Gradua vääntämään...

[varjo]

Tuossa kun scholl listasi omia näkemyksiään gradun kirjoittamisen ohjauksesta ja siihen liittyvistä epäkohdista, haluaisin kysyä muiden gradua vääntävien tai sellaisen jo palauttaneiden ajatuksia aiheesta. Olisi myös mielenkiintoista saada näkemyksiä eri yliopistojen välisistä eroista. Esimerkiksi mulle TKK-laisena ”graduseminaariryhmät” ovat täyttä hepreaa.

Jep, eipä noita graduseminaareja itsellekään ole osunut kohdalle, taitavat olla pääasiassa humanistien yms. juttuja, koska tekniikassa ja luonnontieteissä ei noita taida olla, mitä nyt pikaisesti opinto-opasta vilkaisin.

Jossain vaiheessa, oltuani labrassa jo pari vuotta, huomasin, että proffa oli ylipuhunut minut tekemään dippani ko. labraan. Sain toisin sanoen jatkaa tutussa työpaikassa tuttujen projektien parissa. Lähtökohta dipan vääntämiselle oli mielestäni ihanteellinen. Kun diplomityö valmistui, totesin että minulla oli jo niin paljon tutkimusdataa ja osittain valmista tekstiä olemassa, että väikkärin tekemättä jättämisessä ei olisi mitään mieltä. Niinpä jäin samaan labraan tutkijan vakanssilla tekemään tarvittavat julkaisut ja niistä sitten väikkärin.

Paljolti kuulostaa samalta, paitsi että yliopiston puolella rahaa ei juurikaan ole joten eipä ole sitten tutkijan vakanssejakaan. Itse tosin olen tutkimuslaitoksen puolella, mutta sama krooninen rahakriisi vallitsee sielläkin. Etuja toki on toistaiseksi olleet opetusvelvollisuuden puuttuminen ja toisaalta toimiminen kansainvälisessä tutkimusryhmässä. Mutta tällä hetkellä en näe houkuttelevana itkeä seuraavaa paria vuotta apurahoja ja sitten väitöksen jälkeen jatkaa apurahojen itkemistä, koska teollisuudelle voi silloin olla jo ylikoulutettu. Tutkimustyö itsessäänhän on varsin palkitsevaa.

Myös ohjaajilleni ja valvovalle proffalle on annettava kiitokset. Aina kun on tullut ongelmia, on asiantunteva apu ollut lähellä. Tässä tulee huomioida, että toisin kuin monessa muussa järjestelyssä, tässä minä, ohjaajani ja valvojani ikään kuin puhallamme kaikki yhteen hiileen. Väitöskirjaani valvova professori ja toisaalta pomoni ovat yksi ja sama henkilö.

Tässäkin on paljon eroja, itselläni graduteksti kävi läpi varmaan kymmeniä iterointikierroksia, joitten aikana tuli aina pientä viilausta ja sitten lopulta viimeistely sujui kivuttomasti. Omalla kohdallani oli vielä kätevää, että gradua ohjasi oikeastaan kaksi eri henkilöä, kahdelta erilaiselta näkökannalta (kun gradu tavallaan tasapainotteli kahden alan välillä), joten palaute oli monipuolista ja tottapuhuen onneksi oli, koska muuten tekstiin olisi jäänyt runsaasti ihan oikeita virheitäkin. Lisäksi tietenkin postdoccina toiminut työkaveri neuvoi ja osallistui iterointikierroksiin ja kun kirjoittaminen itsessään ei ole minulle mikään ongelma, niin loppujenlopuksi gradun teko ei hermostuttanut juuri ollenkaan. Kokeellinen puoli ja siihen liittyvät, kokeilevaan tutkimukseen oleellisesti liittyvät, ongelmat sitten nostivat v-käyrää. Mutta toisaalta sama on nyt ihan tutkimustyönkin kanssa :)

Toisaalta tuttavallani proffa taas tykkää pantata kommentteja viikkoja, jopa kuukausia ja joka kerta palaute on sellaista, ettei siitä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Lopputuloksena ko. henkilö on totaalisen vittuuntunut gradun vääntämiseen, kun ohjaajalta ei saa minkäänlaista ohjausta.

Tällaisessa järjestelmässä olisi tietenkin suuri kiusaus alentaa laatuvaatimuksia ja ryhtyä myöntämään tutkintoja liukuhihnalta, mutta meillä siihen ei onneksi ole lähdetty.

