Toisaalta Pietari on Venäjälle myös tärkeä kohde, ja sen vuoksi voisi olla tärkeää kontrolloida Suomenlahden molempia puolia. Siksi etenkin eteläinen Suomi on varmasti venäläisten mielenkiinnon kohteena tulevaisuudessakin.
En täysin lämpene ajatukselle, että Venäjä hyökkäisi tällaisessakään tilanteessa Suomeen vaan pyrkisi ennemminkin sitomaan rajan tuntumaan sijoitettujen joukkojen avulla Suomen puolustusvoimat ja saamaan aikaan tilanteen, jossa Suomi ei suoranaisesti uhkaa laivaliikennettä Suomenlahdella. Tilanne muuttuisi tietty olennaisesti siinä tapauksessa jos näyttäisi siltä, että Suomi ottaa aktiivisemman roolin kriisissä ja pyrkii tavalla tai toisella osallistumaan siihen esim. häiritsemällä laivaliikennettä. Tällöin Venäjällä varmasti harkitaan tarkkaan Etelä-Suomen miehittämistä, jotta saadaan luotua selkeä turvakäytävä Suomenlahden ympärille, ja Pietarin seudulle.
Mitä täällä on taidettu spekuloida Venäjän kyvystä pommittaa Suomea (ilmavoimilla). Toistaiseksi Venäjän ilmavoimien kyky laajamittaisiin pommituksiin on rajallisempi verrattuna Yhdysvaltoihin, vaikka pommikoneita on suhteellisen paljon. Ensinnäkin Venäjällä on toistaiseksi määrällisesti vähän moderneja pitkän kantaman ilmasta-maahan-ohjuksia eli niitä ei riitä rajattomasti vrt. Yhdysvallat, joka on kyennyt käymään vuosikymmen aikana useita sotia, joissa on käytetty tuhansia risteilyohjuksia ja muita ohjuksia sekä muita täsmäaseita. Näiden aseiden määrä Venäjällä on rajallisempi, joten osa pommituksista jouduttaisi tekemään perinsteisesti lentämällä lähelle kohdetta tai kohteen yläpuolelle. Lyhyen kantaman ilmasta-maahan-ohjuksia Venäjällä on sitten riittävästi mutta niiden ongelmana on juuri rajallinen kantomatka.
Tulevaisuudessa tilanne tulee olennaisesti muuttumaan ilmavoimien rakennemuutoksen edetessä. Se tarkoittaa seuraavan vuosikymmenen aikana yli 1500 lentokoneen hankkimista, joukossa Su-30 monitoimihävittäjiä, Su-34 taktisia pommikoneita, Su-35 monitoimihävittäjiä, Su PAK-FA häivehävittäjiä/-monitoimihävittäjiä, MiG-29 lentotukialushävittäjiä, MiG-35 monitoimihävittäjiä, MiG-31 modernisoituja BM-versioita. Lisäksi ilmavoimat saa rynnäkkökoneita (Su-25SM ja Su-39), koulutuskoneita, joita voi käyttää myös ilmasta-ilmaan ja ilmasta-maahan operaatioissa rajallisesti tosin. Myös varsinaista pommikonelaivastoa modernisoidaan ja uusitaan, ilmeisesti Tupolev Tu-160 tuotanto jatkuu käytössä olevien koneiden modernisaation jälkeen. Ilmavoimille (ja merivoimille) hankitaan runsaasti helikoptereita, joissain lähteissä puhutaan yli tuhannen helikopterin hankkimista vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna ilmavoimille ja merivoimille luovutettiin yli 50 helikopteria, tämän vuoden puolella puhutaan jo yli sadan kopterin toimittamisesta, joukossa Mi-28Ns taisteluhelikoptereita, Mi-35 taistelu-/tulitukihelikoptereita ja Ka-52 taisteluhelikoptereita.
Ja lenokoneiden ohella tullaan panostamaan entistä enemmän uusien ilmasta-maahan-ohjuksien ja täsmäaseiden kehittelyyn ja käyttöönottoon. Nyt käyttöön tullaan ottamaan esim. Kh-555 risteilyohjuksia sekä laaja joukko muita ilmasta-maahan-operaatioihin tarvittavia ohjuksia tai muita täsmäaseita, erityisesti sellaisia, joiden avulla voidaan operoida vihollisen ilmatorjunnan ulkopuolella. Eli tulevaisuudessa Venäjän kyky operoida paranee huomattavasti vrt. esim. Georgian sodan, jossa ilmavoimat joutuivat monasti operoimaan rintaman tuntumassa. Toki Georgian sotaa ei voida täysin rinnastaa laajamittaiseen sotaan, koska Georgiaan Venäjän ei tarvinnut mobilisoida koko ilmavoimien kalustoa vaan riitti rajallinen määrä hävittäjiä, rynnäkkökoneita ja pommikoneita, mutta kuvaavaa on, että Venäjä menetti silti yhden Tu-22M -pommikoneen tässä sodassa. Tämän tähden ko. koneluokan koneet on otettu modernisoinnin alle ja niiden elektronisen sodankäynnin kykyä parannetaan ja samalla parannetaan koneiden operatiivista kykyä häiritä vihollisen ilmatorjuntaa.
Mutta kestänee noin vuosikymmenen kunnes Venäjän ilmavoimat on käynyt läpi tämän modernisaation ja nyt reilun 1500 hävittäjä-, rynnäkkö-, pommikone tms. koneiden laivasto on käynyt läpi täydellisen modernisaation. (Huom. joukkoon eivät kuulu, kuljetuskoneet, ilmatankkauskoneet, tiedustelukoneet tai muut lentokoneet joita ei käytetä suoranaisissa taistelutehtävissä).
vlad.
edit: nolla jäi pois, koketyyppi on siis Tupolev Tu-160.
Viimeksi muokattu: