Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 174 860
  • 10 753

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eipä nuo helpotukset työllistävää yritystä tai päätoimista yrittämistä lämmitä. Korkeintaan pientä sivutoimista harrastustoimintaa.

Eivät toki koska ne on suunnattu mikroyrittäjille. Pieniä siis tuetaan, ei vain keskisuuria ja isoja.


Mitä yritystukia tarkoitat? Jos poislaskee starttirahan sekä esim. Tekesin ja Finveran takaisinmaksettavat lainat, keskiverto normiduunia tekevä yritys, jolla ei ole kansainvälistymis- tai innovaatiotukitarpeita ei yleensä yritystuista kovinkaan kummoisesti kostu.

Keskivertoyritys voi hakea Suomessa ja toimiessaan ja työllistäessään vain Suomessa erilaisia tukia hyvin monesta eri paikasta. Jos jätetään yksityiset tahot sivuun, valtio ja EU jakavat Suomessa tukea noin 0.50 prosenttia Suomen bktsta per vuosi. Tukea voi hakea vaikkapa työllistämiseen, ympäristösuojelun tehostamiseen, aluetukea sekä erillistä pk-yritysten tukea. Moni yrittäjä ei tuista tiedä ja sen takia osa Suomelle osoitetuista tuista palautuu mm. EU:lle. Mutta tukea löytyy jos on itse halukas tekemään asian eteen jotain. Usein se vaatii hieman viitseliäisyyttä ennen tuen hakemista ja aika paljon paperityötä (myös paperilla että digitaalisena) tuen aikana ja sen jälkeen. Mutta ei mitään ylivoimaista oman kokemukseni perusteella.

Eipä tästä enempää. Uskon Sipilän tietävän mitä tekee vaikka painetta on varmasti tukien karsimiseen tältäkin osin. Pointti on se, että kyllä Suomessa kelpaa yrittää. Muidenkin kuin pohjalaisten :)
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onhan se huvittavaa, että Viking Line saa tukia 20 miljoonaa, mutta maksaa veroja Suomeen 1 miljoonan verran. Yritystukikuvio pitäsi lakkauttaa ja vastavoimaisesti sitten laskea verotusta. Innovaatio- ym. muu tukisysteemi tuntuu itselleni ainakin typerältä byrokratialta. Toki tämä on vain oma mielipiteeni.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ylempänä käytyyn keskusteluun liittyen esitän ennustuksen, joka perustuu siihen, että työntekijän palkkaaminen on kallista, siihen liittyy ikävä velvollisuuksia ja epätoivotusta työntekijästä on vaikea päästä eroon.

Ennustan, että tulevaisuuden Suomessa ei ole enää yhtään palkansaajaa. Sen sijaan meillä on 3 miljoonaa yrittäjää. Niin kaupan kassat kuin virkamiehetkin perustavat omia firmoja, joiden kautta myyvät työsuorituksiaan toimeksiantajalle. Tällöin kaikki pääsevät nauttimaan ökykapitalistina olemisen eduista ja yritystuista, eikä kenenkään tarvitse kärsiä työnantajan epäkiitollisesta asemasta...

Yllä oleva on kärjistys. Sen sijaan lähempänä todellisuutta voi olla skenaario, jossa työvoimasta korkeintaan n. kolmasosa on vakituisissa hyväpalkkaisissa työsuhteissa kaikilla eduilla, toinen kolmannes elää pätkätöiden ja sosiaaliturvan ristiaallokossa ilman palkallisia lomia, säännöllistä työterveyshuoltoa jne, ja yksi kolmannes on yrittäjiä ilman mitään etuja (uskon siis yrittäjien määrän kasvavan jyrkästi joka tapauksessa.)

Ensin mainitusta vakityöntekijöiden ryhmästä suuri osa työskentelee julkisella sektorilla ja suuriyrityksissä. Heidän määränsä kuitenkin pienenee, koska julkinen sektori ja suuryritykset vähentävät työntekijämääräänsä koko ajan. Pätkätyöläisistä taas suurin osa työskentelee pk-yrityksissä (jonkin verran myös julkisella), ja heidän määränsä lisääntyy, koska pk-yritykset ovat ainoa sektori, joka oikeasti kasvattaa työntekijämääräänsä. Kolmannesta ryhmästä - yrittäjistä - osa on menestyviä "kapitalisteja", osa elää täysin normalia keskiluokkaista elämää (joskin suhdannevaihtelut ovat varmasti jyrkkiä) ja osalla yrittäjistä menee huonommin kuin monella palkansaajalla, koska esim. sosialiturvan yhdistäminen yrittäjyyteen on vaikeampaa kuin pätkätyöläisillä.

