Feminismi – tasa-arvon asialla?

[Perusjäbä]

Saako tuonne Naisunioniliiton toimintaan osallistua nykyään jos on mies?

 

[Ollakseni]

Mutta siitä kuulee lähinnä laajempien ideologiaa luotaavien artikkelien yhteydessä, kun muistutetaan, ettei ajeta pelkästään naisten asiaa. Ja voi tosiaan olla, että sitä yritetään pitää enemmän esillä, mutta en vain ole koskaan kuullut siitä... edes tämän feministisen hallituksen toimesta.

Taitaa olla niin, että etenkin Keskustassa on koti uskonto ja isänmaa porukkaa sen verran, että radikaaleihin muutoksiin asevelvollisuuden suhteen ei ole intoa lähteä. Sitten SDP:ssä on varmaan myös samanlaisia näkemyksiä riittävästi, näiden torppaamiseen.

 

[Mälkiä]

Feministit myös miesten asialla – ehdottavat esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista

Feministiset vaalit -hanke haluaa nostaa tasa-arvokysymykset puheenaiheeksi kevään eduskuntavaaleissa. Ruotsissa feminististä politiikkaa ajaa feministinen puolue. Puolueen johtaja Gudrun Schyman vieraili Suomessa tällä viikolla.

kioski.yle.fi

Naisasialiitto Unionin periaatteita edellisiin eduskuntavaaleihin. 1. kohta ja puhutaan yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta syrjivänä instituutiona.

Ja niin kuin varmasti ymmärrätkin, asevelvollisuuden lakkauttaminen ei ole realistinen vaihtoehto. Odotan edelleen vahvaa, päättäväistä kannanottoa feministiksi tunnustautuvilta päättäjiltä sukupuolineutraalin asepalveluksen/kansalaispalveluksen puolesta, jossa naisten velvollisuudet kasvaisivat. En pidätä hengitystäni.

 

[npc]

En tule teidän ketjuun ennen kuin olen selvittänyt itselleni että mistä tässä nyt on kysymys.

Spoileri: femmat

Itse joskus kakskolmikybäsenä symppasin feministiaatetta kun oletin että siellä olla yhteiskunnallisesti parantamisen varaa. Taideopiskelijamimmipiireissä olin suosittu.

Sittemmin olen tajunnut, että se minun tasa-arvoisuuteen pyrkiminen ei ole feminismiä vaan että oho, satun syystä tai toisesta olee syrjintää vastaan. Meni siis vähän aikaan laittaa termit kuntoon. Mutta silloin ei ollut guuglea. Silloin tosin oli kavereita.

 

[Tuamas]

Feministin erottaa egalitaristista ('ttu mikä sanahirviö) helposti.
Tasa-arvoiset/sukupuolineutraalit kutsunnat.
Feministeiltä lentää tasa-arvoisuus nopeasti romukoppaan kun alrmetaan puhua miehenä olon paskemmista puolista.

Mmmkay.

Vaaliohjelma — FEMINISTINEN PUOLUE

www.feministinenpuolue.fi

Kulttuurivieras, feministi Rosa Meriläinen ei voi käsittää Suomen asevelvollisuuslakia: Intti opettaa nuorille miehille, että epätasa-arvo on ok

Feministi, kirjailija Rosa Meriläinen on ihmeissään, miksei miesten asevelvollisuudesta pystytä edes keskustelemaan.

yle.fi

Feministinen politiikka

Lisää artikkelissa, tutustu.

www.vihreatnaiset.fi

 

[paki77]

Mmmkay.

Vaaliohjelma — FEMINISTINEN PUOLUE

www.feministinenpuolue.fi

Kulttuurivieras, feministi Rosa Meriläinen ei voi käsittää Suomen asevelvollisuuslakia: Intti opettaa nuorille miehille, että epätasa-arvo on ok

Feministi, kirjailija Rosa Meriläinen on ihmeissään, miksei miesten asevelvollisuudesta pystytä edes keskustelemaan.

yle.fi

Feministinen politiikka

Lisää artikkelissa, tutustu.

www.vihreatnaiset.fi

Ajaako yksikään näistä, esimerkiksi vihreät tai feministinen puolue, myös naisille ulottuvaa asevelvollisuutta vai onko tavoitteena vain epärealistinen koko asevelvollisuudesta luopuminen?

 

[Tuamas]

Ajaako yksikään näistä, esimerkiksi vihreät tai feministinen puolue, myös naisille ulottuvaa asevelvollisuutta vai onko tavoitteena vain epärealistinen koko asevelvollisuudesta luopuminen?

Lainataan ensimmäistä linkkiä:

”Asevelvollisuudesta sukupuolineutraali. Muutetaan asepalvelus vapaaehtoiseksi. Luovutaan kutsunnoista ja siirrytään maanpuolustuksessa malliin, joka sallii jokaiselle sukupuoleen katsomatta mahdollisuuden valita palvelusmuotonsa tai kieltäytyä siitä rangaistuksetta vakaumuksensa mukaisesti.”

