Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Feminismi – tasa-arvon asialla?

  • 372 889
  • 2 911
Suosikkijoukkue
Sydämellä pelaavat
Naissukupuoli on heikko verrattuna mieheen vain silloin, kun yhteiskunta arvottaa miehisyyteen liittyvät normit korkeammalle kuin naiseuteen liittyvät. Tässä ollaan itse asiassa feminismin ytimessä: pitää pyrkiä ensinnäkin hahmottamaan, mitkä arvot ja normit vaikuttavat sukupuolten välisiin voimasuhteisiin laajassa mittakaavassa. Toiseksi, on tärkeää ymmärtää, että vaihtelu sukupuoliryhmien välillä on huomattavan suurta, eikä voida sanoa, että kaikki naiset tai kaikki miehet toimisivat jonkin tietyn kaavan mukaan. Kyse on aina suurista taustavirtauksia, joita emme joka päivä tule edes ajatelleeksi mutta jotka ohjailevat sitä, miten käsitämme ympäröivän maailman ja sen rakenteet.

Tällä hetkellä miehiseen käyttäytymiseen (ja siten mies-sukupuoleen) liittyviä ominaisuuksia arvostetaan enemmän kuin feminiinisiä ominaisuuksia. Nämä voimasuhteet voivat kuitenkin muuttua ajassa.
Miessukupuoli on taas heikko koulumaailmassa, jossa naisellisia ominaisuuksia arvostetaan enemmän. Lisäksi naiselliset ja koulumaailmaan sopivat temperamenttipiirteet vaikuttavat enemmän tyttöjen arvosanan positiivisesti, kuin poikien arvosanaan( Keltinkangas-Järvinen). Tämä vaikuttaa voimasuhteisiin esimerkiksi jatkokoulutuksiin haettaesssa, jossa varsinkin nuoret naisopettajat ovat arvottaneet tyttöjen osaamistasoa suhteessa poikia korkeammalle.

Miehiseen käyttäytymiseen liittyviä piirteitä arvostetaan enemmän työelämässä, koska ne ennustavat menestymistä työmarkkinoilla. En nyt tähän hätään löytänyt juttua, mutta luin artikkelin aiheena tyyliin "miksi seiskan pojat jyräävät kympin tytöt". Heitä on arvosteltu alakanttiin osaamisensa nähden temperamenttinsä vuoksi, vaikka itse osaaminen olisi tyttöjen tasolla. Työelämässä heidän temperamentistään on sitten enemmän hyötyä kuin tyttöjen, joka sopii enemmän koulumaailmaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tämä vaikuttaa voimasuhteisiin esimerkiksi jatkokoulutuksiin haettaesssa, jossa varsinkin nuoret naisopettajat ovat arvottaneet tyttöjen osaamistasoa suhteessa poikia korkeammalle.

Miehiseen käyttäytymiseen liittyviä piirteitä arvostetaan enemmän työelämässä, koska ne ennustavat menestymistä työmarkkinoilla. En nyt tähän hätään löytänyt juttua, mutta luin artikkelin aiheena tyyliin "miksi seiskan pojat jyräävät kympin tytöt". Heitä on arvosteltu alakanttiin osaamisensa nähden temperamenttinsä vuoksi, vaikka itse osaaminen olisi tyttöjen tasolla. Työelämässä heidän temperamentistään on sitten enemmän hyötyä kuin tyttöjen, joka sopii enemmän koulumaailmaan.
Onko näillä väitteille tukea, että nuoret naiset arvottavat tyttöjä yli poikien? Näkyvätkö nämä erot ylioppilaskirjoituksissa vai ainoastaan välitodistuksissa?

Mihin perustuu väite että miehiset ominaisuudet ennustavat menestystä työmarkkinoilla ja mistä ominaisuuksista?
 

Axroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, S.Koivu
Mihin perustuu väite että miehiset ominaisuudet ennustavat menestystä työmarkkinoilla ja mistä ominaisuuksista?

Dataan ja markkinatalouteen (lopulta). Esim. Agreeableness (wikipedia) datan perusteella negatiivisesti korreloi menestyksen kanssa. Tämä persoonallisuuspiirre on yleisempi naisilla.
 
Suosikkijoukkue
Sydämellä pelaavat
Onko näillä väitteille tukea, että nuoret naiset arvottavat tyttöjä yli poikien? Näkyvätkö nämä erot ylioppilaskirjoituksissa vai ainoastaan välitodistuksissa?

Mihin perustuu väite että miehiset ominaisuudet ennustavat menestystä työmarkkinoilla ja mistä ominaisuuksista?

https://www.youtube.com/watch?v=8tRvyJA9m7Q 15 minuutin kohdalla puhutaan temperamentin vaikutuksesta. 28 minuutin kohdalla keskustelua opettajan sukupuolen ja opettajan iän vaikutus.

