Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

[BitterX]

Sauli Niinistö tyrmää ehdotetun Ukraina-ratkaisun: ”Sitten on kolmas maailmansota”

Sauli Niinistö arvostelee Zeitin haastattelussa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa.

www.iltalehti.fi

”Niinistö kertoo kysyneensä viimeisten 20 vuoden aikana eurooppalaisilta johtajilta, mitä EU tekisi, jos Venäjä tai jokin muu maa valtaisin Natoon kuulumattoman maan.

– Vastaus, jonka kuulin yhä uudelleen oli, että se ei ole meidän asiamme, se on Naton tehtävä. En siis koskaan saanut todellista vastausta, Niinistö sanoo.”

EU:n ”puolustusartiklalla” 42.7 ei ollut mitään arvoa. Pelkkiä sanoja.

Periaatteessa juuri näin tuossa artiklassa mainitaan. Siis että panostuksien pitää "olla linjassa Naton panostusten kanssa". Eli käytännössä artikla juuri siirtää vastuun asiasta Natolle. Mitään uutta ja yllättävää tuossa ei ole, sillä EU ei ole puolustusliitto.

Tämä kuitenkin korostaa sitä, että EU:n tulisi kehittää puolustustaan paitsi jäsenmaidensa asevoimien kehittämisen kautta, niin myös luomalla yhteistä operatiivista kyvykkyyttä sekä puolustuskapasiteettia (esim. EU:n nopean toiminnan joukkoja, erikoisjoukkoja ja vastaavaa). EU:n pitäisi mielestäni olla myös Naton "jäsenmaa" sen lisäksi, että sitä ovat suurin osa sen omista jäsenmaistaan itsenäisesti.

Koska huonossa skenaariossa Yhdysvaltain poliittinen kehitys johtaa sen Nato-panostusten voimakkaaseen vähenemiseen. Jos USA vähentäisi Nato-panostuksia voimakkaasti, Naton puolustus olisi entistä enemmän Euroopan vastuulla. En pahimpiin skenaarioihin toki usko, koska myös USA:n etu on vahva Nato sekä vakaa Eurooppa, mutta pahimpaan pitää silti varautua. Siksi arvaamaton tuo USA:n poliittinen ilmapiiri tällä hetkellä on.

Tässä Niinistö on ollut täysin oikealla asialla pyrkimyksissään luoda tahtotilaa EU:n oman puolustuksen vahvistamiselle.

Nykyinen ja nähtävissä olevan tulevaisuuden Venäjä ei toki olisi mikään eksistentiaalinen uhka edes "eurooppalaiselle Natolle", mutta pahimmillaan Kreml voisi hybriksessään luulla niin, jolloin jouduttaisiin suoraan aseelliseen konfliktiin.

 

[Zeic]

Maanviljelys aloitettiin Kiinassa paljon ennen kuin Euroopassa. Seurauksena väkiluvun kasvu ja yhteiskunnan kehittyminen. Eurooppalaiset lähtivät tuhansien vuosien takamatkalta, mutta miksi sitten 1500 luvun jälkeen eurooppalaiset tai täältä lähtenyt kulttuuri on dominoinut maailmaa?

Yksi syy on politiikassa. Kiina on Jangtse joen ympärillä alavaa ja helppokulkuista maastoa. Jo varhain se yhdistyi yhden keisarin alaisuuteen. Seurauksena oli paitsi vakautta niin myös taantumusta. Yksinvaltias pystyi torppaamaan kehityksen pitkäksi aikaa lainsäädännön avulla. Kiinalla oli mm. jo varhain valtava laivasto, joka romutettiin. Uutta ei pitkään aikaan tehty.

Sen sijaan Eurooppa on maantieteellisesti vaikea kulkuinen. Täynnä vuoristoja ja kapeita niemiä. Niinpä eurooppa on ollut aina poliittisesti hajanainen ja koostunut isosta määrästä valtioita. Siitä on ollut tietysti haittaakin, kun tasaisin väliajoin on syttynyt sotia. Maanosan kehityksen kannalta sillä on kuitenkin ollut kiihdyttävä vaikutus. Jos jokin idea on ollut kielletty jossain valtiossa, on se päässyt etenemään jossain toisessa. Kun se on havaittu hyödylliseksi, on se sallittu muuallakin.
Nämä ajatukset ovat tietysti peräisin Jared Diamondin "Tykit, taudit ja teräs" kirjasta.