Ennustukseni siis on, että jos yhteiskunnassa mikään ei muutu, niin tähän ajaudutaan - haluttiin sitä tai ei. Nähdäkseni ainoa oikea suunta kehittää yhteiskuntaa on mainittujen kolmen ryhmän (vakiduunarit, pätkätyöläiset, yrittäjät) välisten erojen lieventäminen niin, ettei sillä olisi niin suurta merkitystä, missä muodossa ihminen hankkii elantonsa. Jos kuitenkin tämä erojen lieventäminen yritetään tehdä niin, että kaikkien edut nostetaan korkeimmalle mahdolliselle tasolle (vrt. vanha demariunelma yhteiskunnasta, jossa "kaikki ovat paperimiehiä"), lopputulos voi olla, että kohta kenelläkään ei ole töitä...


Ps. Tiesittekö, että valtiokin palkkaa nykyään jonkin verran virkamiehiä siten, että näiden edellytetään perustavan ensin yrityksen, jonka kautta työskentely tapahtuu? Tällöin he eivät näy valtion henkilöstömäärissä, eikä heidän palkkionsa mene henkilöstökuluihin. Perinteisistä konsulteista he eroavat siinä, että ulospäin he näyttäytyvät valtion eivätkä oman firmansa edustajina. Palkkiot itsessään ovat kuulemma "kilpailukykyisiä" kuukausipalkkaan nähden. Syynä lienee se, että paine pienentää virallista henkilöstömäärää on suurempi kuin paine säästää kustannuksia...
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ps. Tiesittekö, että valtiokin palkkaa nykyään jonkin verran virkamiehiä siten, että näiden edellytetään perustavan ensin yrityksen, jonka kautta työskentely tapahtuu? Tällöin he eivät näy valtion henkilöstömäärissä, eikä heidän palkkionsa mene henkilöstökuluihin. Perinteisistä konsulteista he eroavat siinä, että ulospäin he näyttäytyvät valtion eivätkä oman firmansa edustajina. Palkkiot itsessään ovat kuulemma "kilpailukykyisiä" kuukausipalkkaan nähden. Syynä lienee se, että paine pienentää virallista henkilöstömäärää on suurempi kuin paine säästää kustannuksia...
Olen eräässä valtion firmassa töissä, ja meillä ei kyllä tällaista ole tehty. MUTTA tosiaan paineet säästää henkilöstömäärässä on huomattavasti suuremmat kuin kustannuksissa. Tämän takiahan konsulttikulut jatkuvasti kasvavat valtiolla. Eri maiden julkisia sektoreita ei kannata tämän takia verrata keskenään yhtään, koska Suomessa yksityiset firmat tekevät erittäin ison osan julkisen puolen työstä. Suomessa julkinen sektori on pienentynyt, mutta väitän sen johtuvan vain tästä ulkoistuksesta.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tukea voi hakea vaikkapa työllistämiseen, ympäristösuojelun tehostamiseen, aluetukea sekä erillistä pk-yritysten tukea. Moni yrittäjä ei tuista tiedä ja sen takia osa Suomelle osoitetuista tuista palautuu mm. EU:lle. Mutta tukea löytyy jos on itse halukas tekemään asian eteen jotain. Usein se vaatii hieman viitseliäisyyttä ennen tuen hakemista ja aika paljon paperityötä (myös paperilla että digitaalisena) tuen aikana ja sen jälkeen. Mutta ei mitään ylivoimaista oman kokemukseni perusteella.
Lisätään vielä, että osa tuista on alueellisesti rajattu, niin että Uudellamaalla niitä ei voi saada joko ollenkaan tai vain hyvin vähän. Esim. kaikista Suomen ELY-keskusten jakamista yritystuista vain 10 % päätyy Uudellemaalle - vaikka yli kolmannes Suomen yrityksistä on Uusimalaisia, ja kasvuyrityksistä lähes puolet!