Tai sitten et vain huomaa sitä :)
Onneksi tiedän itse opiskelleeni "Eurooppalaisen huippuyliopiston parhaassa tiedekunnassa", kuten tämä joku tutkimus kertoo, mutta silti voin sanoa että osastoissa on eroa.

Tulipa kehuttua oma duunimesta maasta taivaisiin.. Ihan näin ruusuista kuvaa en siitä anna silloin kun muutaman tuopin jälkeen alkaa avautuminen palkkakuitista tai muista "eduista". Sitä mieltä kuitenkin olen, että jatko-opintojen tekemiseen valitsemani työpaikka on mitä parhain.

Jep, akateemisessa urassa on puolensa, mutta toisaalta palkkaus on aika lohdutonta. Jos tietäisit, miten paljon heikommin asiat ovat Yliopiston puolella, niin et valittaisi TKK:n palkkausta (satun tietämään miten hommat siellä hoituvat, kun omassa tutkimusproggiksessa on TKK:n yksi labra mukana ja siellä olevien kanssa on tullut juteltua) :)

Toisaalta, onko se sitten syy vai seuraus, työtahti on kohtalaisen lepsua, mikä kompensoi heikkoa palkkaa.

 

[varjo]

Kukas se sanoikaan 1800-luvulla juuri noin? :)

Tunnen kyllä tieteenhistoriaa ja tunnen myös nykytiedettä aivan tarpeeksi hyvin. Kyllä, jotain mullistavaa voi sattua, mutta en asettaisi suuria toiveita tälle. Tarkemmasta alastahan se paljon riippuu. Ja painoarvo sanalle "tavoitettavissa", pelkkä käsienheiluttelu kun ei luonnontieteissä paina paljoakaan. Monella alalla ollaan tilanteessa, jossa kokeellista verifikaatiota/falsifiointia ei saada kovinkaan nopeasti, joten myös teoreettisten mullistusten kanssa voi mennä aikaa, jopa ikuisesti jos kehitys ei kehitykään tarpeeksi mahdollistaakseen kokeellista tutkimusta aiheesta.

Ja vaikka erästä skottilaisperäistä heppua saatetaankin parin vuoden päästä hehkuttaa joka paikassa, niin täytyy muistaa että ko. heppukin teki päätyönsä jo joskus 60-luvulla, joten mitenkään järin uudesta asiasta ei ole kyse. Kuka ko. herra on ja mitä hän on esittänyt jääköön tulevaisuuden kerrottavaksi.

 

[scholl]

koska teollisuudelle voi silloin olla jo ylikoulutettu.

En tiedä millä alalla olet, mutta en voi käsittää, miten joku voisi olla ylikoulutettu. Kyllähän kaikki tieto ja koulutus on sama asia kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun itseäsi kehität. Näin ollen ei se koulutus voi olla este työpaikan saamisessa tai säilyttämisessä.

Tuskin kukaan tulee sanomaan, että lennät nyt pihalle kuin leppäkeihäs, kun sinusta tuli tohtori.

 

[varjo]

En tiedä millä alalla olet, mutta en voi käsittää, miten joku voisi olla ylikoulutettu. Kyllähän kaikki tieto ja koulutus on sama asia kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun itseäsi kehität. Näin ollen ei se koulutus voi olla este työpaikan saamisessa tai säilyttämisessä.

Tuskin kukaan tulee sanomaan, että lennät nyt pihalle kuin leppäkeihäs, kun sinusta tuli tohtori.

Tutkimusalat eriytyvät ja osaaminen fokusoituu paljon kapeammalle sektorille, jolloin toisaalta teollisuutta kiinnostava osaaminen saattaa jäädä taka-alalle pl. nyt tietenkin yleinen "tutkimuskokemus". Eihän kyse ole siitä, että lentäisi pihalle mistään, vaan sitä että sen jälkeen saattaisi olla muodollisesti liian pätevän oloinen joihinkin tehtäviin. Ilmeisesti sinulta on jäänyt huomaamatta noussut tohtorien työttömyys, joka tietenkin johtuu osittain henkilöistä itsestään, mutta toisaalta on paljon kiinni alastakin. Mediaseksikkäitä aloja kun on loppupeleissä kovin vähän ja kaikki eivät voi tutkia matkapuhelinten soittoäänien vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Kyllähän tohtoreillekin on töitä teollisuudessa, mutta paljon riippuu suhdanteista. Tohtoriksi voi aina opiskella myöhemminkin, mutta niin kauan kun en omaa sitä jalkaa oven välissä, niin en oikein usko että pari vuotta lisää akateemisessa maailmassa erityisesti helpottaisi siirtymää. Eri asia sitten, jos sitä vaikka tekisi väikkäriä työpaikalla.

