Niin, ei tuo mikään aukoton tapa ole, mutta mistä mielestäsi sitten poikkeama IMF:n ennusteen ja toteuman välillä johtuu?
Kyysmys on mahdoton vastattavaksi jos IMF ei avaa kaikkia oletuksiaan (ja sen jälkeenkin jättäisin selvittämisen jollekin joka saa siitä palkkaa). Noista tuloksista joka tapauksesta selväksi tuli että kaikkien muidenkin ennusteiden maiden kanssa on ollut heittoa riippumatta harjoitetusta politiikasta. Itseasiassa Suomen tuloskin oli, että se oli huonompi vaikka oltaisiin huomioitu harjoitettu politiikka.
Epäonnekkaat työmarkkinaratkaisut juuri ennen 2008 finanssikriisiä, Nokian huonot päätökset ja monet muut asioita, jotka ovat talouteen vaikuttaneet. Nyt viime vuosina Ukrainen kiiri ja vientipakotteet ovat taatusti asioita, joita ei ennusteissa ole huomioitu.
Kyllä, varmaan rakennemuutos jne. vaikuttavat juuri meidän tilanteeseemme, mutta onko perusteltua myös ottaa mukaan suhdannepoliittiset toimet? Kun tutkimuksessa on käsittääkseni hyvin suuri konsensus siitä, että koko eurooppalainen taantuma johtuu liian kireästä finanssipolitiikasta.
Tämäkin on tuollainen puolitotuus. Eurooppalainen nykyinen taantuma on seurausta 2010 vuonna alkaneesta velkakriisistä. Velkakriisi ei ole seurausta liian kireästä finanssipolitiikasta. Koko maailman talous on viime vuosina ollut taantumassa:
http://cdn.static-economist.com/sit...size/images/print-edition/20131221_INC080.png
On siis itsepetosta selittää, että taantuma johtuisi muutaman eurooppalaisen maan harjoittamasta finanssipolitiikasta. Siitä voidaan keskustella, että pystyisivätkö nämä maat hieman paremmin toipumaan stimuloimalla taloutta velaksi.
Kyllä Haaparanta on todennut esim. radiohaastatteluissa, että elvytys voi oikein huonosti toteutettuna tietysti myös epäonnistua, vaikkakin tässä suhdannetilanteessa riski sille olisi pieni. Haaparanta kiinnittää huomiota makrotalouteen, joten hänen laskelmiinsa eivät kuulu tarkempien elvytyskohteiden vaikutusten arviointi. Tuo julkisten menojen lisäys tarkoittaa juurikin järkeviä julkisia investointeja, joita Haaparannan mukaan on jopa helppo löytää (itse asiassa tutkimus- ja tuotekehittelypuolellakin valtio voisi olla aktiivisempi...kts. tuo yllä linkittämäsi juttu esimerkiksi).
Hyvä että on todennut. Joku ydinvoima on tyyppiesimerkki hankkeesta, joka parhaassa tapauksessa voi maksaa itsensä takaisin esim tulevaisuudessa saatavan edullisemman energian muodossa.
Vasemmiston yksi suosikkielvytyskohde on homekoulujen korjaus. Kuinka paljon ne elvyttävät taloutta sen jälkeen kun korjaus on valmistunut ja suora suora työllistävä vaikutus on loppunut?
Onko vastaus nolla vai haluatko vänkätä, että se edes auttaa ammattitaidon säilymistä ja vaikuttaa tulevina vuosina?
Niin, tuohon viittaa muuten Haaparanta itsekin artikkelissaan, mutta pitää arviotaan Suomen kohdalla perusteltuna: "Näin saan arvion n = 0,63. Luku on huomattavan paljon suurempi kuin DeLongin ja Summersin (2012) Yhdysvalloille alarajaksi ”arvaama” 0,25, mutta se on uskottava. Suomessa esimerkiksi valtiovarainministeriö lähes rutiininomaisesti arvioi kaikki työttömyysasteen muutokset rakennetyöttömyyden muutoksiksi, ja samoin menettelee EU:n komissio omissa arvioissaan. Tällöin ne olettavat hystereesi-ilmiön olevan hyvin voimakas."
http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty12015/ty12015Haaparanta.pdf
[/QUOTE]
Eli tutkimus johon Haaparanta viittaa onkin arvaus?
Muuten tuo on hystereesi on varsin nätti tapa sanoa, että euroopan työmarkkinat jäykät verrattuna Yhdysvaltoihin. Kehitys on silti ollut siihen suuntaan, että ne muuttuisivat dynaamisimmiksi.
Tämä oli jo aika höpöhöpö-argumentti. Tiedät hyvin, että oman yrityksen menestyksen tarkastelu on hieman eri asia kuin koko kansantalouden tarkastelu. Totta kai luottaisin Sipilään paljon yritysjohtajana, kansantalouden asiantuntijana tai pääministerinä sen sijaan en niin hirveästi. Hänen retoriikassaan käyttämä käsitteistö viittaakin vahvasti siihen, ettei osaa erottaa kansantaloutta kotitaloudesta saati yrityksestä. On myös hyvin kyseenalaista, onko Sipilä todella tutustunut millään tavalla taloustieteilijöiden näkemyksiin.
Tiedän ja osittain onkin, mutta ihan yhtä höpö-höpöä on esittää, ettei Sipilä makrotaloutta tunne.
Sitä opetettiin kauppatieteissa jo perusopinnoissa sillloin minä yliopistoa kävin. En tiedä mitä sivuaineita Sipilä on lukenut, mutta en olisi kovin hämmästynyt mikäli hänkin olisi kauppatieteitä opiskellut.