Nyt Euroopan heterogeenisyyttä pyritään kuitenkin poistamaan EU:n avulla. Ei ole tietenkään varmaa onko nykypäivän ja tuhansien vuosien takainen kehitys kuinka hyvin rinnastettavissa samoille periaatteille. EU kuitenkin luo uusille keksinnöille kuten sosiaaliselle medialle ja tekoälylle lainsäädäntöä. On syytä olla tarkkana ettei luoda kehitystä tukahduttavia valjaita, vaikka hyvään pyrittäisiinkin. Liioilla rajoituksilla euroopasta tehdään takapajula Kiinaan ja Usaan verrattuna. Kvartaalien sijaan poliitikkojen täytyy katsoa myös makrokuvaa.

 

[Ann Arbor]

Kvartaalien sijaan poliitikkojen täytyy katsoa myös makrokuvaa.

Vuoden 2024 ohella meidän tulisi toden totta myös ajatella, missä me makaamme 2054. Isossa kontekstissa yksi hallituskausikin on yksi silmänräpäys.

 

[Euro71]

Ei ole tietenkään varmaa onko nykypäivän ja tuhansien vuosien takainen kehitys kuinka hyvin rinnastettavissa samoille periaatteille.

Maailma pienenee ja yksikkökoko kasvaa teknologisen kehityksen tahdissa. En ole lainkaan huolissaan siitä, että EU koettaa luoda alueelle yhtenäiset markkinat. Euroopan murhe on sen pirstoutuminen pieniksi valtioiksi, juuri mainitsemistasi syistä johtuen, ja nykymaailmassa maat olisivat yksinään globaalien markkinoiden heittopusseja.

Aiemmin teknologisen kehityksen moottorina toimi valtioiden välinen kilpailu. Jo pitkään moottorina on toiminut yritysten välinen kilpailu.

EU kuitenkin luo uusille keksinnöille kuten sosiaaliselle medialle ja tekoälylle lainsäädäntöä. On syytä olla tarkkana ettei luoda kehitystä tukahduttavia valjaita, vaikka hyvään pyrittäisiinkin. Liioilla rajoituksilla euroopasta tehdään takapajula Kiinaan ja Usaan verrattuna. Kvartaalien sijaan poliitikkojen täytyy katsoa myös makrokuvaa.

Samaa mieltä, mutta kaikkineen tulee olemaan järkyttävän vaikea tehtävä. Kiinalla on puolellaan totalitarismi, se voi estää tai kiihdyttää kehitystä valtion kulloisenkin mielihalun mukaan. Yhdysvalloissa ei liene odotettavissa, että vahingollistakaan kehitystä alettaisiin laein suitsia.

 

[Zeic]

Maailma pienenee ja yksikkökoko kasvaa teknologisen kehityksen tahdissa. En ole lainkaan huolissaan siitä, että EU koettaa luoda alueelle yhtenäiset markkinat. Euroopan murhe on sen pirstoutuminen pieniksi valtioiksi, juuri mainitsemistasi syistä johtuen, ja nykymaailmassa maat olisivat yksinään globaalien markkinoiden heittopusseja.

Aiemmin teknologisen kehityksen moottorina toimi valtioiden välinen kilpailu. Jo pitkään moottorina on toiminut yritysten välinen kilpailu.

Samaa mieltä, mutta kaikkineen tulee olemaan järkyttävän vaikea tehtävä. Kiinalla on puolellaan totalitarismi, se voi estää tai kiihdyttää kehitystä valtion kulloisenkin mielihalun mukaan. Yhdysvalloissa ei liene odotettavissa, että vahingollistakaan kehitystä alettaisiin laein suitsia.

Yritysten välisen kilpailun suurimmat voittajat voidaan nähdä Nasdaq indeksistä. Pörssikurssi ei ole sama mitä kehitys, mutta kyllä se jotain kertoo että Nasdaq on viimeisin 20v aikana noussut valtavasti. Apple, Microsoft, Meta, Alphapet, Amazon, Tesla, Netflix ja Nvidia ovat maailmaa muuttavia voimia. Yritykset ovat niin Isoja, että pystyvät käyttämään R&D rahoja joihin Euroopassa on vaikeuksia vastata. Kiina pystyy tähän valtion tuella tieten paremmin silkan kokonsa takia.

 

[OLLI58]

Sattui silmään tämän päivän Hesarin 50 vuotta sitten-palstalta: Eurco-valuutta, yhdistelmä EEC-maiden valuutoista. Eli siis 1973. Kuullostaako tutulta?

 

[Zeic]

Yritysten välisen kilpailun suurimmat voittajat voidaan nähdä Nasdaq indeksistä. Pörssikurssi ei ole sama mitä kehitys, mutta kyllä se jotain kertoo että Nasdaq on viimeisin 20v aikana noussut valtavasti. Apple, Microsoft, Meta, Alphapet, Amazon, Tesla, Netflix ja Nvidia ovat maailmaa muuttavia voimia. Yritykset ovat niin Isoja, että pystyvät käyttämään R&D rahoja joihin Euroopassa on vaikeuksia vastata. Kiina pystyy tähän valtion tuella tieten paremmin silkan kokonsa takia.

Somessa sopivasti tähän keskusteluun liittyen ollut tänään vastaava rummutusta siitä miten muut innovoi ja eurooppa jarruttaa. Esim. X:ssä Wieniläinen apulaisproffa.

 

[Laitela]

EU aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kansssa:

EU päätti aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa – Zelenskyi: ”Voitto Ukrainalle ja koko Euroopalle”

EU-maat ovat päättäneet torstaina avata Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut ilman Unkarin tukea.

yle.fi

Tuo varmasti omat ongelmansa, mutta tämä oli ainoa oikea ratkaisu. Rahaan liittyvät ongelmat ehditään kyllä korjaamaan myöhemmin ajan kanssa. Nyt on tärkeää antaa Ukrainalle konkreettista toivoa paremmasta.

 

[Trimmer]

Millähän kikalla Ukraina saadaan jäseneksi kun Unkari vastustaa ja äänestyksen pitää olla yksimielinen.

 

[Ann Arbor]

Millähän kikalla Ukraina saadaan jäseneksi kun Unkari vastustaa ja äänestyksen pitää olla yksimielinen.

Basaarikauppiaan tyyliin kiristänee joitain myönnytyksiä.

 

[BitterX]

Millähän kikalla Ukraina saadaan jäseneksi kun Unkari vastustaa ja äänestyksen pitää olla yksimielinen.

Se ei ole tämän päivän murhe. Jäsenyysprosessissa kestää ja jäsenyyteen on matkaa, mutta se on täysin Ukrainan tiedossa.

Nyt on Ukrainalle tärkeintä, että jäsenyysneuvottelut aloitetaan.

Tämä on helvetin suuri voitto Ukrainalle ja Euroopalle sekä osoitus Euroopan yhtenäisyydestä Venäjää vastaan.

Tämä on helvetin suuri tappio Kremlille. EU:n suhde Ukrainaan on tästä eteenpäin paljon syvempi, kuin tätä ennen ja käytänössä se varmistaa EU:n tuen Ukrainalle nyt pidemmällä aikavälillä.

 

[Höylis]

Eikös tässäkin päätöksessä ole jo tarvittu yksimielisyys, joten kyllähän se ihan kaupankäyntiä on ollut . Eilen tuli 10 miljardia ja nyt päästiin vähän eteenpäin.

 

[Euro71]

IS:ssä kolumni EU:sta:

Kohtalokkaasta kokouksesta kuului suuri julistus – asiantuntija kertoo, miksi Ukrainan jäsenyysneuvottelut ovat tärkeät EU:lle

Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojasen mukaan EU:n täytyy näyttää, että se pystyy tukemaan Ukrainaa.

www.is.fi

Pari poimintaa:

EU ja puolustusyhteistyö:

OJASEN mukaan sota Ukrainassa on vienyt EU:n puolustuspolitiikkaa eteenpäin. Hänen mukaansa aiemmin EU:n puolustuspolitiikka ei ole tuntunut tarpeelliselta. Hänen mukaansa EU on muuttunut yllättävän nopeasti.

– Eipä olisi uskonut, että yhtäkkiä EU tukee ammustuotantoa. Nyt tämä [EU:n puolustuspolitiikka] onkin todellista. Ukrainan tapaus konkretisoi sen.