 

[scholl]

Tutkimusalat eriytyvät ja osaaminen fokusoituu paljon kapeammalle sektorille, jolloin toisaalta teollisuutta kiinnostava osaaminen saattaa jäädä taka-alalle pl. nyt tietenkin yleinen "tutkimuskokemus". Eihän kyse ole siitä, että lentäisi pihalle mistään, vaan sitä että sen jälkeen saattaisi olla muodollisesti liian pätevän oloinen joihinkin tehtäviin. Ilmeisesti sinulta on jäänyt huomaamatta noussut tohtorien työttömyys, joka tietenkin johtuu osittain henkilöistä itsestään, mutta toisaalta on paljon kiinni alastakin. Mediaseksikkäitä aloja kun on loppupeleissä kovin vähän ja kaikki eivät voi tutkia matkapuhelinten soittoäänien vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Kyllähän tohtoreillekin on töitä teollisuudessa, mutta paljon riippuu suhdanteista. Tohtoriksi voi aina opiskella myöhemminkin, mutta niin kauan kun en omaa sitä jalkaa oven välissä, niin en oikein usko että pari vuotta lisää akateemisessa maailmassa erityisesti helpottaisi siirtymää. Eri asia sitten, jos sitä vaikka tekisi väikkäriä työpaikalla.

Itse en ymmärrä sellaisen aiheen tutkimista, minkä osaajilla ei ole käyttöä työelämässä. Siis onhan aina tarvetta tiedemiehille ja opettajille tutkimaan ja tuomaan esille koko tieteen kirjoa, mutta se on vain rajallinen määrä ihmisiä. Muut opiskelevat sitä alaa, missä ovat ajatelleet työskentelevänsä.

En ollenkaan ymmärrä sellaista hukkakouluttautumista, mitä Suomessa tänä päivänä tapahtuu sen vuoksi, koska niin moni haluaa olla akateeminen vain akateemisuuden vuoksi. Varsinkin humanisteissa on paljon sellaista porukkaa, joilla ei vain ole käyttöä. Ja on aivan eri asia, jos Jorma Ollila tekisi väitöskirjan telekommunikaatiosta, Jukka Hienonen lentoliikenteestä tai Jussi Pesonen paperiteollisuudesta kuin että joku perttiperttinen kirjoittaisi väitöskirjan talon sijainnin vaikutuksista puutarhan ruohonkasvuun.

Niin itsekin olen 100% sitä mieltä, että tottakai täytyy olla ensin työelämässä ennenkuin alkaa kirjoittamaan väitöskirjaa. Muuten se on juuri sitä diibadaabateoriaa, kun ei ole oikeasti ollenkaan näkemystä, miten hommat busineksessä menee.

edit. viilailua

 

[varjo]

Itse en ymmärrä sellaisen aiheen tutkimista, minkä osaajilla ei ole käyttöä työelämässä. Siis onhan aina tarvetta tiedemiehille ja opettajille tutkimaan ja tuomaan esille koko tieteen kirjoa, mutta se on vain rajallinen määrä ihmisiä. Muut opiskelevat sitä alaa, missä ovat ajatelleet työskentelevänsä.

Ehkä tuo johtuu siitä, että et havaittavasti oikein ymmärrä miten tiede toimii.
Yhteiskunta rahoittaa tieteen tekoa juuri sen takia, että jos se ei sitä tekisi, tiede keskittyisi uusimpien kännyköitten soittoäänien suunnitteluun.
Kaikki tiede on silti arvokasta ja nykyään vain iso osa esim. luonnontieteistä vaatii niin syvällistä osaamista, ettei sellaisella osaamisella ole välttämättä käyttöä kuin yhdessä paikassa maailmassa. Tämä ei nyt koske suoranaisesti itseäni, mutta tiedän monia teoreetikoita tai hiukkasfyysikoita, joitten erikoisosaamisella ei ole juurikaan merkitystä teollisuudessa, mutta toisaalta olisi osaamisen hukkakäyttöä että he siirtyisivät suunnittelemaan uusia kännyköitä ja jättäisivät taakseen tutkimusalansa. Tämän takia erilaisia tieteenaloja rahoitetaan ja teollisuus osallistuu rahoittamiseen omien intressiensä mukaisesti. Toisaalta taas yliopistot myös tahtovat pitää näitä rahavirtoja aisoissa, ettei tieteen riippumattomuus vaarantuisi liikaa.