Olisi suuri kiusaus pistää kaikki kepulaisten piikkiin, mutta ainakin osa ongelmasta selittyy EU:lla. Kun EU jakaa rahaa aluekehittämiseen tai sosiaaliseen kehittämiseen (mekittävä osa näistä päätyy yrityksille suoraan tai epäsuoraan), se edellyttää että puolet rahoituksesta on kansallista. Siten, kun EU tukee Suomea ja erityisesti haja-asutusalueita, saadakseen EU-rahaa käyttöön Suomen täytyy pistää peliin myös valtion rahaa. Eli jos halutaan paljon EU-rahaa, täytyy samalla käyttää paljon kotimaista rahaa. Ja jos halutaan säästää valtion rahoja, saadaan myös EU:lta vähemmän...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko

Noinhan se voi mennä. Toisaalta sanokaa joku mitä tämä tai joku muu hallitus voi tehdä sille, että julkinen sektori menoina laskien kasvaa edelleen, mutta Suomen bkt ei kasva. Ei ole reaalisesti kasvanut kohta kymmeneen vuoteen. Erotus on katettu velaksi. Koska julkisen sektorin palkkakehitys on ollut vajaat 40 prosenttia noin 10 vuodessa, homma yksinkertaisesti kusee. Samalla julkisen sektorin palkkakehitys on johtanut siihen, että ns. tehdastyö on ajettu ulos Suomesta koska palkkamalttiin ei siellä ole ollut hinkua julkisen sektorin kehityksen myötä. Lopputulos on karmea. Työttömyys nousee, vienti hiipuu, yritykset liputtavat itsensä ulos Suomesta ja velka kasvaa.

Pakkohan se on käydä käsiksi julkisen sektorin menojen kasvuun. Muutenkin kuin puhumalla paskaa Kokoomuksen ja demareiden tapaan.

e: ja hyvä teksti myös tämän yllä, samaa mieltä.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Noinhan se voi mennä. Toisaalta sanokaa joku mitä tämä tai joku muu hallitus voi tehdä sille, että julkinen sektori menoina laskien kasvaa edelleen, mutta Suomen bkt ei kasva. Ei ole reaalisesti kasvanut kohta kymmeneen vuoteen. Erotus on katettu velaksi. Koska julkisen sektorin palkkakehitys on ollut vajaat 40 prosenttia noin 10 vuodessa, homma yksinkertaisesti kusee. Samalla julkisen sektorin palkkakehitys on johtanut siihen, että ns. tehdastyö on ajettu ulos Suomesta koska palkkamalttiin ei siellä ole ollut hinkua julkisen sektorin kehityksen myötä. Lopputulos on karmea. Työttömyys nousee, vienti hiipuu, yritykset liputtavat itsensä ulos Suomesta ja velka kasvaa.

Pakkohan se on käydä käsiksi julkisen sektorin menojen kasvuun. Muutenkin kuin puhumalla paskaa Kokoomuksen ja demareiden tapaan.

Täsmälleen näin. Suomessa vain ei mediasta saa millään oikeaa tietoa. Media puhuu "säästöistä", "vyönkiristyksistä" ja "leikkauksista", vaikka menot Suomessa ovat kasvaneet kuin sekakäyttäjän pikavippipiikki.

Julkiset menot 2007: 87.320.000.000
Julkiset menot 2008: 93.491.000.000
Julkiset menot 2009: 99.134.000.000
Julkiset menot 2010: 102.320.000.000
Julkiset menot 2011: 107.009.000.000
Julkiset menot 2012: 112.110.000.000
Julkiset menot 2013: 116.310.000.000
Julkiset menot 2014: 119.996.000.000

Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Kaikki "leikkaukset" ovat olleet pääasiassa veronkorotuksia. Suomen kieleen ollaan jotenkin ujutettu sellainen erikoisuus, että "sopeutus" ja "leikkaus" tarkoittavat samaa kuin veronkorotus (lue: yksityisen sektorin suorittama tulonsiirto julkiselle sektorille).
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
STT:n mukaan Sipilän hallituksen esitys yhteiskuntasopimuksesta viivästyy. Alun perin esitys piti esitellä työmarkkinajärjestöille tähän päivään mennessä, mutta nyt esittely tapahtuukin vasta ensi viikolla.

Ei hääviltä näytä tämän SSS-hallituksen työskentely, kun jo näin alkumetreillä nähdään kykenemättömyyttä tehdä asioita suunnitellussa aikataulussa.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Ennen vaaleja Suomen ongelmana pidettiin sitä, että hallitus on antanut valtansa työmarkkinajärjestöille, ay-liike estää tarvittavien muutosten tekemisen ja vaikeiden päätösten tekemistä lykätään eteenpäin. Pidettiin vaalit ja iloittiin siitä, että nyt saatiin perussuomalaisilla vahvistettu porvarihallitus, joka pistää toimeksi ja tekee tarvittavat päätökset, kun demarit ja vasemmisto eivät ole estämässä. Laittomien lakkojen sakot ylös, työttömänä makoilu kannattamattomaksi, letkut irti Kreikasta, mamutulvan tyrehdyttäminen jne..

...ja nyt vaalien jälkeen asiat lykätään ay-liikkeen neuvoteltavaksi, Kreikan letkut pidetään kiinni ja mamuja tulee ennätysmäärin. Mikä meillä lopulta muuttui, kun saatiin kaivattu sinivalkoinen hallitus?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

...ja nyt vaalien jälkeen asiat lykätään ay-liikkeen neuvoteltavaksi, Kreikan letkut pidetään kiinni ja mamuja tulee ennätysmäärin. Mikä meillä lopulta muuttui, kun saatiin kaivattu sinivalkoinen hallitus?

Lieneekö kuitenkin ennenaikaista julistaa, ettei mikään muutu. Katsotaan nyt vaalikausi rauhassa läpi. Mitä tulee Kreikan rahoittamiseen, niin siinä Suomen sana ei paina mitään, päätökset tehdään joka tapauksessa.
 

Fordél

Jäsen
Ei hääviltä näytä tämän SSS-hallituksen työskentely, kun jo näin alkumetreillä nähdään kykenemättömyyttä tehdä asioita suunnitellussa aikataulussa.

Kovat ovat kriteerit jos tämä ei näytä hääviltä. Miltä mielestäsi sitten näytti edellisen hallituksen toiminta ja aikataulussa pysyminen? Itse asiassa hommahan näyttää etenevän erittäin hyvin, kun verrataan esimerkiksi juuri edeltäneeseen kokoomus ja sdp-vetoiseen hallitukseen. Hallitus saatiin kasaan suunnitelmallisesti aikataulussa ja jos yhteiskuntasopimusneuvotteluissa homma myöhästyy muutamalla päivällä niin se ei ole mitään verrattuna edellisen hallituksen myöhästymisiin.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
"Suunnitelmallisuus" ja "aikataulussa pysyminen" eivät nyt minusta ole millään tavalla itseisarvoja ihan kyseessä olevasta hallituksesta riippumatta. Tehtyjen päätösten sisältö ratkaisee ja joskus voi olla parempi olla tekemättä mitään, jos se mahdollinen uudistus olisi askel huonompaan suuntaan. Esimerkiksi viime hallituskauden lopussa perutut uudistukset olisivat olleet sellaisia. Nytkin tähän yhteiskuntasopimukseen sisältyy oikean talouskehityksen kannalta triviaaleja ja hyvinvoinnin kannalta jopa haitallisia uudistusesityksiä työajan pidennyksineen. Tällainen insinöörimäinen "saadaan päätöksiä" -aikaan retoriikka vain valitettavasti tuntuu vetoavan massoihin luterilaisessa maassa.
 

Fordél

Jäsen
"Suunnitelmallisuus" ja "aikataulussa pysyminen" eivät nyt minusta ole millään tavalla itseisarvoja ihan kyseessä olevasta hallituksesta riippumatta. Tehtyjen päätösten sisältö ratkaisee ja joskus voi olla parempi olla tekemättä mitään, jos se mahdollinen uudistus olisi askel huonompaan suuntaan.

Ei tietenkään ole kyse mistään itseisarvosta, mutta kyllä ne osaltaan osoittavat kuinka hyvin hallitusyhteistyö toimii ja kuinka päätöksentekokykyinen hallitus meillä on. Yksi syy sille, miksi olemme niin kusisessa tilanteessa liittyy juuri siihen, että aikatauluissa ei ole pysytty eikä ole ollut päätöksentekokykyä. Asiat jääneet vuosiksi vellomaan, mikä johtaa pahimmillaan siihen, että edessä on yhä vaikeampia tilanteita ja päätöksiä.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Yritystukikuvio pitäsi lakkauttaa ja vastavoimaisesti sitten laskea verotusta. Innovaatio- ym. muu tukisysteemi tuntuu itselleni ainakin typerältä byrokratialta. Toki tämä on vain oma mielipiteeni.

Samaa mieltä. Aikoinaan olin tekemissä näiden innovaatiotukien ja muiden kanssa ja tuntui vain hukkaan heitetyltä ajalta. Karkeasti sanoen käsittelyajoista johtuen tukien vaikutus on nolla ja turruttaa vain hakijan. Jos pikaisen aikataulun rahan käsittelyaika on 6kk ja maksuaika 3kk niin eihän tuollaista kukaan jaksa, etenkin kun kyseessä on raha, jonka avulla yritys voi lähteä liikkeelle tai luoda jotain uutta. Jos saman rahan hakisi pankista tai sijoittajalta niin projektit olisi jo pitkällä kun valtion rahoista edes kuulee mitään ja todennäköisesti maksanut jos osittain itsensä takaisin. Lisäksi pitää huomioida, että näiden tukien parissa työskentelee ties millaista ylijohtajaa ja directoria, ja heidän aiemman työtaustansa tuntien palkkaus ei ole 3000e/kk. Päälle vielä jäätävät lomat ja asiakkaiden tapaamistahti mallia 1kpl aamupäivällä, 1kpl iltapäivällä. Ei ihme että on hidas palvelu.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei tietenkään ole kyse mistään itseisarvosta, mutta kyllä ne osaltaan osoittavat kuinka hyvin hallitusyhteistyö toimii ja kuinka päätöksentekokykyinen hallitus meillä on. Yksi syy sille, miksi olemme niin kusisessa tilanteessa liittyy juuri siihen, että aikatauluissa ei ole pysytty eikä ole ollut päätöksentekokykyä. Asiat jääneet vuosiksi vellomaan, mikä johtaa pahimmillaan siihen, että edessä on yhä vaikeampia tilanteita ja päätöksiä.

Viime hallituksen "päättämättömyys" johtui tunnetusti sen laajapohjaisuudesta. Nyt kasassa on ideologisesti yhtenäisempi vaikkei aivan yhtenäinen koostumus (jännitteet esim. persujen ja muiden välillä). Silloin päätöksiä on luonnollisesti helpompi tehdä, mutta näin omasta näkökulmastani ne päätökset ovat ainakin ohjelman perusteella vääränsuuntaisia. Kumpa ei leikattaisi koulutuksesta ja päinvastoin esim. helpotettaisiin jatkokouluttautumista, panostettaisiin oikeasti työnteon kannattavuuteen esim. perustuloa kohtia menemällä ja ylipäänsä ei kiristettäisi entisestään finanssipolitiikkaa, koska se ei mielestäni (ja taloustieteilijöiden mielestä) ole tässä taloustilanteessa järkevää.

Minusta kolme pääsyytä Suomen taloudelliselle tilanteelle ovat IT-alan ja paperin romahtaminen (=rakennemuutos). Korvaavia aloja ei ole löydetty. Toisaalta euroon liittyminen oli nähdäkseni virhe Suomelta, rahapolitiikkaa ei ole ja toisaalta eurokriisin hölmöilyt vaikuttavat nyt meihin suoraan. Kolmas syy on toki euroalueen taantuma (ja siihen liittyen väärä talouspolitiikka), joka heijastuu tietysti tännekin.

