Gradua vääntämään...

[Fordél]

Vaikka tämä ei enää ole ihan ketjun aiheeseen liittyvää, niin tähän on ihan pakko tarttua: siis mitä tarkoitat niillä "muilla arvoilla"? Ovatko ne status, parempi palkka ja hienompi kirjainyhdistelmä? Kyllä asia nyt vaan niin menee, että väitöskirjan tarkoitus on harjaannuttaa tutkimustyöhön, ja tieteelliseen sellaiseen; kaikki työn ohessa askarrellut, aihepiirinsä puolesta enemmän tai vähemmän nollatutkimusta lähentelevät tuherrukset pitäisi kylmästi hylätä.

Siinähän sitä jo osaksi siihen vastailitkin eli en tarkoita titteleitä tai parempaa palkkaa vaan esimerkiksi sitä, mitä tuollaisen suuritöisen tutkimuksen tekeminen antaa tutkijalle. Se on muutakin arvoa kuin vain täällä paljon mainostettu tieteellinen arvo eli tutkimuksen anti tieteelle.

 

[varjo]

Siinähän sitä jo osaksi siihen vastailitkin eli en tarkoita titteleitä tai parempaa palkkaa vaan esimerkiksi sitä, mitä tuollaisen suuritöisen tutkimuksen tekeminen antaa tutkijalle. Se on muutakin arvoa kuin vain täällä paljon mainostettu tieteellinen arvo eli tutkimuksen anti tieteelle.

Tämähän on selvä ja yhtälaillahan se tittelikin ja pätemisen tunne ovat asioita joilla on erisuuruinen arvo eri ihmisille.

Mutta se olennainen kysymys on se, että jos työn tieteellinen arvo on vähäinen, niin kannattaako sellaista edes tehdä tieteellisenä työnä?
Jos asian tutkimisen motivaatio riippuu siitä onko kyseessä väitöskirja vaiko vain yleisesti tietokirja, tällöin liikutaan jo hieman heikoilla jäillä.

Tiedän kyllä, että ei-luonnontieteitten yms. kovien tieteitten puolella tehdään ja hyväksytään väitöskirjoja, joilla ei ole juuri minkäänlaista kvantitatiivista arvoa tieteelle(pl. mm. +1 tohtori yliopiston budjettiin), etenkään kansainvälisesti, mutta koska näistä asioista päättävät kuitenkin alojensa asiantuntijat niin pitää kai jossain määrin luottaa siihen, että kaitpa sitten töissä on jotain uutta tietoa vaikka kieltämättä välillä kyllä ihmetyttää onko jokin esim. Suomen politiikan kentän alaan suuntautuva väitöskirja nyt välttämättä väitöskirjan arvoinen, vai eikö asiaa voisi hyvin hoitaa ihan vain em. tietokirjana.

 

[er_bai_wu]

Siinähän sitä jo osaksi siihen vastailitkin eli en tarkoita titteleitä tai parempaa palkkaa vaan esimerkiksi sitä, mitä tuollaisen suuritöisen tutkimuksen tekeminen antaa tutkijalle. Se on muutakin arvoa kuin vain täällä paljon mainostettu tieteellinen arvo eli tutkimuksen anti tieteelle.

Aivan, pahoittelut purkauksestani; tuo jos mikä on arvo sinänsä.

 

[Fordél]

Mutta se olennainen kysymys on se, että jos työn tieteellinen arvo on vähäinen, niin kannattaako sellaista edes tehdä tieteellisenä työnä?

Sehän päätetään ja arvioidaan siellä yliopistossa, onko siinä aineksia tieteelliseen työhön.

Ja itse olet heittänyt tuon vähäisen tieteellisen arvon mukaan tähän keskusteluun. Itse olen puhunut vain siitä, että itselleni ovat muut arvot tärkeämpiä. Tällainen ajattelumalli ei suinkaan sulje pois sitä, etteikö työ voisi tuottaa selkeää tieteellistä arvoa ja uskon, että tässä tapauksessa yliopiston puolelta pidettäisiin siitä myös huoli.

 

[Flu]

Yhä tahtoisin korostaa sitä puolta asiasta että "miksi?" Töitten ohessa tehty puuhasteluväikkäri ei välttämättä ole erityisen laadukas tieteellisesti ja jos tutkimuspuoli sinänsä kiinnostaa, silloin kannattaa harkita täysipainoista tutkimustyötä, minun on vaikea uskoa että tuollaisesta "työn ohessa väikkäristä" syntyisi juuri mitään muuta kuin 10-15 vuoden projekti jonka tuloksena sitten olisi väitöskirja jolla ei ole juuri mitään tieteellistä impaktia, mutta onpahan sitten tohtorin tutkinto lämmittässä vanhoilla päivillä.