Tutkimus oli todella laaja, joten sitä voidaan pitää yleistettävänä
Keltikangas-Järvinen ja filosofian tohtori Sari Mullola havaitsivat ilmiön temperamenttitutkimuksessa, johon osallistui 4 009 yhdeksäsluokkalaista ja 274 opettajaa. He eivät kuitenkaan löytäneet selitystä sille, miksi tytöt hyötyvät joistakin temperamenttipiirteistä enemmän.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Asia on Suomalaisessa yhteiskunnassa jo sen verran monisyinen, ettei siihen - todelliseen tasa-arvoon - ole kovinkaan helppo päästä. Mutta asiat muuttuvat ajallaan. Vähän samaan tapaan kuin aikanaan suhtautuminen naispappeihin tai nykyisin seksuaalisiin vähemmistöihin. Siksi(kin) myös näillä nettikeskusteluilla on merkitystä; ne hiljalleen muokkaavat yleistä mielipidettä aiheesta. Ei ehkä vuodessa, mutta kymmenen vuoden päästä tätä lukiessa tulee (toivottavasti) fiilis, kuinka alkeellisista asioista täälläkin väännettiin virtuaalisesti kättä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että "menestymistä" työelämässä korostetaan hiukan liikaakin tässä asiayhteydessä tai taloudellisia aspektia, joka on toki tärkeä, muttei suinkaan ainoa asia. Ja kyllä ne johtajat ovat keskimäärin ansainneet paremman tulotason.. eikä se raha tule helpolla tai ilmaiseksi vaan isojakin uhrauksia on yleensä jouduttu elämässä tekemään uran vuoksi. Aivan sama onko kyseessä mies vai nainen. Minä olen ollut taipuvainen ajattelemaan, että naiset ovat olleet tässä(kin) asiassa meitä miehiä fiksumpia. On ylipäätään niin vaikeaa löytää "hyvä tyyppi" vastuulliseen työtehtävään, että olisi suoraa mielen köyhyyttä alkaa rajaamaan päteviä hakijoita ulkopuolelle pelkän sukupuolen perusteella.

Minä kannatan vahvasti mahdollisuuksien tasa-arvoa, sukupuoleen katsomatta. Olen sitä mieltä, että mahdollisuuksien tasa-arvo (vaikka osin puutteellinenkin) on yksi merkittävimmistä syistä sille, miksi Suomi on kansakuntana pärjännyt niinkin hyvin. Tästä arvosta olisi syytä pitää jatkossakin kiinni. Kaikenlainen protektionismi, elitismi ja nepotismi on aito uhka terveen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentumiselle. Maailma on täynnä valtioita tästä negatiivisena esimerkkinä.
 

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Yllä olevasta fiksusta kirjoituksesta tuli mieleen yksi seikka liittyen sukupuolten välisiin palkkaeroihin, minkä erittäin harva tuntuu osaavan ottaa huomioon:

Korkeammissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin matalammissa asemissa ja julkisella puolella työskentelevät. Jotta sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero katoaisi kokonaan, naisia pitäisi työskennellä enemmän korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella.

Entäs jos onkin niin, että korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset ovatkin keskimäärin vähemmän onnellisia? Tai niissä asemissa ovat onnellisempia sellaiset ihmiset, joilla on enemmän sellaisia ominaisuuksia (esim. ahneus, aggressiivisuus, "disagreeableness") joita tavataan keskimäärin useammin miehillä kuin naisilla. Eikö tällöin palkkatasa-arvon saavuttaminen ole itse asiassa lisännyt todellista sukupuolten välistä epätasa-arvoa? Onnellisuus on kuitenkin varmaankin tärkeämpää kuin raha, jota lähinnä käsittääkseni hankitaan tukemaan onnellista elämää.

Miksi onnellisuus sitten laskisi korkean aseman ja/tai yksityisellä puolella työskentelyn seurauksena? Syitä voivat olla esimerkiksi kovempi kiire, suuremmat suorituspaineet, vähentynyt vapaa-aika yms. Jos naiset esimerkiksi keskimäärin arvostavat vapaa-aikaa miehiä enemmän, tällöin palkkaeron pienentäminen johtaa automaattisesti vähentyneeseen keskimääräiseen onnellisuuteen. Toisin sanoen ainoastaan rahassa mitatun tasa-arvon lisääminen (mitä monet feministit ajavat) voi täysin uskottavasti johtaa esimerkiksi onnellisuudessa mitatun tasa-arvon vähenemiseen.

Jälleen kerran päästään siis siihen, että jos jokin ryhmä keskimäärin preferoi suhteellisesti enemmän vaikkapa perhettä ja vapaa-aikaa kuin rahaa, tämän ryhmän onnellisuutta ei välttämättä kasvata se, että sen tuloja pyritään kasvattamaan yhtä suuriksi, kuin toisen ryhmän, joka keskimäärin preferoi rahaa suhteellisesti enemmän kuin vapaa-aikaa. Tähän olisi joskus mukava kuulla jokin pitävä palkkaerojen poistamista puoltava vasta-argumentti.

