Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[heavy]

Itsekästä ajatteluahan se on, jos tuo IS:n lista lomista ja vapaista on edes suunnilleen oikein valituissa maissa.

En kovin luotettavana tuota listaa pidä, ilmeisesti siinä on vain lain minimi lomat mukana. Käytänössä monissa maissa on ainakin samat tai jopa paremmat palkalliset vapaat kuin Suomessa. Esim. Saksassa on yleistä että työntekijöillä on kuusi viikkoa varsinaista lomaa.

 

[Cobol]

En kovin luotettavana tuota listaa pidä, ilmeisesti siinä on vain lain minimi lomat mukana. Käytänössä monissa maissa on ainakin samat tai jopa paremmat palkalliset vapaat kuin Suomessa. Esim. Saksassa on yleistä että työntekijöillä on kuusi viikkoa varsinaista lomaa.

Hieman oudolta lista vaikuttikin. Merkitään siis ainakin osin vääräksi. Silti 38 vuosilomapäivää + arkipyhät (toki) julkisella sektorilla on kova luku. Kannatan vähentämistä ja huomasin eilen illalla, että Sipilä tätä yrittikin.

 

[Cobol]

Mitä hallitus on saanut aikaan tulojen ja reaalitulojen osalta? PT julkisti vertailunsa ja Ilta-Sanomat julkaisee siitä osan tässä:

7 esimerkkiperhettä: Katso, kenen reaalitulot kasvavat tänä ja ensi vuonna

Reaalituloissa kymppidesiilissä tulee hyvää jälkeä ja perheellä tulot kasvavat satasia kuukaudessa. Alimmissa desiileissä esimerkiksi työttömän reaalitulot supistuvat sekä tänä että ensi vuonna.

Mitä mieltä ollaan, onko suuntaus oikea vai väärä vai jotain siltä väliltä?

 

[Jymäkkä]

@Cobol :Oikeansuuntainen kehitys. Ei noilla työttömillä ja eläkeläisillä tuo elämä niin juhlaa ole, että nyt riemusta kiljun heikentyneistä reaalituloista, mutta tuohan on myös merkki siitä, että julkisen talouden sopeutustoimet tehoavat, ja jotain ryhmää se aina kirpaisee.

Tuo reaaliansioiden kasvu voisi jakaantua tasaisemmin ylimmän desiilin ja muiden palkkaluokkien välillä. Esimerkkiperheistä yksinhuoltaja-talouden kohdalla näkynee myös sopeutustoimet.

 

[Cobol]

:Oikeansuuntainen kehitys. Ei noilla työttömillä ja eläkeläisillä tuo elämä niin juhlaa ole, että nyt riemusta kiljun heikentyneistä reaalituloista, mutta tuohan on myös merkki siitä, että julkisen talouden sopeutustoimet tehoavat, ja jotain ryhmää se aina kirpaisee.

Tuo reaaliansioiden kasvu voisi jakaantua tasaisemmin ylimmän desiilin ja muiden palkkaluokkien välillä. Esimerkkiperheistä yksinhuoltaja-talouden kohdalla näkynee myös sopeutustoimet.

Itsekin pidän oikeansuuntaisena kehityksenä. Perustelen mm. sillä, että lähteestä riippuen noin 10 prosenttia suomalaisista maksaa vuosittain noin 70 prosenttia ansiotuloveroista. Luvut voivat olla 10-15 prosenttia ja 65-70 prosenttia, mutta tuota luokkaa kuitenkin.

 

[teppana]

Itsekin pidän oikeansuuntaisena kehityksenä. Perustelen mm. sillä, että lähteestä riippuen noin 10 prosenttia suomalaisista maksaa vuosittain noin 70 prosenttia ansiotuloveroista. Luvut voivat olla 10-15 prosenttia ja 65-70 prosenttia, mutta tuota luokkaa kuitenkin.

