En minä tiedä mitä sinä voit. Sen sijan minä tiedän, että kun minulla on sekä tyttö ja poika, joista kumpikin on yhtä fiksuja niin enemmän tarvitsee olla tytön pärjäämisestä työelämässä. Pojalla on näillä näkymin samat etuoikeudet kuin isällään. Hän on sosiaalinen ja urheilullinen jätkä joka pärjää koulussa. Hän tuntee jääkiekko, saba, jalkapallo yms harrastuksiensa ansiosta useita kymmeniä ikäluokkansa edustajia (jossain vaiheessa tulevaisuudessa ehkä satoja) koulun ja muiden harrastusten lisäksi. Joku voisi muistaa, että esim jääkiekko on keskimääräistä parempituloisten harrastus ja tiedossa on että koulutus yms asiat ovat vahvasti periytyviä, joten varsin todennäköistä on että noiden kavereiden joukosta löytyy tulevaisuuden menestyjiä, osa työnantajia, osa asiakkaita, osa muissa vastuissa. Poika tulee melko todennäköisesti armeijassa tutustumaan vielä lukuisiin samanikäisiin kavereihin, joten pidän varsin todennäköisenä että hänellä on siinä vaiheessa kun hän tulee työelämään kattava verkosto tuttuja, joista iso osa omaa tältäkin palstalta tutun asenteen, että miehet ovat tekevät enemmän töitä kuin naiset ja heidän ansaitsevat vastuulliset asemat ja paremmat palkat. Toki hänen on myös suhteellisen helppo löytää omasta perheestä samaa sukupuolta oleva esikuva ja saada siitä kannustusta ja vaikutteita.
Kuten sanoin niin tyttö on yhtä fiksu, mutta samanlaisia verkoja hänen on käytännössä mahdoton rakentaa. Hänen pitää olla valintatilanteissa se selvästi parempi vaihtoehto ja jokaisella ihmisellä on näitä tilanteita elämässä lukuisia. Hän ei joudu/pääse armeijaan, mutta ensimmäisen työpaikan saaminen tulee olemaan erittäin tärkeää, että on "sisällä" työelämässä ennen perheen perustamista. Sen jälkeenkin hänen pitää tarkkaan miettiä, että mikä on uran kannalta paras mahdollinen aika lapsille kaikin puolin. Toki myös toiveissa on löytää puoliso, joka jakaa vastuusta ja antaa mahdollisuuden omaankin uraan.