Ja kolmatta linkkiä:

”Uudistetaan asepalvelus yhdenvertaiseksi ja vapaaehtoiseksi eri sukupuolille.”

Vapaaehtoisuus ja sukupuolineutralius ovat ne avainkysymykset, joista itsekin olen samaa mieltä, toki päälle tarvitaan NATO-jäsenyys, joka valitettavasti FP:llä ja Vihreillä taitaa mennä ehdottomaan EI-laariin.

 

[paki77]

Lainataan ensimmäistä linkkiä:

”Asevelvollisuudesta sukupuolineutraali. Muutetaan asepalvelus vapaaehtoiseksi. Luovutaan kutsunnoista ja siirrytään maanpuolustuksessa malliin, joka sallii jokaiselle sukupuoleen katsomatta mahdollisuuden valita palvelusmuotonsa tai kieltäytyä siitä rangaistuksetta vakaumuksensa mukaisesti.”

Ja kolmatta linkkiä:

”Uudistetaan asepalvelus yhdenvertaiseksi ja vapaaehtoiseksi eri sukupuolille.”

Vapaaehtoisuus ja sukupuolineutralius ovat ne avainkysymykset, joista itsekin olen samaa mieltä, toki päälle tarvitaan NATO-jäsenyys, joka valitettavasti FP:llä ja Vihreillä taitaa mennä ehdottomaan EI-laariin.

Eli kumpikaan ei kannata tasa-arvoon siirtymistä sillä, että asevelvollisuus koskisi myös naisia.

 

[dana77]

Lainataan ensimmäistä linkkiä:

”Asevelvollisuudesta sukupuolineutraali. Muutetaan asepalvelus vapaaehtoiseksi. Luovutaan kutsunnoista ja siirrytään maanpuolustuksessa malliin, joka sallii jokaiselle sukupuoleen katsomatta mahdollisuuden valita palvelusmuotonsa tai kieltäytyä siitä rangaistuksetta vakaumuksensa mukaisesti..

Tämä ehdotus on ihan täyttä haihattelua tai suoremmin sanottuna paskaa. Muutetaanko samalla yli 25% menevien ansioverojen maksu niin että jokainen voi osallistua siihen vakaumuksensa mukaisesti.

Sveitsin malli olisi ainoa mahdollinen "vapaaehtoisuuteen" perustuva ja siinäkin pitäisi prosenttia pykätä kohdalleen.

 

[Walrus21]

Olen aika lailla samoilla linjoilla kanssasi yhteiskunnallisissa päämäärissä. Isoin mielipide-eromme lienee siinä miten koemme feminismin sopivan tähän päämäärään, ja millaisena näemme sen liikkeen yleisesti. Ja nyt puhun tämän päivän feminismistä. Näen, että feminismi (jota itsekin kannatin) saavutti isoimmat tavoitteensa 1990-luvulla, mutta sen tehtyään he huomasivat tulleensa turhaksi länsimaissa, joten aatetta piti jalostaa radikaalimpiin suuntiin. Antipatiani ovat näitä uudempia aaltoja kohtaan.

Mielestäni tällainen tulkinta edellyttää, että tarkastelee kysymystä ainoastaan poliittisten- tai kansalaisoikeuksien kautta. Eli siis jos laki ei suoraan syrji, syrjintää ei ole.

Olen muutenkin vahvasti sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä pyrkii reiluuteen. Kaikilla on vain eri näkemys siitä mikä on reilua, joka pohjautuu ihmisten omaan yksilölliseen maailmankatsomukseen. Mm. sosiaalipsykologi Jonathan Haidt puhuu tästä kirjassaan - en muista enää missä niistä.

Tämä on totta ja oleellinen huomio. Merkittävä osa ihmisistä pitää riittävänä tasa-arvona sitä, että yhteiskunta ei de jure syrji ketään. Jos ilmenee, että ihmisten toimintaa ohjaa de facto esim. ennakkoluulot, tämä ohitetaan asiana, johon ei voi vaikuttaa tai joka perustuu yksittäistapauksiin.

Niinpä pääsemme kysymykseen feminismin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta. Minun on vaikea nähdä, että ihmiskunnasta tulisi sillä lailla "tasa-arvoinen", että vasemmistoperustaisilta liikkeiltä katoaisi motiivit. Käytännössä elämme kuitenkin yhteiskunnassa, jossa vastasyntyneiden väliltä voidaan arvioida, että toisella on tilastollisesti 8-kertainen mahdollisuus korkeakoulutukseen tai että transsukupuolisella on moninkertainen itsemurhariski. Pelikenttä on sama kaikille, mutta matkaan lähdetään erilaisilla resursseilla, eikä yhteiskunta (kansalaiset, työelämä) kohtele kaikkia samalla tavalla.

