En kannata em. veropolitiikkaa, mutta ymmärrän ajatusmallit sen taustalla. Nykyinen yhteiskunta arvottaa miesten työpanoksen korkeammalle kuin naisten vastaavan. Lähes kaikki naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja suhteessa miesvaltaisiin. Kotityöt kasaantuvat selkeästi enemmän naisille, kuten myös lastenhoito. Yhteiskunnan ja perheen ylläpidon kannalta nämä ovat kuitenkin yhtä tärkeitä toimialoja, vaikkeivat markkinatalouden mittareilla tuotakaan samanlaista lisäarvoa.
Voin ymmärtää, että joku ajattelee noin, mutta se ei tee tuosta ajatuskehästä yhtään vähemmän älytöntä. En tiedä mistä sen älyttömyyttä edes alkaisi purkaa. Siitäkö, että siinä missä yhteiskunnan ns. menestyneimmät yksilöt ovat miehiä, ovat myös sen pahimmat hylkiöt miehiä. Ts. miesten jakaumassa vaihtelu on suurempaa, ja tuntuupa aivan törkeältä vääryydeltä että näiden puolittain yhteiskunnan rattailta pudonneiden miesten suhteellista asemaa heikennettäisiin ainoastaan heidän sukupuolensa takia. Tai ylipäänsä, miksi hoiva-alalla oleva yksinhuoltajaisä olisi jotenkin arvottomampi kuin samassa tilanteessa oleva nainen?
Ja kun sukupuolesta ja oikeudesta määritellä oma sukupuolensa on ollut paljon keskustelua, miksi se ei tässä feministejä häiritse juurikaan (vastaan itselleni, että koska feministeissä on myös äärimmäisen epäsuvaitsevaista porukkaa transsukupuolisia kohtaan)? Varsinkin pidemmässä juoksussa aika moni mies alkaa varmaan "kokea itsensä naiseksi" vähintään tilapäisesti, mikäli tuosta saa selvän verohyödyn. Vai asetetaanko naiseudelle jotain vaatimuksia? Esim. ulkonäkö, vaatetus, käytös, vaiko sukupuolielin tms. biologinen testi? Entä miten muun sukupuolisten, jotka lienevät ylivertaisesti naisia heikompi ryhmä, verotus sitten?
Kyllä minäkin ymmärrän ajatusmallit vaikka sen taustalla, että joku luulee maapalloa litteäksi. Täysin idioottimainen ajatus se silti on jos vähänkin asiaa pohdittuaan ja todisteita nähtyään niin yhä ajattelee. Muutenkin tällainen "ajattelu" on hyvä esimerkki siitä ettei ymmärretä keskiarvon ja jakauman eroa. Miehet ei ole sama kuin miesten keskiarvo. Tai miesten huippu.
Tämä perustuu kuitenkin sille, että lapsi ei ole ympäristön havainnoinnin suhteen neutraali toimija, vaan oppii pienestä pitäen, mikä on kannustettavaa, tavallista tai odotettua. Näin ollen hän väistämättä valitsee todennäköisemmin sen mallin, joka on yhteiskunnallisesti yleisempi. Loppujen lopuksi on aika vaikea määrittää, miten valinnat tapahtuisivat, jos eläisimme rooleista vapaassa toimintaympäristössä.
Toiset kuitenkin ovat kovin innokkaasti tätä määrittämistä tekemässä, vaatimalla esim. "lopputulosten tasa-arvoa". Toisekseen, apinoiden tutkimisessahan on juuri ideana poistaa yhteiskunnassamme rakentuneet roolit ja odotukset yhtälöstä. Hypoteesin asetteluna voidaan sanoa, että jos sukupuoliroolit tässä suhteessa ovat biologista perää, voisi olettaa niiden kehittyvän myös ihmislajin sukulaisille samanlaisiksi. Linkittämäni tutkimus löysi tähän vahvistusta. Aikamoinen denialisti saa olla, jos ei tuota biologisuuden vaikutusta tunnusta (en siis
@Walrus21 sinua siitä syytä). Toki se ei sulje pois sosiaalisten rakenteiden vaikutusta, johon toki itsekin uskon. On kuitenkin ihan eri asia kehitellä päässänsä mukatotuus, että "ei eroja" on luonnollinen tila, ja pyrkiä tähän aktiivisesti kuin itsestäänselvänä oikeana päämääränä.
Odotusten ja roolien suhteen Suomessa on jo paljon muuttunut ja yhä muuttuu. Naiset ovat jo suurelta osin, joskaan eivät toki läheskään kokonaan vapautuneet perinteisestä roolistaan "nyrkin ja hellan välistä". Miehilläkin tämä kehitys on alkanut näkyä, mutta oma tuntumani on, että tänä päivänä Suomessa nimenomaan miesten ja miehiin kohdistamat odotukset ovat perinteisten roolien vahvin ylläpitäjä, joka vaikuttaa myös naisiin.
edit: Korjattu selkeä ajatusvirhe.