Kun palataan tuohon yhteiskuntasopimuskysymykseen, niin meidän palkkatasomme on itsessään jo täysin kilpailukykyinen Saksan ja Ruotsin kanssa. Ydinongelma on nyt se, että mm. Nokian romahduksen jälkeen suomalaiset tuotteet menevät heikommin kaupaksi. Ja Nokian romahdushan ei johtunut sekään mistään palkkatasosta vaan yhtiön jämähtämisestä paikalleen (ei päässyt kunnolla mukaan älypuhelinmarkkinoille).
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Työnantaja lataa: "Työajasta itkeminen katastrofaalista" -ESS.fi

Tässä taas Peikko Groupin pomo unohtaa sen että kaikki ylimääräinen työ on pois vapaa-ajasta. Eikä tämä toimitusjohtaja kuitenkaan tule 7 töihin ja lähde puoli 5. Ja Sveitsissä maksetaan joka tunnista mitä tehdään, ja palkat keskimäärin kovempia kuin Suomessa.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Minusta kolme pääsyytä Suomen taloudelliselle tilanteelle ovat IT-alan ja paperin romahtaminen (=rakennemuutos). Korvaavia aloja ei ole löydetty. Toisaalta euroon liittyminen oli nähdäkseni virhe Suomelta, rahapolitiikkaa ei ole ja toisaalta eurokriisin hölmöilyt vaikuttavat nyt meihin suoraan. Kolmas syy on toki euroalueen taantuma (ja siihen liittyen väärä talouspolitiikka), joka heijastuu tietysti tännekin.
.

Kaikki luettelemasi syyt pitävät paikkansa. Mutta miksi varsinaista pääsyytä, eli täysin holtionta julkisen sektorin porsastelua ei koskaan mainita?
Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Julkiset menot 2007: 87.320.000.000
Julkiset menot 2008: 93.491.000.000
Julkiset menot 2009: 99.134.000.000
Julkiset menot 2010: 102.320.000.000
Julkiset menot 2011: 107.009.000.000
Julkiset menot 2012: 112.110.000.000
Julkiset menot 2013: 116.310.000.000
Julkiset menot 2014: 119 536 000 000

Ainoastaan Kreikassa ja Espanjassa julkiset menot ovat kasvaneet samaa tahtia.

Koska menot voivat vain kasvaa (kaikki puheet "säästöistä" ovat täyttä kusetusta), veroja voidaan kiristää niin kauan, että veroaste on sata. Se johtaa kaiken tuottavan toiminnan maastapakoon, kotimarkkinoiden ja yksityisen sektorin kutistumiseen.

Veroaste Suomessa ja muissa EU-maissa
 
Sisäministeri Petteri Orpo meinaa Iltalehden haastattelussa, että jos perussuomalaiset eivät laita Immosta kuriin, niin hallitustaival voi loppua lyhyeen.

- Mielestäni on ihan päivän selvää, ettei hallituksessa voi olla puoluetta, joka ei puolusta demokratiaa ja ihmisten koskemattomuutta. Kokoomus lähtee siitä, että nämä ovat ihan perusasioita ja perusarvoja yhteiskunnassa.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kaikki luettelemasi syyt pitävät paikkansa. Mutta miksi varsinaista pääsyytä, eli täysin holtionta julkisen sektorin porsastelua ei koskaan mainita?
Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Menojen kasvu on sidoksissa talouskehitykseen. Tämä johtuu esimerkiksi työttömyyskorvausmenojen kasvusta. Sinällään esimerkiksi viime hallituskaudella harjoitettiin kiristävää finanssipolitiikkaa. Eli menojen kasvu on heikossa taloustilanteessa mahdollista ilman että tehtäisiin yhtä ainutta uutta menopäätöstä. Itse asiassa jo viime hallituskaudella sopeutettiin 6,5 miljardia. Toisaalta velkaantumisen samalla kasvaessa tämän pitäisi juurikin osoittaa kaikille muille paitsi Juha Sipilän hallitukselle, ettei säästäminen toimi tässä taloustilanteessa. Tuo mainitsemani Euroopassa harjoitettu väärä talouspolitiikka tarkoittaa nimenomaan austerity-politiikkaa, joka on ollut taloustieteellisen tutkimuksen mukaan itse asiassa pääsyy koko taantumaan (siis yleisesti, Suomen suhteellisesti heikompaan kehitykseen vaikuttavat ne mainitsemani kolme syytä sen lisäksi, että finanssipolitiikan kiristäminen ei ole täälläkään järkevää).
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Tuo pelikaverikin on aika surkea, jos yhteiskuntasopimusta miettii. Lyly kertoi, että he lähestyvät sopimusta pätkätöiden vähentämisen kannalta ja työttömien saamisesta töihin. Eli iholle ei uskalleta mennä (ylläri...) ja tehokkuudesta per työntekijä ei haluta puhua ollenkaan. Kukkahattuista populistista jargonia, jolla vain vältellään ongelmista puhumista. Maan tapa nykyään vrt maahanmuuton dialogi.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kaikki luettelemasi syyt pitävät paikkansa. Mutta miksi varsinaista pääsyytä, eli täysin holtionta julkisen sektorin porsastelua ei koskaan mainita?
Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Julkiset menot 2007: 87.320.000.000
Julkiset menot 2008: 93.491.000.000
Julkiset menot 2009: 99.134.000.000
Julkiset menot 2010: 102.320.000.000
Julkiset menot 2011: 107.009.000.000
Julkiset menot 2012: 112.110.000.000
Julkiset menot 2013: 116.310.000.000
Julkiset menot 2014: 119 536 000 000

