Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

[ijuka]

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Kielteisesti suhtautuu 17 prosenttia, ja 19 prosenttia niin sanotusti vaiheilee... (Mitähän heillä 19% on mielessä liittyen Suomen EU-jäsenyyteen?)

Itse olen kannattanut Suomen EU-jäsenyyttä 90-luvun alusta. Kyllähän EU:ssa on todella paljon kaikenmaailman "lieveilmiöitä", joita on vaikea EU:n kannattajanakin ymmärtää (enkä ole niistä ollenkaan ylpeä), mutta päällimmäisenä mulla on se tunne, että tämä on se yhteisö johon Suomi kuuluu.

EU-jäsenyyden kannatus jatkuu ennätyskorkeana | Verkkouutiset

Kielteinen suhtautuminen jäsenyyteen korostuu etenkin yhteiskuntaan tyytymättömien keskuudessa.

www.verkkouutiset.fi

Sitä EU-jäsenyyttä tulisi tarkastella sen mukaan, että mitä sieltä saa ja hyötyy vs. se että mitä sinne häviää ja menettää. Tuollainen yhteisöidea on aika huono tapa arvioida jonkinlaisen järjestelyn toimivuutta, ja on täten omiaan tappamaan rakentavaa keskustelua. Otetaanpa esimerkiksi Sveitsi, joka ei kuulu EU:hun. Onko se sen vuoksi jotenkin yhteisön ulkopuolella? Ei tietenkään. Vaikka Suomi ei kuuluisi EU:hun, niin vapaakauppasopimukset ja vastaavat varmasti onnistuisivat muinkin tavoin. Ei Sveitsinkään tarvitse EU:hun kuulua.

Sen sijaan tulisi tarkastella sitä, onko niistä juuri EU:n mahdollistamista asioista Suomelle enemmän hyötyä vai haittaa. Onko esim. EU-tason säätelystä metsien suhteen Suomelle hyötyä, kun Suomella on huomattavasti erilainen tilanne metsien suhteen kuin niillä mailla, jotka päätökset tekevät? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Suomi on erittäin pieni maa EU:n mittapuulla ja omaa vain vähän päätäntävaltaa, mutta on kuitenkin suhteellisen rikas? Miten se vaikuttaa Suomeen, että Suomen talous on kiinni Eurossa, jonka arvo taas riippuu suurista EU-maista, joiden talous on aika huomattavissa ongelmissa? Miten se vaikuttaa Suomeen, että potentiaalisissa EU:n ilmastopaketeissa ja tukipaketeissa Suomi on useimmiten maksajan roolissa?

Turva Venäjää vastaan ei ole kovin relevantti, koska Suomi on nyt NATO:ssa. EU:n taloustilanne heikkenee kokoajan, varsinkin uusien itäeurooppalaisten maiden tultua mukaan. Ja EU:han tunnetusti on huono pienehköille ja rikkaille maille, mikä on yksi syy minkä vuoksi esim. Norja ei kuulu EU:hun. Ruotsi kuuluu, mutta ei ottanut Euroa. Molempiin maihin EU:n talousongelmat iskevät vähemmän. Ja esim. Norjan ei tarvitse rahoittaa sitä, että vaikkapa Kreikassa tai Italiassa ei olla osattu huolehtia talousasioista. EU:n ihmisoikeusasiat ovat myös aika kyseenalaisella pohjalla, jos katsoo esim. Unkarin suuntaan. Yksi syy sille, miksi Sveitsi ei halua EU:hun on myös se, että EU:hun kuuluminen vähentäisi sen kansan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa poliittisesti.


Eli mitähän positiivista ja tärkeää EU siis antaa, joita ei voisi korvata muilla sopimuksilla? Vapaakauppasopimuksen saa EU:n ohitsekin, joten sitä ei tarvitse mainita.

 

[Wiljami]

Sitä EU-jäsenyyttä tulisi tarkastella sen mukaan, että mitä sieltä saa ja hyötyy vs. se että mitä sinne häviää ja menettää. Tuollainen yhteisöidea on aika huono tapa arvioida jonkinlaisen järjestelyn toimivuutta, ja on täten omiaan tappamaan rakentavaa keskustelua. Otetaanpa esimerkiksi Sveitsi, joka ei kuulu EU:hun. Onko se sen vuoksi jotenkin yhteisön ulkopuolella? Ei tietenkään. Vaikka Suomi ei kuuluisi EU:hun, niin vapaakauppasopimukset ja vastaavat varmasti onnistuisivat muinkin tavoin. Ei Sveitsinkään tarvitse EU:hun kuulua.

Sen sijaan tulisi tarkastella sitä, onko niistä juuri EU:n mahdollistamista asioista Suomelle enemmän hyötyä vai haittaa. Onko esim. EU-tason säätelystä metsien suhteen Suomelle hyötyä, kun Suomella on huomattavasti erilainen tilanne metsien suhteen kuin niillä mailla, jotka päätökset tekevät? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Suomi on erittäin pieni maa EU:n mittapuulla ja omaa vain vähän päätäntävaltaa, mutta on kuitenkin suhteellisen rikas? Miten se vaikuttaa Suomeen, että Suomen talous on kiinni Eurossa, jonka arvo taas riippuu suurista EU-maista, joiden talous on aika huomattavissa ongelmissa? Miten se vaikuttaa Suomeen, että potentiaalisissa EU:n ilmastopaketeissa ja tukipaketeissa Suomi on useimmiten maksajan roolissa?

Turva Venäjää vastaan ei ole kovin relevantti, koska Suomi on nyt NATO:ssa. EU:n taloustilanne heikkenee kokoajan, varsinkin uusien itäeurooppalaisten maiden tultua mukaan. Ja EU:han tunnetusti on huono pienehköille ja rikkaille maille, mikä on yksi syy minkä vuoksi esim. Norja ei kuulu EU:hun. Ruotsi kuuluu, mutta ei ottanut Euroa. Molempiin maihin EU:n talousongelmat iskevät vähemmän. Ja esim. Norjan ei tarvitse rahoittaa sitä, että vaikkapa Kreikassa tai Italiassa ei olla osattu huolehtia talousasioista. EU:n ihmisoikeusasiat ovat myös aika kyseenalaisella pohjalla, jos katsoo esim. Unkarin suuntaan. Yksi syy sille, miksi Sveitsi ei halua EU:hun on myös se, että EU:hun kuuluminen vähentäisi sen kansan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa poliittisesti.


Eli mitähän positiivista ja tärkeää EU siis antaa, joita ei voisi korvata muilla sopimuksilla? Vapaakauppasopimuksen saa EU:n ohitsekin, joten sitä ei tarvitse mainita.

Kahdenvälisiä sopimuksia EU vs. yksittäinen valtio toki saa. Toisaalta niiden reiluus ja tasapuolisuus riippuu täysin siitä, miten tärkeäksi EU:ssa sopimuskumppani katsotaan. Suomella on tiettyä geopoliittista merkitystä ja sivistysvaltiohistoriaa, niin varmaankin olisi saatu jotain alennuksia verrattuna johonkin vastaavaan valtioon vaikka Kaukasuksella. Toisaalta kuten mainitsitkin, EU ei ole sotilasliitto ja semmoisellekin Suomi olisi saari vihollisen naapurissa manner-Euroopasta katsottuna.

Sveitsi on Euroopan (kuten harmillisesti myös paskempien alueiden) pankki ja sveitsiläisillä on vipuvartta. Toisaalta Sveitsi maksaa oikeudesta leikkiä EU:n hiekkalaatikolla ja sen on leikittävä EU:n säännöillä ilman että pääsee vaikuttamaan päätöksentekoon missään virallisissa ympyröissä. Norjalla sama tilanne öljymiljardeineen, maksavat Suomea enemmän kuulumisesta yhteisöön kannattajajäsenen statuksella ilman päätösvaltaa.

Hyödyt EU:hun kuulumisesta saa näpsästi nähtyä UK:n tilanteesta ennen/jälkeen Brexitin. Enää ei Brysselistä vaadita miten käyrä saa kurkku olla (ei toki vaadittu aiemminkaan) ja NHS:ään kilahtaa joka päivä 190 miljoonaa puntaa säästettyjä osallistumismaksuja. Tai jotain tuommoista varmaankin, näillähän ero myytiin saarelaisille.

Lädien maan ongelmat eivät johdu edes mistään EU:n kostopolitiikasta, vaikka varmaan osa päättäjistäkin on sitä mieltä että ovat itse paskansa keittäneet niin nauttikoot nyt siitä. EU on yksinkertaisesti talousalueena tolkuttoman paljon merkittävämpi pelkkää UK:ta ja pyrkii luonnollisesti maksimoimaan ensisijaisesti oman etunsa. Samasta edunvalvonnasta kärsii vahvasti myös Afrikan maat, joille vapaa pääsy Euroopan markkinoille olisi lottovoitto (ja olisi isossa kuvassa pitkällä tähtäimellä Euroopallekin taloudellisesti järkevää todella monesta syystä). EU kuitenkin käytännössä säätää, ketkä ja millä maksulla ja säännöillä operoivat Euroopan markkinoilla. Suomi olisi aivan helvetin heikoilla niissä säätäjäisissä, jos ei olisi järjestössä sisällä.

 

[mjr]

Eli mitähän positiivista ja tärkeää EU siis antaa, joita ei voisi korvata muilla sopimuksilla? Vapaakauppasopimuksen saa EU:n ohitsekin, joten sitä ei tarvitse mainita.

No, Norjan ja Sveitsin, siis taloudelliselta pohjaltaan meitä paljon vahvempien maiden, on yksinkertaisesti sopeuduttava EU:n päätöksiin ja lainsäädäntöön etenkin talousasioissa mutta paljolti myös muuten. Heitä ei merkittävissä mielessä kuulla. Meitä on pakko kuulla, olemme mukana prosessissa. Ainoa, joskin toki merkittävä parannus meidän tilanteeseemme olisi oma valuutta. Sekä tietysti kyky ja järki jättäytyä pois keskitetystä liittovaltiosta sillä hetkellä kun ratkaisu on tehtävä - se hetki on varmasti jossain vaiheessa tulossa.

 

[Cobol]

Eli mitähän positiivista ja tärkeää EU siis antaa, joita ei voisi korvata muilla sopimuksilla?

Perusasiana EU:ssa ja edeltäjissään (mm. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) oli estää Saksan aloittama uusi sota ja lieventää Euroopassa mm. Saksan ja Ranskan vastakkainasettelua. Toinen perusasia oli vetää koko Eurooppaa taloudelliseen kasvuun ja sitä kautta parempaan elintasoon. Kolmas perusasia oli Afrikan kehittäminen.

Kyseessä on Schumanin julistus, Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämä asiakirja, jossa ehdotetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista. Yhteisön jäsenmaat yhdistäisivät hiilen ja teräksen tuotantonsa valvonnan.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustajajäseniä olivat Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg. Siitä tuli ensimmäinen ylikansallinen eurooppalainen elin, joka loi perustan nykyiselle Euroopan unionille.

Nyt 2023 EU on oikeastaan vielä aiempaa tärkeämpi. Se on ollut keskeisessä roolissa sovittamassa jäsenmaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä USA:n ja NATO:n kanssa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Samaan aikaan EU pyrkii mahdollistamaan jäsenmaiden talouskasvun ja siirtymisen kohti vihreämpää energiaa. EU rakentaa säännöstöä ja kilpailuasetelmaa niin, että Eurooppa ei jää kasvussa ja vaikutusvallassa Kiinan ja USA:n jalkoihin.

Olen joskus pohtinut, millainen olisi Eurooppa ilman EU:ta. Olisiko meillä esimerkiksi tulonjako nykyistäkin enemmän Saksan määräämään suuntaan ja koillinen reunavaltio Venäjän kupeessa jo pitkälti asumaton?

 

[Jules W.]

Sen sijaan tulisi tarkastella sitä, onko niistä juuri EU:n mahdollistamista asioista Suomelle enemmän hyötyä vai haittaa. Onko esim. EU-tason säätelystä metsien suhteen Suomelle hyötyä, kun Suomella on huomattavasti erilainen tilanne metsien suhteen kuin niillä mailla, jotka päätökset tekevät? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Suomi on erittäin pieni maa EU:n mittapuulla ja omaa vain vähän päätäntävaltaa, mutta on kuitenkin suhteellisen rikas? Miten se vaikuttaa Suomeen, että Suomen talous on kiinni Eurossa, jonka arvo taas riippuu suurista EU-maista, joiden talous on aika huomattavissa ongelmissa? Miten se vaikuttaa Suomeen, että potentiaalisissa EU:n ilmastopaketeissa ja tukipaketeissa Suomi on useimmiten maksajan roolissa?

Metsien osalta kannattaa muistaa, ettei Suomi voisi sanella ehtoja yhteisön ulkopuoleltakaan. Jos EU päättäisi, että sisämarkkinoille saa myydä puuta vain ilmastokestävästi, niin silloin Suomi on markkinoiden ulkopuolella, vaikka päättäisi itse metsistään ja harjoittaisi ei ilmastokestävää metsäpolitiikkaa. Me noudattaisimme silti sisämarkkinoiden sääntöjä ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin.

Toinen kysymys tietysti on miten tuo asia ylipäätänsä tällä hetkellä määritetään ja onko EU-politiikka asiassa järkevää. Nyt voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, jos olisimme EU:n ulkopuolella, niin katsoisimme vierestä ja noudattaisimme sisämarkkinoiden sääntöjä. Ellemme haluaisi tehdä puukauppaa esimerkiksi Yhdysvaltojen, Venäjän ja muiden EU sisämarkkinoiden ulkopuolisten maiden kanssa.

Ei Suomen kokoisella maalla ole vipuvartta yhteisön ulkopuolellakaan, vaan me menisimme kiltisti mukana tai tekisimme kahdenvälistä kauppaa esimerkiksi Venäjän kanssa, jos emme leiki EU:n ehdoilla.

 

[Cobol]

Jos katsotaan Suomen saamia suoria hyötyjä - ei siis vain koko unionin antamaa vakautta Euroopalle joista yllä kirjoitin - näitä on tutkittu kuutisen (2017) vuotta sitten. Muutama poiminta:

* Suomea koskevien arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohti (BKT/asukas) on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosentilla, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017. Kasvu on pitkälti linjassa EU-jäsenvaltioiden keskimääräisen kehityksen kanssa.

* EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa, mikä vastaa 1,4 prosenttia työvoimastavuonna 2017.

* Suomeen on tullut EU- ja EMU-jäsenyyden myötä 31,7 miljardia euroa enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia vuodesta 1995 alkaen. Vuositasolla se vastaa keskimäärin 0,9 prosentin BKT-kasvua tarkastelujakson aikana.

Ilman EU- ja NATO-jäsenyyttä kotimaiset ja ulkomaiset sijoitukset Suomeen olisivat selvästi matalammat vuoden 2014 ja erityisesti vuoden 2021-2022 jälkeen kuin on tapahtunut.

NATO-jäsenyys muuttaa paljon. Jos nyt sanoisimme itsemme EU:sta irti, joutuisimme edelleen sopeuttamaan taloutemme EU:n sääntöihin ja kärsisimme todennäköisesti Britanniaa enemmän irtaantumisesta. Siksi sellaista kansanäänestystä ei taitaisi tulla, jossa EI EU voittaisi Suomessa.

Itse asiassa pidän mahdollisena, että PS muuttaa kantansa eikä enää vastusta Suomen EU-jäsenyyttä pidemmälläkään ajanjaksolla. Tällöin EU-jäsenyydestä haluaa irti vain poliittinen äärilinja eri suunnilla.

 

[Cobol]

Otetaan tähän vielä Jussi Halla-ahon kommentti EU-politiikasta hallitusneuvotteluissa:

"Joistakin mediatiedoista poiketen keskustelu etenee minun mielestäni ihan hyvässä ja rakentavassa hengessä. Ja kaikkia osapuolia kunnioittavassa hengessä. Ehkä tästä jotain vielä syntyy."

"Siellä on syviä erimielisyyksiä. Ne ovat varmaan aika odotettavissa olevia. Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla on paljon konservatiivisempi tai kriittisempi suhtautuminen EU:n liittovaltiokehitykseen kuin muilla keskustelun osapuolilla. Mutta sanoisin, että yllättävän monessa asiassa olemme päässeet eteenpäin ja pystyneet löytämään sellaisia muotoiluja, jotka ovat kelvanneet kaikille osapuolille."

Jussi Halla-aho EU-politiikasta: Yllättävän monessa asiassa olemme päässeet eteenpäin | Verkkouutiset

Hallitusneuvottelijan mukaan "joistakin mediatietoista poiketen" keskustelut etenevät Säätytalolla rakentavassa hengessä.

www.verkkouutiset.fi

Jos hallitus tältä pohjalta saadaan kasaan, siinä on mukana ehkä eniten EU:ta (RKP, Kok) ja ehkä vähiten EU:ta (KD, PS) puoltavat voimat Suomessa. Erinomaista, jos löytävät yhteisen sävelen EU-politiikkaan. Voi sanoa, että yhteinen EU-politiikka tällä jaolla on poikkeuksellista myös Euroopan mitassa.

 

[Erkka Lapanen]

Vähän faktaa väliin. Persuilta en odota kommentointia.

Näin paljon EU-jäsenyys maksaa sinulle vuodessa – Ja näin paljon hyödyt siitä

Valtiovarainministeriön mukaan EU:n nettokulut suomalaiselle ovat 175 euroa vuodessa. Komission arvion mukaan rahalliset hyödyt nousevat 2 000 euroon vuosittain.

www.iltalehti.fi

 

[Euro71]

Jo silloin kun jäsenyydestä äänestettiin, sanoin, että koska Suomen tärkein markkina-alue on Eurooppa, niin meidän pitäisi olla mukana ja myös tehdä osamme siitä, että Euroopan talousalue on tarpeeksi laaja. Kun EU:hun liityttiin, niin omalla ammattialallani sen vaikutukset alkoivat tuntua about saman tien ja ihan positiivisessa mielessä - yhtenäiset standardit helpottavat. EU on tähän saakka ollut oiva vipuvarsi niin Yhdysvaltojen kuin Kiinankin suuntaan. Yksittäisenä maana Suomi olisi aivan liian pieni voidakseen vaikuttaa kumpaankaan noista tahoista, mutta EU:lla on vipuvartta vääntää asioita molempien kanssa: direktiivit ohjaavat teollisuutta myös Euroopan ja EU:n ulkopuolella.

En näe paljoa järkeä siinä, että jättäytyisimme pois päätöksenteosta, kun EU tulee joka tapauksessa heiluttelemaan meidän talouttamme.

 

[Hagi]

Henna Virkkunen TS:lle: Saksan toiminta on ollut todella iso pettymys | Verkkouutiset

Kokoomusmeppi arvioi Saksan keskittyvän EU:ssa omien lyhytnäköisten intressien ajamiseen.

www.verkkouutiset.fi

En oikein ymmärrä näitä valituksia. Totta kai isot maat Saksa ja Ranska ajavat omia etujaan. Nyt ja myös tulevaisuudessa.

 

[Cobol]

En oikein ymmärrä näitä valituksia. Totta kai isot maat Saksa ja Ranska ajavat omia etujaan. Nyt ja myös tulevaisuudessa.

Pointtihan on siinä, että EU:n tulisi estää ainakin liiallinen Saksan ja Ranskan toimiminen oma etu edellä. Demari Scholzin Saksa toimii erittäin piittaamattomasti. En tarkoita vain Ukrainan sotaa, vaan mm. Saksan omaa 200 mrd tukipakettia, jolla on vaikutusta koko sisämarkkinaan. Mitä enemmän yhtiöt saavat Saksassa tukea, sitä voimakkaampia ne ovat suhteessa muihin EU-yrityksiin.

Scholzin idänpolitiikka sis. Kiinan on myös ollut karmeaa.

Jos näihin ei puututa EU:ssa, unionista tehdään aiempaa enemmän erityisesti Saksan etuja ajava. Tietty määrä on käytännössä pakollista Saksan merkityksestä (ja Ranskan) Euroopalle johtuen, mutta nykyinen Scholzin linja on keskittämässä valtaa sekä Saksan että komission käsiin tavalla, jota ei ole syytä tukea. Virkkunen puhuu tässä mielessä asiaa.