Ojasen mukaan Ukrainan tukeminen on hyvä pohja myös unionin tulevalle puolustusyhteistyölle. Hän sanoo, että sota on normalisoinut yhteistyön puolustuspolitiikassa.

EU, päätöksenteko ja Unkari:

OJASEN mukaan Unkarin toiminta alkaa ärsyttää muita jäsenmaita. Hänen mukaansa yleensä jäsenmaat ymmärtävät toistensa tavoitteita hyvin. Ojasen mukaan muut maat ymmärtävät niitä siksi, että seuraavalla kerralla voi olla oma vuoro ajaa läpi omia tavoitteita.

– Nyt on ilmeisen vaikeaa ottaa selvää, onko Unkarilla jokin tavoite tai visio. Se, että kyse voi olla pelkästä vallankäytöstä ja lypsämisestä, saa muiden jäsenmaiden kärsivällisyyden vähitellen hiipumaan.

 

[EP34]

Ei, ei ja ei. Ukraina ei missään nimessä ole valmis EU-jäseneksi. Uskomatonta että tässä tilanteessa edes aloitetaan jäsenneuvottelut. Ukraina voisi joskus olla varteenotettava EU-jäsen mutta nyt on väärä aika ja paikka. Presidentistä (ihan esim vaikka pandoran paperit) ruohonjuuri tasolle läpeensä korruptoitunut, sotaa käyvä valtio.

Ja tämä ei tarkoita etteikö Ukrainaa tulisi tukea tai muuta tätä kaikkea vaan että nämä alkaa aivan väärässä vaiheessa väärään aikaan. Ikäänkuin jäsenneuvotteluilla isot maat kuten Saksa voi avun ja muun suhteen paskoa housuun. Kuitenkin konkreettinen jäsenneuvotteluiden aloittaminen tarkoittaa tässä vaiheessa ei mitään, kun pitäisi keskittyä tukemiseen ja muuhun. Poliittista tukea tämä tietenkin on kiistatta, mutta sitäkin on jo ja annetaan jatkuvasti. Tekoja tässä enemmän vaaditaan kuin lupauksia ja haaveita että ehkä joskus olette jäseniä.

Toivottavasti ymmärrätte mitä haen tällä. Enemmän konkretiaa vähemmän toiveunia.

Edit: Tietysti tämä on sitä konkretiaa tavallaan en sitä kiellä. Mutta tässä vaiheessa nämä lupaukset eivät auta. Toivoa tulevaisuudelle mahdollisesti, mutta nyt kun tilanne on äärimmäisen kriittinen Ukrainan kannalta ei tämä lohduta.

Puhumattakaan Moldovasta Eu-jäsenenä. On aikoihin eletty.

 

[Euro71]

Ei, ei ja ei. Ukraina ei missään nimessä ole valmis EU-jäseneksi.

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei tarkoita, että maa olisi valmis jäseneksi. Jäsenyysneuvotteluja käydään tälläkin hetkellä mm. Bosnia-Herzegovinan ja Turkin kanssa.

Uskomatonta että tässä tilanteessa edes aloitetaan jäsenneuvottelut. Ukraina voisi joskus olla varteenotettava EU-jäsen mutta nyt on väärä aika ja paikka. Presidentistä (ihan esim vaikka pandoran paperit) ruohonjuuri tasolle läpeensä korruptoitunut, sotaa käyvä valtio.

Jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta jäsenyyteen voi olla pitkä matka. Jäsenyysneuvotteluissa lähinnä aloitetaan konkreettisten askeleiden ottaminen kohti jäsenyyttä ja yhteismarkkinoita. Erityisesti yhteismarkkinat muodostuvat monille maille tosi hankaliksi, kun yhtäkkiä kotimaisen tuotannon pitäisi pystyä kilpailemaan esimerkiksi vaikkapa saksalaisten yritysten kanssa.

Kuitenkin konkreettinen jäsenneuvotteluiden aloittaminen tarkoittaa tässä vaiheessa ei mitään, kun pitäisi keskittyä tukemiseen ja muuhun. Poliittista tukea tämä tietenkin on kiistatta, mutta sitäkin on jo ja annetaan jatkuvasti. Tekoja tässä enemmän vaaditaan kuin lupauksia ja haaveita että ehkä joskus olette jäseniä.

Minä näen jäsenyysneuvottelujen aloittamisen tässä vaiheessa ensisijaisesti poliittisena kannanottona Venäjän suuntaan. Tällä sanotaan, että Ukrainasta tulee EU-maa ennemmin tai myöhemmin, koetatte sitten tehdä mitä tahansa.

Puhumattakaan Moldovasta Eu-jäsenenä. On aikoihin eletty.

Sama homma Moldovan kanssa kuin Ukrainan, Bosnia-Herzegovinan ja Turkin kanssa. Jäsenyysneuvottelut voi aloittaa ja sitä kautta alkaa ottaa konkreettisia askeleita kohti länsi-integraatiota. Jos sitä haluaa, nimittäin. Esimerkiksi Turkin jäsenyysneuvottelut ovat olleet jäissä jo vaikka kuinka kauan.

 

[EP34]

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei tarkoita, että maa olisi valmis jäseneksi. Jäsenyysneuvotteluja käydään tälläkin hetkellä mm. Bosnia-Herzegovinan ja Turkin kanssa.


Jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta jäsenyyteen voi olla pitkä matka. Jäsenyysneuvotteluissa lähinnä aloitetaan konkreettisten askeleiden ottaminen kohti jäsenyyttä ja yhteismarkkinoita. Erityisesti yhteismarkkinat muodostuvat monille maille tosi hankaliksi, kun yhtäkkiä kotimaisen tuotannon pitäisi pystyä kilpailemaan esimerkiksi vaikkapa saksalaisten yritysten kanssa.


Minä näen jäsenyysneuvottelujen aloittamisen tässä vaiheessa ensisijaisesti poliittisena kannanottona Venäjän suuntaan. Tällä sanotaan, että Ukrainasta tulee EU-maa ennemmin tai myöhemmin, koetatte sitten tehdä mitä tahansa.


Sama homma Moldovan kanssa kuin Ukrainan, Bosnia-Herzegovinan ja Turkin kanssa. Jäsenyysneuvottelut voi aloittaa ja sitä kautta alkaa ottaa konkreettisia askeleita kohti länsi-integraatiota. Jos sitä haluaa, nimittäin. Esimerkiksi Turkin jäsenyysneuvottelut ovat olleet jäissä jo vaikka kuinka kauan.

Tietenkin matka jäsenyyteen on valtavan pitkä eikä se realistinen ole millään tavalla tällä hetkellä. Ja aikaa voi mennä helposti vuosikymmen kaikkinensa että oltaisiin edes lähellä. Ennen kaikkea tämä on juurikin kannanotto Ukrainan puolesta. Kuitenkin enemmän toivoisin Brysselistä sitä konkretiaa oikeaa tukea enkä tätä. Helppoa on sanoa yhtä tehdä toista, tai tässä tapauksessa jättää tekemättä.

Moldovan jäsenneuvottelut ja Georgian aseman nostaminen voisi viitata siihen mihin Euroopan unioni on nyt matkalla (ollut jo pidempään) eli entistä avoimempaa liittovaltiota. Nettosaajia piisaisi jo tarpeeksi...

 

[BitterX]

Minä näen jäsenyysneuvottelujen aloittamisen tässä vaiheessa ensisijaisesti poliittisena kannanottona Venäjän suuntaan. Tällä sanotaan, että Ukrainasta tulee EU-maa ennemmin tai myöhemmin, koetatte sitten tehdä mitä tahansa.

Samoin jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen ikään kuin sitoo EU:ta itseänsä tukemaan Ukrainaa pitkällä tähtäimellä. Ja tässä vaiheessa se tarkoittaa Ukrainan aseellista tukemista.

Tämä on Ukrainalle vahva vakuutus siitä, että tukea sodassa Venäjää vastaan tulee Euroopan mailta ja EU:lta, eikä se ole nyt mihinkään vähenemässä.

Jokainen voi nimittäin kuvitella miltä se näyttäisi, että ensin julistetaan jäsenyysneuvottelut alkaneeksi ja heti perään jätetään kumppani pulaan. Näin EU ei tietenkään tämän jälkeen voi toimia.

 

[Euro71]

Tietenkin matka jäsenyyteen on valtavan pitkä eikä se realistinen ole millään tavalla tällä hetkellä.