Ainoastaan Kreikassa ja Espanjassa julkiset menot ovat kasvaneet samaa tahtia.

Koska menot voivat vain kasvaa (kaikki puheet "säästöistä" ovat täyttä kusetusta), veroja voidaan kiristää niin kauan, että veroaste on sata. Se johtaa kaiken tuottavan toiminnan maastapakoon, kotimarkkinoiden ja yksityisen sektorin kutistumiseen.

Veroaste Suomessa ja muissa EU-maissa
Ehkä siksi, että se ei ole pääsyy. Postaamistasi käppyröistäkin näkyy, että julkisten menojen suhde bkt:een on ollut jopa ollut laskussa finanssikriisiin asti. Myös menojen euromääräinen nousu ollut lähinnä vakaata, ei räjähdysmäistä. Lamassa julkisten menojen absoluuttinen ja suhteellinen nousu on vakioilmiö, kun enemmän ihmisiä joutuu turvautumaan suoriin tulonsiirtoihin. Ja kyllä, julkiset menot voivat kasvaa säästöistä huolimatta. Vaikka esimerkiksi koulut ovat säästäneet, niin se on aika pientä sosiaalipuolen menojen kasvun rinnalla. Julkinen talous ei siis ole syy, mutta ongelma se toki on. Ei meillä ole tällä hetkellä varaa näin suuriin menoihin, ja asialle on tehtävä jotain. Väittäisin silti, että nuo PTS:n mainitsemat syyt synnyttivät tämän julkisten menojen ongelman. Julkisella tehtiin 2007 liian antelias työehtosopimus, mutta tässä on myös jälkiviisautta, tulevaa lamaa ja varsinkaan sen syvyyttä ei silloin nähty. Tuo yksittäinen tes ei silti varmaankaan Suomen taloutta yksin kaatanut.
 
Viimeksi muokattu:

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mielenkiintoista nähdä miten kauan persujen hallitustaival kestää. Tuskinpa neljää vuotta.
Minä ainakin uskon, että PS on sen neljä vuotta kehissä. Ja uskon myös Perussuomalaisten olevan yli 30 paikan puolue seuraavien eduskuntavaalien jälkeen eli en usko persujen kuihtuvan marginaalipuolueeksi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Itse asiassa jo viime hallituskaudella sopeutettiin 6,5 miljardia. Toisaalta velkaantumisen samalla kasvaessa tämän pitäisi juurikin osoittaa kaikille muille paitsi Juha Sipilän hallitukselle, ettei säästäminen toimi tässä taloustilanteessa.
Jos velan kasvu todistaa, ettei säästäminen toimi, niin voitko kertoa milloin Suomen velka on pienentynyt samaan aikaan kun se on elvyttänyt?
Ja jos sattuisikin käymään niin, että sellaista hetkeä ei löydy, niin voidaanko samalla logiikalla todeta, että elvyttäminen ei toimi?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös