Feminismi – tasa-arvon asialla?

[BlackWolf]

Se aina läksynsä tekevä ja ahkerasti kurssikokeisiin valmistautuvahan nimenomaan lukee kolme vuotta ahkerasti koulukirjoja. Ongelma yo-kirjoituksissa on se, että koska koealue on niin laaja, huomattavasti laiskempi oppilas voi ihan liian helposti saada parempia arvosanoja kuin ahkerasti kolme vuotta kirjojaan päntännyt oppilas, joka kurssikokeissa pärjäsi lusmuilijaa paremmin.

En tiedä mitä sinä olet lukiossa opiskellut, mutta kyllä ne aineet on aika vähissä, missä pitäisi omaksua niin järkyttävät määrät tietoa, että ei muka sitä asiaa osaa sitten kokeissa, jos on kurssinsa käynyt ja koekirjat lukenut.

Matematiikka, fysiikka, kemia, kielet nyt ainakin menee suoraan sellaiseen kategoriaan, että pänttäämällä se tietotaito ei enää kokeeseen merkittävästi parane, joko sä osaat, tai et osaa ja jos olet jo kerran opiskellut ja oppinut, niin ei se tieto mihinkään pääkopasta katoa. Eli ongelma kohdistuu johonkin historiaan, psykologiaan yms. humanistisiin aloihin, joissa voidaan kysellä jotain päivämääriä tms.

Vaikea on minun nähdä tässä sitä ongelmaa.

 

[dana77]

Eikö jo se itsessään, että Suomi on maailman epätasa-arvoisin maa tässä suhteessa kerro että Suomessa on ongelma rakenteissa ja syrjitään poikia?

Ei se sitä itsestään kerro.

 

[Tuamas]

Tämä vanhempainraha-asia kerrannaisvaikutuksineen on suurin yksittäinen syy Suomen Ruotsia merkittävästi heikompaan työllisyysasteeseen.

Suomessa nuoret naiset ovat merkittävästi heikommin työllistyneet kuin Ruotsissa, jossa perhevapaajärjestelmä on jo uudistettu ja yhteiskunnassa miesten on luonnollisempaa olla himassa lasten kanssa.

Perhevapaajärjestelmän uudistus on aikalailla tärkein yksittäinen hanke taloudessamme, jos meinaamme saada kestävyysvajeen kurottua ja työllisyysasteen nousuun.

 

[dana77]

Pakottaako yhteiskunta parhaillaan naisen siihen?

Käytin tarkoituksella samaa termiä kuin sinäkin. Todellisuudessa yhteiskunta ei pakota, vaan ainoastaan ohjaa.

Nämä ovat mielestäni asioita, joista lasta hankkivien aikuisten tulee keskenään pohtia ja sopia, ennen kuin päättävät hankkia lapsen.

Onhan se hyvä asiasta keskustella, mutta ei riittävää. Ihmiset eivät ole kykeniä ennakoimaan kaikkia lapsien hankitaan liittyviä tekijöitä vuosiksi eteenpäin saatika sitten tekemään sitovia sopimuksia asiasta.
Tästä syystä heikompien oikeuksia puolustetaan eikä esim orjuussopimuksia voida tehdä.

En aiemmin nostanut esiin sitä faktaa, että kaikissa perheissä ei ole mahdollisuutta molemmilla vanhemmilla jäädä kotiin. Itseasiassa kaikissa perheissä ei ole kahta vanhempaa. Näidenkin tapauksien kohdalla olisi oikeudenmukaisempaa, että vanhemmuuden kustannuksia tasattaisin kaikkien kesken.

 

[Axroz]

Niin, jos Suomessa olisi läntisen maailman suurimmat erot vaikka johtopaikoissa miesten eduksi, olisivat kaikki sitä mieltä että kyseessä on tasa-arvo-ongelma. Kun kyseessä on poikien kokema epätasa-arvo, ja Suomi on maailman epätasa-arvoisin maa tyttöjen eduksi koulutuksen suhteen, kerrotaan miten tämä ei ole tasa-arvo-ongelma. Eikö jo se itsessään, että Suomi on maailman epätasa-arvoisin maa tässä suhteessa (tyttöjen eduksi, maailmassa on toiseen suuntaan toki roppakaupalla epätasa-arvoisia maita) kerro että Suomessa on ongelma rakenteissa ja syrjitään poikia?

Ei se sitä itsestään kerro.

Mikä danan johtopäätös tästä oli? Meillä poikien kotikasvatus ja sitä kautta käyttäytyminen on vaan keskimäärin tosi paljon huonompaa kuin kaikissa muissa OECD-maissa (ainakin suhteessa tyttöihin)? Vai että ihmisen älykkyys on sukupuoliriippuvaista? Sehän olisikin piristävä ajatus, vähän samaa kuin pari sataa vuotta sitten, mutta sukupuolien roolit on vaan vaihtuneet.

 

[steepler]

On irvokasta, että luodaan jotain tukijärjestelmiä ja sitten kun niitä ei poliitikkojen mielestä käytetä oikein, aletaan puuttumaan perheiden valinnanvapauteen sillä verukkeella, että valtion tukemaa toimintaa ei voi järjestellä perheen sisäisesti miten halutaan, koska kyseessä on valtion rahat.

No ei vaan ole mitään järkeä tukea valtion toimesta sellaista rakennetta joka aiheuttaa mittavia ongelmia ja se nyt on aika selvää että kun päätös annetaan perheille he tekevät päätöksiä joiden vaikutus on syrjivä ja naisten työantajia enemmän kuormittava.

Toki vaikka kaikki tuki voitaisiin ottaa poiskin, mutta toki lapsien saantia halutaan tukea syntyvyyden ylläpitämisen takia myös.

 

[dana77]

Mikä danan johtopäätös tästä oli? Meillä poikien kotikasvatus ja sitä kautta käyttäytyminen on vaan keskimäärin tosi paljon huonompaa kuin kaikissa muissa OECD-maissa (ainakin suhteessa tyttöihin)? Vai että ihmisen älykkyys on sukupuoliriippuvaista?

Minun johtopäätökseni oli, että koulutukseen vaikuttaa älykkyyden lisäksi hemmetin monia muita tekijöitä eikä tuo olisi ensimmäinen epäilyni.
Minun lähtökohtani oli, että emme tiedä kaikkia sukupuolten eroihin koulutusmenestyksessä vaikuttavia tekijöitä ja ne pitää tietää, ymmärtää ja analysoida ennen pidemmälle menevien johtopäätöksien tekemistä.

OECD:n kuuluu sellaisiakin persereikiä kun Turkki, joissa naisten asema on selvästi heikompi kuin pohjoismaissa, joten asiaa voi ajatella niinkin päin että Suomessa tyttöjen kasvatus on parempaa kuin muualla.

 

[BileTooth]

Totta vitussa. Jos naisten palkkaaminen on keskimäärin selvästi kalliimpaa, koska he synnyttävät vauvat niin tottakai heitä syrjitään työhönotossa erityisesti yksityisellä puolelle ja vaativiin asiantuntijatehtäviin, joihin vaikeaa löytää korvaajia. Ja ihan sattumalta nämä nyt ovat ne juuri ne tehtävät, joissa maksetaan parhaat palkat ja joista jatkuvasti sovinistit jankuttavat, että hakeutuisivat akat niihin hommiin, niin ei tarvitsisi valittaa kun ei saa parempaa palkkaa.

Jokainen asiantuntijatyötä tehnyt tietää, että kaikkein tärkein työpaikka on se ensimmäinen oikea, oman toimialan duuni koulutuksen jälkeen. Siinä vaiheessa pari vuotta työkokemusta on kultaakin tärkeämpi. Ei koulusta tullessa olla läheskään valmiita ammattilaisia, vaan ensimmäinen työsuhde on "myytävä" työnantajalle pitkäaikaisena projektina, koska alkuvaiheessa vastavalmistuneesta on enemmän kuluja kuin hyötyä. Hyödyt tulevat vasta tulevina vuosina.

Jos sen paikan saa, niin sen jälkeen on valmis asiantuntija moneen hommaan ja urapolku on auki mihin vaan, mutta jos se jää saamatta niin kokemusta ja osaamista ei ole, työhistoriassa on ikuiseksi ajoiksi ikävä aukko ja joutuu vielä sen taistelemaan vuosittain parhaita vastavalmistuneita vastaan, että saisi jalan oven väliin. Tämä on juuri se ikä, jolloin naisten äitiyden riski iskee naisiin kaikkein koviten. Jos ensimmäinen oikea paikka jää saamatta, niin siltä takamatkalta ei enää johtotehtäviin helposti kiivetä.

Noin niinkuin juridisesti kuitenkin vastuu vauvojen tekemisestä jakautuu miesten ja naisten välille 50%-50%, mutta naisten työnantajat kantavat riskistä ylivertaisen valtaosan.

Missä kohtaa tässä selviää, miten naisten raskausajan sairaspoissaolot ovat yhteiskunnan rakenteista johtuvaa systemaattista syrjintää? Tästä saa sellaisen kuvan, että se, että naiset joutuvat synnyttämään, on itsessään yhteiskunnan rakenteista johtuvaa systemaattista syrjintää. On siis jotenkin yhteiskunnan vika, että naiset joutuvat kantamaan ja synnyttämään lapset ja että vielä kaiken lisäksi tämä prosessi johtaa poissaoloihin?

"Jos naisten palkkaaminen on keskimäärin selvästi kalliimpaa, koska he synnyttävät vauvat niin tottakai heitä syrjitään työhönotossa erityisesti yksityisellä puolelle ja vaativiin asiantuntijatehtäviin, joihin vaikeaa löytää korvaajia."

Tämä on totta, luonnollista ja itsestäänselvää. Eikös tämä myös päde kaikkiin ihmisryhmiin, joita on keskimäärin kalliimpaa palkata? Esimerkkinä vaikkapa kroonisista selkävaivoista kärsivät ihmiset yms. Lisäksi se on nähdäkseni voittoa tavoittelevien yritysten ja niiden omistajien oma päätös, ei yhteiskunnan rakenteiden vika. Miten yhteiskunnan tulisi ratkaista tämä yksityisten voittoaan maksimoivien yritysten toiminnan aiheuttama ongelma?

Oletko sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi esim. nykyistä isommilla summilla tukea naisten ja muiden yrityksen kannalta keskimäärin heikommin tuottavien ihmisten palkkaamista? Vai päteekö tämä ainoastaan naisiin ja muut voi unohtaa? Melko kestämätön ajatus, että yhteiskunnan vastuulla olisi päättää, ketä yksityiset yritykset saavat palkata tai pyrkiä voimallisesti vaikuttamaan siihen. Mahdollista toki, mutta erittäin kallista ja tehotonta kansantalouden näkökulmasta.

Kaikki argumenttisi tuntuvat palautuvan pohjimmiltaan siihen, että on epäreilua, että naiset joutuvat tekemään lapsia ja yhteiskunnan pitäisi jotenkin korjata tämä epäreiluus. Tämä väite on kai lähinnä mielipidekysymys siitä, mikä on epäreilua ja mikä ei, mutta ainakaan yhteiskunnan rakenteiden vika se ei ole, että lapset tulevat ulos naisista.

Hyvä että olet ymmärtänyt. Seuraavaksi on hyvä ymmärtää että jos perheessä isä on yksityisellä puolella asiantuntijatyössä ja nainen julkisella puolella jossain ei-niin-kilpaillussa tehtävässä, kuten ym. mainitusta helposti seuraa niin se ohjaa äitiä jäämään kotiin joka kerta joka taas edelleen pahentaa kierrettä. Samaten em. tekijöistä osittain muodostuva heikompi palkka ohjaa joka kerta kotiinjäämispäätöksiä.

Ja vielä viimeisenä sillä että äiti on kantanut päävastuun vauvan hoidosta, koska yhteiskunta ohjaa siihen on suora syy-yhteus sille, että kynnys äidin jäämiselle kotiin sairastapauksissa on isompi.

Tässä argumenttisi menee siis kai jotenkin näin: Naiset synnyttävät, mistä seuraa paljon poissaoloja. Tämän takia naiset ovat useammin töissä julkisella puolella ei-niin-kilpailullisissa tehtävissä ja miehet yksityisellä puolella asiantuntijatehtävissä. Tämä julkisella puolella työskenteleminen ohjaa naisia jäämään todennäköisemmin kotiin, jonka takia naiset työllistyvät todennäköisemmin julkiselle puolelle ei-niin-kilpailullisiin tehtäviin.

Vähän epäselväksi jäi, että mikä näistä on se ensimmäinen yhteiskunnan rakenteiden epäkohta, joka aloittaa sen kierteen.

Itse näkisin asian näin:

1. Naiset synnyttävät lapset, mistä seuraa poissaoloja = Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia, vaan biologiasta.