Niin itsekin olen 100% sitä mieltä, että tottakai täytyy olla ensin työelämässä ennenkuin alkaa kirjoittamaan väitöskirjaa. Muuten se on juuri sitä diibadaabateoriaa, kun ei ole oikeasti ollenkaan näkemystä, miten hommat busineksessä menee.

Tuohan nyt kertoo vain, että oikeastaan et ymmärrä yhtään mitään siitä, miten esim. nykyteknologia toimii. Älä yritä ulottaa rajallista kauppatieteitten alan osaamistasi muihin tieteenaloihin, koska samat metodit eivät välttämättä muualla.

 

[scholl]

Ehkä tuo johtuu siitä, että et havaittavasti oikein ymmärrä miten tiede toimii.
Yhteiskunta rahoittaa tieteen tekoa juuri sen takia, että jos se ei sitä tekisi, tiede keskittyisi uusimpien kännyköitten soittoäänien suunnitteluun.
Kaikki tiede on silti arvokasta ja nykyään vain iso osa esim. luonnontieteistä vaatii niin syvällistä osaamista, ettei sellaisella osaamisella ole välttämättä käyttöä kuin yhdessä paikassa maailmassa. Tämä ei nyt koske suoranaisesti itseäni, mutta tiedän monia teoreetikoita tai hiukkasfyysikoita, joitten erikoisosaamisella ei ole juurikaan merkitystä teollisuudessa, mutta toisaalta olisi osaamisen hukkakäyttöä että he siirtyisivät suunnittelemaan uusia kännyköitä ja jättäisivät taakseen tutkimusalansa. Tämän takia erilaisia tieteenaloja rahoitetaan ja teollisuus osallistuu rahoittamiseen omien intressiensä mukaisesti. Toisaalta taas yliopistot myös tahtovat pitää näitä rahavirtoja aisoissa, ettei tieteen riippumattomuus vaarantuisi liikaa.

Mutta eikö tuo juuri tarkoita sitä, mitä sanoin. Eli noiden alojen tutkimiseen riittää se määrä, mitä tarvitaan tutkijoiksi sekä opettajiksi. Ne joiden tarkoitus on siirtyä esim. teollisuuden pariin, ei tarvitse tutkia sellaisia aloja, joilla ei työllistymismahdollisuutta ole. Eri sellaiset fulltiedemiehet ovat se porukka, joista tulee koko iäkseen tutkijoita. Ne taas jotka suuntautuvat työelämään, he tutkivat aiheita, joilla on jonkinlaisia kysyntää työelämässä.

 

[varjo]

Mutta eikö tuo juuri tarkoita sitä, mitä sanoin. Eli noiden alojen tutkimiseen riittää se määrä, mitä tarvitaan tutkijoiksi sekä opettajiksi. Ne joiden tarkoitus on siirtyä esim. teollisuuden pariin, ei tarvitse tutkia sellaisia aloja, joilla ei työllistymismahdollisuutta ole. Eri sellaiset fulltiedemiehet ovat se porukka, joista tulee koko iäkseen tutkijoita. Ne taas jotka suuntautuvat työelämään, he tutkivat aiheita, joilla on jonkinlaisia kysyntää työelämässä.

Mutta ongelmahan on siinä, miten perustutkinto-opiskelijamäärät eivät korreloi esim. tutkijavirkojen määrän kanssa. Puhumattakaan siitä, mitä ihmiset itse haluavat. Ja ei teollisuuskaan loputtomasti tahdo rahoittaa itseään kiinnostaviakaan tutkimusaloja, nythän suurin osa firmoista on karsimassa T&K-puoltansa rajusti.

 

[Mosabacka]

Ilmoitus

Hyvät naiset ja herrat. Graduni on valmis. Onnittelen myös muita tämän ketjun parissa lopputyönsä valmiiksi saaneita. En ole laittanut tähän ketjuun viestiä aikaisemmin vain ja ainoastaan sen takia, että ajattelin kuitenkin aikataulun kusevan, jolloin olisin joutunut tekemään turhia päivitysviestejä työn etenemisestä.