Näitä keskimääräisiä ryhmien välisiä preferenssieroja myös on olemassa, kuten alan tutkimuksen 30+ vuotta kestänyt tieteellinen konsensus osoittaa. Yksilöt sen sijaan voivat preferoida mitä vaan täysin riippumatta mistään ryhmistä. Jokainen nainen voi halutessaan pyrkiä maksimoimaan tulonsa perheen ja vapaa-ajan kustannuksella ja jokainen mies voi pyrkiä maksimoimaan vapaa-aikansa tulojen kustannuksella tai päinvastoin.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Yllä olevasta fiksusta kirjoituksesta tuli mieleen yksi seikka liittyen sukupuolten välisiin palkkaeroihin, minkä erittäin harva tuntuu osaavan ottaa huomioon:

Korkeammissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin matalammissa asemissa ja julkisella puolella työskentelevät. Jotta sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero katoaisi kokonaan, naisia pitäisi työskennellä enemmän korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella.
.....

Lyhyesti: ihmiset (miehet ja naiset) tekevät haluamiaan valintoja sen mukaan mitä arvottavat. Länsimaissa tämä ymmärtääkseni toteutuukin vähintäänkin melko hyvin - Suomessakin. Esim. Intia ja Arabimaat ovatkin sitten eri asia.

Feministit sitten toteavat, että patriarkaatti pakottaa naiset valintoihin joita naiset tekevät.

edit:

Linkki vie Ylen sivuilla jossa haastatellaan kahta naista joilla on kriittinen näkemys feminismistä. Tässäkin ketjussa tulleet teemat esiintyvät myös tuossa artikkelissa. Ihan lukemisen arvoinen teksti minusta - eri mieltäkin toki saa vapaasti olla.

Naiset, jotka vihaavat feministejä | Kulttuuricocktail | yle.fi

Alla muutama lainaus artikkelista.

KulttuuriCocktail: Miksi ette voi olla tässä jutussa omilla nimillänne?

Feministit ovat tehokkaita vaientamaan kriitikon. He ovat joukkolynkkaamisen ja noitavainomaisen toiminnan mestareita. Feministit puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo. Esimerkiksi minua on epäilty naisvihaajaksi, tai että minulla on omaan naiseuteeni liittyvä ongelma. Jos kriitikko on nainen, he sanovat, ettei tämä ymmärrä omaa parastaan. Että hänen maailmankuvassaan on jokin todella pahasti vialla.

KC: Entä feminismi tämän päivän Suomessa?

A: Nykyajan tyypillinen feminismi on osa laajempaa arvoliberaalia maailmankatsomusta, johon punavihreä koulutettu keskiluokka kokee kuuluvansa. Liberaalius "vapautena" on tässä mielessä kuitenkin näennäistä, koska vaatimukset vaikkapa naiskiintiöistä ja sukupuolineutraaliudesta, mistä viimeisimpänä esimerkkinä on Anttilan lastentavarakatalogi-tapaus, eivät lisää ihmisten vapautta. Ne päinvastoin sääntelevät, kontrolloivat ja pyrkivät normittamaan kaikkia ihmisiä tietyn maailmankuvan mukaisiksi. Tämän maailmankuvan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaikille yksilöille rajoittamaton vapaus toteuttaa itseään ja mielihalujaan. Pyrkiessään purkamaan kaikki sosiaalista yhtenäisyyttä luovat rakenteet, jotka ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja perinteistä ydinperhekäsitystä, arvoliberalistit ja feministit tulevat luoneeksi maailman, jossa kukaan ei voi aidosti hyvin.

B: Feministinen liike on pahimmillaan autoritäärinen, vihamielinen ja kontrolloiva. Se ei hyväksy itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, tuli se sitten liikkeen sisältä tai ulkoa. Se pyrkii kielen haltuunottoon kontrolloimalla sitä, miten esimerkiksi sukupuolista saa ja voi puhua. Tällä tavoin se haalii itselleen valtaa. Määrittelemällä toisella tavalla puhuvat harhaoppisiksi, naisvihamielisiksi, seksisteiksi, taantumuksellisiksi tai muuten epäkelvoiksi se pystyy vaientamaan terveen keskustelun ja varmistamaan itselleen kielenkäytön hegemoniaa. Kaikki eivät ole näin radikaaleja. Mutta hiljainen, maltillisempi enemmistö ei uskalla tai ilmeisesti edes halua haastaa radikaalisiipeä. Tämän vuoksi radikaalifeminismi pääsee valtavirtaistumaan kovaa vauhtia.

KC: Mistä pidit feminismissä?

B: Olin nuori ja hain selityksiä ongelmilleni. Feminismi antoi mahdollisuuden syyttää elämän monimutkaisuudesta ja epäreiluudesta jotain kuviteltua järjestelmää, eli patriarkaattia. Luin feminismin historiaa ja liitin oman elämäni osaksi sen kertomusta. Tuntui lohduttavalta laittaa omat heikkoudet ja epävarmuudet sukupuoleni sortamisen piikkiin. Aika nopeasti tällainen selitysmalli lakkasi kuitenkin toimimasta. Se oli yksinkertaistava ja toivottomuutta herättävä. Se eristi minut muista sen sijaan, että olisin ymmärtänyt muita paremmin. Aloin ratkoa ongelmiani enemmän aikuisen ihmisen tavoilla, ilman feminismiä, ja tunsin itseni neuvokkaammaksi. Mutta vaikka totesin ideologian käyttökelvottomaksi, siitä jäi käteen joitain hyödyllisiä niksejä. Yksi tällainen on kääntää sukupuoliroolit päälaelleen eli mitä, jos mies olisikin tehnyt tai sanonut sen saman kuin esimerkin nainen. Sittemmin olen huomannut tämän olevan ihan käyttökelpoinen tapa tehdä näkyväksi feminismin omia ongelmia, ja käytän sitä argumentoidessani feminismiä vastaan.