On suhteellisen koomista pitää töitten ohessa tehtyjä väikkäreitä puuhasteluna. Paremminkin voisin väittää, että jos tekee väikkäriä työnsä kannalta tärkeistä asioista niin usein keskitytään todellisiin ja tärkeisiin onglemiin. Kun väikkäreitä tehdään omassa kammiossa, professorin mariginaalisesta tutkimusongelmasta voi helposti väikkärin todellinen impakti jäämään todella pieneksi.

Mitä tieteelliseen impaktiin tulee niin nippuväikkärissä tieteellinen validaatio tapahtuu lähinnä julkaisujen kautta ja käyttäen mittareina esim. viittausten määrää voidaan tuo kyllä evaluoida. Usein omista duuneista tehdyissä julkaisussa keskitytään tärkeisiin ongelmiin ja myös viittausmäärät voivat olla varsin merkittäviä. Tietysti jos puhutaan pelkästään teoreettisesta fysiikasta ovat mielipiteesti ehkä päteviä, mutta tässä maailmassa on myös tieteenaloja, joissa myös yrityksissä on halua tukea tutkimustoimintaa ja mahdollistavat merkittävästi paremman palkkauksen väitöskirjatyöntekijöille. Ainakin itse olen aina ollut erittäin halukas palkkaamaan nimenomaan väitöskirjatyöntekijöitä, koska heillä on usein halu ymmärtää ongelmia syvällisesti.

 

[varjo]

On suhteellisen koomista pitää töitten ohessa tehtyjä väikkäreitä puuhasteluna. Paremminkin voisin väittää, että jos tekee väikkäriä työnsä kannalta tärkeistä asioista niin usein keskitytään todellisiin ja tärkeisiin onglemiin. Kun väikkäreitä tehdään omassa kammiossa, professorin mariginaalisesta tutkimusongelmasta voi helposti väikkärin todellinen impakti jäämään todella pieneksi.

Ööö, oletkohan nyt ymmärtänyt ihan väärin sen mitä tarkoitin työn ohessa tehdyllä väikkärillä?
Okei, sanamuoto olisi voinut olla eksaktimpi, mutta tarkoitin tuossa juuri sellaista väikkäriä mitä väännetään iltaisin ja viikonloppuisin (tai töissä pomon silmän välttäessä) asiasta, mikä ei liity mitenkään varsinaiseen työtehtävään.
On kuitenkin olennainen ero sitten tehdä väitöskirjaa töissä asiasta minkä parissa ainakin osittain työskentelee.

Käytännössä harva nykyväikkäri syntyy enää missään omassa kammiossa muutenkaan. Kommenttiin "todellisista ja tärkeistä" ongelmista en nyt jaksa vaivautua sen kummemmin ottamaan kantaa, kun suurin osa näistä "todellisista ja tärkeistä" ongelmista ei ikinä edes pääsisi ongelmatasolle (lue, ei olisi yritystä pohtimassa niitä) ilman niitä vähemmän tärkeitä perustutkimuksen tuloksia, jotka on tehty vaikkapa 50 vuotta sitten.

Usein omista duuneista tehdyissä julkaisussa keskitytään tärkeisiin ongelmiin ja myös viittausmäärät voivat olla varsin merkittäviä. Tietysti jos puhutaan pelkästään teoreettisesta fysiikasta ovat mielipiteesti ehkä päteviä, mutta tässä maailmassa on myös tieteenaloja, joissa myös yrityksissä on halua tukea tutkimustoimintaa ja mahdollistavat merkittävästi paremman palkkauksen väitöskirjatyöntekijöille. Ainakin itse olen aina ollut erittäin halukas palkkaamaan nimenomaan väitöskirjatyöntekijöitä, koska heillä on usein halu ymmärtää ongelmia syvällisesti.

En mä tiedä mitään teoreettisen fysiikan tutkimuksesta :)
Tuohon teollisuuspuoleen kyllä voin vain vastata, että on eri asia saada sovelluslähtöisiä ratkaisuita väitöskirjoissa kuin sitten ratkaista tieteen perusongelmia. Kyse onkin sitten siitä mitä tutkimustyöltä halutaan, halutaanko tieteellistä vaikuttavuutta vaiko firman tuottavuuden paranemista, nythän Suomessa painoarvo on ilmeisesti siirtynyt jälkimmäiseen segmenttiin mikä näkyy juuri mainitsemani Akatemian raportissa ja sitten vaikutus on Suomen tieteellisen tason heikkeneminen. Ei siinä tuottavuuden parantamisessa mitään, mutta tiede kuitenkin nähdäkseni pitäisi pitää erillään markkinataloudesta, koska tällöin helposti se tuottamaton perustutkimus joutuu paitsioon ja tulokset tästä näkyvät sitten 50 vuoden päästä.

Yhä korostettakoon, että otan tässä kantaa ihan puhtaasti tieteelliseen vaikuttavuuteen, se mikä suhde tieteellisen ja muunlaisen tutkimustyön välillä "pitäisi" olla on sitten eri asia. Mutta tieteen kannalta sitaattimäärät ja erityisesti sitaattimäärät siinä eniten viitattujen paperien segmentissä ovat olennaisia. Ts. olisi ihan kiintoisaa tietää, että onkohan Suomessa koskaan tehty tieteellisesti kovatasoista väitöskirjaa muualla kuin yliopistomaailmassa/valtion tutkimuslaitoksissa. NRC:stä saattaa olla jotain, mutta siellä ainakin vielä toistaiseksi tehdään myös perustutkimusta, mutta kuinka kauan.

 

[Flu]

Kommenttiin "todellisista ja tärkeistä" ongelmista en nyt jaksa vaivautua sen kummemmin ottamaan kantaa, kun suurin osa näistä "todellisista ja tärkeistä" ongelmista ei ikinä edes pääsisi ongelmatasolle (lue, ei olisi yritystä pohtimassa niitä) ilman niitä vähemmän tärkeitä perustutkimuksen tuloksia, jotka on tehty vaikkapa 50 vuotta sitten.

Ja suuri osa perustutkimuksesta on sellaista, jolla ei koskaan ole mitään maailman käyttöä yhtään missään yrityskäytössä ja voidaan perustellusti kysyä onko tälläinen tutkimus perusteltua vaikka kyseiset tutkijat maailmanlaajuisesti kuinka viittaisivat vimmaisesti toisiinsa ja saisivat omat sitaatti-indeksinsä taivaisiin.

En mä tiedä mitään teoreettisen fysiikan tutkimuksesta :) Tuohon teollisuuspuoleen kyllä voin vain vastata, että on eri asia saada sovelluslähtöisiä ratkaisuita väitöskirjoissa kuin sitten ratkaista tieteen perusongelmia.

Niin varmasti. Merkittävin ero ollee se, että toisessa varmasti ratkaistaan relevantteja ongelmia ja toisessa tästä ei ole täyttä varmuutta. Se että tutkimus sattuisikin olemaan relevantteja käytännössä ei automaattisesti tee siitä helppoa. Monesti sellaiset tutkimuskysymykset joihin kuuluu ihmisten toimintaa tekee tutkimuksesta lähtökohtaisesti yleensä vaikeampaa.

Kyse onkin sitten siitä mitä tutkimustyöltä halutaan, halutaanko tieteellistä vaikuttavuutta vaiko firman tuottavuuden paranemista, nythän Suomessa painoarvo on ilmeisesti siirtynyt jälkimmäiseen segmenttiin mikä näkyy juuri mainitsemani Akatemian raportissa ja sitten vaikutus on Suomen tieteellisen tason heikkeneminen. Ei siinä tuottavuuden parantamisessa mitään, mutta tiede kuitenkin nähdäkseni pitäisi pitää erillään markkinataloudesta, koska tällöin helposti se tuottamaton perustutkimus joutuu paitsioon ja tulokset tästä näkyvät sitten 50 vuoden päästä.

Akatemian raporteissa yleisestikin kannattaa merkittävästi miettiä ketkä ovat yleisesti tekemässä Akatemian raportteja. Mitä tutkimusta he arvostavat? Mikä mittari on yleispätevä mittaamaan kaikkea tutkimusta? On melkoisen erikoista kritisoida väitöskirjojen määrää mittarina ja puolustaa viittausten määrää. Tosin mielestäni esim. Hesarin uutisointi versus ainakin omain tieteenalani raportin osuudet tuntuivat olevan jonkinmoisessa ristiriidassa.

Yhä korostettakoon, että otan tässä kantaa ihan puhtaasti tieteelliseen vaikuttavuuteen, se mikä suhde tieteellisen ja muunlaisen tutkimustyön välillä "pitäisi" olla on sitten eri asia.