2. Kohdasta 1. seuraa, että yksityiset voittoa tavoittelevat firmat suosivat miehiä, koska naisen palkkaaminen on kalliimpaa. Naiset päätyvät tämän takia todennäköisemmin julkiselle puolelle ja ei-kilpailullisiin tehtäviin = Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia, vaan yksityisten yritysten päätöksenteosta.

3. Kohdasta 2. seuraa, että naiset jäävät todennäköisemmin (haluavat jäädä tai se on taloudellisesti järkevämpää) kotiin, kun lapsi on sairaana, mikä pahentaa kohtaa 2. Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia.

Mikään näistä ei kai johdu yhteiskunnan rakenteiden systemaattisesta syrjinnästä? Koko kierre alkaa kohdasta 1. Yhteiskunta voi toki teoriassa halutessaan puuttua mihin vaan, lähtien vaikkapa kohdasta 1., mutta se ei tarkoita, että nuo asiat johtuisivat yhteiskunnan rakenteista tai olisivat systemaattista yhteiskunnallista syrjintää.

Kysyn siis jälleen, miten raskaaksi tuleminen ja siitä johtuvat poissaolot ovat yhteiskunnan rakenteellisen ja systemaattisen syrjinnän vika? Vai onko mielestäsi rakenteellista systemaattista syrjintää se, että yritykset saavat itse päättää, ketä palkkaavat?

Kuten sanoin, vanhempainvapaat ovat sitten eri juttu ja poliittisesti päätetty epätasa-arvoinen rakenteellinen tekijä.

Ps. kaikki, jotka näkevät puutteita ja virheitä feministien ajattelussa ja argumentoinnissa, eivät ole sovinisteja.

 

[Lystikäs]

Onhan se hyvä asiasta keskustella, mutta ei riittävää. Ihmiset eivät ole kykeniä ennakoimaan kaikkia lapsien hankitaan liittyviä tekijöitä vuosiksi eteenpäin saatika sitten tekemään sitovia sopimuksia asiasta.
Tästä syystä heikompien oikeuksia puolustetaan eikä esim orjuussopimuksia voida tehdä.

Heikompien oikeuksia puolustetaan? Kun puhutaan perheestä, koetko äidin olevan se heikompi osapuoli? Ja jos ihmiset eivät kykene ennakoimaan lapsen liittyviä haasteita siinä määrin, että ainakin toisen pitää hoitaa sitä, eivät he välttämättä ole tarpeeksi kypsiä hankkimaan lasta. Jos valtio poistaa tämänkin vastuun vanhemmilta ja jaottelee lastenkasvatushaasteen tasan, ei se ainakaan kasvata vanhempia vastuunkantajina. Muutenkin olen sitä mieltä, että yksilöt ovat erilaisia. Toiset haluavat olla kotona ja kasvattaa lasta. Toiset haluavat olla työelämässä ja luoda uraa. Siinä ei kukaan voita mitään, että nämä henkilöt pakotetaan elämään toisenlaista elämää. Vähiten lapset ja sitä kautta valtion tulevaisuus.

 

[Runtulin]

No ei vaan ole mitään järkeä tukea valtion toimesta sellaista rakennetta joka aiheuttaa mittavia ongelmia ja se nyt on aika selvää että kun päätös annetaan perheille he tekevät päätöksiä joiden vaikutus on syrjivä ja naisten työantajia enemmän kuormittava.

Toki vaikka kaikki tuki voitaisiin ottaa poiskin, mutta toki lapsien saantia halutaan tukea syntyvyyden ylläpitämisen takia myös.

Ylemmässä kappaleessa kuvailit ihan hyvin valtion interventiopolitiikan ongelmia. Toivottavasti eivät kajoa itse lapsen tekoon, niin saa valita vapaasti ottaako edestä vai takaa. Toki joku valtuutettu tai ylitarkastaja voisi sitäkin pohtia.

Paras tukimuoto lasten hankkimiseen olisi kylmä käteinen kouraan synnytyslaitoksella tai vaikka lapsen viisivuotispäivinä, tai vastaavasti joku verohelpotus. Jos siis lapsien tekemistä halutaan jotenkin tukea. Sen sijaan vanhempien pitäminen kotona on kansantalouden kannalta järjetöntä. Olen täysin samaa mieltä siitä tavoitteesta, että naisten työllisyys pitäisi saada paremmaksi. Keinoni tavoitteen saavuttamiseksi eivät tosin ole holhoamisen lisääminen, kuten monella muulla kanssakeskustelijalla.

 

[Kirjoittelija]

ne aineet on aika vähissä, missä pitäisi omaksua niin järkyttävät määrät tietoa, että ei muka sitä asiaa osaa sitten kokeissa, jos on kurssinsa käynyt ja koekirjat lukenut.

Pointti olikin siinä, että koekirjansa lukematta jättänyt saa todennäköisemmin hyviä arvosanoja yo-kirjoituksista kuin kurssikokeista.

joko sä osaat, tai et osaa ja jos olet jo kerran opiskellut ja oppinut, niin ei se tieto mihinkään pääkopasta katoa.

Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Tuskin saisin tällä hetkellä matikan yo-kokeesta edes 20:tä prosenttia siitä pistemäärästä jonka aikanaan sain.

Matematiikassakin on helpompi päntätä yksi kurssikirja kuin kaikki kurssikirjat kerralla. Siksi myös matikan yo-koe suosii laiskoja oppilaita ahkerien kustannuksella.

Matematiikka, fysiikka, kemia, kielet nyt ainakin menee suoraan sellaiseen kategoriaan, että pänttäämällä se tietotaito ei enää kokeeseen merkittävästi parane

Kielissä nimenomaan pärjää pelkällä kokeisiin pänttäämisellä, sillä ei niissä tarvitse hoksata asioita samalla tavalla kuin matematiikassa.

 

[Jeffrey]

Joutuvatko opiskelupaikat maksamaan 17 000 euroa enemmän aina ottaessaan oppilaaksi pojan? Jos joutuvat, niin sitten ymmärrän miksi poikia syrjitään koulumaailmassa. Sellainen ei kuulostaisi alkuunkaan reilulta ja siitä pitäisi välittömästi luopua.

"Yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on otettu huomioon 2017 voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus.
Kun otetaan huomioon raskaudenaikaiset sairauspoissaolot ja sairaan lapset hoitamisesta aiheutuvat poissaolot, kustannus on paljon enemmän. Näkemässäni laskelmassa puhutaan 17 000 eurosta per lapsi,"
Ei ihme jos ketuttaa: 15–20 prosenttia tekijöistä on koko ajan poissa | Yrittajat.fi

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että lapsen synnyttäminen on kovasti vapaaehtoinen asia. Mielestäni erikoista, että vapaaehtoisuuteen perustuvan asian kustannus tulisi kaataa tasa-arvo ongelmaksi.

Lisäksi laskelmasi on kovasti epätasa-arvoinen, silä se ottaa huomioon ainoastaan naisoletetun oletetut sukupuolitetut kustannukset. Lähes jokainen mies käy esimerkiksi kertausharjoituksissa, joista koituu kustannuksia työnantajalle. Nämä kustannukset toki tuskin yltävät 17 000 euroon, mutta ovat joka tapauksessa vähintäänkin tuhansia euroja, varsinkin meillä asiantuntijoilla. Lisäksi tämä kustannus ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan tämä on suoraan lain vaatima sukupuolitettu kuluerä.

 

[Tuamas]

Oletko sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi esim. nykyistä isommilla summilla tukea naisten ja muiden yrityksen kannalta keskimäärin heikommin tuottavien ihmisten palkkaamista?

1. Naiset synnyttävät lapset, mistä seuraa poissaoloja = Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia, vaan biologiasta.

2. Kohdasta 1. seuraa, että yksityiset voittoa tavoittelevat firmat suosivat miehiä, koska naisen palkkaaminen on kalliimpaa. Naiset päätyvät tämän takia todennäköisemmin julkiselle puolelle ja ei-kilpailullisiin tehtäviin = Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia, vaan yksityisten yritysten päätöksenteosta.

Ei, vaan yhteiskunnan tulee tasata vanhemmuudesta aiheutuvia kuluja, koska nykyisellään vaikka molemmat vanhemmat olisivat huoltajia, naisen työnantaja maksaa käytännössä laskun lapsista.

On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista saada tasattua kuluja ja palkkauksen ensisijaisemmaksi perusteeksi pätevyys, eikä sukupuoli.
Nyt kuten @dana77 toi jo esiin, nainen on selvästi heikommassa asemassa varsinkin parhaiten palkatussa asiantuntijatyössä, koska vanhempainvapaajärjestelmä kannustaa äidin kotonaoloon sekä koska kustannukset tulevat yksinomaan naisen työnantajan harteille.

Kohdat 1 ja 2 eivät suoraan ole yhteiskunnan rakenteista johtuvia asioita, mutta johtuen tukipolitiikan vinoumista, ne ovat välillisesti yhteiskunnan rakenteista johtuvia asioita.

Yhteiskunnalle (erityisesti tällaiselle vanhenevalle yhteiskunnalle kuten Suomi) lasten hankkimisen tukeminen (erityisesti korkeakoulutettujen osalta) sekä samalla työllisyysasteen ylläpitäminen ovat kriittisiä kansantalouden kestokyvyn varmistamiseksi.

Ruotsissa on toimittu proaktiivisesti ja isolta osin tämän seurauksena Ruotsissa on maailman korkeimpiin kuuluva työllisyysaste ja nuorten naisten työllisyys on merkittävästi paremmassa jamassa kuin Suomessa.

Kyseessä on nimenomaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeä asia, jonka vastustaminen on ideologista tai itsekästä (suurin osa täällä kirjoittavista nuoria miehiä, jotka saavat kilpailuetua työmarkkinoilla nykyjärjestelmästä) hihhulointia.

 

[dana77]

Tämä on totta, luonnollista ja itsestäänselvää. Eikös tämä myös päde kaikkiin ihmisryhmiin, joita on keskimäärin kalliimpaa palkata? Esimerkkinä vaikkapa kroonisista selkävaivoista kärsivät ihmiset yms.

Jos selkävaivat jakautuisivat yhteiskunnassa hyvin epätasaisesti ja ihmisistä pystyisi arvoimaan, että ketkä ovat todennäköisiä potilaita, niin varmasti heitä syrjittäisiin.

Oletko sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi esim. nykyistä isommilla summilla tukea naisten ja muiden yrityksen kannalta keskimäärin heikommin tuottavien ihmisten palkkaamista? Vai päteekö tämä ainoastaan naisiin ja muut voi unohtaa? Melko kestämätön ajatus, että yhteiskunnan vastuulla olisi päättää, ketä yksityiset yritykset saavat palkata tai pyrkiä voimallisesti vaikuttamaan siihen. Mahdollista toki, mutta erittäin kallista ja tehotonta kansantalouden näkökulmasta.

Naiset eivät ole esitetyn näytön perusteella tehottomampia työntekijöitä sinä aikana kun ovat työssä. Se ei taas nosta summia tai kustanuksia, että kustannuksset jaetaan tasaisemmin.

Toki yli 53v kansalaisten työllistäjiäkin rasitetaan ylimäääräisillä vastuilla työttömyystapauksissa, mistä aiheutuu ikäihmisten syrjintää. Pitäisi tähänkin puuttua.

1. Naiset synnyttävät lapset, mistä seuraa poissaoloja = Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia, vaan biologiasta.

Poissaoloista seuraa kustannuksia koska yhteiskunta on asettanut työnantajille velvoitteet korvata poissaoloaika. Täysin Yhteiskunnan rakenteista johtuva asia.

2. Kohdasta 1. seuraa, että yksityiset voittoa tavoittelevat firmat suosivat miehiä, koska naisen palkkaaminen on kalliimpaa. Naiset päätyvät tämän takia todennäköisemmin julkiselle puolelle ja ei-kilpailullisiin tehtäviin = Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia, vaan yksityisten yritysten päätöksenteosta.

Hienoa että kun korjasimme 1. kohdan väärinkäsityksen, niin loppu logiikan toimiessa ymmärrämme, että naisten heikommille aloille työllistyminen johtuu yhteiskunnan rakenteista.

3. Kohdasta 2. seuraa, että naiset jäävät todennäköisemmin (haluavat jäädä tai se on taloudellisesti järkevämpää) kotiin, kun lapsi on sairaana, mikä pahentaa kohtaa 2. Ei yhteiskunnan rakenteista johtuva asia.

Hienoa että kun korjasimme 1. kohdan väärinkäsityksen, niin loppu logiikan toimiessa ymmärrämme, että naisten heikommille aloille työllistyminen johtuu yhteiskunnan rakenteista.

Olen samaa mieltä, että kaikki joilla on puutteita ajatustoiminnassaan eivät ole sovinistejä.

 

[Axroz]

Minun johtopäätökseni oli, että koulutukseen vaikuttaa älykkyyden lisäksi hemmetin monia muita tekijöitä eikä tuo olisi ensimmäinen epäilyni.
Minun lähtökohtani oli, että emme tiedä kaikkia sukupuolten eroihin koulutusmenestyksessä ja ne pitää tietää, ymmärtää ja analysoida ennen pidemmälle menevien johtopäätöksien tekemistä.

OECD:n kuuluu sellaisiakin persereikiä kun Turkki, joissa naisten asema on selvästi heikompi kuin pohjoismaissa, joten asiaa voi ajatella niinkin päin että Suomessa tyttöjen kasvatus on parempaa kuin muualla.

No nyt on jo vähän tarttumapintaa. Vedän tästä johtopäätöksenä, että mielestäsi tyttöjen kuuluukin menestyä koulussa ja tutkimuksissa paremmin. Eli esimerkiksi Turkki, jossa koulututkimuksen mukaan tytöt pärjäävät verrattuna poikiin ihan hyvin, vaikka joka kohdassa koitetaan vetää kölin alta, niin miten huikeasti mahtaisivat pärjätä jos tuettaisiin heitä edes samoin kuin poikia.

Tässä PISAn pisteitä vähän avattuna:
Kolme osiota tutkitaan Reading (R), Mathematics (M) ja Science (S).
Ero verrattuna poikiin (Pojat p. - tytöt p. / Miinus siis tarkoittaa erotusta tyttöjen hyväksi)

Finland
2006: R -51, M +11, S -3, TOT -14
2015: R -47, M -8, S -20, TOT -25
Sweden
2006: R -40, M +5, S +11, TOT -8
2015: R -39, M -2, S -5, TOT -15
Norway
2006: R -46, M +6, S -5, TOT -15
2015: R -39, M -2, S +3, TOT -13
Denmark
2006: R -29, M +10, S +9, TOT -3
2015: R -22, M +10, S +6, TOT -2
Estonia
2006: R -46, M +1, S -3, TOT -16
2015: R -28, M +5, S +3, TOT -7
Iceland
2006: R -49, M -5, S -6, TOT -20
2015: R -42, M -2, S -3, TOT -16

Huomionarvoista: Missään muussa verrokkimaassa ei ole -20 Science eroa. Ei muualla päästä edes lähelle. Vaihteluväli on Italian +17 ... Suomi -20. Mathematicsin -8 on myös suurin lukuero tyttöjen hyväksi (Vaihteluvälinä Itävalta +27... Suomi -8)

Ainiin, se parjaamasi Turkki.
Turkey
2006: R -44, M +6, S +90, TOT +17
2015: R -28, M +5, S -7, TOT -10

Luvut ompi täältä: http://91.208.143.100/pxweb/norden/...A)/?rxid=d6970755-7e12-4b46-94af-4412c014b82a

 

[dana77]

Lähes jokainen mies käy esimerkiksi kertausharjoituksissa, joista koituu kustannuksia työnantajalle. Nämä kustannukset toki tuskin yltävät 17 000 euroon, mutta ovat joka tapauksessa vähintäänkin tuhansia euroja, varsinkin meillä asiantuntijoilla. Lisäksi tämä kustannus ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan tämä on suoraan lain vaatima sukupuolitettu kuluerä.

Ihan hirmu hyvä whatabout.
Paitsi että palkanmaksu kertausharjoitusten ajalta perustuu työnantajilta vapaaehtoisuuteen, eikä ole pakollista.

 

[dana77]

Vedän tästä johtopäätöksenä, että mielestäsi tyttöjen kuuluukin menestyä koulussa ja tutkimuksissa paremmin.

Parempi kuin et vedä.

 

[Axroz]

Parempi kuin et vedä.

Eli koulu ei suosi tyttöjä, mutta koulussa tytöt menestyvät tutkimusten mukaan paremmin, joten mitä seuraavaksi? Kyseenalaistetaan PISA, mittaa väärin?Spekuloi nyt vähän edes. Kun kuitenkin olet vahvoilla mielipiteillä liikkeellä. Ainiin, mutta sä et usko että koulujärjestelmä voisi suosia tyttöjen oppimista tai että järjestelmä olisi taipuvainen siihen...

 

[BlackWolf]

Pointti olikin siinä, että koekirjansa lukematta jättänyt saa todennäköisemmin hyviä arvosanoja yo-kirjoituksista kuin kurssikokeista.

Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Tuskin saisin tällä hetkellä matikan yo-kokeesta edes 20:tä prosenttia siitä pistemäärästä jonka aikanaan sain.

Matematiikassakin on helpompi päntätä yksi kurssikirja kuin kaikki kurssikirjat kerralla. Siksi myös matikan yo-koe suosii laiskoja oppilaita ahkerien kustannuksella.

Kielissä nimenomaan pärjää pelkällä kokeisiin pänttäämisellä, sillä ei niissä tarvitse hoksata asioita samalla tavalla kuin matematiikassa.

Et voi olla tosissasi? No ei toki yllätä että sun touhusi palstalla menee jopa niin pitkälle, että väität että koekirjat lukematta jättänyt saa helpommin hyviä arvosanoja yo-kirjoituksista kuin yksittäisestä kokeesta. Huh huh.

Loppu onkin sellasta tuubaa, että alta pois. Kielissä ei todellakaan pärjää, ei varsinkaan YO-kokeessa jos ei osaa sitä kieltä. Siellä on tehtävinä nimen omaan sellaiset asiat, kuin kuuntelu, sekä aineen kirjoittaminen. Pelkällä ulkoa opettelemisella ei todellakaan tälläisissä pärjää, vaan sitä kieltä pitää osata käyttää. Tule mulle näyttään yksikin, joka ei osaa ruotsia, tai englantia ja on vetänyt hyvän arvosanan YO kokeesta, et löydä! Sen sijaan yksittäisellä kurssilla voi pärjätä jopa ulkoaopettelemalla ne sen yhden alueen asiat. Osata ei tarvitse, mutta kun koealue laajenee, niin ulkoaopettelemisen kannattavuus laskee suoraan suhteessa. Silloin pitää oikeasti olla laajaa sanavarastoa ja osata sitä myös käyttää. Ihan hyvin meni esim. virkamiesruotsin kurssit läpi, vaikka paskaakaan en ruotsia osaa, sen kus opetteli aihealueen asiat ulkoa ja muutamia tärkeitä sanoja ja aina pääs rimaa hipoen kurssin läpi. Sitten onkin vähän toinen juttu kun pitäisi oikeasti ruotsia käyttää, tai vaikka kirjoittaa essee ruotsiksi. Siksi joutuikin uusimaan tuota koetta pariinkin otteeseen, kun olisi pitänyt koko alueen asiat osata ja en osannut. Kun ei muutama ulkoa opeteltu lause enää riittänyt.

Matematiikka taas on hyvin yksinkertainen ala, opeteltavia asioita on suhteellisen vähän. Lisäksi mukana on se maol, mikä kyllä kertoo sinulle tarvittavat kaavat jos vaan matematiikkaa ymmärrät. Lisäksi jos osaat laskea, niin se kaavan pyörittäminen kyllä sujuu, mitään näistä ei tarvitse opetella ulkoa. Jos kerran on oppinut laskemaan, niin kyllä laskea osaa myös vanhemmalla iällä. Jotain yksittäistä kaavaa ei välttämättä muista ulkoa, mutta kas kummaa siksi se maol auttaa. Jälleen kerran osaava henkilö siis pärjää paremmin.

Ihan turha tulla väittämään mitään muuta. Kyllä tälläkin hetkellä onnistuis varmasti tällä palstalla pitkän kirjoittaneista niin derifioinnit, kuin yhtälöiden ratkaiseminen, kun vaan lyötäisiin se kaava siihen viereen. Se taito ei ole mihinkään heiltä hävinnyt.

 

[Jeffrey]

Ihan hirmu hyvä whatabout.
Paitsi että palkanmaksu kertausharjoitusten ajalta perustuu työnantajilta vapaaehtoisuuteen, eikä ole pakollista.

Onko sinun faktapohjasi kaikissa asioissa yhtä heikolla tolalla?

Toki palkanmaksu perustuu työehtosopimukseen, mutta on kaikkea muuta kuin sinun faktana kertomasi vapaahetoinen - ei pakollinen.

 

[dana77]

Eli koulu ei suosi tyttöjä, mutta koulussa tytöt menestyvät tutkimusten mukaan paremmin, joten mitä seuraavaksi? Kyseenalaistetaan PISA, mittaa väärin?Spekuloi nyt vähän edes. Kun kuitenkin olet vahvoilla mielipiteillä liikkeellä. Ainiin, mutta sä et usko että koulujärjestelmä voisi suosia tyttöjen oppimista tai että järjestelmä olisi taipuvainen siihen...

En enää kovin montaa kertaa viitsi samoja asioita toistaa.
Koulumaailman syrjimistä tai syrjimättömyyttä ei ole todistettu tai osoitettu selvästi puoleen tai toiseen. Menestyseroista esitetyt teoriat (kehityskaudet ja mitä näitä oli) ja se että miten niitä pitäisi luokitella hyvin ovat tulkinnallisia. Niinkuin olen jääkiekkoilun säännöt -vertauksella havainnollistanut, niin se pojat voittaa ei tarkoita että säännöt olisivat syrjivät.

Minä en missään tapauksessa ole vahvoilla mielipiteillä liikenteessä vaan hyvin varovainen mitä tulee kaikenlaisiin tulevaisuuden ennusteisiin ja mutuihin. Toki jos jostain asiasta on vahvaa näyttöä, niin en nyt suoranaisesti väistele sen sanomistakaan.

Jos spekuloimaan pitää lähteä, niin varmaan Kalpa huomenna Malmön parilla-kolmella maalilla voittaa ja Juuso Riikola heittää pari maalia ja jakaa kovia taklauksia sujuvan luistelunsa ansionsa.

 

[BileTooth]

On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista saada tasattua kuluja ja palkkauksen ensisijaisemmaksi perusteeksi pätevyys, eikä sukupuoli.
Nyt kuten @dana77 toi jo esiin, nainen on selvästi heikommassa asemassa varsinkin parhaiten palkatussa asiantuntijatyössä, koska vanhempainvapaajärjestelmä kannustaa äidin kotonaoloon sekä koska kustannukset tulevat yksinomaan naisen työnantajan harteille.

Kohdat 1 ja 2 eivät suoraan ole yhteiskunnan rakenteista johtuvia asioita, mutta johtuen tukipolitiikan vinoumista, ne ovat välillisesti yhteiskunnan rakenteista johtuvia asioita.

Kyseessä on nimenomaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeä asia, jonka vastustaminen on ideologista tai itsekästä (suurin osa täällä kirjoittavista nuoria miehiä, jotka saavat kilpailuetua työmarkkinoilla nykyjärjestelmästä) hihhulointia.

Kyllä, vanhenpainvapaajärjestelmästä olemme samaa mieltä. Lainaan itseäni kahdesta edellisestä viestistä: Vanhempainvapaat ovat sitten eri juttu, koska niissä ilmeisesti äitiysvapaan maksimipituus on pidempi kuin isyysvapaan, mikä ei tietenkään ole tasa-arvoista. Molemmilla pitäisi olla yhtä paljon valinnanvaraa. & Kuten sanoin, vanhempainvapaat ovat sitten eri juttu ja poliittisesti päätetty epätasa-arvoinen rakenteellinen tekijä.

Oliko näitä selkeitä ja korjattavissa olevia tukipolitiikan vinoumia muitakin? Nämä ovat nimittäin niitä selkeitä yhteiskunnallisia epätasa-arvokohtia, joihin pitäisikin puuttua, mutta joita ei mielestäni ole läheskään niin paljon kuin feministit eli ei-sovinistit antavat ymmärtää. Tai kyllä niitä on, mutta niiden määrän erotus miesten ja naisten kohdalla ei mielestäni ole niin suuri. Molempia sukupuolia haittaavia rakenteita ikävä kyllä on vielä voimassa, naisilla toki ehkä vähän enemmän.

Poissaoloista seuraa kustannuksia koska yhteiskunta on asettanut työnantajille velvoitteet korvata poissaoloaika. Täysin Yhteiskunnan rakenteista johtuva asia.

Hienoa että kun korjasimme 1. kohdan väärinkäsityksen, niin loppu logiikan toimiessa ymmärrämme, että naisten heikommille aloille työllistyminen johtuu yhteiskunnan rakenteista.

Kannatan kyllä usein yhteiskunnan asettamien velvoitteiden ja rajoitusten purkamista, koska pidän valinnanvapautta tärkeänä länsimaisena arvona. Tuon kyseisen velvoitteen purkaminen vaan todennäköisesti johtaisi siihen, että osassa yrityksistä raskaaksi tulevat naiset jäisivät tyhjän päälle tai miehensä elättämiksi ja osassa yrityksistä asiat menisivät juuri kuten tälläkin hetkellä eli yritys korvaisi poissaoloajan hyvää hyvyyttään ja/tai pitääkseen työntekijänsä. Pidemmän päälle ensimmäisen kaltaiset yritykset saattaisivat toki mahdollisesti joutua muuttamaan toimintamallejaan saadaakseen houkuteltua haluamaansa työvoimaa, jos tällaisia yrityksiä edes olisi.

Eikö tuo velvoite ole juurikin kehitetty suojelemaan naisia ja heidän oikeuttaan tehdä lapsia? Toisin sanoen mitään yhteiskunnan rakenteista johtuvaa ongelmaa ei olisi, jos työnantajat saisivat rauhassa jättää maksamatta raskaaksi tuleville naisille mitään tai pahimmassa tapauksessa antaa potkut. Yhteiskunnan rakenteiden tasa-arvoisuus kasvaisi, naisten todellinen asema heikkenisi todennäköisesti merkittävästi.

Sinähän et varmaan kuitenkaan toivo, että tämä velvoite purettaisiin, vaan että verovaroista maksettaisiin poissaoloajan kustannukset, jolloin työnantajalle ei jäisi maksettavaa tai jotain vastaavaa? Sori arvuuttelusta, mutta sitä on pakko tehdä, koska et ole kovin selkeästi kertonut miten tämä ongelma tulisi mielestäsi korjata, poislukien itsestäänselvää epätasa-arvoisen vanhempainvapaajärjestelmän muuttamista. Tai en muista, jos olet kertonut.

Tällainen lasten tekemisestä johtuvien poissaolojen korvaaminen kokonaan valtion toimesta olisi kai periaatteessa pieni ja helpohkosti toteutettavissa oleva muutos, mutta todennäköisesti kyseessä olisi iso raha ja iso vaihtoehtoiskustannus. Jos nämä rahat otetaan jostain turhasta/haitallisesta, kuten maataloustuista, kannatan ajatusta täysin. Jos rahat täytyy ottaa jostain tarpeellisesta, en välttämättä. Toisaalta ne maataloustukirahatkin voisi laittaa esimerkiksi koulutukseen tai sairaanhoitoon, joista varsinkin ensimmäistä pidän kokonaiskuvan ja pitkän aikavälin kannalta tärkeämpänä.

Olen samaa mieltä, että kaikki joilla on puutteita ajatustoiminnassaan eivät ole sovinistejä.

Feministien argumentoinnin ja ajattelun puutteiden ja virheiden havaitseminen on tietenkin automaattisesti ajatustoiminnan puutteellisuutta, koska feminismissä tai feministeissä ei voi olla mitään vikaa. Feminismihän kuitenkin vain tarkoittaa täydellisen tasa-arvon ajamista kaikkien ihmisolentojen välille, ei mitään muuta. Sitten vielä ihmetellään, miksi feministejä pidetään usein omahyväisinä ja ärsyttävinä.

 

[dana77]

Onko sinun faktapohjasi kaikissa asioissa yhtä heikolla tolalla?

Toki palkanmaksu perustuu työehtosopimukseen, mutta on kaikkea muuta kuin sinun faktana kertomasi vapaahetoinen - ei pakollinen.

No joo, siitä on 15v kun viimeksi olin kertaamassa ja ihan oikein muistin, että meillä työnantaja vapaaehtoisesti maksoi täyden palkan armeijan reserviläispalkan (~60€ / päivä) lisäksi, mutta jos reserviläispalkka on matalampi kuin varsinainen palkka, niin erotuksen maksaminen on työnantajan velvollisuus. Pienimmillä palkoilla tästä ei siis aiheudu työnantajille kustannusta, mutta asiantuntijatöissä siitä jonkinlainen summa kertyy.

 

[dana77]

Eikö tuo velvoite ole juurikin kehitetty suojelemaan naisia ja heidän oikeuttaan tehdä lapsia? Toisin sanoen mitään yhteiskunnan rakenteista johtuvaa ongelmaa ei olisi, jos työnantajat saisivat rauhassa jättää maksamatta raskaaksi tuleville naisille mitään tai pahimmassa tapauksessa antaa potkut. Yhteiskunnan rakenteiden tasa-arvoisuus kasvaisi, naisten todellinen asema heikkenisi todennäköisesti merkittävästi.

Kyllä on ja tämä on erinomainen huomio, joskin kohtuullisen ilmeinen. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikeilla (trademark AY).
Suorastaan harmi että havainnon tekemiseen on mennyt 34 sivua. Aivan samalla tavalla kuin yli 53v (vai oliko se 56v) suojelu tosiasiassa syrjii heitä. Esimerkkejä olisi todennäköisesti löydettävissä useita muitakin.

Sinähän et varmaan kuitenkaan toivo, että tämä velvoite purettaisiin, vaan että verovaroista maksettaisiin poissaoloajan kustannukset, jolloin työnantajalle ei jäisi maksettavaa tai jotain vastaavaa? Sori arvuuttelusta, mutta sitä on pakko tehdä, koska et ole kovin selkeästi kertonut miten tämä ongelma tulisi mielestäsi korjata, poislukien itsestäänselvää epätasa-arvoisen vanhempainvapaajärjestelmän muuttamista. Tai en muista, jos olet kertonut.

En ole halunnut jyrkkiä ehdotuksia tehdä asian korjaamiseksi, sillä tähän on useampia vaihtoehtoja.
Toisaalta sekin on väärin, että työnantaja kantaa työntekijöiden sairastumisista kertyvät kustannukset, joten siinä mielessä näiden korvaamisen siirtäminen työnantajilta yhteiskunnan hoidettavaksi olisi perusteltua. Toki tämän ei ole tarkoitus olla ilmainen lounas työnantajille, joten sairasvakuutusmaksujen korotukset olisi yksi keino kompensoida järjestelmän muutoksia. Kannatan pääsääntöisesti monenlaisia omavastuita, koska ilmaisesti lounaat eivät ohjaa päätöksentekoa oikeaan suuntaan. Niin työnantajalla kuin työntekijälläkin tulisi olla insentiiviä huolehtia työntekijöiden terveydestään (joskaan lastenhankinta ei ole verrannollinen kännissä itsensä telomiseen tai tupakoinnilla hankittuun keuhkosyöpään). Toisaalta vastustan erilaisia ansiosidonnaisuuksia, joka sekin pitäisi jotenkin huomioida.

Taitaa olla niin että täydellisen systeemin luominen on niin työlästä että joko ulkoistan sen Osmo Soininvaaralle (sillä en tässä asiassa poikkeuksellisesti Liberan Pursiaiseen tai Lepomäkeen luota, sillä en ole yhtä liberaali, vaan vankempi hyvinvointiyhteiskunnan kannattaja) tai sitten jatkopohdintojen tulisi olla palkattua työtä.

Tällainen lasten tekemisestä johtuvien poissaolojen korvaaminen kokonaan valtion toimesta olisi kai periaatteessa pieni ja helpohkosti toteutettavissa oleva muutos, mutta todennäköisesti kyseessä olisi iso raha ja iso vaihtoehtoiskustannus.

Kuten sanottua, niin kustannuksia tämä tämä ei kasvattaisi, sillä poissaolot korvataan nytkin vaan tasaisi ne oikeudenmukaisemmin ja sitä kautta todennäköisesti parantaisi työllistämisedellytyksiä. Se helpottaisi pienten toimintaedellytyksiä isojen kustannuksella. En usko että tämä lisäisi syntyvyyttä. Itseasiassa pelko olisi että se laskisi sitä naisten aseman parantumisen myötä ja siten säästäisi kustannuksia väärästä paikasta.

 

[BileTooth]

Kyllä on ja tämä on erinomainen huomio, joskin kohtuullisen ilmeinen. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikeilla (trademark AY).
Suorastaan harmi että havainnon tekemiseen on mennyt 34 sivua. Aivan samalla tavalla kuin yli 53v (vai oliko se 56v) suojelu tosiasiassa syrjii heitä. Esimerkkejä olisi todennäköisesti löydettävissä useita muitakin.

En ole halunnut jyrkkiä ehdotuksia tehdä asian korjaamiseksi, sillä tähän on useampia vaihtoehtoja.
Toisaalta sekin on väärin, että työnantaja kantaa työntekijöiden sairastumisista kertyvät kustannukset, joten siinä mielessä näiden korvaamisen siirtäminen työnantajilta yhteiskunnan hoidettavaksi olisi perusteltua. Toki tämän ei ole tarkoitus olla ilmainen lounas työnantajille, joten sairasvakuutusmaksujen korotukset olisi yksi keino kompensoida järjestelmän muutoksia. Kannatan pääsääntöisesti monenlaisia omavastuita, koska ilmaisesti lounaat eivät ohjaa päätöksentekoa oikeaan suuntaan. Niin työnantajalla kuin työntekijälläkin tulisi olla insentiiviä huolehtia työntekijöiden terveydestään (joskaan lastenhankinta ei ole verrannollinen kännissä itsensä telomiseen tai tupakoinnilla hankittuun keuhkosyöpään). Toisaalta vastustan erilaisia ansiosidonnaisuuksia, joka sekin pitäisi jotenkin huomioida.

Taitaa olla niin että täydellisen systeemin luominen on niin työlästä että joko ulkoistan sen Osmo Soininvaaralle (sillä en tässä asiassa poikkeuksellisesti Liberan Pursiaiseen tai Lepomäkeen luota, sillä en ole yhtä liberaali, vaan vankempi hyvinvointiyhteiskunnan kannattaja) tai sitten jatkopohdintojen tulisi olla palkattua työtä.

Kuten sanottua, niin kustannuksia tämä tämä ei kasvattaisi, sillä poissaolot korvataan nytkin vaan tasaisi ne oikeudenmukaisemmin ja sitä kautta todennäköisesti parantaisi työllistämisedellytyksiä. Se helpottaisi pienten toimintaedellytyksiä isojen kustannuksella. En usko että tämä lisäisi syntyvyyttä. Itseasiassa pelko olisi että se laskisi sitä naisten aseman parantumisen myötä ja siten säästäisi kustannuksia väärästä paikasta.

Nyt alamme lähentyä näkemyksissämme. Suurimpana erona ehkä enää se, että koska en itsekään keksi yksityiskohtaista ehdotusta paremmasta järjestelmästä, niin kunnes Osmo tai joku muu sen keksii, kallistun ajattelemaan, että nykyinen on ihan ok ja ehkä jopa paras mahdollinen (pl. jälleen se vanhempainvapaiden valinnanvapaus), kun kaikki mahdolliset realiteetit, osapuolet, haitat ja hyödyt otetaan huomioon. Moni asia voisi hypoteettisesti olla paremmin, ja myönnän sen tämänkin asian kohdalla, mutta realiteetit huomioiden en pidä sitä niin huutavana vääryytenä, vaan ennemmin pienehkönä lommona muuten kiitettävän hyvin toimivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Toki heti, jos/kun selvästi parempaa ja tasa-arvoisempaa järjestelmää ehdotetaan, kannatan sitä.

Tarkoitatko tuolla viimeisellä kohdalla, että tällä hetkellä yritykset korvaavat poissaolot työntekijöille, mutta oikeudenmukaisemmassa tasauksessa valtio korvaisi ne? Vai että oikeudenmukaisessa tilanteessa miesten ja naisten poissaolot saataisiin jotenkin yhtä suuriksi, jolloin molempien työnantajat joutuisivat korvaamaan yhtä paljon? Ensimmäisessä tapauksessahan kustannukset valtiolle ja veronmaksajille kasvaisivat, jolloin kyseessä olisi tulonsiirto veronmaksajilta yrityksille.

Jälkimmäisessä ei tapahtuisi tulonsiirtoja (paitsi suhteellisesti enemmän miehiä palkkaavilta yrityksiltä enemmän naisia palkkaaville yrityksille), mutta vaikea nähdä, miten muuten tuo olisi mahdollista toteuttaa, kuin pakottamalla miehet töistä kotiin ajaksi X ja pakottamalla naiset töihin ajan X jälkeen. Tuollaista pakottamista en ainakaan näe realistisena vaihtoehtona. Pelkillä kannustimilla sitä eroa olisi luultavasti melko mahdoton poistaa.

"Kuten sanottua, niin kustannuksia tämä tämä ei kasvattaisi, sillä poissaolot korvataan nytkin" kuulosti nimittäin siltä, että valtio korvaisi nytkin poissaoloista koituvat kustannukset yrityksille, mutta näinhän asia ei kai ole?