KC: Mutta eikö Suomi pyöri miesten tahdon mukaan?

A: Radikaalifeministien luoma ja ylläpitämä salaliittoteoria, jonka mukaan miehet systemaattisesti sortavat naisia ja vaikeuttavat naisten täysvaltaista osallistumista yhteiskunnan toimintaan on täysin absurdi. Suomessa naisten osuus työntekijöistä on kasvanut huimasti sotien jälkeen. Koulutuksen, etenkin korkeakoulutuksen, osalta naiset ovat jo ohittamassa miehet. Suomessa on merkittävissä ja vaikutusvaltaisissa asemissa olevia naisia niin yritysmaailmassa, yliopistoissa kuin politiikassa. Nämä faktat osoittavat, että naisilla on tasavertainen mahdollisuus toimia vaativissa tehtävissä, yksilöllisten kykyjensä ja ominaisuuksiensa puitteissa. Sivuhuomautuksena: feministit ovat harvemmin ruinaamassa sukupuolikiintiöitä kaivoksiin, öljynjalostamoihin tai viemäreihin.

B: Katsotaanpa, miten suomalaiset miehet tähän naisten sortamiseen pystyisivät. Tilastoissa miehet ovat kaikilla sosioekonomisilla ja henkisillä mittareilla mitattuina naisia huonommassa asemassa. Syrjäytymisriski miehen kohdalla on paljon suurempi kuin naisen. Alkoholismi, riski kuolla väkivaltaisesti tai oman käden kautta – kaikissa näissä miehet ovat yliedustettuina. Näistä tosiasioista huolimatta valtaosa feministeiksi itseään kutsuvista kuluttaa kaiken energiansa taisteluun naisten olojen parantamiseksi. Olojen, jotka ovat tilastojen valossa suorastaan loistavat.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Yllä olevasta fiksusta kirjoituksesta tuli mieleen yksi seikka liittyen sukupuolten välisiin palkkaeroihin, minkä erittäin harva tuntuu osaavan ottaa huomioon:

Korkeammissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin matalammissa asemissa ja julkisella puolella työskentelevät. Jotta sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero katoaisi kokonaan, naisia pitäisi työskennellä enemmän korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella.

Entäs jos onkin niin, että korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset ovatkin keskimäärin vähemmän onnellisia? Tai niissä asemissa ovat onnellisempia sellaiset ihmiset, joilla on enemmän sellaisia ominaisuuksia (esim. ahneus, aggressiivisuus, "disagreeableness") joita tavataan keskimäärin useammin miehillä kuin naisilla. Eikö tällöin palkkatasa-arvon saavuttaminen ole itse asiassa lisännyt todellista sukupuolten välistä epätasa-arvoa? Onnellisuus on kuitenkin varmaankin tärkeämpää kuin raha, jota lähinnä käsittääkseni hankitaan tukemaan onnellista elämää.

Miksi onnellisuus sitten laskisi korkean aseman ja/tai yksityisellä puolella työskentelyn seurauksena? Syitä voivat olla esimerkiksi kovempi kiire, suuremmat suorituspaineet, vähentynyt vapaa-aika yms. Jos naiset esimerkiksi keskimäärin arvostavat vapaa-aikaa miehiä enemmän, tällöin palkkaeron pienentäminen johtaa automaattisesti vähentyneeseen keskimääräiseen onnellisuuteen. Toisin sanoen ainoastaan rahassa mitatun tasa-arvon lisääminen (mitä monet feministit ajavat) voi täysin uskottavasti johtaa esimerkiksi onnellisuudessa mitatun tasa-arvon vähenemiseen.

Jälleen kerran päästään siis siihen, että jos jokin ryhmä keskimäärin preferoi suhteellisesti enemmän vaikkapa perhettä ja vapaa-aikaa kuin rahaa, tämän ryhmän onnellisuutta ei välttämättä kasvata se, että sen tuloja pyritään kasvattamaan yhtä suuriksi, kuin toisen ryhmän, joka keskimäärin preferoi rahaa suhteellisesti enemmän kuin vapaa-aikaa. Tähän olisi joskus mukava kuulla jokin pitävä palkkaerojen poistamista puoltava vasta-argumentti.

Näitä keskimääräisiä ryhmien välisiä preferenssieroja myös on olemassa, kuten alan tutkimuksen 30+ vuotta kestänyt tieteellinen konsensus osoittaa. Yksilöt sen sijaan voivat preferoida mitä vaan täysin riippumatta mistään ryhmistä. Jokainen nainen voi halutessaan pyrkiä maksimoimaan tulonsa perheen ja vapaa-ajan kustannuksella ja jokainen mies voi pyrkiä maksimoimaan vapaa-aikansa tulojen kustannuksella tai päinvastoin.

