Suomessa tämä uutisointien näkökulma rakennuskannan energiatehokkuusdirektiiveistä on minusta sanalla sanoen mielenkiintoinen. Tässä yksi esimerkki aiheesta:
Varsinkin vanhassa ja heikkokuntoisessa talossa asuvat eläkeläiset voivat joutua käytännössä myymään talonsa, jos kehitteillä oleva direktiivi toteutuu ehdotetussa muodossa.
www.is.fi
Mikä pistää silmään? Kauhea valitus.
Aihetta käsitellään siitä lähtökohdasta, että jos/kun direktiivit tulevat, niin rakennuskantaa odottaa yhtäkkiä isot pakkoremontit ja kun kysyntä kasvaa, niin remonttien hinnat nousevat. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen, että eikö remontteja voisi käynnistää vähän etuajassa, niin siltä vältyttäisiin? Varsinkin Suomessa, kun ilmanalan takia lämmityskustannukset ovat joka tapauksessa vaikkapa Etelä-Eurooppaa korkeammat?
Uutisen iso huoli ovat vanhat elinkaarensa päässä olevat huonokuntoiset talot, joihin remonttia ei kuulemma kannata tehdä, vaan eteen tulee pakkomyynti. Eikö näitä asukkaita sitten ollenkaan huoleta lämmityskustannuksien nousu? Jos talo on niin huonossa kunnossa ettei sitä kannata remontoida, niin pystyykö sitä myymäänkään? Paljonko myymällä edes saa talosta, jota ei kannata enää remontoida?
Kyseisessä jutussa on annettu pari esimerkkiä, jossa ovien ja ikkunoiden vaihdolla ollaan päästy jo pitkälle, ja sitten öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä on vienyt G-luokasta B-luokkaan. Jutun keskiössä on kuitenkin huoli, että luokitusperusteet saattavat muuttua, jolloin "yhtäkkiä" F-luokan talo saattaakin tulevaisuudessa olla G-luokan talo. No ohops, kannattaisiko vähän ottaa "etukenoa" eikä tavoitella ihan niitä minimivaatimuksia?
Ja rakennusfirmojakaan ei kuulemma kauheasti kiinnosta omakotitalojen remontti. Ei, vaikka Suomessa on jutun mukaan 450 000 omakotitaloa, ja jutun mukaan näistä vajaaseen puoleen olisi tulossa remontti. Vaan ei kuulemma rakennusfirmoja voisi vähempää kiinnostaa.