Minusta aika selvästi otat kantaa perustutkimuksen puolesta soveltavaa tutkimusta vastaan.

Mutta tieteen kannalta sitaattimäärät ja erityisesti sitaattimäärät siinä eniten viitattujen paperien segmentissä ovat olennaisia. Ts. olisi ihan kiintoisaa tietää, että onkohan Suomessa koskaan tehty tieteellisesti kovatasoista väitöskirjaa muualla kuin yliopistomaailmassa/valtion tutkimuslaitoksissa. NRC:stä saattaa olla jotain, mutta siellä ainakin vielä toistaiseksi tehdään myös perustutkimusta, mutta kuinka kauan.

Kuinka monta sitaattia pitää väitöskirjan julkaisuissa yhteensä olla viisi vuotta niitten julkaisemisen jäkeen, jotta pidät väitöskirjaa korkeatasoisena? 100, 200, 1000 vai enemmän. Minulla taitaa olla selvästi alle 200 (Google scholarin mukaan) ja tein soveltavan väitöskirjani ollessani työssä yrityksessä.

No todellisuudessa uskon, että kaikkea tutkimusta tarvitaan. Perustutkimus ja ehkä jopa väärien hypoteesien ja konstruktioiden tekeminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on testata näitä konstruktioita oikeassa elämässä ja tehdä merkittäviä taloudellisia keksintöjä näiden pohjalta.

 

[varjo]

Ja suuri osa perustutkimuksesta on sellaista, jolla ei koskaan ole mitään maailman käyttöä yhtään missään yrityskäytössä ja voidaan perustellusti kysyä onko tälläinen tutkimus perusteltua vaikka kyseiset tutkijat maailmanlaajuisesti kuinka viittaisivat vimmaisesti toisiinsa ja saisivat omat sitaatti-indeksinsä taivaisiin.

No itseasiassa tuollainen väite on sinänsä hankala jo sen takia, että perustutkimus löytyy käytännössä kaiken teknisen toiminnan taustalta jossain kohtaa. Ja sitten kun perustutkimus yleensä linkittää voimakkaasti keskenään, niin vähäpätöisinkin asia saattaa kuitenkin loppupeleissä olla relevanttia suuremman kokonaisuuden muodostumisen kannalta.

Mutta perustutkimuksen hankalin puoli kvartaaliajattelussa on se, ettei sen arvoa pystytä mitenkään mittaamaan etukäteen ja sen takia perustutkimuksen ainoa jokseenkin oikeudenmukainen arvotus tuleekin juuri sitaattien kautta, koska laajasti lainattu tutkimus tuottaa suuremmalla todennäköisyydellä jonkinlaisia hyödyllisiä sovelluksia kuin unholaan jäänyt, toki muistaen sen että vastakkaisiakin esimerkkejä on.
Toki sitten taas valtaisia sitaattimääriä keränneetkin tutkimukset voivat loppupeleissä sitten osoittautua täysiksi flopeiksi, ainakin tämän hetken valossa. Mä odotan innolla sitä päivää kun hiilinanoputkista tai fullereenista saadaan jotain oikeasti hyödyllistä eikä vain kivoja värikkäitä litkuja.

Akatemian raporteissa yleisestikin kannattaa merkittävästi miettiä ketkä ovat yleisesti tekemässä Akatemian raportteja. Mitä tutkimusta he arvostavat?

No tietenkin tieteellisen tutkimuksen peruspilareihin kuuluu tiedon selvittäminen ja raportin tekijät affiliaatioineen löytyvät raportin lopusta, mutta ymmärrän kyllä kysymyksesi pointin ja olennaistahan on nyt ymmärtää että Suomen Akatemian tehtävä ei ole välittää teollisesta soveltamisesta vaan tieteestä, eli tottakai akatemia on biasoitunut tieteelliseen menestykseen vaikka raportin laatimisessa on ollut kiinteästi mukana myös teollisuuden edustajia.
Juuri tämän takia sanonkin, että on oma keskustelunsa sitten arvottaa sitä kumpi on Suomelle hyödyllisempää, perustutkimus vai soveltava tutkimus.

Ja oma kantani fyysikkona, alalla minkä perustutkimukseen kaikki moderni tekninen tuotanto nojaa on tietenkin vastaavasti biasoitunut siihen että perustutkimuksen edellytykset ovat _yliopistomaailmassa_ kaikista tärkeimmät, yritysmaailmassahan tutkimusta saa tehdä ihan mistä tahtoo, mutta ongelmahan on nyt se että juuri rahoituksen takia myös yliopistoissa tehtävä tutkimus on ilmeisesti siirtymässä pois perustutkimuksesta kun yritykset yrittävät siirtää R&D:tään yliopistoihin.

