikkaa", niin ei tosiaankaan huvittaisi nähdä sitä vasemmistolaista vaihtoehtoa.

Jä nykyinen hallitusko on saanut aikaan nämä em. asiat parissa kuukaudessa? Jo on aikaansaavaa porukkaa!

 

[Stonewall]

Täytyy sanoa, että alun haasteeseen ripeästi tarttumisen jälkeen välillä on kyllä usko tämän hallituksen kykyyn alkanut rakoilemaan. Mutta kyllähän tämä Fennovoiman runttaaminen eteenpäin todistaa, että hallituksella on kykyä tehdä oikeita ja kipeitäkin päätöksiä. Toki hallitus väittää, ettei ole painostanut valtionyhtiöitä, mutta tottakai se on painostanut - aivan niin kuin pitääkin, kun kansallisesti elintärkeä hanke on ollut vaakalaudalla. Fennovoiman lisäksi toki tarvitaan edelleen yksi voimala lisää, mutta tämäkin on iso askel eteenpäin.

 

[erku]

Tutkija: Suomalaiset poliitikot pelkäävät tuomita rasismia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkija Anu Korhonen kritisoi hallituspuolueiden puheenjohtajia siitä, että he eivät riittävän selvästi tuomitse rasismia, koska pelkäävät moisen karkoittavan äänestäjiä. Hän on myös sitä mieltä, että Ruotsissa Immonen olisi tuomittu voimakkaammin, koska siellä tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat osa kansallisidentiteettiä.

 

[Stonewall]

Tutkija: Suomalaiset poliitikot pelkäävät tuomita rasismia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkija Anu Korhonen kritisoi hallituspuolueiden puheenjohtajia siitä, että he eivät riittävän selvästi tuomitse rasismia, koska pelkäävät moisen karkoittavan äänestäjiä. Hän on myös sitä mieltä, että Ruotsissa Immonen olisi tuomittu voimakkaammin, koska siellä tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat osa kansallisidentiteettiä.

Ruotsin kohdalla menee kyllä metsään. Onhan siellä viimeaikoina korostettu tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, mutta kun vielä 1960-luvulla Pohjoismaiden johtavissa yliopistoissa mittailtiin kalloja rotuominaisuuksien määrittämiseksi ja eugeniikka oli pitkälle ruotsalaisten keksintöä, jota natsit vain kopioivat, niin melkoista pokkaa vaatii väittää ihmisoikeuksien olevan osa kansallisidentiteettiä. Päinvastoin sanoisin, että Ruotsissa on erittäin voimakas rotuoppien esim. rotubiologian oppituolien tuoma perinne ja sen takia siellä juuri on suhteellisen voimakas uusnatsiliike. Sanoisin, että Ruotsin nykyinen "tulkaa heti tänne kaikki nyt"-maahanmuuttopolitiikka on seurausta ennen kaikkea huonosta omatunnosta.

 

[Barnes]

Anu Koivusta nyt ärsyttää koko hallitus, koska Perussomalaiset on siinä mukana ja tasa-arvonäkökulma(=feminismi) on unohdettu hallitusohjelmasta eikä hallitusneuvotteluissa ollut hänen mukaansa tarpeeksi naisia. En anna kovinkaan suurta painoarvoa tälle Wuolijoki-tohtorille.