Yllä olevasta fiksusta kirjoituksesta tuli mieleen yksi seikka liittyen sukupuolten välisiin palkkaeroihin, minkä erittäin harva tuntuu osaavan ottaa huomioon:
Korkeammissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin matalammissa asemissa ja julkisella puolella työskentelevät. Jotta sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero katoaisi kokonaan, naisia pitäisi työskennellä enemmän korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella.
.....
Lyhyesti: ihmiset (miehet ja naiset) tekevät haluamiaan valintoja sen mukaan mitä arvottavat. Länsimaissa tämä ymmärtääkseni toteutuukin vähintäänkin melko hyvin - Suomessakin. Esim. Intia ja Arabimaat ovatkin sitten eri asia.
Feministit sitten toteavat, että patriarkaatti pakottaa naiset valintoihin joita naiset tekevät.
edit:
Linkki vie Ylen sivuilla jossa haastatellaan kahta naista joilla on
kriittinen näkemys feminismistä. Tässäkin ketjussa tulleet teemat esiintyvät myös tuossa artikkelissa. Ihan lukemisen arvoinen teksti minusta - eri mieltäkin toki saa vapaasti olla.
Naiset, jotka vihaavat feministejä | Kulttuuricocktail | yle.fi
Alla muutama lainaus artikkelista.
KulttuuriCocktail: Miksi ette voi olla tässä jutussa omilla nimillänne?
Feministit ovat tehokkaita vaientamaan kriitikon. He ovat joukkolynkkaamisen ja noitavainomaisen toiminnan mestareita. Feministit puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo. Esimerkiksi minua on epäilty naisvihaajaksi, tai että minulla on omaan naiseuteeni liittyvä ongelma. Jos kriitikko on nainen, he sanovat, ettei tämä ymmärrä omaa parastaan. Että hänen maailmankuvassaan on jokin todella pahasti vialla.
KC: Entä feminismi tämän päivän Suomessa?
A: Nykyajan tyypillinen feminismi on osa laajempaa arvoliberaalia maailmankatsomusta, johon punavihreä koulutettu keskiluokka kokee kuuluvansa. Liberaalius "vapautena" on tässä mielessä kuitenkin näennäistä, koska vaatimukset vaikkapa naiskiintiöistä ja sukupuolineutraaliudesta, mistä viimeisimpänä esimerkkinä on Anttilan lastentavarakatalogi-tapaus, eivät lisää ihmisten vapautta. Ne päinvastoin sääntelevät, kontrolloivat ja pyrkivät normittamaan kaikkia ihmisiä tietyn maailmankuvan mukaisiksi. Tämän maailmankuvan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaikille yksilöille rajoittamaton vapaus toteuttaa itseään ja mielihalujaan. Pyrkiessään purkamaan kaikki sosiaalista yhtenäisyyttä luovat rakenteet, jotka ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja perinteistä ydinperhekäsitystä, arvoliberalistit ja feministit tulevat luoneeksi maailman, jossa kukaan ei voi aidosti hyvin.
B: Feministinen liike on pahimmillaan autoritäärinen, vihamielinen ja kontrolloiva. Se ei hyväksy itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, tuli se sitten liikkeen sisältä tai ulkoa. Se pyrkii kielen haltuunottoon kontrolloimalla sitä, miten esimerkiksi sukupuolista saa ja voi puhua. Tällä tavoin se haalii itselleen valtaa. Määrittelemällä toisella tavalla puhuvat harhaoppisiksi, naisvihamielisiksi, seksisteiksi, taantumuksellisiksi tai muuten epäkelvoiksi se pystyy vaientamaan terveen keskustelun ja varmistamaan itselleen kielenkäytön hegemoniaa. Kaikki eivät ole näin radikaaleja. Mutta hiljainen, maltillisempi enemmistö ei uskalla tai ilmeisesti edes halua haastaa radikaalisiipeä. Tämän vuoksi radikaalifeminismi pääsee valtavirtaistumaan kovaa vauhtia.
KC: Mistä pidit feminismissä?
B: Olin nuori ja hain selityksiä ongelmilleni. Feminismi antoi mahdollisuuden syyttää elämän monimutkaisuudesta ja epäreiluudesta jotain kuviteltua järjestelmää, eli patriarkaattia. Luin feminismin historiaa ja liitin oman elämäni osaksi sen kertomusta. Tuntui lohduttavalta laittaa omat heikkoudet ja epävarmuudet sukupuoleni sortamisen piikkiin. Aika nopeasti tällainen selitysmalli lakkasi kuitenkin toimimasta. Se oli yksinkertaistava ja toivottomuutta herättävä. Se eristi minut muista sen sijaan, että olisin ymmärtänyt muita paremmin. Aloin ratkoa ongelmiani enemmän aikuisen ihmisen tavoilla, ilman feminismiä, ja tunsin itseni neuvokkaammaksi. Mutta vaikka totesin ideologian käyttökelvottomaksi, siitä jäi käteen joitain hyödyllisiä niksejä. Yksi tällainen on kääntää sukupuoliroolit päälaelleen eli mitä, jos mies olisikin tehnyt tai sanonut sen saman kuin esimerkin nainen. Sittemmin olen huomannut tämän olevan ihan käyttökelpoinen tapa tehdä näkyväksi feminismin omia ongelmia, ja käytän sitä argumentoidessani feminismiä vastaan.
KC: Mutta eikö Suomi pyöri miesten tahdon mukaan?
A: Radikaalifeministien luoma ja ylläpitämä salaliittoteoria, jonka mukaan miehet systemaattisesti sortavat naisia ja vaikeuttavat naisten täysvaltaista osallistumista yhteiskunnan toimintaan on täysin absurdi. Suomessa naisten osuus työntekijöistä on kasvanut huimasti sotien jälkeen. Koulutuksen, etenkin korkeakoulutuksen, osalta naiset ovat jo ohittamassa miehet. Suomessa on merkittävissä ja vaikutusvaltaisissa asemissa olevia naisia niin yritysmaailmassa, yliopistoissa kuin politiikassa. Nämä faktat osoittavat, että naisilla on tasavertainen mahdollisuus toimia vaativissa tehtävissä, yksilöllisten kykyjensä ja ominaisuuksiensa puitteissa. Sivuhuomautuksena: feministit ovat harvemmin ruinaamassa sukupuolikiintiöitä kaivoksiin, öljynjalostamoihin tai viemäreihin.
B: Katsotaanpa, miten suomalaiset miehet tähän naisten sortamiseen pystyisivät. Tilastoissa miehet ovat kaikilla sosioekonomisilla ja henkisillä mittareilla mitattuina naisia huonommassa asemassa. Syrjäytymisriski miehen kohdalla on paljon suurempi kuin naisen. Alkoholismi, riski kuolla väkivaltaisesti tai oman käden kautta – kaikissa näissä miehet ovat yliedustettuina. Näistä tosiasioista huolimatta valtaosa feministeiksi itseään kutsuvista kuluttaa kaiken energiansa taisteluun naisten olojen parantamiseksi. Olojen, jotka ovat tilastojen valossa suorastaan loistavat.