Mikä mittari on yleispätevä mittaamaan kaikkea tutkimusta? On melkoisen erikoista kritisoida väitöskirjojen määrää mittarina ja puolustaa viittausten määrää. Tosin mielestäni esim. Hesarin uutisointi versus ainakin omain tieteenalani raportin osuudet tuntuivat olevan jonkinmoisessa ristiriidassa.

No yleispätevistä mittareista tapelleen akateemisessa maailmassakin maailman tappiin, eivät impaktit ja sitaatit sinänsä ole koko totuus asiasta. Mutta jos väitöskirjojen määrä kasvaa, mutta sitaattien määrä vähenee, niin sehän tarkoittaa ihan suoraan sitä että keskimäärin tutkimuksen kiinnostavuus heikkenee ja kuten todettua, vaikuttavuus seuraa yleensä kiinnostavuutta. Väitöskirjanhan tekee kuka tahansa, vaikka nippuväikkärinä julkaisten sen 3-5 paperia joita ei kukaan tule koskaan lukemaan ja ainoat viittaukset ovat omia. Tällöin pelkkä väitöskirjan olemassaolo suureena +1 ei todellakaan kerro mitään tieteellisestä tasosta. Sen sijan sitaattien määrä kuitenkin kertoo, että tutkimuksella on jonkinlainen vaikutus koko tieteen kenttään
Tästä tietenkin voisi johtaa keskustelua ihan yleisesti Suomen tieteen ongelmiin, eli siihen että tutkimus on monesti jatko-opiskelijavetoista mekaanista tutkimusta missä määrä helposti korvaa laadun.

Hesarin uutisointi oli mielestänikin hieman provosoivaa, eikä fysiikankaan osalta ole mitään hävettävää itse raportin selonteossa.

Kuinka monta sitaattia pitää väitöskirjan julkaisuissa yhteensä olla viisi vuotta niitten julkaisemisen jäkeen, jotta pidät väitöskirjaa korkeatasoisena? 100, 200, 1000 vai enemmän. Minulla taitaa olla selvästi alle 200 (Google scholarin mukaan) ja tein soveltavan väitöskirjani ollessani työssä yrityksessä.

Kyllähän jos viittauksia on suuruusluokkaa 100-200 viiden vuoden jälkeen, niin on tutkimuksella ollut jonkinlainen impakti, toki viittausten määrä ei itsessään vielä kerro kaikkea. Itsellänikin viitatuin paperi toistaiseksi on paperi, jolla ei sinänsä ole mitään tieteellistä arvoa ja viittauksetkin puhtaasti kollaboraation eri tutkimusryhmien "omia viittauksia" (no ko. paperi ei tule väikkäriin joten samapa tuo).

Viittausten määrä toki riippuu myös tieteenalasta, lääketieteessä megalomaaniset viiteluettelot ovat arkipäivää, kun taas matematiikassa viitteitä tulee artikkelia kohden vain kymmenkunta. Mutta tällöin olennaista onkin verrata määriä tieteenalan keskiarvoihin.

Ihan mututuntumalta sanottuna 200 viittausta väitöskirjan papereihin 5 vuoden aikana on varsin hyvä määrä, jos oletetaan että väikkäri koostuu neljästä artikkelista se tarkoittaa keskimäärin 10 viittausta/vuosi, mikä sinänsä on jo erittäin hyvien lehtien viittausmäärien tasolla. Mutta sanoisin, että huippuväitöskirja varmaan kerännee kyllä lähemmäs 1000 kuin 200 viittausta viiden vuoden aikana ihan jo perustaen tämän siihen että niissä "huippuväikkäreissä"( sillä matalalla asteikolla mitä Suomessa voinee kutsua huippuväikkäriksi) joita olen nähnyt on tyypillisesti 6-10 paperia jotka on julkaistu alan kovimmissa lehdissä, eli jo impact factorien perusteella laskemalla tästä päästään helposti useisiin satoihin viittauksiin tuona aikana.
Edit: Ja oma kysymyksensä sitten on mikä on "huippua". On toki selvää, että jos väikkärissä on Nature/Science-julkaisuita niin kyse on oman alansa huippututkimuksesta, mutta onko se sitten ainoa kriteeri. No, kai jollain väikkärien julkaisuitten lehtien impact factorien ka. olisi jonkinlainen kvantitatiivinen suure välittömän "huippuuden" arvioimiseksi, ettei tarvitse odottaa 5 vuotta.

En usko että oma väitöskirjani välttämättä kerää viidessä vuodessa sataakaan viittausta, pitää varmaan editoida väikkärin sisältöä aiheeseen liittyviin wikipedia-artsuihin niin saa sentään vähäsen lukijoita :)

Mutta tämä keskustelu kyllä menee niin kauas ketjun aiheesta, että jos tahdot jatkaa (ei minua haittaa) vaikkapa aiheesta "Suomen tieteen tila", niin perustetaan uusi ketju ja modesedät varmaan voivat siirrellä viestejä sinne. Oma keskustelunsa onkin sitten se, että onko toisaalta "pelkkä" huippututkimukseen tähtääminen kovinkaan järkevää pitkällä tähtäimellä. Se täysin keskinkertainenkin perustutkimus voi jo sellaisenaan olla arvokasta, toisaalta ongelma on se että siinä kilpailussa peli tullaan luultavasti häviämään tulevaisuudessa kiinalaisille ja intialaisille, jotka kyllä pystyvät tekemään mekaanista tutkimusta 24/7.

 

[Hermeliini]

Palataanpas sitten väikkäriasioista meidän vielä gradun kanssa painivien ongelmiin, kuten tässä ketjussa vissiin kuuluisikin tehdä. Tänä aamuna kello 5 palautettu oma räpellys esitarkastukseen. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, ei tarkastajista kuulu mitään kuukauteen tai pariin - täällä ei olla turhan sähäkkiä tässä asiassa. Aihe on uusi Suomessa, vaan ei kiinnosta omaa tiedekuntaa (vaikka pääaineeseeni kuuluu kuin nenä päähän). Joten saas nähdä mitä tästä tulee, pääsiskö jo huhtikuussa maturiteettia vääntämään.

Mitenkäs on muilla Ison Geen tekijöillä, edessä kevään loppurutistus vai meneekö kesän yli?

 

[Evil]

Mitenkäs on muilla Ison Geen tekijöillä, edessä kevään loppurutistus vai meneekö kesän yli?

Jo aikaa sitten olin asettanut deadlinen vappuun, ja tuossa puoliltaöin iskin viimeisen pisteen hommalle. Laitoin sähköpostin liitteenä ohjaajalle että vilkaisee, mitä siitä suunnilleen on odotettavissa. Ei viitsi kolmena kappaleena tulostaa, jos nyt jotain isompaa korjausta pitää vielä tehdä.

Kaikki muut opinnot on jo nätisti rekisterissä, eli Juhannuksen korvilla juhlinemme maisteri Eviliä.

 

[Zamboni]

Täällähän on hätäistä väkeä. Itse aloittelin di-työn tuossa kesällä 2005. Satunnaisesti sitä on tehty muiden töiden ohessa, ja nyt ajattelin kirjoitella sen syksylle tarkastuskuntoon. Muuten voi tulla turha kiirus tuon tutkintorakennetouhun kanssa, jos jättää keväälle. Vanhassa systeemissä kun olen..

Itseäni aika päivälleen vuoden takaa lainaten aikataulussa ei kuitenkaan pysytty. No ens viikolla tulee painolupa, kun muutaman lauseen sanamuodon saa sovittua tarkastajan kanssa vapun jälkeen.

 

[iBa]

Sivunumerointi

Omalta osalta gradu lähestyy loppuaan, ja ensi viikon aikana tuotos lähtee lopullisesti tarkastettavaksi.

Yksi ongelma kuitenkin vaivaa: sivunumerot.

Miten Wordissa (2007; jos vaihdan konetta niin 2003 löytyy myös) voi aloittaa sivunumeroinnin vasta haluamaltaan sivulta? Sivu nro 1 pitäisi olla vasta johdanto, mutta kun välissä on viisi sivua kansilehtiä, esipuheita ja sisällysluetteloa, alkaa johdanto sivulta 6. Ei näin. Auttakaa!

 

[Finnish Isles]

Yksi ongelma kuitenkin vaivaa: sivunumerot.
Auttakaa!

En ole Wordin käyttäjä enää, mutta tarvitset käsittääkseni osanvaihdon. Tuskin eri versioissa älyttömiä muutoksia on, ja ainakin näiden avuilla sain joskus wordinkin taipumaan moiseen:
osanvaihto wordissa 1
osanvaihto wordissa 2

 

[Evil]

Sivu nro 1 pitäisi olla vasta johdanto, mutta kun välissä on viisi sivua kansilehtiä, esipuheita ja sisällysluetteloa, alkaa johdanto sivulta 6. Ei näin. Auttakaa!