Ja niinhän siinä kävi, että graduni valmistuminen ja sitä kautta myös maisterin paperit myöhästyivät alkuperäisestä suunnitelmastani neljä kuukautta. Onneksi olin varautunut myös viivästymiseen ja siten työn taso ei päässyt laskemaan. Olen erittäin tyytyväinen eximia cum laude approbatur -arvosanaani. Jatkoakin ohjaajani kyseli, mutta tällä hetkellä haluan pitää vapaata tutkimustyöstä ja jos sitä menisi oman alan töihin syksyllä.

Itse tuhersin teoriaosuutta liian kauan ja vasta jälkeenpäin tajusin, että jos olisin tehnyt nopeammassa aikataulussa muitakin osuuksia, niin ohjaus olisi ollut paljon tehokkaampaa. Toisin sanoen suosittelen lopputöiden tekijöitä tekemään mahdollisimman pian vaikka raakaversiot jokaisesta pakollisesta osuudesta, jolloin ohjaaja näkee kokonaisuuden paremmin. Itse sain ohjausta aina kun halusin ja määrällisesti tunteja ei laskettu. En pitäytynyt neuvojen suhteen pelkästään omissa ohjaajissani, vaan rakensin teoriaosuutta myös siten, että jos omasta yliopistostani löytyi aiheen asiantuntija, käväisin hänen pakeillaan kysymässä sopivaa kirjallisuutta.

Lopputöiden järkevyydestä ymmärrän kumpiakin näkökulmia. Itse olen sen verran omasta alastani teoreettisesti kiinnostunut, että gradun tekeminen ei tuntunut turhauttavalta. Toisaalta ymmärrän hyvin heitä, joille lopputyö on vain muodolliseen pätevyyteen oikeuttava tekijä. Tästä näkökulmasta lopputyö saattaa näyttää kiusanteolta ja aiheuttaa ennenaikaista vanhentumista.

Armeijassa sanotaan, että tuska kasvattaa. Itse näkisin, että kyllä opintojen lopputyöstäkin jotain irti saa, kunhan asenne on kohdallaan. Pakkopuurtamisen palkinnoksi ei välttämättä jää kuin hikinen muisto, vaikka aika saattaakin tehdä riitistä nostalgisen muistelon kuten armeija-ajoista.

 

[morningstar]

Tohtoreista teollisuudessa

Itsekin kuulin aikanaan varoittelua siitä, että teollisuus "pelkää" tohtoreita. Toisin sanoen pitää heitä liian teoreettisesti orientoituneina, jotta heille olisi käyttöä teollisuudessa. Oman suppean (luonnollisesti vain omaan alaani kohdistuvan) katsantoni mukaan tässä on tapahtunut suuri asennemuutos, tai sitten sitä asennevammaa on alun alkaenkin liioiteltu. Omasta labrastamme on työllistynyt paljon porukkaa nimenomaan yrityksiin. Yritysten tutkimus- ja tuotekehityspuolelle haetaan yhä enemmän nimenomaan tutkimustaustaisia ihmisiä siinä missä ennen haettiin perusinsinööriä.

 

[1936]

Jahas.

Tutkimussuunnitelma ollut hyväksyttynä toukokuusta lähtien, mutta ei ole töiltä saanut aikaiseksi lopputyön eteen mitään tehtyä. Psykologinen kynnys aloittamiseen kasvaa päivä päivältä..

En suosittele kenellekään vakitöiden vastaanottoa ennen valmistumista, koska allekirjoittanut ainakin on tuudittautunut ajatukseen, että " eipä tässä nyt ole mitään kiirettä enää.." Niinpä niin.

Nyt perkele niskasta kiinni ja heti huomenna kirjastoon! Tai sitten ensi viikolla...tai syssymmällä..tai keväällä.

Vittu minkä värinen hevonen ja vielä meidän takapihalla.

 

[pernaveikko]

Nyt perkele niskasta kiinni ja heti huomenna kirjastoon! Tai sitten ensi viikolla...tai syssymmällä..tai keväällä.

Kyllä se tästä. Tämän ketjun hommat on jo omalta kohdaltani suoritettuna, mutta nostan minun aiheeseen kuuluvan ketjun paremmalla ajalla.

Nyt juon mäyrää, mutta puolisen vuotta muhinut kuntoilusuunnitelma on ottamassa oikeinkin hyvin tuulta alleen. Niin, mitään järin merkittävää ei vielä ole tapahtunut, mutta kesä on loppumassa ja sitten alkaa. Ei tämä ole mikään semmoinen ihan ex-tempore homma, on tätä vähän mietittykin.

Eli mitä halusin sanoa, vaikka menikin OT:ksi, niin kyllä siitä niskasta saa kiinni. Perkele, ottaa siitä kiinni.

 

[Shayne]

En suosittele kenellekään vakitöiden vastaanottoa ennen valmistumista, koska allekirjoittanut ainakin on tuudittautunut ajatukseen, että " eipä tässä nyt ole mitään kiirettä enää.." Niinpä niin.

Itse puolestani suosittelen varauksettoman ehdottomasti. Ei niillä gradupapereilla tee vitunkaan vertaa, jos vain osaat hommasi.

 

[1936]

Itse puolestani suosittelen varauksettoman ehdottomasti. Ei niillä gradupapereilla tee vitunkaan vertaa, jos vain osaat hommasi.

Mun alalla tekee, koska osaan työpaikoista ei ole mitään asiaa edes ennen kuin on valmistunut. Kelpoisuuslaki, katsos.

Toki myös valmistuminen näkyy palkassa. Onhan se tutkinto mukava myös saada pois alta kummittelemasta.

 

[masaala]

Jahas.

Tutkimussuunnitelma ollut hyväksyttynä toukokuusta lähtien, mutta ei ole töiltä saanut aikaiseksi lopputyön eteen mitään tehtyä. Psykologinen kynnys aloittamiseen kasvaa päivä päivältä..

En suosittele kenellekään vakitöiden vastaanottoa ennen valmistumista, koska allekirjoittanut ainakin on tuudittautunut ajatukseen, että " eipä tässä nyt ole mitään kiirettä enää.." Niinpä niin.

Nyt perkele niskasta kiinni ja heti huomenna kirjastoon! Tai sitten ensi viikolla...tai syssymmällä..tai keväällä.

Ei se ole muuta kuin aloittaa vain. Heti huomenna perse penkkiin ja ylös ei nousta ennen kuin asetettu tavoite saavutetaan. Se on aina yhtä vaikeaa.

Huomenna pitäisi jatkaa oman työn vääntöä. Nyt on käsillä ns. luova vaihe, jolloin pitäisi saada omaa pohdiskelua tungettua tuonne teorian ja tutkimustulosten sekaan.

 

[1936]

Ei se ole muuta kuin aloittaa vain. Heti huomenna perse penkkiin ja ylös ei nousta ennen kuin asetettu tavoite saavutetaan. Se on aina yhtä vaikeaa.

Ensimmäinen lause on kaikessa "armeijamaisuudessaan" kyllä täysin totta. Eipä se lopputyö tänne kirjoitellessa edisty. Tosiaan, ehkäpä näin julkisesti voisin luvata, että laitan huomenna kirjoja tilaukseen ja näillä osin alan laatimaan tavoitteitta haastatteluille ja kirjoitteluille.

Huomenna pitäisi jatkaa oman työn vääntöä. Nyt on käsillä ns. luova vaihe, jolloin pitäisi saada omaa pohdiskelua tungettua tuonne teorian ja tutkimustulosten sekaan.

Reflektointi + pohdiskelu on mulle tuottanut aina eniten vitutusta kirjallisissa tuotoksissa, joten TSEMPPIÄ!

 

[masaala]

Reflektointi + pohdiskelu on mulle tuottanut aina eniten vitutusta kirjallisissa tuotoksissa, joten TSEMPPIÄ!

Kiitos. Näinhän se on. Helppohan se on muita lainailla/referoida, mutta tuotappa sitten jotain omaa (ennen kaikkea jotain järkevää, eikä mitään edellisten toistoa)...

 

[Shayne]

Mun alalla tekee, koska osaan työpaikoista ei ole mitään asiaa edes ennen kuin on valmistunut. Kelpoisuuslaki, katsos.

Tutkinnolla en tee mitään, päässäni kummittelee ihan muut jutut.

Mutta joo, siis akateemista vapautta on sitten kahta laatua. Se jota on ja se jota ei ole?