Aika karuja lukuja jos pitää paikkansa. Olen ainakin itse ollut siinä käsityksessä, että verotulot kaivetaan keskiluokan taskusta. Mutta onhan tuo ansiotuloverotus aivan posketon kun mennään sinne 100k yläpuolelle. Avovaimo maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin diplomi-inssi tienaa vuodessa. Jotain on pielessä jos tulotasossa meillä on lähes kolminkertainen ero, mutta käteen jäävä osuus ei ole edes lähellä tätä.

 

[Cobol]

Aika karuja lukuja jos pitää paikkansa. Olen ainakin itse ollut siinä käsityksessä, että verotulot kaivetaan keskiluokan taskusta. Mutta onhan tuo ansiotuloverotus aivan posketon kun mennään sinne 100k yläpuolelle. Avovaimo maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin diplomi-inssi tienaa vuodessa. Jotain on pielessä jos tulotasossa meillä on lähes kolminkertainen ero, mutta käteen jäävä osuus ei ole edes lähellä tätä.

Kyllä on kovia lukuja ja niistä on vielä erilaisia versioita. Tästä liikkeelle, kansanedustaja Elina Lepomäki Verkkouutisissa:

3,5 prosenttia ansiotuloa saavista ihmisistä maksaa 45 prosenttia koko ansiotuloverokertymästä valtiolle

Elina Lepomäki vastaan Li Andersson: Paljonko hyvätuloisia voi verottaa?

Seuraavaksi toimitusjohtaja, dosentti ja valtiotiet. tri Mikko Wennberg Uuden Suomen blogissaan:

Parhaiten ansaitseva 10% maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70%. Absoluuttisina lukuina tämä tarkoittaa noin 400 000 suomalaista palkansaajaa.

Rikkaat mukaan taloustalkoisiin?

Olettaen noiden olevan suunnilleen oikeita tietoja, palkkaverotusta tulee keventää ylimmissä desiileissä. Itse keventäisin reilusti, mutta nostaisin samalla erilaisten pääomaveroja osuutta.

 

[Ulos T.]

Kyllä mua ainakin tympäsisi tienata yli 100k€/vuosi kun joutuisi maksamaan niin paljon veroja. Onneksi tällaista vaaraa ei ole näköpiirissä.

 

[Tami Talk]

Itsekin pidän oikeansuuntaisena kehityksenä. Perustelen mm. sillä, että lähteestä riippuen noin 10 prosenttia suomalaisista maksaa vuosittain noin 70 prosenttia ansiotuloveroista. Luvut voivat olla 10-15 prosenttia ja 65-70 prosenttia, mutta tuota luokkaa kuitenkin.

Tietysti pitää muistaa, että merkittävä osa julkisiin menoihin käytettävistä varoista kerätään muuten kuin valtion ansiotuloverona eli hyvätuloisten lisäksi myös pieni- ja keskituloiset osallistuvat ihan tanakasti julkisten menojen kattamiseen. Tämä siis yleisenä kommenttina siihen, kun joskus kuulee kommettia, että Suomessa rikkaat maksavat "kaiken" ja aika usein muistetaan esittää tuo Cobolinkin käyttämä esimerkki. Tämä ei siis kommenttina varsinaisesti Cobolille, vaan kommenttina yleiseen keskusteluun. Samaa mieltä siitä, että Suomessa verorasitus hyvätuloisille on tosi kova ja missään tapauksessa mitään kiristyksiä progressioon en kannata. Mutta kyllähän samanaikaisesti keskituloisetkin painivat verotuksen ja rahojen riittämisen kanssa ihan samalla lailla, ei kova verotus ole pelkästään hyvätuloisten ongelma. Toivottavasti saataisiin Suomeen lisää rikkaita ja sitä kautta myös lisää verotuloja. Ja tarkkaa menokuria julkisiin menoihin. Ja samanaikaisesti olen iloinen siitä, että vastineena maksetuille veroille olen saanut ihan hyviä palveluitakin, koulutusta jne..