Tässä on erittäin tärkeä viesti. Kovin usein näkee tai muutoin aistii, että esimerkiksi juuri hoitovapaalla vietetty aika on jonkinlaista "elämän tuhlaamista" ja itsensä vahingoittamista. Paitsi tietysti jos sen tekee mies. Silloin se on todella arvokasta, elämän parasta aikaa jolloin oppii myös paljon itsestään.

Julkisuudessa törmää säännöllisin väliajoin kertomukseen sairaanhoitajasta ta lastentarhanopettajasta, jotka kärsivät siitä, etteivät pysty tekemään tärkeää työtään kunnolla. Sitten taas about yhtä paljon näkee juttuja, joissa urasta on hypätty pois kun se työ on tuntunut niin turhalta. Kumpi näistä esimerkeistä on onnettomampi?

Tasa-arvokeskustelu on kovin usein keskustelua tulojen jakautumisesta (sukupuolien kesken). Minun mielestäni suurin tasa-arvo-ongelma on menojen jakaantumisessa ja työn kysynnän alueellisessa epätasapainossa. Lohdullista on, että näitä voisi korjata kumpaakin samalla keinolla, eli aluepolitiikalla, jossa yhteiskunnan käytettävissä olevilla keinoilla vähennettäisiin asuntojen kysyntää pk-seudulla ja lisättäisiin työn kysyntää muualla Suomessa.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Itse opetan kaupallisia aineita valinnaiskurssina yläkoulussa. Viimeisen viiden vuoden aikana tilanne on mennyt niin, että on ollut monta + 20 oppilaan opetusryhmää, joissa ei ole ollut oppilaana yhtään tyttöä. Tänä lukuvuonna + 60 opettamastani oppilaasta on tällä hetkellä oppilaanani peräti yksi tyttö. Samat markkinoinnit kaikille oppilaille ja tulos on tämä. Raha, talous ja yrittäjyys ei kiinnosta tyttöjä peruskouluvaiheessa? Näitä puolten sukujen eroja aletaan näemmä repimään jo yläkouluvaiheessa. Vai?!
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Miessukupuoli on taas heikko koulumaailmassa, jossa naisellisia ominaisuuksia arvostetaan enemmän. Lisäksi naiselliset ja koulumaailmaan sopivat temperamenttipiirteet vaikuttavat enemmän tyttöjen arvosanan positiivisesti, kuin poikien arvosanaan( Keltinkangas-Järvinen). Tämä vaikuttaa voimasuhteisiin esimerkiksi jatkokoulutuksiin haettaesssa, jossa varsinkin nuoret naisopettajat ovat arvottaneet tyttöjen osaamistasoa suhteessa poikia korkeammalle.
Nämä "ominaisuudet" eivät ole mitenkään yksioikoisen sukupuolisidonnaisia, ja todellisuudessa valtaosa pojista menestyy aivan yhtä hyvin koulupolulla. Kuten muissakin sosiaalisissa ongelmissa, myös koulutuksessa se kaikista heikoin porukka koostuu pääosin miehistä. Tämä on monen muun seikan ohella myös kasvatuksellinen asia, johon tulisi kiinnittää huomiota.

Miehiseen käyttäytymiseen liittyviä piirteitä arvostetaan enemmän työelämässä, koska ne ennustavat menestymistä työmarkkinoilla. En nyt tähän hätään löytänyt juttua, mutta luin artikkelin aiheena tyyliin "miksi seiskan pojat jyräävät kympin tytöt". Heitä on arvosteltu alakanttiin osaamisensa nähden temperamenttinsä vuoksi, vaikka itse osaaminen olisi tyttöjen tasolla. Työelämässä heidän temperamentistään on sitten enemmän hyötyä kuin tyttöjen, joka sopii enemmän koulumaailmaan.
Naisten parempi koulumenestys ei kuitenkaan välity parempana menestyksenä työelämässä. Tähän vaikuttaa varmasti sekin, että yhteiskunta ja globaali talous arvottavat teknistä osaamista ja kädentaitoja hoivaamisen tai kasvattamisen edelle.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että "menestymistä" työelämässä korostetaan hiukan liikaakin tässä asiayhteydessä tai taloudellisia aspektia, joka on toki tärkeä, muttei suinkaan ainoa asia. Ja kyllä ne johtajat ovat keskimäärin ansainneet paremman tulotason.. eikä se raha tule helpolla tai ilmaiseksi vaan isojakin uhrauksia on yleensä jouduttu elämässä tekemään uran vuoksi. Aivan sama onko kyseessä mies vai nainen. Minä olen ollut taipuvainen ajattelemaan, että naiset ovat olleet tässä(kin) asiassa meitä miehiä fiksumpia. On ylipäätään niin vaikeaa löytää "hyvä tyyppi" vastuulliseen työtehtävään, että olisi suoraa mielen köyhyyttä alkaa rajaamaan päteviä hakijoita ulkopuolelle pelkän sukupuolen perusteella.
Talous korostuu, koska se on mitattavissa oleva asia, joka vaikuttaa varsin konkreettisesti ihmisen asemaan yhteiskunnassa. Vielä sata vuotta sitten nainen oli juridisestikin miehen omaisuutta, mikä luonnollisesti rajoitti merkittävällä tavalla naisten toimijuutta.