Laajensin esimerkkiä sukupuolesta muuhun yhteiskuntaan, sillä siihen suuntaan feminismi on minusta kulkemassa. Olet oikeassa siinä, että naisten tieltä on jo poistettu merkittävimmät esteet esim. työelämän suhteen. Mutta ovatko sukupuolisidonnaiseen käyttäytymiseen liittyvät ongelmat hävinneet? Eivät minusta, enkä usko, että häviävät kokonaan jatkossakaan. Voi myös olla, että kehityksen suunta kääntyy (case Turkki).

Minun mielestäni yhteiskunnassa ei vallitse tällaisia arvoja. Ihmisillä toki näitä ennakkoluuloja löytyy (etenkin kulttuureja kohtaan), mutta yhteiskunta itsessään pyrkii mielestäni aika hyvin tuomitsemaan kaiken ulkoiseen pohjautuvan syrjinnän.

Tästä olen samaa mieltä. Valtaosa ihmisistä ei kannata syrjintää tai toimi tietoisen syrjivästi.

Olen kuitenkin sillä tavalla kyyninen, että uskon ihmisen ajattelevan ensisijaisesti omaa etuaan. Tällöin myös maailmankuva, asenteet ja toimintamallit pohjautuvat omaan asemaan yhteiskunnassa. Jos ei kuulu vähemmistöön, ei todennäköisesti jaksa toimia kovin aktiivisesti vähemmistöjen hyväksi. Miksi? Koska asia ei kosketa omakohtaisesti. Homojen oikeudet alkoivat kiinnostaa siinä vaiheessa, kun vähän joka toisella ihmisellä oli työpaikalla tai sählyporukassa homo. Transsukupuolisia kohdellaan huomattavasti tylymmin, koska suurin osa ihmisistä ei tunne henkilökohtaisesti transsukupuolisia.

On myös henkisesti helpompi tie ajatella, että oma toiminta ei ylläpidä epäreiluja asetelmia tai että omat saavutukset perustuvat sinnikkyyteen ja kovaan työntekoon. Elämän epäreiluus on niin musertava ajatus, että se suorastaan vaatii tulla ulkoistetuksi.

Kuten nähdään, romani-ketjussa on helppo heitellä ilmaan "mitäs läksitte"-argumentteja, joilla yksilöt sidotaan osaksi ryhmäidentiteettiä. Jonkinlaisena tausta-ajatuksena on myös, että perhetaustalla tai ulkoisilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä. Tällaisen ajattelun ollessa valtavirtaa, onko realistista odottaa, että feminismiltä (tai muilta vastaavilta aatteilta) katoaisi aatteellinen pohja?

Aatteesta ei itsessään tarvitse olla samaa mieltä.

Toki on vain hyvä, jos valtio näkee ylimääräistä vaivaa ja yrittää parantaa syrjittyjen ja huono-osaisten asemaa - eli allekirjoitan myös kaiken tähän liittyvän ajatelmasi, mutta ei se vaadi mitään ylimääräistä hallituksen ylläpitämää intersektionaalista prosessia, jolla rummutetaan sulkaa aatesiskojen hattuun. Itse asiassa luulen tämän feminismillä keekoilun tekevän vain hallaa näillä toimenpiteille, koska se aiheuttaa turhaa kitkaa monissa.

Mikä on se "intersektionaalinen prosessi", johon viittaat? Käytännössä hallitus on tehnyt strategian, jossa mainitaan intersektionaalinen lähestymistapa muttei feminismiä. Tavoitteet ovat yhdenmukaisia hallituspuolueiden enemmistön kanssa, eikä niissä oikeastaan esitetä mitään kovin konkreettisia tai radikaaleja toimenpide-ehdotuksia.

Kuinka monen veikkaat lukeneen kyseisen prujun? Entä kuinka monen äänestyspäätökseen uskot sen vaikuttavan? Oma näkemyseni on, että jollain iltalehden jutuista kumpuavalla "kansan närkästyksellä" ei ole käytännössä mitään merkitystä. Eikä tuota "aatesiskojen rummutusta" noteeraa muut kuin hallituksen kriitikot, joita epäilemättä on esim. tällä palstalla runsaasti.

Tähän toteamukseen törmään usein, ja tiedän, että se on siellä jossain agendalistan pohjalla, mutta mitä konkreettisia esimerkkejä feministit ovat pyrkineet tämän asian eteen tekemään? Itselleni ei tule yhtään esimerkkiä mieleen.

Käytännössä kaikki feministit kannattavat sukupuolisyrjivän asevelvollisuuden lakkauttamista. Idealistit kannattavat koko asevelvollisuuden purkua, pragmaatikot sitten jonkinlaista Norjan mallia. Puolueista ainakin vihreillä ja vasemmistoliitolla on avauksia, joilla tavoitellaan sukupuolineutraliutta. Demareista en osaa sanoa tarkalleen.

Sen verran kun itse seuraan feminismiin liittyvää keskustelua, niin tämä asevelvollisuus on säännöllisesti esillä. En edes tarkalleen tiedä, mitä feministeiltä odotetaan sen suhteen. Asian ratkaisee kuitenkin eduskunta, jossa vihervasemmistoa lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat nykymallin puolella. Niinpä vaatimus feministien aktiivisuudesta asian suhteen on vähän kuin että kokoomusta syytettäisiin kommunismista vedoten julkisen velan kasvuun. Näinkin on muuten esitetty.

Korostan, että itselläni ei ole vahvaa näkemystä asevelvollisuuteen - en ole ammattilainen sen suhteen, mutta jos halutaan ratkoa tasa-arvo-ongelmia, luulisi sen ainoan lakiin sidotun tasa-arvo-ongelman olevan listan alkupäässä. Sillä voisi myös korjata niitä ennakkoluuloja, että feministejä kiinnostaa ainoastaan naisten asiat.

Itse en usko ennakkoluulojen katoamiseen. Kyse on kuitenkin aika yksinkertaisista, maailmankuvaan liittyvistä erimielisyyksistä. Feministit ovat usein vasemmistolaisia, joten tuskinpa oikeistolainen omaksuu heidän aatteellisia tavoitteitaan muutoin kuin viitteellisesti. Enkä usko myöskään, että jakolinja talous- ja yhteiskuntapolitiikan osalta katoaisi mihinkään.

Hesarissa oli hyvä kolumni aiheeseen liittyen. Taitaa olla maksumuurin takana, joten laitan pari keskeistä ajatusta:

On yleisesti tunnustettu totuus, että vaikka ihminen on taipuvainen tunteelliseen laumasieluisuuteen, perustuu minun ja kavereitteni maailmankuva faktoille ja kylmänviileälle harkinnalle. Yksi sosiaalisessa mediassa esille nostettu hyve onkin loogisuus. Tunneyhteisöt – joihin kukaan ei myönnä kuuluvansa – kokoontuvat juhlimaan omiensa loogisuutta ja lällättelemään niiden toisten epäloogisuudelle.

- -

Suuret yhteiskunnalliset jakolinjat liittyvät moraaliarvoihin, joiden taustalla oleva affektikimppu on paljon edellä kuvattua monimutkaisempi. Siksi toisen moraaliperustaa on lähes mahdoton muuttaa yksittäisiin faktoihin vetoamalla. Maailmassa on rajattomasti faktoja, ja me valitsemme niistä ne, jotka tukevat maailmankuvaamme.


Minun mielestä tämä merkitsee sitä, että on aivan sama, mitä sanoja feministi tai anti-feministi käyttää. Lopputulos on kuitenkin se, että niistä perustavanlaatuisista arvoista ei luovuta. Sen sijaan kaikkea vastaantulevaa informaatiota tulkitaan oman aatteen eduksi.

Palkkatasa-arvo on tästä hyvä esimerkki. Samanaikaisesti on olemassa kaksi faktaa: 1) miehet tienaavat enemmän sekä 2) miehet tekevät enemmän työtunteja.

Feministi tarttuu ensimmäiseen faktaan ja pyrkii perustelemaan, miksi nykytila pitäisi muuttaa. Klassinen liberaali tarttuu jälkimmäiseen ja toteaa, että ahkeruudesta pitää palkita.

Nämä kaksi edustavat kahta erilaista poliittista filosofiaa, joten koskaan ei tulla pääsemään tilanteeseen, jossa ihmiset olisivat samaa mieltä vaikkapa tasa-arvosta.

 

[Lystikäs]

Niinpä pääsemme kysymykseen feminismin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta. Minun on vaikea nähdä, että ihmiskunnasta tulisi sillä lailla "tasa-arvoinen", että vasemmistoperustaisilta liikkeiltä katoaisi motiivit. Käytännössä elämme kuitenkin yhteiskunnassa, jossa vastasyntyneiden väliltä voidaan arvioida, että toisella on tilastollisesti 8-kertainen mahdollisuus korkeakoulutukseen tai että transsukupuolisella on moninkertainen itsemurhariski.

Hyvinvointivaltio tarvitsee vastakkaisia voimia pitääkseen tasapainoa yllä. Vasemmistoa tarvitaan pitämään oikeisto kurissa ja päinvastoin. Vasemmiston tarpeellisuuden ehdottomasti näen, feminismin en. Feminismi on osa vasemmistoa, mutta heidän vastustajansa on valkoinen heteromies. Tarvitseeko yhteiskunta todellakin vastakkainasettua sukupuolten välillä? Feministinen maailmankuva käy melko selväksi jos lukee tuon edellä linkatun feministisen puolueen 100 aloitteen vaaliohjelman, joka keskittyy muutaman vihervasemmistolaisten perusunelman lisäksi pelkästään naisten ja vähemmistöjen asemaan. Aloite 30 tosin haluaa asevelvollisuuden vapaaehtoiseksi, joka ilmeisesti oikeuttaa lauseen ”feminismi on myös miesten asialla”, mutta kuten edellä todetaan, se ei ole millään tavalla realistinen tavoite. Helpompaa olisi vaatia Ruotsin ja Norjan mallia, mutta se kaventaisi naisten vapauksia, eikä se olisi siten sopinut tuohon 100 aloitteen listaan.

Jos katselee yhteiskuntaamme ja näkee valkoisen naisen siinä uhrina suhteessa mieheen, niin sitten ymmärrän feminismin, mutta itse en näe maailmaa lainkaan sellaisena. Miehillä ja naisilla on molemmilla hyötynsä ja haittansa. Ovatko ne tasapainossa keskenään? Tämä riippuu varmasti jokaisen yksilöllisestä tavasta arvottaa elämää ja sen osa-alueita. Omassa elämässäni perhe-elämä kiilaa työelämän edelle, joten näen miehen jopa heikommassa asemassa. Miehen todellista tuskaa ei näe asevelvollisuuden kautta, vaan esimerkiksi riitaisan avioeron jälkeen, joista nainen kävelee hyvin harvoin häviäjänä pois. Mainitset tuossa myös, että vastasyntyneitä katsellessa voidaan päätellä todennäköisyyksiä korkeakoulutukselle ja itsemurhariskille. Se on totta. Tyttölapsi saa todennäköisemmin korkeakoulutuksen ja poikalapsi tekee todennäköisemmin itsemurhan. En yritä tällä uhriuttaa miehiä, vaan pointtaan vain seikkaa, että molemmilla sukupuolilla on omat haasteensa. Molempien sukupuolien yksilöllisiä haasteita on tietenkin hyvä pyrkiä helpottamaan, mutta se tehtävä pitäisi laskeutua taholle, joka pyrkii näkemään elämää ja sen haasteita molempien sukupuolien näkökulmasta. Feministit ovat vaaliohjelmansa perusteella vahvasti puolueellinen taho.

Mikä on se "intersektionaalinen prosessi", johon viittaat? Käytännössä hallitus on tehnyt strategian, jossa mainitaan intersektionaalinen lähestymistapa muttei feminismiä. Tavoitteet ovat yhdenmukaisia hallituspuolueiden enemmistön kanssa, eikä niissä oikeastaan esitetä mitään kovin konkreettisia tai radikaaleja toimenpide-ehdotuksia.

Tarkoitin lähinnä vain sitä, että kyllä kaikki ymmärtävät ilman mainintaa intersektionaalisuudesta, että tiettyjen ominaisuuksien takia ihmistä saatetaan syrjiä. Intersektionaalisuuden rummuttaminen on mielestäni vain yritys kaapata yleisiä humanistisia perusarvoja, brändätä niistä feministisiä, ja tehdä niistä pelkästään tämän vuoksi turhan monimutkaisia. Feminismin brändiarvo ei ole niin hyvä, että se edistäisi mitenkään näitä humanistisia perusarvoja, jotka itsekin allekirjoitan.

edit lisäys:

Palkkatasa-arvo on tästä hyvä esimerkki. Samanaikaisesti on olemassa kaksi faktaa: 1) miehet tienaavat enemmän sekä 2) miehet tekevät enemmän työtunteja.

Feministi tarttuu ensimmäiseen faktaan ja pyrkii perustelemaan, miksi nykytila pitäisi muuttaa. Klassinen liberaali tarttuu jälkimmäiseen ja toteaa, että ahkeruudesta pitää palkita.

Nämä kaksi edustavat kahta erilaista poliittista filosofiaa, joten koskaan ei tulla pääsemään tilanteeseen, jossa ihmiset olisivat samaa mieltä vaikkapa tasa-arvosta.

Tämä oli muuten todella hyvä huomio, joka mielestäni myös pointtaa ajatelmaani siitä, että jos oikeasti haluamme tahon, joka ajaa todellista tasa-arvoa, tarvitsemme kollektiivin, joka ei ole minkään yhden -ismin tai aatesuuntauksen vanki, vaan se sisältäisi useampia näkökulmia, maailmankuvia, ihmisryhmiä. Kollektiivin sisällä olisi tietenkin vääntöä, mutta ajan kanssa radikaaleimmat näkökulmat hylkäisivät sen, ja yhteistyökykyisimmät oppisivat tuntemaan muiden maailmankuvat ja tasoittaisivat keskenään näkökulmaeroja.

 

[dana77]

Tämä on totta ja oleellinen huomio. Merkittävä osa ihmisistä pitää riittävänä tasa-arvona sitä, että yhteiskunta ei de jure syrji ketään. Jos ilmenee, että ihmisten toimintaa ohjaa de facto esim. ennakkoluulot, tämä ohitetaan asiana, johon ei voi vaikuttaa tai joka perustuu yksittäistapauksiin.

Tämä on vaikea kysymys. Onko se de facto syrjintää jos minä opetan lapsilleni pienestä pitäen koulutuksen merkitystä, autan heitä läksyissä ja koulutan heitä. Viedäänkö tältä kaikelta pohja antamalla muille sen verran tasoitusta, että lapseni eivät de facto hyödy tästä mitään. Pitäisikö minun alkaa kohdella heitä huonosti tai olla vähintään välinpitämätön ettei heitä rangaista? Minulla on kuitenkin vankka usko, että ovat fiksuja ja en halua että he lannistuvat siihen, että yhteiskunta laittaa kapuloita rattaisiin.

meinasin aluksi sanoa ettei feminismissä ole mitään vasemmistolaista, mutta tuo yllä kerrottu on niin vasemmiston tyyppivikaa kuin ikinä vain.

 

[arvee]

Tyhmä kysymys, mutta siltikin:
onko pörssiyhtiön hallitukseen kuuluva naisoletettu sortoa kokeva? Juu ei ole, kuin myöskään omilla poliittisilla avuillaan vaikkapa kansliapäällikön statuksen hankkinut nainen. Mikä on heidän intersektionaalinen asemansa verrattuna vaikka miesoletettuun panimotyöläiseen? Trukkikuskiin?
Mikä on akateemista vapauttaan toteuttavan naisopiskelijan suhde miestrukkikuskiin? Aika minimaalinen.
Paitsi mikäli trukkikuski onkin jokin toisniminen, toisessa kulttuurissa kasvatettu niin sitten hän lienee tämän akateemisen yläpuolella.

Olisi helvetin kivaa, jos näiden intersektionaalisuusympyröiden sektorien painoarvojen tulkintojen sijaan joku voisi lyödä selkeän taulukon kenttään: eräänlaisen ihmisyyden surkeus-mittarin tylysti näytölle.
Kuka on ylempänä toista nyky-Suomessa. Kuka riistää ketä, kenellä on vaikutusvalta.

Ehkä salakavalana jaksankin kehitellä jonkun provokatoorisen taulukkoni.
Vailla matemaattisia muuttujia, ihan vaan tunteella vedettynä.
Mikä voi olla monille outo lähestymistapa, mutta saattaa korreloida äänestyskäytöksiin.

 

[dana77]

Tyhmä kysymys, mutta siltikin:
onko pörssiyhtiön hallitukseen kuuluva naisoletettu sortoa kokeva? Juu ei ole, kuin myöskään omilla poliittisilla avuillaan vaikkapa kansliapäällikön statuksen hankkinut nainen.

Tottakai pörssiyhtiön hallitukseen kuuluvat nainen voi olla syrjitty. Voihan se olla että hän on niin pätevä, että ilman syrjintää hän olisi vielä isomman firman hallituksessa tai toimari.

Joku voisi nähdä, että jos Hillary Clinton olisi mies hän olisi tällä hetkellä Yhdysvaltojen presidentti. Vaikka hän on ollut maailman vaikutusvaltaisin nainen, niin silti mahdollisesti syrjitty.

 

[Walrus21]

Tämä on vaikea kysymys. Onko se de facto syrjintää jos minä opetan lapsilleni pienestä pitäen koulutuksen merkitystä, autan heitä läksyissä ja koulutan heitä. Viedäänkö tältä kaikelta pohja antamalla muille sen verran tasoitusta, että lapseni eivät de facto hyödy tästä mitään. Pitäisikö minun alkaa kohdella heitä huonosti tai olla vähintään välinpitämätön ettei heitä rangaista? Minulla on kuitenkin vankka usko, että ovat fiksuja ja en halua että he lannistuvat siihen, että yhteiskunta laittaa kapuloita rattaisiin.

meinasin aluksi sanoa ettei feminismissä ole mitään vasemmistolaista, mutta tuo yllä kerrottu on niin vasemmiston tyyppivikaa kuin ikinä vain.

Ei tietystikään ole syrjintää. Ylipäänsä näissä keskusteluissa on hyödytöntä väitellä siitä, kuka on milloinkin uhri tai sortaja. Ihmiset kuitenkin tavoittelevat oman ja lähipiirin etua, joten on useimmiten hyödytöntä ajaa uudistuksia, jotka vaikeuttavat itsensä kehittämistä tai onnen tavoittelua.

Jos tuota esimerkkiäsi haluaa jatkaa, niin suomalainen peruskoulujärjestelmä on ainakin minun nähdäkseni tällainen intersektionaalisen feminismin mukainen projekti, jolla yritetään tarjota koko ikäluokalle mahdollisimman hyvät edellytykset sosiaaliseen nousuun. Klassisen liberalismin mukainen malli on puolestaan enemmän sitä, että kun kaikilla on oikeus hakea Harvardiin, niin tasa-arvo on ihan fine. Tässä on se negatiivisten ja positiivisten vapauksien välinen ero, jonka voi mieltää myös olennaiseksi osaksi vasemmisto-oikeisto -janaa.

Avasin tuota epätasa-arvon tematikkaa sen takia, että pelkkä nimellinen tasa-arvo (poliittiset oikeudet jne.) tarjoaa aika kapean kuvan yhteiskunnasta. Tietysti voi todeta, että kun ketään ei aktiivisesti syrjitä, niin kaikilla on samat mahdollisuudet. Tässäkään tilanteessa ei kuitenkaan olla Suomessa, vaikka yhteiskuntana olemme aika hyvin omaksuneet liberaalit arvot.

Jotkin feminismin teemat ovat yhdenmukaisia oikeistolaisen ajattelun kanssa, mutta väittäisin, että suuri enemmistö feministeistä on kuitenkin vasemmistolaisia. Suomikin on aika vasemmistolainen. Toisaalta, minusta on aika yhdentekevää, millainen porukka jotain tavoitetta ajaa; tavoite voi itsessään olla hyvä ja kannatettava. Esim. seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisessa en näe mitään ristiriitaa liberaalin oikeiston suhteen. Sama pätee vaikkapa siihen, että pyritään vähentämään raskaudesta aiheutuvia haittoja työelämälle.

Jos joku lataa feminismin nimissä tiskiin jotain kommunistisia manifesteja, niin ei se minusta tarkoita, että kaikki feministit tai edes valtaosa olisi niiden takana. Ihmisillä vain sattuu olemaan erilaisia näkemyksiä siitä, mikä milloinkin on oikeudenmukaista, ja etenkin nuorilla idealisteilla lähtee välillä jutut laukalle. Itse tarkastelen feminismiä enemmän pragmaattisena projektina, ja minusta sille löytyy edelleen "kysyntää".

 

[Kaspo]

Ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan, että isät ovat mukana työvoimassa - kunhan he pystyvät keskittymään työhönsä!

 

[finnjewel]

. Sama pätee vaikkapa siihen, että pyritään vähentämään raskaudesta aiheutuvia haittoja työelämälle.

Minun mielestäni Suomen kaltaisessa maassa, jossa sekä yksilöille että yrityksille on niin paljon erilaisia lakisääteisiä etuja, työnantajien ei pitäisi joutua maksamaan yhtään mitään äitiyslomien kustannuksista. Nämä kustannukset jos mitkä pitäisi mennä kokonaan yhteiskunnan piikkiin.

 

[moby]

Kolumni | Teatterikorkeakoulussa kuohuu jälleen: nyt Shakespeare on teatteriopiskelijoille liian ahdistavaa luettavaa

Joukkoaltistukset liittyvät teatterin luonteeseen. Tällä kertaa kuohuntaa aiheuttaa ideologia, jossa halutaan kaataa patriarkaaliset, rasistiset ja kolonialistiset rakenteet.

www.hs.fi

Teatterikoulukin on seonnut.

 

[Jannacci]

Oppilaiden mielestä on ”opetuksen rakenteellista väkivaltaa opiskelijaa kohtaan” panna opiskelijat lukemaan kotonaan esimerkiksi Hamletia tai Romeota ja Juliaa, koska näytelmät edustavat ”raiskauskulttuuria”.

Itse en olisi pystynyt keksimään tuollaista.

 

[Patarouva]

Kolumni | Teatterikorkeakoulussa kuohuu jälleen: nyt Shakespeare on teatteriopiskelijoille liian ahdistavaa luettavaa

Joukkoaltistukset liittyvät teatterin luonteeseen. Tällä kertaa kuohuntaa aiheuttaa ideologia, jossa halutaan kaataa patriarkaaliset, rasistiset ja kolonialistiset rakenteet.

www.hs.fi

Teatterikoulukin on seonnut.

Klassikoista saa olla monta mieltä, mutta nuorille niin kuin ihmisille ylipäänsä tekisi hyvää lukea erilaista kirjallisuutta eri ajoilta ja tutustua historiaan. En ymmärrä, miksi joku ei halua edes tutustua niihin asioihin, joita vastaan sormet silmillä ja kädet korvilla luulee taistelevansa.

 

[finnjewel]

Uutta neljän naisjuontajan vetämää Me Naiset -radiokanavaa moititaan asenteelliseksi, erityisesti naisilta on tullut kiukkuista palautetta. Aalto-nimellä aikaisemmin toimineen kanavan potkut saaneita (mies)juontajia on kuulemma kannustettu somessa.
Ilmeisesti tätä ei saa tulkita niin, että oikeaoppista feministisyyttä on vaikea tuoda esille kaupallisella kanavalla?

 

[BigRedCat]

Klassikoista saa olla monta mieltä, mutta nuorille niin kuin ihmisille ylipäänsä tekisi hyvää lukea erilaista kirjallisuutta eri ajoilta ja tutustua historiaan. En ymmärrä, miksi joku ei halua edes tutustua niihin asioihin, joita vastaan sormet silmillä ja kädet korvilla luulee taistelevansa.

Tämä vastaa minunkin ajatuksiani. Nykyisenlainen kulttuuri jossa kuka tahansa voi "uskottavasti" määrittää mikä on rakenteellista väkivaltaa ilman että hänen pitäisi vastata kriittisiin kysymyksiin tai että hän edes kokisi erityistä tarvetta perustella asiaa kunnolla, on jokseenkin sairas sekin. Kuten arvon @Patarouva toteaa, kaikki saavat tietenkin itse muodostaa kantansa kirjallisuusklassikoista ja niiden tarpeellisuudesta tai halveksittavuudesta, puhumattakaan niiden kuvaamasta maailmasta. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin että joukko opiskelijoita määrittelee mikä on rakenteellista väkivaltaa ja yrittää tunkea määritelmänsä yliopiston kurkusta alas.

Ote SK:n jutusta:
Shakespearen lukeminen on ”rakenteellista väkivaltaa”. Taidekoulut yrittävät luovia opiskelijoiden traumojen ja vaatimusten keskellä - Suomenkuvalehti.fi

"He olivat ahdistuneita, niin he Viljasen mukaan sanoivat. Vihamielisen oloisia. He kysyivät, miksi heitä ei ollut varoitettu ahdistavista kohtauksista. Miksi koulussa näytettiin teoksia, joissa oli naisiin kohdistuvaa väkivaltaa?

Viljanen oli yllättänyt. Hän ei ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että pitäisi antaa sisältövaroituksia. Kurssilaisethan olivat aikuisia ja opiskelivat taidekorkeakoulussa.

Hän yritti kysellä. Oliko Viikonlopussa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa?

Ei, mutta kuulemma se oli tavallaan ilmassa.

Mistä hänen olisi pitänyt osata arvata, mitä kukin kokee ahdistavana? Eihän hän ollut tavannut yhtäkään kurssilaisista aiemmin. Miksei kukaan maininnut Katzelmacherin loppukohtausta, kaikkein väkivaltaisinta, jossa miesporukka hakkaa toisen miehen tohjoksi? Eikö se ollut ahdistava?"


"Tavallaan ilmassa" on siis juuri se perustelujen taso jota kritisoin. On myös ihan eri asia, että oppilaat kokevat jonkun asian epäkohdaksi ja heidän kanssaan käydään asiasta molemminpuolista rakentavaa keskustelua jossa myös opiskelijat voivat muuttaa mielensä aiheesta. Erityisesti jos saadaan jonkun asiantuntijan perusteltu ja puolueeton näkemys asiaan. Esimerkiksi rakenteellisen väkivallan suhteen kontekstina on se, mitä termillä historiallisesti on tarkoitettu ja millaisia esimerkit rakenteellisesta väkivallasta ovat. Luulen, että teatterikorkeakouluopiskelijoiden Shakespeare-läksyt eivät nousisi listalle.

Muistetaan kuitenkin, että kyseessä on joukko taidealan opiskelijoita, ei mitään tieteellisen koulutuksen saaneita rakenteellisen väkivallan tai muidenkaan sosiaalisten ongelmien asiantuntijoita.

 

[Dennis]

Itse en olisi pystynyt keksimään tuollaista.

Simpsons did it -hengessä täytyy linkittää tähän yhteyteen Ketonen & Myllyrinteen klassikkopätkä, joka alkaa olla jo nykyisin melkolailla todellisuutta.

Linkki vie Youtubeen.

 

[Tadu]

Kannattaisi ehkä siellä teatterikorkeakoulussa painottaa, että kyseiset teokset ovat aikansa tuotteita ja niihin pitää suhtautua kuten kaikkeen historialliseen materiaaliin. Sitten jos ei pää kestä lukea "ikävistä asioista" mitä maailmassa on aikaisemmin ollut, niin siihen tuskinpa auttaa mikään.

 

[Oles]

Uutta neljän naisjuontajan vetämää Me Naiset -radiokanavaa moititaan asenteelliseksi, erityisesti naisilta on tullut kiukkuista palautetta. Aalto-nimellä aikaisemmin toimineen kanavan potkut saaneita (mies)juontajia on kuulemma kannustettu somessa.
Ilmeisesti tätä ei saa tulkita niin, että oikeaoppista feministisyyttä on vaikea tuoda esille kaupallisella kanavalla?

Olen odottanut, että nouseeko tuosta jotain kohua, kun kanavan nimeksi tulee Me Naiset. Sama tapaus kuin Tampereen Uros -areena.