Vuonna 2017 verokertymä kerättiin seuraavasti
- arvonlisäverot 20,3 Mrd
- kunnallisverot 19,1 Mrd
- valtion tulovero 9,1 Mrd
- yhteisövero 6,1 Mrd
- energiaverot 4,3 Mrd
...jne

Verotuotot Suomessa

 

[Jymäkkä]

Tietysti pitää muistaa, että merkittävä osa julkisiin menoihin käytettävistä varoista kerätään muuten kuin valtion ansiotuloverona eli hyvätuloisten lisäksi myös pieni- ja keskituloiset osallistuvat ihan tanakasti julkisten menojen kattamiseen. Tämä siis yleisenä kommenttina siihen, kun joskus kuulee kommettia, että Suomessa rikkaat maksavat "kaiken" ja aika usein muistetaan esittää tuo Cobolinkin käyttämä esimerkki. Tämä ei siis kommenttina varsinaisesti Cobolille, vaan kommenttina yleiseen keskusteluun. Samaa mieltä siitä, että Suomessa verorasitus hyvätuloisille on tosi kova ja missään tapauksessa mitään kiristyksiä progressioon en kannata. Mutta kyllähän samanaikaisesti keskituloisetkin painivat verotuksen ja rahojen riittämisen kanssa ihan samalla lailla, ei kova verotus ole pelkästään hyvätuloisten ongelma. Toivottavasti saataisiin Suomeen lisää rikkaita ja sitä kautta myös lisää verotuloja. Ja tarkkaa menokuria julkisiin menoihin. Ja samanaikaisesti olen iloinen siitä, että vastineena maksetuille veroille olen saanut ihan hyviä palveluitakin, koulutusta jne..

Vuonna 2017 verokertymä kerättiin seuraavasti
- arvonlisäverot 20,3 Mrd
- kunnallisverot 19,1 Mrd
- valtion tulovero 9,1 Mrd
- yhteisövero 6,1 Mrd
- energiaverot 4,3 Mrd
...jne

Verotuotot Suomessa

Erittäin hyviä täsmennyksiä. Vielä sekin seikka hyvä muistaa, että iso syy tuolle ylimmän desiilin kovalle osuudelle on yksinkertaisesti sekin, että tienaavat niin paljon, että suhteellisesta osuudesta tulisi iso vaikkaa meillä olisi tasavero käytössä. Minusta ainakin jyrkintä progressiota voitaisiin silti lieventää.

 

[Cobol]

Tietysti pitää muistaa, että merkittävä osa julkisiin menoihin käytettävistä varoista kerätään muuten kuin valtion ansiotuloverona eli hyvätuloisten lisäksi myös pieni- ja keskituloiset osallistuvat ihan tanakasti julkisten menojen kattamiseen. Tämä siis yleisenä kommenttina siihen, kun joskus kuulee kommettia, että Suomessa rikkaat maksavat "kaiken" ja aika usein muistetaan esittää tuo Cobolinkin käyttämä esimerkki.

Totta kirjoitat, että ansiotuloverotus on vain osa verotuloja. Samasta kirjoitin itsekin koko ajan mainitsemalla ansiotuloverotuksen. Ja tämän huomasitkin. Pointti on kuitenkin siinä, että Suomi on osa verokilpailua, kun kerran ollaan EU:ssa ja yritykset toimivat globaalisti. Olisi fiksua laskea työn verottamista, ja lisätä pääomien verottamista. Miksi? Koska näin toimivat/ovat toimineet myös muut EU-maat suhteessa Suomen nykytasoon molemmissa.

 

[olkikuukkeli]

Opettajaketjuunkin linkitetty Ylen artikkeli suomalaisen peruskoulun ongelmista.
Yksi viiltelee itseään, toinen tärisee pulpettinsa alla – yläkoulun opettaja: "Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä"

Kuntaliiton mukaan vuonna 2012 alkaneita kuntien valtionosuuksien leikkauksia on laskennallisesti kohdistunut esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen 520 miljoonaa vuodessa. Aikaisemmin valtion osuus opetusten kustannuksista oli 58 prosenttia ja nykyisin ainoastaan 25–26 prosenttia.