Minä kiersin homman niin, että aloitin vasta johdannosta. Kansilehdet, sisällysluettelot sun muut kirjoitin eri tiedostoon ja tulostan erikseen.

Niin, ja jättöpäivä on perjantai.

 

[iBa]

En ole Wordin käyttäjä enää, mutta tarvitset käsittääkseni osanvaihdon. Tuskin eri versioissa älyttömiä muutoksia on, ja ainakin näiden avuilla sain joskus wordinkin taipumaan moiseen:
osanvaihto wordissa 1
osanvaihto wordissa 2

Nöyrät kiitokset linkeistä! Kevyellä modifioinnilla onnistuin lopulta asemoimaan numerot kohdalleen.

Evilille onnea!

 

[Evil]

Evilille onnea!

Kiitos, paitsi pikkuisen pitää vielä parannella. Maanantaihin venyy.

 

[Johto]

Puoli tuntia sitten tuli palautettua oma gradu. Markkinoinnin pääaineopiskelija olen ollut Tampereen yliopistolla ja KTM-paperit ovat nyt yhtä tenttiä ja gradun kypsyysnäytettä vaille valmiit. Gradun tekemisessä venähti 1,5 vuotta koska aloitin vakityöt jo reilusti ennen gradun tekemisen aloittamista ja aika tuskaahan tämä prosessi aina välillä oli. Välillä tuli tehtyä muutama viikko tiiviisti hommia töiden ohella ja sitten taas saattoi tulla 3 kuukauden tauko ilman ajatustakaan gradun tekemisestä. Paljon helpommalla olisin päässyt jos olisin tehnyt sen kerralla kuntoon, mutta hyvä näinkin. Vielä kun tulisi hyväksyttynä takaisin, niin kaikki hyvin.

 

[Zamboni]

Itseäni aika päivälleen vuoden takaa lainaten aikataulussa ei kuitenkaan pysytty. No ens viikolla tulee painolupa, kun muutaman lauseen sanamuodon saa sovittua tarkastajan kanssa vapun jälkeen.

Ja siellähän se nyt odottelee tuomiota. Anomukset, tarvittavat liitteet ja kansitetut työt on palautettu maanantaina. Vielä jäi melkein neljä viikkoa ylimääräistä viimeiseen mahdolliseen palautushetkeen ennen tutkintorakennemuutosta.
Meidän pikkufirmaan tulee sitten tänä keväänä kolme uutta di-ingenjööriä.

 

[M@rko77]

Ja siellähän se nyt odottelee tuomiota. Anomukset, tarvittavat liitteet ja kansitetut työt on palautettu maanantaina. Vielä jäi melkein neljä viikkoa ylimääräistä viimeiseen mahdolliseen palautushetkeen ennen tutkintorakennemuutosta.
Meidän pikkufirmaan tulee sitten tänä keväänä kolme uutta di-ingenjööriä.

Meillä oikeissa yliopistoissa tuo tutkintouudistus on ollut voimassa kohta vuoden. Itse sain kandihakemuksen tänään dekaanille ja ensi viikolla ollaan sitten HK.

 

[Zamboni]

Meillä oikeissa yliopistoissa tuo tutkintouudistus on ollut voimassa kohta vuoden. Itse sain kandihakemuksen tänään dekaanille ja ensi viikolla ollaan sitten HK.

No enhän mää alunperinkään ole pyrkinyt mihinkään yliopistoon vaan Tampereen teknilliseen korkeakouluun. :)

 

[varjo]

Tjooh, tänään heitin tulostenivaskat tiedekunnan kansliaan ja väikkäri lähtenee esitarkastajille ensi viikolla, eli nyt jäljellä on lähinnä vain odottelua ja se suurempi työsarka, eli "oikean työpaikan" etsiminen.

Kutakuinkin 3,5 vuotta tuohon meni, eli sikäli kaikki raimosailakset voivat hieroa karvaisia käsiään tyytyväisinä.
Sinänsä itse kirjoitustyö nyt oli aika läpihuutojuttu, niin se vain kummasti näemmä harjoitus on tuottanut hedelmää kun nyt huvikseen katselee joitain ensimmäisten opiskeluvuosien labraselkkaritekeleitä ja lähinnä ainoa mitä näkee on virheitä siellä, virheitä tuolla.