Ei vaan totta puhuen, toki monessa asiassa henkilökohtaisesti haluan, että asialla on ammattitaitoinen tekijä, oli kyse sitten aivojeni kirurgiasta tai Simcani takapenkin rasvauksesta. Toisaalta, en omassa duunissani pystyisi asioita tekemään paremmin sen loppuunviedyn tutkimussuunnitelmani kanssakaan. Ei se ketään kiinnosta. Tosin, en leiki kenenkään hengellä, paitsi omallani. Ja toisaalta, jos mun gradupaperiton toimistoni ei enää joskus olekaan in, niin aina on lähialepassa mäyrikset tarjouksessa.

 

[Timbit]

Mun alalla tekee, koska osaan työpaikoista ei ole mitään asiaa edes ennen kuin on valmistunut. Kelpoisuuslaki, katsos.

Juuri näin, eli alakohtaista on. Jossain ei pääse kuin korkeintaan harjoittelijaksi ilman maisterin papereita, kun taas itse menin töihin ylioppilaana ja sain vakisopparin heti kun otin kandin tutkinnon ulos. Gradu on roikkunut kohta seitsemän vuotta eikä asia enää edes harmita yhtään, koska työkokemus ja kompetenssi painavat vaakakupissa huomattavasti enemmän kuin tutkinto - siis tällä alalla, jolla olen.

 

[Sininen Lanka]

Tutkinnolla en tee mitään, päässäni kummittelee ihan muut jutut.

Mutta joo, siis akateemista vapautta on sitten kahta laatua. Se jota on ja se jota ei ole?

Ei vaan totta puhuen, toki monessa asiassa henkilökohtaisesti haluan, että asialla on ammattitaitoinen tekijä, oli kyse sitten aivojeni kirurgiasta tai Simcani takapenkin rasvauksesta. Toisaalta, en omassa duunissani pystyisi asioita tekemään paremmin sen loppuunviedyn tutkimussuunnitelmani kanssakaan. Ei se ketään kiinnosta. Tosin, en leiki kenenkään hengellä, paitsi omallani. Ja toisaalta, jos mun gradupaperiton toimistoni ei enää joskus olekaan in, niin aina on lähialepassa mäyrikset tarjouksessa.

Minusta on vähän vaarallista kirjoitella, että gradua ei kannata kirjoittaa. Tällaisella palstalla suuri osa lukioista juuri tuollaista 20-25 vuotiasta, jolla tutkinto on kesken. Saattaa olla, että joku jatkoaikalainen jättää gradun tekemättä täällä olevien kirjoitusten takia.

Tottakai työkokemus ja osaaminen yleensä ovat ratkaisevimpia asioita, mutta ei tutkinnon loppuunvieminen ole mistään muusta pois. Gradun kyllä pystyy tekemään töiden lomassakin tai muuna aikana: tarvitaan vain hieman määrätietoisuutta ja sitkeyttä.

Sitäpaitsi tutkinto on hyvä olla olemassa, jos haluaa merta edemmäs kalaan (ulkomaat), jatkotutkinnon tai toisen tutkinnon.

Meillä duunissa (ohjelmistoala) on kavereita tohtorista lukio dropouttiiin. Kyllä sitä voi edetä urallaan vaikka peruskoulupohjalta: se vain vaatii vielä enemmän määrätietoisuutta ja sitkeyttä.

 

[Solomon]

Minusta on vähän vaarallista kirjoitella, että gradua ei kannata kirjoittaa. Tällaisella palstalla suuri osa lukioista juuri tuollaista 20-25 vuotiasta, jolla tutkinto on kesken. Saattaa olla, että joku jatkoaikalainen jättää gradun tekemättä täällä olevien kirjoitusten takia.

Minusta taas on hieman epäilyttävää kehottaa ketään jaakobinpainiin, vaikka menisi hatarasti tuohon suuntaan viittaamaan. Monien muiden asioiden tavoin DI- tai maisterinpapereiden tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta täytyy voida keskustella vapaasti, ja se ei onnistu, jos realiteettien tuolla puolen ammuu pyhä pilvilehmä kertoen gradun vääntämisen itku kurkussa olevan aina kannattavaa, myös silloin, kun paperit jollekin ovat tarkalleen siitä seuraavien kakkukahvien arvoiset.

En tarkoita, että suurimman osan ei kannattaisi gradua tehdä tai että kirjoituksesi koko sisältö olisi pukahtanut lehmän suusta, mutta tuollaistakin asennetta Suomessa on ollut näkyvillä.

Oma tilanteeni on sellainen, että pääsy koulutustani vastaavaan työhön on liki mahdottomuus, vaikka gradu joskus valmistuisikin. Tällä hetkellä yritän hitaasti pakertaa sitä, kun en mihinkään muuhun kykene.

 

[Sininen Lanka]

Minusta taas on hieman epäilyttävää kehottaa ketään jaakobinpainiin, vaikka menisi hatarasti tuohon suuntaan viittaamaan. Monien muiden asioiden tavoin DI- tai maisterinpapereiden tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta täytyy voida keskustella vapaasti, ja se ei onnistu, jos realiteettien tuolla puolen ammuu pyhä pilvilehmä kertoen gradun vääntämisen itku kurkussa olevan aina kannattavaa, myös silloin, kun paperit jollekin ovat tarkalleen siitä seuraavien kakkukahvien arvoiset.

En tarkoita, että suurimman osan ei kannattaisi gradua tehdä tai että kirjoituksesi koko sisältö olisi pukahtanut lehmän suusta, mutta tuollaistakin asennetta Suomessa on ollut näkyvillä.

Oma tilanteeni on sellainen, että pääsy koulutustani vastaavaan työhön on liki mahdottomuus, vaikka gradu joskus valmistuisikin. Tällä hetkellä yritän hitaasti pakertaa sitä, kun en mihinkään muuhun kykene.

Lopputyöstä tulee Jaakobinpaini jos siitä sellaisen tekee. Jos on väärällä alalla, sen kyllä huomaa jo parin opiskeluvuoden jälkeen: sitten vain duuniin tai toiselle alalle. Mutta jos on päässyt opintojen loppuvaiheeseen, niin kyllä lopputyönkin pystyy tekemään. Lopputyö on eräänlainen osoitus, mitä koulussa on oppinut ei sen kummempaa. En näe mitään syytä, miksi gradu kannattaisi jättää tekemättä (paitsi opiskeluetujen säilyminen).

 

[Solomon]

Lopputyöstä tulee Jaakobinpaini jos siitä sellaisen tekee.

Tarkoitin Jaakobin paini- viittauksella sitä, ettei Shaynea tai ketään muutakaan tarvitse yllyttää potemaan huonoa omatuntoa, jos tämä sanoo julkisesti, ettei viitsi edes miettiä tutkintonsa loppuun suorittamista, koska pitää sitä merkityksettömänä. Oman tarinansa saa kertoa miettimättä saako Ted Raikas, minä tai joku muu laiskimus siitä huonoja vaikutteita.

Ei tarvitse sanoa, että tarkoitus kävi ilmi surkeasti. Olen itsekin sitä mieltä.

 

[masaala]

Tosiaan, ehkäpä näin julkisesti voisin luvata, että laitan huomenna kirjoja tilaukseen ja näillä osin alan laatimaan tavoitteitta haastatteluille ja kirjoitteluille.

Kun kerran julkisesti lupasit käynnistää homman, niin auttoiko se mitään?

Itse sain gradun valmiiksi. Maanantaina pistän menemään proffalle tarkistettavaksi. Kauhulla odottelen korjausvaatimusten määrää... =)

Enpä muista kiroilleeni minkään muun kouluun liittyvän homman takia yhtä paljon. Oli se vaan kohtuu työläs projekti. Kaksi kuukautta meni aikaa ja nyt on rahat loppu, kun ei tullut hommattua rahoittajaa tähän projektiin... 3,5 vuotta opiskelua takana ja sitä ollaan kahta tenttiä vaille valmis maisteri. Ah tätä auvoa.

 

[Sistis]

Huhhuijaa... se oli toivottavasti siinä. Professorilta sain jo alkuviikosta luvan laittaa diplomityöni kansiin. Esimies tahtoi kuitenkin vielä lukea työn läpi ja keksi vielä melko paljon hienosäätöä. Nyt työ on viilattu siihen muotoon, että esimieskin antoi luvan kansitukselle. Laitoin vielä työn professorille sähköpostissa ja varmistan työn kelvollisuuden. Sitten vaan ensi viikosta viemään työ sidottavaksi ja sitten odottamaan osastoneuvoston tuomiota.

Mittaa tuli 78 sivua + 1 liitesivu uuden ohjesäännön mukaisesti laskettuna. Siihen vielä kansilehti, tiivistelmät suomeksi ja englanniksi, alkulause, sisällys-, lyhenne- ja merkintäluettelot, niin kokonaismäärä nousee 90 sivuun...

Nyt on tyhjä olo. Viikonloppuna voisi vaikka käydä viihteellä.