Nykyisin muodollinen mahdollisuuksien tasa-arvo on toki toteutunut, mutta se ei poista niitä rakenteellisia ja asenteellisia ongelmia, jotka suosivat yksiä toisten kustannuksella. Jos sulla sattuu olemaan ulkomaalaiselta kuulostava nimi, olet työnhakuvaiheessa syrjityssä asemassa, vaikka juridisesti ja poliittisesti samat oikeudet olisivatkin.

Mielestäni tämä keskustelu pyörii liikaa tämän kuvitellun tasa-arvon ympärillä, kun on ihan itsestään selvä fakta, että kaikilla ei ole samat pelimerkit käytettävissä. Asiaan kattavasti puuttuminen on toki ongelmallista, enkä väitä, että millään yksittäisellä lailla saataisiin tasoitettua lähtökohtia riittävästi.
Minä kannatan vahvasti mahdollisuuksien tasa-arvoa, sukupuoleen katsomatta. Olen sitä mieltä, että mahdollisuuksien tasa-arvo (vaikka osin puutteellinenkin) on yksi merkittävimmistä syistä sille, miksi Suomi on kansakuntana pärjännyt niinkin hyvin. Tästä arvosta olisi syytä pitää jatkossakin kiinni. Kaikenlainen protektionismi, elitismi ja nepotismi on aito uhka terveen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentumiselle. Maailma on täynnä valtioita tästä negatiivisena esimerkkinä.
Mielestäni tässä ei ole aivan näin isoista linjoista kyse. Ennemminkin voisi todeta, että feminismin agendalla on näiden nepostismien yms. karsiminen. Mitä protektionismiin tulee, niin Suomi on itse asiassa ollut viimeiset 50 vuotta varsin voimakkaasti tulonsiirtoihin panostava valtio. Se ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että talousjärjestelmämme on ollut avoin ja niin länsisuuntautunut kuin olosuhteet suinkin ovat sallineet. Taloutta ajatellen on paljon tehokkaampaa pyrkiä kannustamaan jokaista kansalaista hyvinvointiin ja pitkään työuraan kuin esim. passiiviseen kotiäitiyteen.

Suomen työmarkkinat ovat jäykät, minkä vuoksi esim. vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen ovat hankalaa. Tämä sitten heijastelee moniin seikkoihin, kuten siihen, että naisilla on pitkä katkos työurassa, heikompi eläke jne. Miehet taas ovat jopa liian uraorientoituneita, jolloin naisille kasaantuu monissa tapauksissa kohtuuton kuorma kodin ja työn yhteensovittamisen suhteen. Kaikkien kannalta olisi parempi, että työnjako olisi tasaisempaa, kuten se muissa Pohjoismassa on.

Ja vaikka tässä nyt on keskitytty taloudellisiin asioihin, niin se johtuu lähinnä siitä, että talous linkittyy myös hyvinvointiin. Naisethan ovat sinällään monillakin mittareilla hyvinvoivempia kuin miehet; en koekaan, että tässä oltaisiin käymässä jotain naiset vs. miehet -kamppailua, vaan tavoitteena on kokonaisuudessaan hyvinvoivempi yhteiskunta.

No nyt oli aikamoinen pläjäys. Tarvitsisi varmaan jonkinlaisen helmitaulun, jos haluaisi laskea kaikki argumentaatiovirheet ja olkiukot tuosta artikkelista.

Enemmänkin kyllä kiinnostaisi, mikä noista tekstinpätkistä edustaa sinun näkemystäsi ja mihin pohjaat sen.
 
Nämä "ominaisuudet" eivät ole mitenkään yksioikoisen sukupuolisidonnaisia, ja todellisuudessa valtaosa pojista menestyy aivan yhtä hyvin koulupolulla.

Myöskään menestys työelämässä ei ole mitenkään yksioikoisen sukupuolisidonnaista, ja todellisuudessa valtaosa miehistä tienaa ihan yhtä huonosti eikä pääse koskaan mihinkään hienoon virkaan. Mutta se onkin toinen tarina. Unohtakaamme nämä faktat tasa-arvon nimissä.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Myöskään menestys työelämässä ei ole mitenkään yksioikoisen sukupuolisidonnaista
En ole niin väittänytkään.

, ja todellisuudessa valtaosa miehistä tienaa ihan yhtä huonosti eikä pääse koskaan mihinkään hienoon virkaan. Mutta se onkin toinen tarina. Unohtakaamme nämä faktat tasa-arvon nimissä.
Olen useaan otteeseen todennut, että suurin häviäjäjoukko löytyy miesten keskuudesta, mutta se ei ilmeisesti sinua tavoittanut tai sitten halusit vain rientää paikalle saivartelemaan.
 