 

[MadMike]

Saa vesi vaihtua muutamaan kertaan Vanajassa ennen kuin gradu tulee olemaan valmis mutta ehkä realistisesti 1-1,5 vuotta siihen menee. Riippuen aine- ja sivuaineopinnoista. Katsotaan pitääkö aikataulu, eli ei...

No niin, nythän se sitten on "valmis" eli arviointi proffan puolesta tehty ja maturitteeti hyväksytty. Enää puuttuu dekaanin kumileimaus työlle. Lopputulos oli oikein hyvä eli arvosanaksi 4, kun vitosia ei kuulemma meidän laitoksella edes anneta.

Sitten vain sivuaine, valinnaiset ja vähän syventäviä niin MadMike on tuplamaisteri. Eipähän jäänyt tämä tutkinto ainakaan gradusta kiinni.

 

[Timbit]

Oman graduni valmistumisesta en enää edes haaveile, koska se ei jostain syystä ole valmistunut itsestään vaikka olen antanut sille jo toistakymmentä vuotta aikaa. On se laiska. Mutta, WTC salaliitto -keskustelusta tarjoaa kyllä aineistoa monellekin eri gradulle moneenkin eri tieteenhaaraan. Siitä vaan kahlaamaan keskustelua läpi, jos intoa graduntekoon on, mutta aiheesta ei hajuakaan. Itse luin äsken läpi sen keskustelun pari viimeistä sivua, enkä todellakaan ymmärtänyt, mitä hittoa siellä oikein tapahtuu. Taattua gradutavaraa, siis.

 

[Fordél]

Ei kuulu ihan tähän ketjuun, mutta lisuria pitäisi alkaa vääntämään. Suunnitelma on tehty ja esitelty. Palaute oli hyvä ja nyt pitäisi aloittaa hommat. Pikkasen on vielä tosin suunta hakusessa, mutta eihän sitä tässä vaiheessa tarvitse olla edes kaikki asiat selvillä. Yleensä mulla on suht selvät aikataulut näille jutuille, mutta nyt en ole laittanut mitään suurempia aikatauluja. Tehdään se tässä työskentelyn sivussa aina kun aikaa on. Kenties parin vuoden päästä pääsen tänne hehkuttamaan kuinka tutkimus on valmis.

 

[Humpauttaja]

Jaah, joulukuusta asti on diplomityötä TKK:lla eli nykyisessä Aalto-ylipistossa väännetty. Kohta alkais oleen loppusuoraa näkyvissä.

Kokeellisen osuuden kokeet sain tehtyä jo työn alkuvaiheessa laitteiston kasaamisen ja siihen liittyvien ongelmien jälkeen ja nyt loppukeväästä olen päässyt raakaan kirjoittamiseen kiinni. Kun tulokset kokeista vihdoin tällä viikolla valmistuivat (SEM-mikroskooppilaitteiston kanssa ollut suuria ongelmia, mistä on aiheutunut viivytystä), niin nyt vielä ne paperille ja kirjalliseen osuuteen vähän säätöä, niin oliskohan sitten siinä. Aika hyvältä jo tuntuu, mutta pitäisi vaan jostain keksiä se lopullinen niittausfiilis, miten tämä nyt tästä puristetaan loppuun ja saadaan kansiin.

Aika jännä tunne, että tässä kohta sitä valmistuu, vaikka juurihan sitä aloitti pienenä fuksina juuri kotoa pois muuttaneena. Paljon on mies muuttunut ja yksi kihlattukin koululta löytynyt. Kyllä, TKK:lla on myös naisia, ainakin meikäläisen koulutusohjelmassa :)

Se tässä tekniikan alan koulussa on nähdäkseni ihan kivaa, että tästä lopputyöstä maksetaan yleensä aina edes jonkinnäköistä palkkaa, mutta monet joutuvat muissa yliopistoissa vääntämään sen gradun omien töidensä ohella tai opintotuella. Ihan kivasti mullakin maksettu nyt 7 kk mielestäni jopa ihan kilpailukykyistä palkkaa.

Nyt vaan paketti kasaan ja sitten työnhakuun. Onneksi sain proffalta avokätisen tarjouksen olla vielä labrassa elokuun loppuun ainakin, niin voi sitten rauhassa aloittaa työnhaun. Kellään vastavalmistuneelle dippainssille töitä? Noh, käydäänpä nuo oman alan työt ensin läpi (metalliala), uskoisin jotain löytyvän.