Onko se oikeasti vaikeaa tehdä kolme, neljä, maksimissaan viisi seosta, jotka kestävät tietyn määrän kierroksia arvion mukaan, ja tallit voivat sitten ottaa riskiä sen mukaan mitä oma perse kestää.
Eiköhän tuo onnistu, jos testit standardisoidaan ja ajetaan aina samalla tavalla samoissa oloissa.
Tilanne vaikeutuu, kun lämpötilat muuttuvat, kanttareita ylitetään, tehdään ylikovia jarrutuksia ja ajetaan välillä turva-auton perässä renkaiden jäähtyessä, kunnes ne taas lämpenevät kisan jatkuessa.
Puhkeavat renkaat ovat Pirellille ensiksikin imagohaitta. Ei se tahdo, että firman nimi muistetaan räjähtelevistä renkaista ja ehkä vakavistakin ulosajoista. Kiihkeimmät fanit ymmärtävät, mistä on kysymys, mutta muulle maailmalle kysymys on huonoista renkaista. Pirellin renkaan aiheuttama kuolema on Pirelli-kuolema.
Toinen ongelma on ykkösten turvallisuuskulttuuri. Kun on valittu linja, että kuskit eivät saa loukkaantua vakavasti, saati kuolla, niin siihen sopivat huonosti puhkeavat renkaat.
Täytyy olla naiivi, jos kuvittelee, ettei Pirelliä osoiteta, jos rengas puhkeaa liian aikaisin (tai yli normien ajettunakin) ja siitä seuraa vakava onnettomuus. Ihan varmasti firman asioista päättävät tahtovat suojautua sekä imagohaitoilta että epäonnisten sattumusten aiheuttamilta juridisilta seurauksilta.