Itse pidän erittäin irvokkaana sitä, että hallitus puhuu "syömävelan taittamisen välttämättömyydestä", ettei "oteta tulevien sukupolvien taskusta" samaan aikaan kun sen tulevan sukupolven työllistymisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä huononnetaan verrattuna aikaisempiin sukupolviin.

Inkluusioajattelun yhdistyminen koulutusleikkauksiin lisää takuuvarmasti syrjäytymisriskiä samalla kun kouluopetuksen tehostamiseksi esitetään erilaisia hokkuspokkus-toimia seinättömien koulurakennusten ym. vastaavien hankkeiden avulla. Tämä jos mikä kuvastaa pahimmalla tavalla kvartaaliajattelun lyhytnäköisyyttä. Kukaan ei tiedä kuinka kalliiksi koulutus- ja tutkimustyön rampauttaminen lopulta tulee, mutta veikkaisin että ollaan eri lukemissa kuin sieltä "säästetyt" rahat.

Edit. Sellainen tarpeellinen lisäys toki vielä, että näiden leikkausten takana ei tietenkään ole yksin Sipilän hallitus, kuten nohevammat voivat tuosta lainauksestakin päätellä.

 

[dana77]

Kunnat voisivat tosiaan säästää muualta kuin kouluista. Varmasti löytyisi parempiakin säästökohteita.

 

[Styge]

Säästämisen voisi aloittaa laitoshuoltajista. Kehtaavat perkeleet kupata verorahoja ja maksella kalliista asunnosta pääkaupunkiseudulla. Yle: Laitoshuoltaja Daniel Böckerman, 38, saa 1 400 euroa kuussa käteen – kymmenettuhannet suomalaiset ovat työssäkäyviä köyhiä ja tienaavat tätäkin vähemmän

 

[dana77]

Säästämisen voisi aloittaa laitoshuoltajista. Kehtaavat perkeleet kupata verorahoja ja maksella kalliista asunnosta pääkaupunkiseudulla. Yle: Laitoshuoltaja Daniel Böckerman, 38, saa 1 400 euroa kuussa käteen – kymmenettuhannet suomalaiset ovat työssäkäyviä köyhiä ja tienaavat tätäkin vähemmän

Tällaiset ihmiset ovat asumistuen todellisia häviäjiä. Juuri heidän vuokriaan asumistuki nostaa. Tässä jätetään kertomatta mitä vaimo tekee, mutta ilmeisesti ei palkkaa nosta.

Jotenkin tuo "laskujen jälkeen käteen jää" on muuten ilmaisuna koominen. Ostaisi ruuan ja vaatteet luottokortilla, niin silloin nekin menisivät laskulle ja käteen jäisi enemmän.

 

[Mediakuutio]

Säästämisen voisi aloittaa laitoshuoltajista. Kehtaavat perkeleet kupata verorahoja ja maksella kalliista asunnosta pääkaupunkiseudulla. Yle: Laitoshuoltaja Daniel Böckerman, 38, saa 1 400 euroa kuussa käteen – kymmenettuhannet suomalaiset ovat työssäkäyviä köyhiä ja tienaavat tätäkin vähemmän

Jos jää asumiskustannusten ja laskujen jälkeen käteen 800€ niin kyllähän sillä tulee jo toimeen aivan loistavasti. Tulisi jo yksin mutta varsinkin kun on puoliso jakamassa esim ruokakustannuksia.

 

[Satunnainen]

Totta kirjoitat, että ansiotuloverotus on vain osa verotuloja. Samasta kirjoitin itsekin koko ajan mainitsemalla ansiotuloverotuksen.

Tuossa on vain se selkeä vika, että ansioihinhan se kunnallisverokin kohdistuu. Eli valtiolle maksettava tulovero on tuo, missä progressio on kova, mutta itse asiassa kunnallisveroa maksetaan paljon enemmän yhteensä, ja siinä progressio on tunnetusti paljon pienempää.