Undrafted

Jäsen
Naisten parempi koulumenestys ei kuitenkaan välity parempana menestyksenä työelämässä. Tähän vaikuttaa varmasti sekin, että yhteiskunta ja globaali talous arvottavat teknistä osaamista ja kädentaitoja hoivaamisen tai kasvattamisen edelle.
Yritykset arvostavat teknistä tai taloudellista koulutusta, kun sen omaavat henkilöt voivat työllään tehdä yritykselle slvää tulosta. Toki moni teknisen tai taloudellisen koulutuksen omaava ei tee mitään tulosta, mutta ne tuloksentekijöt nostavat muidenkin palkkoja. Suurin osa hoivaamiseen tai kasvatukseen valikoituneista saavat palkkansa verovaroista. Sillä on varmaan oma vaikutuksensa palkkaamiseen. Kunnallisella puolella palkkaa enemmän keskittyisin työolojen parantamiseen. Taannoinen uutinen, miten moni hoiva-alalla on kokenut uhkailua ja suoranaista väkivaltaa työssään oli hämmentävä.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Yritykset arvostavat teknistä tai taloudellista koulutusta, kun sen omaavat henkilöt voivat työllään tehdä yritykselle slvää tulosta. Toki moni teknisen tai taloudellisen koulutuksen omaava ei tee mitään tulosta, mutta ne tuloksentekijöt nostavat muidenkin palkkoja. Suurin osa hoivaamiseen tai kasvatukseen valikoituneista saavat palkkansa verovaroista. Sillä on varmaan oma vaikutuksensa palkkaamiseen. Kunnallisella puolella palkkaa enemmän keskittyisin työolojen parantamiseen. Taannoinen uutinen, miten moni hoiva-alalla on kokenut uhkailua ja suoranaista väkivaltaa työssään oli hämmentävä.
Mutta kyllähän esim valtiolta palkkansa saavissa on ihan sama ero miesten ja naisten ammattien välillä: Katso palkat valtiolla: 3552 euroa kuussa - Oma raha - Ilta-Sanomat
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Nämä "ominaisuudet" eivät ole mitenkään yksioikoisen sukupuolisidonnaisia, ja todellisuudessa valtaosa pojista menestyy aivan yhtä hyvin koulupolulla.
Nyt olen täysin yksiselitteisesti väärässä. Ihan sama miten sinä yrität tässä ja muissa ketjuissa juosta jonain feminismin aisankannattajana, niin fakta on että VALTAOSA pojista EI menesty yhtä hyvin koulupolulla. Jos menestyisi niin korkeakouluissa opiskelisi ja valmistuisi 50% miehiä ja naisia. Koska näin ei ole vaan naiset on ohittaneet miehet (kyllä käytän tässä sanaa mies ja nainen, koska aikuisia sieltä valmistuu kouluputken päätteeksi) korkeakouluissa. Eli pojat eivät pärjää yhtä hyvin koulussa ja se on johtanut siihen että tytöt pääsee enemmän jatkokoulutukseen ja naisia valmistuu paremmilla tutkinnoilla kuin miehiä. Se on FAKTA, vaikka kuinka sinä et sitä halua myöntää.
 

Undrafted

Jäsen

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kun katsoo palkkoja saman ammatin osalta, niin osassa miesten palkka isompi, joissain naisten. Moneen ei ole löytynyt edustajaa kummastakin sukupuolesta. Sukupuolten vertailu kokonaisuutena sivuuttaa asuinpaikan, työkokemuksen ja mahdolliset muut palkkaan vaikuttavat tekijät,
Ja osassa oli vielä täysin sama.

Toki jos sukupuolia verrataan kokonaisuudessaan ja otosryhmä on tarpeeksi iso (kummankin ryhmän osalta), niin saman työtehtävän palkkavertailu on suhteellisen validi. Varsinkin kun vertaillaan mediaanilla. Mutta tuo näyttää pikaisesti aika "reilulta" taulukolta. Vielä kun tuosta taulukosta saataisiin tehtyä mediaani sekä keskiarvo, siten että kaikki ryhmät on siivottu, joissa toista sukupuolta ei ole mukana.
 