USA:n politiikan muutoksiin ja Kiinan merkityksen kasvuun tarvittaisiin yhtenäinen EU. Scholz ja Macron eivät tätä juuri hae, vaan pyrkivät voimistamaan omaa linjaansa.

 

[Erkka Lapanen]

Kreikka selätti konkurssiuhan EUn tuella. Populistien kommentit ovat taas vähäisiä vaikka tilanteesta hyötyvät kaikki EU-maat.

Entisen kriisimaa Kreikan talous on kovassa nosteessa: näillä kuudella keinolla se sen teki

Sunnuntaina vaaleihin käyvä Kreikka on onnistunut kampeamaan taloutensa hyvälle uralle. Miten se on sen tehnyt? Kokosimme kuusi asiaa.

yle.fi

 

[Hagi]

Nato | Uusi suurvalta nousee Suomen läheisyyteen – Puolan vahvistumisessa on kuitenkin huolestuttava vivahde

Puolasta on jättimäisten aseostojen myötä tulossa Itämeren alueen ja Euroopan vahvin sotilasmahti.

www.hs.fi

Puolasta on tulossa sotilasmahti ja suurvalta Eurooppaan. Mielenkiintoista nähdä, miten tuo vaikuttaa EU:ssa. Puolassa esim. oikeusvaltio kysymykset tai suvaitsevaisuus ovat aivan eri linjoilla. Samoin ilmastopolitiikka. Puolassa nationalismi elää vahvana, joten välit esim Saksaan tai Ranskaan voivat tulehtua.

 

[Hagi]

Painava varoitus Ukrainan naapurista: Kremlin propaganda lyömässä läpi – "Näen yhteiskunnan pirstoutuvan" - Suomenmaa.fi

Slovakiasta voi tulla Unkarin kaltainen ongelma Euroopan unionille, maan presidentti Zuzana Čaputová varoittaa. Čaputová...

www.suomenmaa.fi

Kremlin propaganda puree Slovakiassa.

GLOBSEC-ajatushautomon tuoreen kyselyn mukaan vain noin 40 prosenttia slovakialaisista pitää Venäjää pääsyyllisenä Ukrainan sotaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi Puolassa vastaava luku on 85 prosenttia.

GLOBSECin kyselyn mukaan noin 50 prosenttia slovakeista pitää Yhdysvaltoja turvallisuusriskinä ja vain 58 prosenttia haluaisi pysyä Naton jäsenenä.
Slovakian mielipidetiedustelujen kärkipaikalla keikkuu kuitenkin entisen pääministerin Robert Ficon populistipuolue, joka on luvannut lopettaa Ukrainan aseavun.

 

[Euro71]

Kremlin propaganda puree Slovakiassa.

Tämä on niin vaikeasti tajuttavaa. Luulisi, että entisten neuvostotasavaltojen asukkaat ymmärtäisivät, millaisesta maasta Neuvosto-Venäjässä on kyse, mutta kun ei, niin ei.

 

[heketsu88]

Europarlamentin paikkamäärä saattaa kasvaa ensi kaudella 11 europarlamentaarikolla, joilloin europarlamentaarikkoja olisi yhteensä 716. Suomi saisi 1 lisäpaikan:

"Suomi voi saada yhden paikan lisää seuraavissa eurovaaleissa​

Euroopan parlamentti ehdottaa, että ensi vuoden kesäkuun eurovaaleissa valittaisiin 11 europarlamentaarikkoa enemmän kuin tällä vaalikaudella. Tämä tarkoittaisi Suomelle yhtä lisäpaikkaa.

Kaikkiaan europarlamentaarikkoja valittaisiin 716. Lisäpaikkoja halutaan, jotta paikkajaossa voidaan huomioida EU:n väestönkehitys vuoden 2019 vaalien jälkeen.

Seuraavaksi Eurooppa-neuvosto tekee kokoonpanosta päätöksen, jonka jälkeen se etenee vielä parlamentin hyväksyttäväksi."

Yle Uutiset

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

 

[BitterX]

Painava varoitus Ukrainan naapurista: Kremlin propaganda lyömässä läpi – "Näen yhteiskunnan pirstoutuvan" - Suomenmaa.fi

Slovakiasta voi tulla Unkarin kaltainen ongelma Euroopan unionille, maan presidentti Zuzana Čaputová varoittaa. Čaputová...

www.suomenmaa.fi

Kremlin propaganda puree Slovakiassa.

GLOBSEC-ajatushautomon tuoreen kyselyn mukaan vain noin 40 prosenttia slovakialaisista pitää Venäjää pääsyyllisenä Ukrainan sotaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi Puolassa vastaava luku on 85 prosenttia.

GLOBSECin kyselyn mukaan noin 50 prosenttia slovakeista pitää Yhdysvaltoja turvallisuusriskinä ja vain 58 prosenttia haluaisi pysyä Naton jäsenenä.
Slovakian mielipidetiedustelujen kärkipaikalla keikkuu kuitenkin entisen pääministerin Robert Ficon populistipuolue, joka on luvannut lopettaa Ukrainan aseavun.

"Kansa on Slovakiassa kyllästynyt jatkuviin kriiseihin, kuten inflaatioon", sanotaan jutussa vapaasti lainattuna. Siksi venäjämielisten populistien viesti puree.

Joku voisi sanoa slovakeille, että edullisen venäläisen energian tuontiin ja hyvien Venäjä-suhteiden ylläpitoon panostavilla populistihallituksilla MENEEKIN IHAN VITUN HYVIN INFLAATION HALLINNAN SUHTEEN!!!!

Linkki: https://twitter.com/milos_agathon/status/1670827827594248197?t=CJFhI7CiCGhKKO-N_oWyTw&s=19

 

[Erkka Lapanen]

Silloin tällöin on kiva leikkiä ”jälkiviisasta” tai ainakin muistella mitä mieltä asiasta kukakin oli. Niiltä joilta puuttui näkemys maailman tilasta ja suunnasta silloin, puuttuu ne todennäköisesti vieläkin. Ei pidä unohtaa esimerkkinä kepua, joka vastusti kiivaasti niin Nato- kuin EU-jäsenyyttäkin.

Suomen EU-kansanäänestys – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Barnes]

Silloin tällöin on kiva leikkiä ”jälkiviisasta” tai ainakin muistella mitä mieltä asiasta kukakin oli. Niiltä joilta puuttui näkemys maailman tilasta ja suunnasta silloin, puuttuu ne todennäköisesti vieläkin. Ei pidä unohtaa esimerkkinä kepua, joka vastusti kiivaasti niin Nato- kuin EU-jäsenyyttäkin.

Suomen EU-kansanäänestys – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Toki kepun johtama hallitus Suomen sinne EU:hun vei... Haaviston Heikki sai maatalousporukankin jäsenyyden taakse. Ymmärrän, ettet kepusta perusta (en minäkään siitä kovin innoissani ole), mutta jonkinlainen faktapohjaisuus olisi ihan hyvä näissä jutuissa säilyttää.

 

[Erkka Lapanen]

Toki kepun johtama hallitus Suomen sinne EU:hun vei...

Käsittääkseni Esko Ahoa tästä on kiittäminen. Muuten kepu ja sen kannattajat olivat vahvasti EU-jäsenyyttä vastaan. Ja nillittävät EUsta edelleen.

 

[Euro71]

Nyt vähän sellainen juttu, että vaikea löytää oikeaa ketjua, mutta ehkä se on tämä:

Kreml piikittelee Turkkia EU-haaveista: ”Kukaan ei halua nähdä Turkkia Euroopassa”

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov viittasi kintaalla väitteille, että Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyessään Turkki olisi ottamassa etäisyyttä Venäjään.

www.is.fi

Peskov: "Mutta me myös tiedämme, että kukaan ei halua nähdä Turkkia Euroopassa, tarkoitan eurooppalaisia. Tämän suhteen Turkin kumppaneidemme ei tulisi myöskään pitää ruusunpunaisia silmälaseja."

Mutta tämä ei omasta mielestäni pidä paikkaansa. Turkin ja EU:n väliset neuvottelut eivät ole aikanaan kariutuneet siksi, etteikö Turkkia voisi ottaa mukaan EU:hun, vaan muutamaan paljon kitkaa aiheuttavaan kysymykseen.

Ensimmäinen on Turkin ja Kreikan välit. Ne hiertävät myös Turkin Nato-jäsenyyttä. Jos Turkin ja Kreikan välit lientyvät, Turkki on lähempänä EU:ta.