Matkan pituus on maasta kiinni. Esimerkiksi entisen Jugoslavian maiden kanssa neuvottelut ovat kirranneet yhdestä jos toisestakin asiasta, samoin tietysti Turkin kanssa käydyt neuvottelut. En nyt muista, kuinka kauan neuvottelut Turkin kanssa ovat olleet jäissä, joku 15 vuotta? 20 vuotta?

Ukrainan ongelmat ovat aika lailla samoja kuin esimerkiksi Romanian, Bulgarian ja Unkarin ongelmat - suht heikko valtio ja korruptio, ainakin silloin, kun jäsenyysneuvottelut aloitettiin. Toivon, että sota Venäjän kanssa saa ukrainalaiset itse ajattelemaan, että ehkä se korruptio ei olekaan kovin hyvä juttu. Ehkä on parempi, että asiat ovat todellisuudessa kuten ne ovat paperilla, jolloin suunnitelmilla on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua. Mutta tämän näyttää vain aika.

EU:lle tai ainakin monelle sen jäsenmaalle iso ongelma tulee Ukrainan maataloudesta. Sen kanssa tullaan painimaan vielä pitkään ennen kuin askelmerkit saadaan sopimaan yhteen.

Suurin ongelma uusille jäsenmaille on silti mielestäni yhteiset markkinat. Se laittaa aivan uudenlaisen paineen maan yritystoiminnalle ja sitä kautta ruokkii tyytymättömyyttä. Monessa maassa taiteillaan kovastikin sen kanssa, että osa kansasta haluaisi suojella omaa tuotantoa, osa puolestaan pääsee nauttimaan laajentuneista markkinoista ja sen tuomasta kovasta talouskasvusta.

Ennen kaikkea tämä on juurikin kannanotto Ukrainan puolesta.

Sitä se on.

Kuitenkin enemmän toivoisin Brysselistä sitä konkretiaa oikeaa tukea enkä tätä. Helppoa on sanoa yhtä tehdä toista, tai tässä tapauksessa jättää tekemättä.

Kyllä mielestäni EU ja EU-valtiot ovat jo hyvin tukeneet Ukrainaa ihan konkreettisesti, about kaksinkertaisesti sen määrän mitä Yhdysvallat. Yhdysvallat on toki selvä ykkönen aseellisessa tuessa, ja tämä puolihan on se, mistä muutamat EU-maat (ja myös Yhdysvallat) on EU:ta soimanneet jo pitkään. Toivottavasti Ukrainan sota nyt saa EU:n uusille linjoille myös turvallisuuspolitiikassa.

Nettosaajia piisaisi jo tarpeeksi...

Uusien jäsenten tullessa osa nykyisistä nettosaajista tulee nettomaksajiksi, niin se on aina ennenkin mennyt. Mulla ei nyt ole ihan ajantasaista dataa, mutta voisin uskoa, että kovasta talouskasvusta nauttineista Virosta ja Puolasta, ehkä Latviasta ja Liettusta, mahdollisesti Tsekistä, tulee nettomaksajia. Mutta tuo edellinen on hatusta heitettyä, en tiedä nykyistä maksutilannetta.

Hmmh, jaa, pikaisella googlauksella maksutilanne vuonna 2022 oli tällainen:

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 144 euroa asukasta kohden - Eurooppatiedotus

Valtiovarainministeriö, tiedote 15.9.2023 Euroopan komissio on julkaissut tietoja unionin ja jäsenvaltioiden välisistä rahavirroista viime vuodelta. Suomen ja EU:n väliset rahavirrat kehittyivät seuraavasti: Suomen tulot EU:lta kasvoivat 173 miljoonalla eurolla 1 773 miljoonaan euroon. Lisäksi...

eurooppatiedotus.fi

Osa tuossa rajalla olevista eli Belgia ja Malta saattavat tulla nettomaksajiksi, muiden saama osuus puolestaan pienee.

Samoin jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen ikään kuin sitoo EU:ta itseänsä tukemaan Ukrainaa pitkällä tähtäimellä. Ja tässä vaiheessa se tarkoittaa Ukrainan aseellista tukemista.

Samaa mieltä.

Tämä on Ukrainalle vahva vakuutus siitä, että tukea sodassa Venäjää vastaan tulee Euroopan mailta ja EU:lta, eikä se ole nyt mihinkään vähenemässä. Jokainen voi nimittäin kuvitella miltä se näyttäisi, että ensin julistetaan jäsenyysneuvottelut alkaneeksi ja heti perään jätetään kumppani pulaan. Näin EU ei tietenkään tämän jälkeen voi toimia.

Ihan samaa mieltä.

 

[Erkka Lapanen]

EU, päätöksenteko ja Unkari:

Tässä kohtaa on taas hyvä muistuttaa että Suomi ja erityisesti persut ja kepu, vaativat yksimielisyysperiaatetta EU:n päätöksenteossa.

 

[Ann Arbor]

Suomen pullonpalautusjärjestelmälle ikävä uutinen: ”Olemme hyvin pettyneitä”

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen.

www.iltalehti.fi

Mallioppilas-Suomi ei edelleenkään näytä osaavan pitää puoliaan. Nähtäväksi jää, mitä Suomen hienolle palautusjärjestelmälle käy. Ei se ole meidän vika jos Espanjassa tjsp. heittävät muovipullot sekajätteeseen.

 

[Vepa]

Suomen pullonpalautusjärjestelmälle ikävä uutinen: ”Olemme hyvin pettyneitä”

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen.

www.iltalehti.fi

Mallioppilas-Suomi ei edelleenkään näytä osaavan pitää puoliaan. Nähtäväksi jää, mitä Suomen hienolle palautusjärjestelmälle käy. Ei se ole meidän vika jos Espanjassa tjsp. heittävät muovipullot sekajätteeseen.

Ei kai se nyt niin voi mennä että kaikissa asioissa nuollaan vaan EU:n takalistoa? Nyt pitäisi sitten romuttaa toimiva kierrätysjärjestelmä jossa yli 90% palautuu takaisin kulutukseen. Paremminkin muun maailman olisi nyt syytä ottaa mallia Suomesta. Antaa EU:n vaan puuhastella käyrien kurkkujen direktiiveillä. Pidetään me järki päässä ja jatketaan hyväksi hiotulla systeemillä. Nyt se nähdään onko näistä meidän lammasmaisista päättäjistä mihinkään.

 

[Ann Arbor]

Toden totta muun maailman tulisi ottaa meistä ja muista Pohjoismaista mallia tässä.

Olen Suomen EU-jäsenyyden vankkumaton kannattaja, mutta ihmettelen ettemme kohta 30 vuoden jäsenyyden jälkeen kykene huolehtimaan eduistamme, siinä missä Välimeren maat- ja Itä-Eurooppa suhmuroivat, minkä kerkeävät. En väitä, että Suomen tulisi pyrkiä samaan, mutta liialle nöyristelylle en näe mitään syytä.

 

[Soutukorva]

Mutta jos kyseessä on alkoholin etämyynti, suomalaiset virkamiehet on niin vastahankaan kuin olla ja saattaa. Siinä kohtaa löytyy sinnikkyyttä kyseenalaistaa EU:n lainsäädäntöä.

Taannoin oli muuten joku EU esitys, mikä toteutuessaan olisi tiennyt suomalaisille käyttövesiputkiremontin tyyliin viiden vuoden välein. Tähän ei suomalaiset aivan lämmenneet. Toivottavasti tuossa pullonpalautus asiassa järki voittaa.

 

[Vepa]

Talous | Suomi jäi viimeiselle sijalle The Economistin talousvertailussa

Economistin vertailussa ykkössijalle nousi Kreikka. Siellä osakkeet ovat kallistuneet 43,8 prosenttia, kun Suomessa ne ovat halventuneet 12 prosenttia. Kakkosena oli Etelä-Korea ja kolmantena Yhdysvallat.

www.hs.fi

EU:n nettomaksajina ollaan valitettavasti kovaa vauhtia vajoamassa kehitysmaan tasolle. En ymmärrä miksi meidän pitää maksaa jo italialaisten keittiöremontitkin. Nyt jo Kreikkakin on taloudessa ohittanut Suomen. Täytyy sanoa että hyvää duunia suomalaiset tekee EU:ssa. Ylpeä pitää olla kun meitä viedään siellä kuin kuoriämpäriä tunkiolle.

 

[Ann Arbor]

@Vepa Turhauttavinta tilanteessa on se, että vaikka maamme synkkä taloudellinen tilanne onkin nenämme edessä, kaiketi reagoimme siihen kuin pelokas strutsi. En ihmettelisi, vaikka 2030-luvulla Viro menisi BKT/capita-tilastossa Suomen ohi.