Undrafted

Jäsen
Toki jos sukupuolia verrataan kokonaisuudessaan ja otosryhmä on tarpeeksi iso (kummankin ryhmän osalta), niin saman työtehtävän palkkavertailu on suhteellisen validi. Varsinkin kun vertaillaan mediaanilla.
Sukupuolen lisäksi pitäisi huomioida työntekijän ikä, työkokemus, asuinpaikka, todellinen työtehtävä ei pelkkä nimike ja suoritustaso. Sama työ sama palkka on perusajatuksena jo haasteellinen, koska työnantajana haluaisin palkita hyviä työntekijöitä ja helpointa tämä on antamalla lisää palkkaa. Tuo yhteenveto jo osoittaa miten vääristynyt pelkkä vertailu kaikki miehet vs. kaikki naiset on kun puhutaan palkoista. Mikäli miehen euro on naisen 80 senttiä, niin miten voi olla useampi ammatti joissa nainen tienaa enemmän?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Entäs jos onkin niin, että korkeissa asemissa ja yksityisellä puolella työskentelevät ihmiset ovatkin keskimäärin vähemmän onnellisia? Tai niissä asemissa ovat onnellisempia sellaiset ihmiset, joilla on enemmän sellaisia ominaisuuksia (esim. ahneus, aggressiivisuus, "disagreeableness") joita tavataan keskimäärin useammin miehillä kuin naisilla. Eikö tällöin palkkatasa-arvon saavuttaminen ole itse asiassa lisännyt todellista sukupuolten välistä epätasa-arvoa? Onnellisuus on kuitenkin varmaankin tärkeämpää kuin raha, jota lähinnä käsittääkseni hankitaan tukemaan onnellista elämää.
Entäs jos me annettaisiin naisille mahdollisuus itse päättää, että ovatko he valmiita työskentelemään korkeissa asemissa jonka vaatimuksetkin ovat kovat. Ei meidän tarvi heidän puolestaan päättää etteivät he sellaista varmaankaan halua tai se ei ole heille hyväksi.
 

Undrafted

Jäsen
Entäs jos me annettaisiin naisille mahdollisuus itse päättää, että ovatko he valmiita työskentelemään korkeissa asemissa jonka vaatimuksetkin ovat kovat. Ei meidän tarvi heidän puolestaan päättää etteivät he sellaista varmaankaan halua tai se ei ole heille hyväksi.
Entä jos nytkin he saavat hakea hommia yhtä samoin kuin muut halukkaat olivat nämä muut miehiä tai muunsukupuolisia? Nyt seurataan enemmän lopputulosta huomioimatta miten hakijat ovat jakautuneet sukupuolien kesken. Tällä hetkellä tasa-arvon puitteissa katsotaan, että 10 johtajaa joista 2 on naisia eli epäsuhta. Mikäli kuitenkin hakijat ovat olleet 80% miehiä, niin valinnat ovat menneet 50-50 eli ei minusta ole mitään ongelmaa. Oikeastaan voi olla ongelma, ettei pätevimmät henkilöt tule valituksi kun yritetään tasapainoilla ettei suosita mitään sukupuolta.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Entäs jos me annettaisiin naisille mahdollisuus itse päättää, että ovatko he valmiita työskentelemään korkeissa asemissa jonka vaatimuksetkin ovat kovat. Ei meidän tarvi heidän puolestaan päättää etteivät he sellaista varmaankaan halua tai se ei ole heille hyväksi.

Ööö... puhutaanko nyt Suomesta ja väitetään että naisilla ei tälläistä mahdollisuutta olisi?
 

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Entäs jos me annettaisiin naisille mahdollisuus itse päättää, että ovatko he valmiita työskentelemään korkeissa asemissa jonka vaatimuksetkin ovat kovat. Ei meidän tarvi heidän puolestaan päättää etteivät he sellaista varmaankaan halua tai se ei ole heille hyväksi.
Nimenomaan, juuri tasan tuota minäkin hain takaa! Monet feministit haluavat, että miehet ja naiset tienaavat keskimäärin tasan saman verran. Tällöin naisille ei ole annettu mahdollisuutta itse päättää. Koska kun ihmiset saavat itse päättää, ryhmien välisistä keskimääräisistä kiinnostus- ja luonne-eroista johtuen joku ryhmä tulee tienaamaan enemmän rahaa kuin joku toinen ryhmä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se vähemmän tienaava ryhmä ei olisi vähintään yhtä onnellinen, koska raha ≠ onnellisuus.

Olemme siis asiasta tasan samaa mieltä. Naisten pitäisi saada itse päättää sen sijaan, että yritetään pakottaa keskiarvoja samoiksi ryhmien välisistä keskimääräisistä eroista huolimatta. Joku ryhmä saattaa olla keskimäärin onnellisempi tienatessaan keskimäärin vähemmän, koska he preferoivat muita asioita suhteellisesti enemmän kuin rahaa.
 

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Tässä on muuten tekstitetty versio tuosta Jordan Peterson ja Cathy Newmanin haastattelusta. Peterson on varmasti punainen vaate joillekin keskustelijoille, mutta toisille tämä voi olla hyödyllistä katseltavaa.

Käänsin suurta huomiota maailmalla... - Adele Kottarainen
Itse asiassa itsekin arvostelin Petersonia täällä aiemmin self help -jutuistaan, mutta tuon haastattelun ansiosta sai kyllä sympatiapisteitä puolelleen. Sen jälkeen katsoinkin hänen haastattelunsa Joe Rogan Experiencessä, ja siellä hän latoi kyllä todella paljon asiaa. Melko aukotonta (tutkimuksiin perustuvaa), täysin kiihkotonta ja hyvin artikuloitua argumentointia. Täytyy sanoa, että mielipiteeni miehestä muuttui melko huomattavasti.

Joe Rogan Experience #1070 - Jordan Peterson - YouTube tuossa linkki kyseiseen parin tunnin jaksoon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös