Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

[BitterX]

Putin hävisi tänään pystyyn paitsi Ranskassa, myös Sloveniassa.

Slovenia näin ollen keskeytti alkuunsa orastavan luisunsa kohti orbanismia.

 

[Axbor Nocturne]

Unkari pääsee vähän selvittelemään asioita, mutta mitäs läksit:

EU aloitti oikeusvaltiomekanismin käytön Unkaria vastaan

Kirjeessä komissio ilmaisee havaintonsa perustelluista oikeusvaltiopuutteista, jotka luovat riskin EU-rahojen väärinkäytölle.

www.is.fi

 

[Byvajet]

On valitettavasti tullut sellainen tunne, että Venäjä tekee sen minkä tekee, eivätkä siihen pakotteet vaikuta. Pakotteilla Eurooppa sen sijaan saattaa kurjistaa itse itseään.

Ja sitten kun kriisi on ohi, niin Venäjän taloudellinen potentiaalikin taas hyödynnetään. Harvemmin nykytaloudessa rahan teon potentiaali jätetään käyttämättä edes silloin, kun siihen liittyy riskejä. Raha ei kysy, missä on oikea ja väärä, vaan se menee sinne, missä se monistuu.

Venäjäpakotteet rupeavat enemmän ja enemmän tuntumaan performanssilta. Olisi pitänyt saada venäläisen energian virta loppumaan Eurooppaan. Kun siihen ei pystytty, niin nyt tässä on omaan jalkaan ampumisen fiilis.

 

[Euro71]

Laitetaan tämä nyt tänne. Iltalehdessä juttua venäläisestä energiasta:

Baltiastako mallia Suomelle? Pyristelee eroon Venäjän energiasta – mutta käyttää sitä vielä pitkään

Viro ja muu Baltia haluavat luopua venäläisestä energiasta kokonaan, ja samaa politiikkaa ajaa Suomeen kokoomuspuolue. Baltiassa mietitään nyt kuumeisesti sitä, mistä energiaa saataisiin jatkossa.

www.iltalehti.fi

Baltian maiden ilmoitus Venäjän kaasusta luopumisesta taisi olla ennenaikainen, tai ainakin vähän vajaa. Siitä on kyllä rimpuiltu eroon, mutta energian saanti näissäkin maissa on verkostoitunutta.

 

[Byvajet]

Olen vähän tyhmä, mutta en oikein ymmärrä, että mitä pahaa tässä on? Rakennuskannan saneeraus energiatehokkaammaksi kuulostaa juuri siltä, mitä tässä maailmantilanteessa voisi pitää järkevänä ratkaisuna. Sitä on ehdotettu ja puolittain vaadittu jo pitkään monelta eteläisemmän Euroopan maalta.

Kun tukirahoja jaetaan, ihmiset vertailevat konkretiaa. Ymmärrän hyvin, että suomalaista harmittaa, kun tukirahat eivät näy konkretiana omassa elämässä, mutta samaan aikaan italialaiset tekevät kalliita remontteja ja hyötyvät niistä talon arvon nousuna.

Varmasti suomalaisetkin tahtoisivat tukia, jotka näkyisivät ihan käteisenä omissa näpeissä.

 

[Aces High]

Kun tukirahoja jaetaan, ihmiset vertailevat konkretiaa. Ymmärrän hyvin, että suomalaista harmittaa, kun tukirahat eivät näy konkretiana omassa elämässä, mutta samaan aikaan italialaiset tekevät kalliita remontteja ja hyötyvät niistä talon arvon nousuna.

Varmasti suomalaisetkin tahtoisivat tukia, jotka näkyisivät ihan käteisenä omissa näpeissä.

Toivon mukaan mis- eikä disinformaatiota tämä.
Suomalaiset ovat hyödyntäneet tukirahoja jo pari vuotta, eikä loppua ehkä vielä nähdäkään.
Fyrkkaa nyt ei jaeta tapiseeraamiseen tms. vaan "viherpipertämiseen", jonka sivutuotteena tuen hyödyntäjä alentaa käyttökustannaksuuksiaan:

Energia-avustukset 2020-2023

Ara on myöntänyt energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023. Uusia hakemuksia ei enää oteta vastaan

www.ara.fi

Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi - ely - ELY-keskus

www.ely-keskus.fi

 

[Byvajet]

Suomalaiset ovat hyödyntäneet tukirahoja jo pari vuotta, eikä loppua ehkä vielä nähdäkään.

Kysymys on määristä. Uutisoinnista syntyy kuva, että italialainen voi nuppikohtaisesti saada valtavia summia etenkin maan tulo- ja kustannustasoon suhteutettuna. Millaisia ovat suomalaisten saamat summat samalla tavalla mitaten?

 

[Aces High]

Kysymys on määristä. Uutisoinnista syntyy kuva, että italialainen voi nuppikohtaisesti saada valtavia summia etenkin maan tulo- ja kustannustasoon suhteutettuna. Millaisia ovat suomalaisten saamat summat samalla tavalla mitaten?

Ei ollut tuossa viestissä mihin otin kantaa, väitit ettei suomalaisilla ole mitään vastaavaa mikä näkyisi konkreettisesti näpeissä. Italia kikkailee verokertymällään, tuo tuki näkyy siis italialaisilla >5 vuoden kotitalousvähennyksissä. Ja varmasti Italia saa suuremman hyödyn mitä Suomen valtio, näin nämä usein valitettavasti menevät. Mutta on aivan perseestä kuvata tilannetta noin miten teit tuossa edellä, sillä suomalaisten on mahdollista hyötyä näistä rahoista enemmän mitä auton keskihinta on tällä hetkellä.

 

[Byvajet]

Ja varmasti Italia saa suuremman hyödyn mitä Suomen valtio, näin nämä usein valitettavasti menevät.

Tämä on se ydinpointti. Suomi mallioppilasasenteineen on valmis antamaan enemmän muille ideologian vuoksi. Kun on kaunis ajatus, Suomi kyllä tukee, vaikka itse jäisikin ilman.

Tämä johtaa vain kehitykseen, jossa EU:n suuret maat kahmivat itselleen, kun pienemmät eivät pistä vastaan. Siksi en ymmärrä asennetta, jossa yleiseen hyötyyn vedoten luovutaan omista oikeuksista ja eduista.

 

[Aces High]

Tämä on se ydinpointti. Suomi mallioppilasasenteineen on valmis antamaan enemmän muille ideologian vuoksi. Kun on kaunis ajatus, Suomi kyllä tukee, vaikka itse jäisikin ilman.

Tämä johtaa vain kehitykseen, jossa EU:n suuret maat kahmivat itselleen, kun pienemmät eivät pistä vastaan. Siksi en ymmärrä asennetta, jossa yleiseen hyötyyn vedoten luovutaan omista oikeuksista ja eduista.

Tuo tapahtuisi, eri mekanismeilla vaikka Suomi irtautuisi EU:sta. Ja edelleen Suomi ei ole jäänyt ilman, sai vain huonomman diilin koska olemme Forssan kokoinen hiirenpaska EU:ssa. Vientisektori pienenee eikä devalvoimalla saataisi enää yhtä suurta bounceback-efektiä kuin markka-aikaan.
Näiden pakettien kanssa piehtarointi on semantiikkaa ja rahojen laittamista taskusta toiseen. Mikäli kurjistumista ei haluta jatkaa, on tehtävä kipeitä ratkaisuja julkisensektorin suhteen ja panostettava (vienti)yrittäjyyden tukemiseen. Tämä tarkoittaa toki samalla koulutukseen satsaamista. Työtä yksityisellä sektorilla on saatava lisää ja nopeasti. Sote sekoilulla tullaan sysäämään kestävyysvaje ennen näkemättömään vauhtiin, nyt kun markkinat alkaa supistumaan.

 

[Euro71]

Myös Suomeen on luvassa rakennuskannan saneerausta energiatehokkaammaksi:

Euroopan komissio kaavailee mittavia pakkoremontteja suomalaisten koteihin – Pohjanmaalla on huoli yksin asuvien vanhusten taloista

Jos Euroopan komission ehdotus direktiivin muutoksesta menee läpi, Suomessa pitää korjata nopeasti 35 prosenttia rakennuskannasta. Remontit voivat olla mittavia vanhemmissa asuintalossa.

yle.fi

 

[Euro71]

Suomessa tämä uutisointien näkökulma rakennuskannan energiatehokkuusdirektiiveistä on minusta sanalla sanoen mielenkiintoinen. Tässä yksi esimerkki aiheesta:

Uusi direktiivi valmisteilla: Vanhoja taloja uhkaa kallis pakkoremontti

Varsinkin vanhassa ja heikkokuntoisessa talossa asuvat eläkeläiset voivat joutua käytännössä myymään talonsa, jos kehitteillä oleva direktiivi toteutuu ehdotetussa muodossa.

www.is.fi

Mikä pistää silmään? Kauhea valitus.

Aihetta käsitellään siitä lähtökohdasta, että jos/kun direktiivit tulevat, niin rakennuskantaa odottaa yhtäkkiä isot pakkoremontit ja kun kysyntä kasvaa, niin remonttien hinnat nousevat. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen, että eikö remontteja voisi käynnistää vähän etuajassa, niin siltä vältyttäisiin? Varsinkin Suomessa, kun ilmanalan takia lämmityskustannukset ovat joka tapauksessa vaikkapa Etelä-Eurooppaa korkeammat?

Uutisen iso huoli ovat vanhat elinkaarensa päässä olevat huonokuntoiset talot, joihin remonttia ei kuulemma kannata tehdä, vaan eteen tulee pakkomyynti. Eikö näitä asukkaita sitten ollenkaan huoleta lämmityskustannuksien nousu? Jos talo on niin huonossa kunnossa ettei sitä kannata remontoida, niin pystyykö sitä myymäänkään? Paljonko myymällä edes saa talosta, jota ei kannata enää remontoida?

Kyseisessä jutussa on annettu pari esimerkkiä, jossa ovien ja ikkunoiden vaihdolla ollaan päästy jo pitkälle, ja sitten öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä on vienyt G-luokasta B-luokkaan. Jutun keskiössä on kuitenkin huoli, että luokitusperusteet saattavat muuttua, jolloin "yhtäkkiä" F-luokan talo saattaakin tulevaisuudessa olla G-luokan talo. No ohops, kannattaisiko vähän ottaa "etukenoa" eikä tavoitella ihan niitä minimivaatimuksia?

Ja rakennusfirmojakaan ei kuulemma kauheasti kiinnosta omakotitalojen remontti. Ei, vaikka Suomessa on jutun mukaan 450 000 omakotitaloa, ja jutun mukaan näistä vajaaseen puoleen olisi tulossa remontti. Vaan ei kuulemma rakennusfirmoja voisi vähempää kiinnostaa.

 

[mekabyte]

Vanhojen talojen remontoinnissa on ongelmana se, että remonttikustannus tulee per heti ja korkeat käyttökulut vähitellen. Rahoituksen saaminen voi olla ongelma ja takaisinmaksu pidempi kun asukkaan jäljellä oleva elinikä(kärjistettynä). Sitten vielä se että ei se remontti uudeksi tee. Yleensä niitä ongelmia on kokolailla paljon muitakin kun se energiankulutus. Maalämmön takaisinmaksu on sen verran pitkä että pientalossa ja remonttikohteessa ei mitään järkeä, varsinkin jos kyseessä kiertovesipatterit. Valitettavasti monessa tapauksessa olisi järkevää purkaa vanha rakennus ja tehdä uusi, mutta harvalla riittää rahkeet moiseen ja jossakin pitäisi asua rakentamisen ajan.

 

[BitterX]

Suomessa tämä uutisointien näkökulma rakennuskannan energiatehokkuusdirektiiveistä on minusta sanalla sanoen mielenkiintoinen. Tässä yksi esimerkki aiheesta:

Uusi direktiivi valmisteilla: Vanhoja taloja uhkaa kallis pakkoremontti

Varsinkin vanhassa ja heikkokuntoisessa talossa asuvat eläkeläiset voivat joutua käytännössä myymään talonsa, jos kehitteillä oleva direktiivi toteutuu ehdotetussa muodossa.

www.is.fi

Mikä pistää silmään? Kauhea valitus.

Aihetta käsitellään siitä lähtökohdasta, että jos/kun direktiivit tulevat, niin rakennuskantaa odottaa yhtäkkiä isot pakkoremontit ja kun kysyntä kasvaa, niin remonttien hinnat nousevat. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen, että eikö remontteja voisi käynnistää vähän etuajassa, niin siltä vältyttäisiin? Varsinkin Suomessa, kun ilmanalan takia lämmityskustannukset ovat joka tapauksessa vaikkapa Etelä-Eurooppaa korkeammat?

Uutisen iso huoli ovat vanhat elinkaarensa päässä olevat huonokuntoiset talot, joihin remonttia ei kuulemma kannata tehdä, vaan eteen tulee pakkomyynti. Eikö näitä asukkaita sitten ollenkaan huoleta lämmityskustannuksien nousu? Jos talo on niin huonossa kunnossa ettei sitä kannata remontoida, niin pystyykö sitä myymäänkään? Paljonko myymällä edes saa talosta, jota ei kannata enää remontoida?

Kyseisessä jutussa on annettu pari esimerkkiä, jossa ovien ja ikkunoiden vaihdolla ollaan päästy jo pitkälle, ja sitten öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä on vienyt G-luokasta B-luokkaan. Jutun keskiössä on kuitenkin huoli, että luokitusperusteet saattavat muuttua, jolloin "yhtäkkiä" F-luokan talo saattaakin tulevaisuudessa olla G-luokan talo. No ohops, kannattaisiko vähän ottaa "etukenoa" eikä tavoitella ihan niitä minimivaatimuksia?

Ja rakennusfirmojakaan ei kuulemma kauheasti kiinnosta omakotitalojen remontti. Ei, vaikka Suomessa on jutun mukaan 450 000 omakotitaloa, ja jutun mukaan näistä vajaaseen puoleen olisi tulossa remontti. Vaan ei kuulemma rakennusfirmoja voisi vähempää kiinnostaa.

Tämä on nyt juuri sitä, että äänekkäästi vaaditaan toimia venäläisestä energiasta irtautumiseksi nyt, heti ja välittömästi (sinänsä pelkästään äärimmäisen hyvä - olen täysin samaa mieltä), mutta sitten, kun tilanne konkretisoituu, alkaa valitus ja poikkeuksien sekä poikkeuksien poikkeuksien vaatiminen.

Kyllä. Energiatehokkuusremontteja tullaan tarvitsemaan erittäin nopealla aikataululla, ja bensan sekä sähkö- ja lämmitysenergian hinta tulee nousemaan.

 

[Byvajet]

Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen, että eikö remontteja voisi käynnistää vähän etuajassa, niin siltä vältyttäisiin?

Jostain pitäisi saada raha remonttiin. Syrjäseutujen talot ovat arvottomia, niitä ei huolita välttämättä edes ilmaiseksi.

Jos ihminen on 60-70-vuotias ja ehkä pienellä eläkkeellä, kynnys ruveta tekemään remonttia on suuri, kun talon kohtalo on kuitenkin tulla hylätyksi, eikä remontista siksi hyödy edes jälkikasvu. Remontin tekijän näkökulmasta kysymys on rahan kaatamisesta kaivoon.

Muokkaus:

Tuossa on kaksi ulkoisesti ihan kelvolliselta näyttävää omakotitaloa. Noillakin on hintaa reilusti alle sata tonnia. Suomessa on hillitön määrä merkittävästi noita huonommassa kunnossa olevia taloja, joilla ei ole arvoa lainkaan.

Jo tuollaiseen alle sadan tonnin taloon (ostohinta voi olla merkittävästi alempi) kunnollisen remontin tekeminen on vaikea perustella taloudellisesti.

Omakotitalo, Outokumpu, Kaasila, 87 500 €, 119 m²

4h + k + khh + psh + s. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Omakotitalo, Outokumpu, Kaasila, 74 000 €, 84 m²

oh + 2mh + k + psh + pkh + s + wc + vh + at + var. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

 

[Stonewall]

Jostain pitäisi saada raha remonttiin. Syrjäseutujen talot ovat arvottomia, niitä ei huolita välttämättä edes ilmaiseksi.

Jos ihminen on 60-70-vuotias ja ehkä pienellä eläkkeellä, kynnys ruveta tekemään remonttia on suuri, kun talon kohtalo on kuitenkin tulla hylätyksi, eikä remontista siksi hyödy edes jälkikasvu. Remontin tekijän näkökulmasta kysymys on rahan kaatamisesta kaivoon.

Muokkaus:

Tuossa on kaksi ulkoisesti ihan kelvolliselta näyttävää omakotitaloa. Noillakin on hintaa reilusti alle sata tonnia. Suomessa on hillitön määrä merkittävästi noita huonommassa kunnossa olevia taloja, joilla ei ole arvoa lainkaan.

Jo tuollaiseen alle sadan tonnin taloon (ostohinta voi olla merkittävästi alempi) kunnollisen remontin tekeminen on vaikea perustella taloudellisesti.

Omakotitalo, Outokumpu, Kaasila, 87 500 €, 119 m²

4h + k + khh + psh + s. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Omakotitalo, Outokumpu, Kaasila, 74 000 €, 84 m²

oh + 2mh + k + psh + pkh + s + wc + vh + at + var. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Suomen hallituksella on tähän järkevä kanta. Remontteja ei sidottaisi mihinkään määräaikaan, vaan niitä täytyisi tehdä aina jonkun remontin tullessa ajankohtaiseksi. Näin kuvattua kohtuuttomuutta ei tapahtuisi.

Tämä onkin hyvä mittari komissiolle ja Suomelle. Onko komissio sitoutunut demokratiaan, eli kunnioittaako se Suomen eduskunnan tahtoa vai ei.

 

[mekabyte]

Onkohan jollakin linkkiä tilastoon ja/tai katsaukseen, jossa olis noista vanhoista pientaloista laskelmaa. Lähinnä mietin, että mihinkäs sitä lämmitysenergiaa oikeasti menee. Monet julkiset rakennukset on aikamoisia energiasyöppöjä ja niitä on paljon. Isoja korkeita tiloja (paljon kuutioita) lämmitetään ja jäähdytetään, suuria lasipintoja etc. Uusissa näkee jo aurinkokeräimiä jne esim käyttöveden lämmitykseen, mutta paljon on vielä tehtävää. Se että johonkin peräkylän torppaan tehdään energiaremontti, ei oikeasti merkitse yhtään mitään. Eli jos niitä panostuksia laitellaan, niin jotenkin näkisin mielekkäänä, että niistä saataisiin oikeasti tehoa.
Aiemmin kun remppasin edellistä taloa, niin enemmän oli asumismukavuus edellä kun energiansäästö, kun ei siihen säädyllisen hintaisella rempalla voinut älyttömästi vaikuttaa. Ilmalämpöpumppu toki oli hyvä lisä suorasähkötaloon, mutta mukavuus siinäkin oli aika korkealla listalla. Nykyisessä uudessa talossa on poistoilmalämpöpumppu, joka on tuommoiseen 130m2 taloon ihan mainio ratkaisu investointikustannus ja kulutusmielessä.

 

[Erkka Lapanen]

Odotettu vääntö huonosta sopimuksesta jatkuu. Mahdollinen kauppasota tulee briteille kalliiksi.

Brexit | Britannia ryhtyi rukkaamaan omin luvin brexit-sopimuksen Pohjois-Irlannin sääntöjä – EU ryhtyy todennäköisesti toimiin ”sopimusrikkojaa” vastaan

Brittihallituksen mukaan kyse on Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjan ”korjaamisesta”. EU:n näkökulmasta Britanniasta on tulossa sopimusrikkoja.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

Vuodenvaihteessa tuli kuluneeksi tasan 15 vuotta, kun Romaniasta ja Bulgariasta tuli Euroopan unionin jäseniä. Jäsenyys konkretisoitui meille suomalaisille hyvin nopeasti katukuvaan ilmestyneinä kerjäläisinä. Ottamatta ollenkaan kantaa, mitä kerjäläiskysymykselle pitäisi tehdä täällä Suomessa, tuli hetki sitten mieleen nähdessäni ruokakaupan edustalla istumassa peräti kaksi ohikulkijoilta lanttia toivonutta kanssaihmistä, eivätkö Romania ja Bulgaria toden totta kykene käsittämään yhteiskunnallista ongelmaansa?

Romaneja on helppo syyllistää tilanteestaan, huomioiden haasteet heidän yhteiskunnallisessa integraatiossa eri puolilla Eurooppaa, mutta tästäkään huolimatta näen faktan, että Romanian ja Bulgarian kansalaisille on kannattavaa lähteä kerjäämään toiselle puolen Eurooppaa hyvin häpeällisenä asiana kyseisille valtioille.

Voin kuvitella paikallisten alexanderstubbien haluavan luoda Romaniasta ja Bulgariasta kuvaa dynaamisina ja eteenpäin menevinä tulevaisuuden maina, joissa startup-skene kukoistaa ja minne jokaisen kannattaa investoida, mutta kyseisistä maista saapuneet kerjäläiset eivät sovi tähän mielikuvaan. Uskon monen romanialaisen ja bulgarialaisen toteavan tähän rasistisesti, etteivät kyseisen maan romanivähemmistöön kuuluvat ole "varsinaisia" romanialaisia ja bulgarialaisia, mutta ainakin itse pitäisin hyvin häpeällisenä meille, mikäli suomalaiset romanit joutuisivat lähtemään muualle Eurooppaan kerjäämään elääkseen.

Muistan itsekin teini-ikäisenä tuolloin 2007 tiedostaneen Romanian ja Bulgarian kehittymättömyyden omaan hyvinvointi-Suomeemme verrattuna, mutta pidän hämmentävänä, ettei puolitoista vuosikymmentä ole tuonut asiaan muutosta. Talous on kasvanut molemmissa maissa nopeasti, mutta tästä huolimatta tilanne ei ole muuttunut ja romanialaiset ja bulgarialaiset kerjäävät lumisateessa täällä.

 

[Mojo]

EU on nyt jo pidempään vaatinut laittamaan Unkarin kuriin sekä uhannut tukien jäädyttämisellä. Näin tietysti pitääkin toimia.

Nyt vaan tämä uusi korruptiovyyhti, jonka keskiössä on kreikkalainen varapuhemies, sosialisti Eva Kaili, laittaa EU:n oman toimintakyvyn peliin. Tuskin tämä on mikään yksittäistapaus, mutta sattui vaan paljastumaan. EU:lta sopisi nyt odottaa nopeaa ja päättäväistä regointia oman pesän putsaamiseen, koska tässä on koko unionin uskottavuus ottanut kovan kolauksen. Varmasti ainakin Orban Putinin ohella nauttii tilanteesta, todennäköisesti moni muukin, joka haluaa lyödä kiilaa EU:n uskottavuuteen ja yhtenäisyyteen.

Se olisi EU:lla ns. näytön paikka todistaa kykynsä ratkoa sisäisiä ja siihen itseensä liittyviä ongelmia.

 

[Viherpuiston Ruoska]

Tämä on ehkä sopivampi ketju kuin sodan liveseurantaketju, kun kyseessä on vanhaan tapahtumaan liittyvä lausunto. EU-parlamentti on hyväksynyt tänään julkilausuman, jonka mukaan NL:n aikaansaama nälänhätä Ukrainassa 1930-luvulla oli kansanmurha.

EU-parlamentti: Ukrainan neuvostoaikaisessa nälänhädässä kyse kansanmurhasta

EU-parlamentti: Ukrainan neuvostoaikaisessa nälänhädässä kyse kansanmurhasta

yle.fi

 

[Erkka Lapanen]

Kepulaisuus ja siinä vanavedessä Persut, tulee Suomelle sikamaisen kalliiksi. Suomalaisen metsänhoidon kupla puhkeaa ja totuus lyö kasvoille kuin märkä rätti:

HS Ympäristö | Hiilinielujen romahdus voi maksaa Suomelle miljardeja euroja jo kolmen vuoden kuluttua

Suomi ei ole pysymässä EU-asetuksen rajoissa ilman nieluyksiköiden ostamista.

www.hs.fi

 

[Mojo]

Joululahja Orbanille.

EU:lta uusi kylmä suihku Unkarille: Maa menettääkin 22 miljardia euroa

Euroopan komissio on päättänyt jäädyttää Unkarin koko osuuden koheesiovaroista, kun aikaisemmin niistä oli määrä jäädyttää vain osa.

www.uusisuomi.fi

Euroopan komissio päätti perjantaina nostaa jäädytettyjen varojen määrän lähes 22 miljardiin euroon aikaisemmasta 12 miljardista. Komissio on päättänyt jäädyttää Unkarin koko osuuden koheesiovaroista, kun aikaisemmin niistä oli määrä jäädyttää vain osa.

”Niin kauan kuin Unkari ei täytä sille asetettuja ehtoja, komissio ei voi hyväksyä varojen maksua”, komission tiedottaja Stefan De Keersmaecker kommentoi lausunnossaan.

 

[Ann Arbor]

Ei kyllä haittaisi, vaikka Unkarille korvamerkityt koheesiorahat palautettaisiin vaikkapa vuoden 2023 osalta ne kustantaneille nettomaksajamaille. Menisivät kyllä käyttöön täälläkin.

(Tämä siis vain puolivakavissaan.)

 

[Shardik]

Euroalue sai tänään 20. jäsenmaansa eli Kroatian. Edellinen liittyjä oli Liettua 2015. Kroatian myötä reilut neljä miljoonaa ihmistä lisää rupeaa käyttämään euroa ja kuna siirtyy historiaan. Seuraava liittyjä lienee Bulgaria vuoden päästä. Loppuja euron ulkopuolella olevien EU-maiden (Ruotsi, Tanska, Puola, Unkari, Tshekki, Romania) mennee vielä vuosikausia vähintään ellei sitten jotain merkittäviä poliittisia muutoksia Pohjoismaissa nähdä.