Toinen on demokraattiset arvot, jotka ovat Turkissa olleet kovalla koetuksella. Silti Turkki on aina silloin tällöin ollut vapaamielisempi maa, ja tosiaan, toisinaan ajautunut kohti fundamentalistista diktatuuria.

Kolmas ja ehkä vaikein asia Turkille tulee EU-jäsenyydessä olemaan talous. Se on ollut iso kompastuskivi ja ahdistuksen aihe myös monille muille uusille jäsenmaille, kuten aikanaan Suomelle, sitten Bulgarialle ja Romanialle, ja tulee aikanaan olemaan samanlainen myös Ukrainalle ja Turkille. Kun liittymisen jälkeen kilpailijoina ovat esimerkiksi saksalaiset firmat, joilla on vapaa pääsy maan markkinoille, niin siinä on helposti oma tuotanto ja teollisuus hätää kärsimässä. Siksi minusta maan, joka haluaa liittyä EU:hun, kannattaa ihan oikeasti koettaa toteuttaa niitä taloudellisia uudistuksia, joita EU:n puolelta haluttaisiin tehtäväksi, muuten kyyti voi olla turhan kylmää.

Mutta noin muuten, en minä eikä käsittääkseni Suomen valtionjohto ole koskaan nähnyt mitään periaatteellista estettä Turkin EU-jäsenyydelle. On totta, että Turkista vain pieni osa on Euroopan mantereella, mutta se osa - Istanbul - on yksi Turkin isoja talousmoottoreita.

 

[moelsky]

Ennallistamisasetus meni läpi europarlamentissa repivän prosessin jälkeen – ”Harvoin politiikassa näkee näin tylyä toimintaa”

Suomalaismepit kuvailevat ennallistamisen ympärillä käytyä vääntöä poikkeukselliseksi. Keskustan Elsi Kataisen mukaan prosessi on jättänyt haavoja parlamenttiin.

www.kauppalehti.fi

Mielenkiintoista kyllä mitä tämä nyt lopulta tulee tarkoittamaan tai aiheuttamaan pohjoismaissa.

 

[molari]

Ennallistamisasetus meni läpi europarlamentissa repivän prosessin jälkeen – ”Harvoin politiikassa näkee näin tylyä toimintaa”

Suomalaismepit kuvailevat ennallistamisen ympärillä käytyä vääntöä poikkeukselliseksi. Keskustan Elsi Kataisen mukaan prosessi on jättänyt haavoja parlamenttiin.

www.kauppalehti.fi

Mielenkiintoista kyllä mitä tämä nyt lopulta tulee tarkoittamaan tai aiheuttamaan pohjoismaissa.

Kovin vähälle uutisoinnille tämä jäi???

 

[moelsky]

Kovin vähälle uutisoinnille tämä jäi???

Biden ja muut asiat vie huomion, onhan tämä jännä miten koko asia hoidettiin vuosi sitten ja että ei esimerkiksi lähdetty Ruotsin mukaan kannanoton osalta kun he tuohon ottivat aika jyrkän kannan.

Maksoiko uinahdus kesällä Suomelle päätösvallan metsistämme? | Verkkouutiset

Kansanedustajan mukaan pääministeri piti asiaa pöytälaatikossaan 12 viikkoa.

www.verkkouutiset.fi

 

[Petri1981]

Ennallistamisasetus meni läpi europarlamentissa repivän prosessin jälkeen – ”Harvoin politiikassa näkee näin tylyä toimintaa”

Suomalaismepit kuvailevat ennallistamisen ympärillä käytyä vääntöä poikkeukselliseksi. Keskustan Elsi Kataisen mukaan prosessi on jättänyt haavoja parlamenttiin.

www.kauppalehti.fi

Mielenkiintoista kyllä mitä tämä nyt lopulta tulee tarkoittamaan tai aiheuttamaan pohjoismaissa.

Sen ajan mitä toimittajat käyttävät pesukarhukravattien ja mäyrien analysoimiseen, voisi käyttää tähän. Tällä saattaa olla järisyttävät vaikutukset Suomelle, mutta asiasta ei sanota kirjoiteta mitään.