 

[Jymäkkä]

Tuosta koulujen tilanteesta sen verran, että siellä nyt näkyvät ongelmat ovat myös paljon sellaisia, mitkä eivät suoraan johdu leikkauksista, enkä usko niitä rahalla myöskään korjattavan.

Nyt ei ole oikein aikaa kunnolla paneutua, mutta palaan asiaan. Lukion opettajana on kuitenkin huomannut selvän laskun oppilaiden keskittymiskyvyssä, opiskelutaidoissa ja asenteessa sekä opettajan auktoriteetissa. Samaan aikaan opetushallitus ja monien kuntien opetusvirastot keskittyvät vain digitalisaatioon, vaikka syvemmän tiedon omaksumiseen ja niiden digitaitojenkin sovelluskykyyn vaadittavat perustaidot heikkenevät kaiken aikaa.

Vikaa on varmasti meissä opettajissakin, mutta koulua muutetaan nyt sitä tahtia, että innovatiivistenkin on vaikea pysyä mukana, vanhemmasta polvesta puhumattakaan. Lukionkin opetussuunnitelmaa ollaan taas muuttamassa, vaikka tämän nykyisenkään(voimassa vasta kolmatta vuotta) tuloksista ja vaikutuksista ei ole mitään tutkittua tietoa.

No tulihan tässä nyt sitten kuitenkin kirjoiteltua. Joka tapauksessa ongelman ydin ei minusta nyt ole resursseissa, vaikka koulutusleikkauksia pääsääntöisesti vastustankin, ja minusta sieltä on nyt höylätty liikaa, vaikka koulupuolenkin tietysti oma kortensa kannettava säästöistäkin.

 

[Styge]

Jos jää asumiskustannusten ja laskujen jälkeen käteen 800€ niin kyllähän sillä tulee jo toimeen aivan loistavasti. Tulisi jo yksin mutta varsinkin kun on puoliso jakamassa esim ruokakustannuksia.

Joo, eihän tuon miehen tilanne mitenkään erityisen huono ole. Eikä itsekään sen kummemmin näytä asiasta uhriutuvan, vaikka naamansa ja nimensä onkin antanut aiheelle. Toki tilanne voisi olla paljon huonompikin. Henkilö joka asuu yksityiseltä vuokratussa 750 euron yksiössä ja maksaa matkakortista 50, ruokaan 300 ja yhtäkkiä sitä käyttörahaa muihin laskuihin ja elämiseen olisikin se muutama satanen. Ei kovin houkuttelevalta paketilta kuulosta, vaikka siihen jonkun sosiaalituen saisikin. Toki tässäkään ei ehkä ole syytä liikaa tuijottaa yksittäisen henkilön asiaa, vaan nähdä asia sieltä takaa.

 

[Cobol]

Tuossa on vain se selkeä vika, että ansioihinhan se kunnallisverokin kohdistuu. Eli valtiolle maksettava tulovero on tuo, missä progressio on kova, mutta itse asiassa kunnallisveroa maksetaan paljon enemmän yhteensä, ja siinä progressio on tunnetusti paljon pienempää.

Täysin totta tämäkin. Tilanne muuttuu, kun kunnallisvero otetaan mukaan. Mutta pääpointti ei muutu: Suomessa työn verotus on keskimäärin kovempaa kuin kilpailijamaissa, ja pääomien verotus keskimäärin lievempää kuin kilpailijamaissa. Mielestäni sille tulee tehdä jotain, aiemmin perustelemistani syistä.

 

[Mediakuutio]

Joo, eihän tuon miehen tilanne mitenkään erityisen huono ole. Eikä itsekään sen kummemmin näytä asiasta uhriutuvan, vaikka naamansa ja nimensä onkin antanut aiheelle. Toki tilanne voisi olla paljon huonompikin. Henkilö joka asuu yksityiseltä vuokratussa 750 euron yksiössä ja maksaa matkakortista 50, ruokaan 300 ja yhtäkkiä sitä käyttörahaa muihin laskuihin ja elämiseen olisikin se muutama satanen. Ei kovin houkuttelevalta paketilta kuulosta, vaikka siihen jonkun sosiaalituen saisikin. Toki tässäkään ei ehkä ole syytä liikaa tuijottaa yksittäisen henkilön asiaa, vaan nähdä asia sieltä takaa.

No jaa, minusta tuo kuulostaa ihan hyvältä kun ajattelee, että ne on niitä ihan ns. alimman tason töitä. Silti esimerkiksi tupakointi on yleisintä alimmissa sosiaaliluokissa vaikka heillä ei usein omien sanojen mukaan ole mihinkään varaa. Muutenkin odotukset ovat aivan ihmeellisiä mitä alimman tason töillä pitäisi saada. Kyseisen uutisen herrakin valitteli kun ei saa ostettua uutta autoa ja lomamatkoihinkin joutuu säästämään pidemmän aikaa. Tuota ettei hän muka pystyisi salikorttia hankkimaan niin en kyllä henkilökohtaisesti usko.

 

[olkikuukkeli]

No tulihan tässä nyt sitten kuitenkin kirjoiteltua. Joka tapauksessa ongelman ydin ei minusta nyt ole resursseissa, vaikka koulutusleikkauksia pääsääntöisesti vastustankin, ja minusta sieltä on nyt höylätty liikaa, vaikka koulupuolenkin tietysti oma kortensa kannettava säästöistäkin.

Allekirjoitan mitä sanot (lukiossa opetan itsekin), mutta omasta mielestäni "älyajan" mukanaan tuomat ongelmat tulevat resurssipulan päälle omana erillisenä keissinään. Sanottakoon lyhyesti, että esimerkiksi huonontuneeseen keskittymiskykyyn reagoiminen viihteellistämällä oppimisympäristöä ei mielestäni ole maailman fiksuin veto, vaikka oppimisen ei tarvitsekaan olla tylsää.

Resurssien riittämättömyyden ongelmallisuus ei näy suoraan (tai juuri mitenkään) huippulukiossa opettaessa vaan peruskoulun puolella, jossa ennen pienryhmissä opiskelleet erilaisista oppimis- ja käytöshäiriöistä kärsivät oppilaat istutetaan tavalliseen luokkaan kasvaneiden luokkakokojen maailmaan, jossa kouluavustajia on entistä vähemmän ja erityisopetusta vain harvoin saatavilla. Viime vuonna opetin vielä yläkoulussa ja korkein suhdeluku erityisoppilaiden ja muiden välillä oli 2/5. Avustajia luokassa: 0. Siinä ei onnistu eriyttäminen lopulta mihinkään suuntaan ja sekä hyvin pärjäävät että erityistä tukea vaativat molemmat kärsivät tilanteesta. Voin vain kuvitella, millaista opettajan työ pahimmillaan on alakoulussa...

Parhaiten nämä ongelmat ratkeaisivat resursseja lisäämällä: lisää pienryhmiä, lisää kouluavustajia ja lisää erityisopettajia. Vaikka tämä näkyy kukkarossa nyt, niin tulevaisuuden paskan väestöllisen huoltosuhteen Suomessa voisi olla hyvä asia, että koulu pullauttaa ulos vähemmän syrjäytyneitä, pahimmillaan parikymppisenä varhaiseläkkeelle valmistuvia nuoria.

 

[Jymäkkä]

Parhaiten nämä ongelmat ratkeaisivat resursseja lisäämällä: lisää pienryhmiä, lisää kouluavustajia ja lisää erityisopettajia. Vaikka tämä näkyy kukkarossa nyt, niin tulevaisuuden paskan väestöllisen huoltosuhteen Suomessa voisi olla hyvä asia, että koulu pullauttaa ulos vähemmän syrjäytyneitä, pahimmillaan parikymppisenä varhaiseläkkeelle valmistuvia nuoria.

Kyllä, allekirjoitan tuon, että ilmenneisiin ja lisääntyneisiin ongelmiin lisäresurssointi kuvailemallasi tavalla auttaisi. Mutta siis nämä ongelmat eivät minusta ole lisääntyneet suoraan koulusäästöjen takia, vaikka ne varmasti ovat niitä pahentaneet ja estäneet niihin tehokkaasti puuttumisen.

Mä olen taipuvainen uskomaan, että nuorten ja lasten todella runsas kännykän käyttö ja pelaaminen ruokkii tätä lyhytjänteisyyttä ja keskittymisongelmia. Samaan aikaan nuo molemmat ovat vaikuttaneet lukemisen dramaattiseen vähentymiseen, mikä taas olisi tärkeää "ajattelun" kehittymiselle.

 

[Tami Talk]

Täysin totta tämäkin. Tilanne muuttuu, kun kunnallisvero otetaan mukaan. Mutta pääpointti ei muutu: Suomessa työn verotus on keskimäärin kovempaa kuin kilpailijamaissa, ja pääomien verotus keskimäärin lievempää kuin kilpailijamaissa. Mielestäni sille tulee tehdä jotain, aiemmin perustelemistani syistä.

En jaksa alkaa googlettamaan, mutta näppituntumalta sanoisin, että nykyiset hallituspuolueet (kokoomus etunenässä) on ollut vastustamassa pääomaverotuksen kiristämistä (perusteluna se, että pääomat karkaavat Suomesta). Ja vasemmisto on kannattanut pääomaverotuksen kiristystä. Korjaa, jos olen väärässä.

 

[Cobol]

En jaksa alkaa googlettamaan, mutta näppituntumalta sanoisin, että nykyiset hallituspuolueet (kokoomus etunenässä) on ollut vastustamassa pääomaverotuksen kiristämistä (perusteluna se, että pääomat karkaavat Suomesta). Ja vasemmisto on kannattanut pääomaverotuksen kiristystä. Korjaa, jos olen väärässä.

Tuo kuulostaa siltä, mitä demarit ja vassarit oppositiossa kertovat. Korjaan, olet väärässä. Kokoomus ajoi muiden mukana pääomaveron nostamista ja se on nyt 30 prosenttia ja yli 30 000 eurosta 34 prosenttia. Aiemmin pääomavero oli 28 prosenttia ilman progressiota.

Sen takia täytyy katsoa vähän taaksepäin, ja mennään vuoteen 2011, jolloin puolueet määrittelivät kantansa pääomaverotukseen. Linkki vie Kauppalehden blogiin, jossa Henri Elo käsittelee Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n näkemyksiä:

• Kokoomus: yhteisövero 22 %; pääomatulovero 30 %; pörssiosingoista 70 % veronalaista; listaamattomilla yhtiöillä sama osinkoverokohtelu kuin nykyään.
• Keskusta: yhteisövero 24 %; pääomavero 30 %; listaamattomilla sama osinkoverokohtelu kuin nykyään, mutta tuplaverovapaan osingon kattona 90 000 euron sijasta 50 000-70 000 euroa.
• SDP: yhteisövero 26 %; pääomavero 30 %; listaamattomien osinkoverokohtelu muistuttaisi Hetemäen verotyöryhmän esittämää mallia

Näin puolueet verottaisivat pääomatuloja

Pääomaverotuksesta siis periaatteessa kolme suurta samaa mieltä. Elo tuo esille sen, että piensäästäjälle SDP:n malli on rankka. Jos pörssiosinkojen veroaste nostetaan sataan prosenttiin ja pääomavero samaan aikaan 30 prosenttiin, niin pörssiyhtiöstä jaetun voiton kokonaisvero nousisi jopa 48,2 prosenttiin.

Pääomaverotusta voi aika pitkälti tosin kiertää, mutta ei mennä nyt siihen.