Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

[Shardik]

Euroalue sai tänään 20. jäsenmaansa eli Kroatian. Edellinen liittyjä oli Liettua 2015. Kroatian myötä reilut neljä miljoonaa ihmistä lisää rupeaa käyttämään euroa ja kuna siirtyy historiaan. Seuraava liittyjä lienee Bulgaria vuoden päästä. Loppuja euron ulkopuolella olevien EU-maiden (Ruotsi, Tanska, Puola, Unkari, Tshekki, Romania) mennee vielä vuosikausia vähintään ellei sitten jotain merkittäviä poliittisia muutoksia Pohjoismaissa nähdä.

 

[tomageeni]

Loppuja euron ulkopuolella olevien EU-maiden (Ruotsi, Tanska, Puola, Unkari, Tshekki, Romania) mennee vielä vuosikausia vähintään ellei sitten jotain merkittäviä poliittisia muutoksia Pohjoismaissa nähdä.

Tanska ei varmaan lähtökohtaisesti ole liittymässä euroon. Se oli Unionin jäsenmaa jo kun Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin, joka antaa sille vapauden itse päättää yhteisvaluuttaan liittymisestä. Sama koski brittejä - sen sijaan jos nyt palaisivat EU:in, heille tulisi teoriassa velvoite ottaa euro käyttöön jollain aikataululla.

 

[Euro71]

Tämä sopisi kyllä Suomen PV-ketjuun, mutta on ehkä vähän yleisempi asia.

Joskus keväällä, kun Sveitsin politiikka esti saksalaisten rynnäkkövaunujen toimituksen (koska käyttivät sveitsiläistä a-tarviketta), pohdin tällä palstalla sitä, että mitenhän tämä vaikuttaa tulevaisuudessa niin EU:n aseidenvientisäännöksiin kuin myös aseiden hankintaan. Nyt sitä pohtii Emil Kastehelmi:

Näkökulma: Mistä Suomi hankkii tulevaisuuden aseensa ja kehen se voi luottaa kriisissä?

Tärkeimmät aseet voi hankkia vain valtiosta, joka valitsee kaikissa tilanteissa Suomen edun, kirjoittaa Iltalehden erikoistoimittaja Emil Kastehelmi.

www.iltalehti.fi

Oma oletukseni on se, että kunhan tilanne vähän asettuu, niin yhdessä jos toisessakin maassa aletaan katsoa tarkemmin sitä, että jos aseita tarvitaan tositoimissa, niin saako niille täydennyksiä, a-tarvikkeita, varaosia, huoltoa ja muuta sellaista. En suoranaisesti hämmästyisi siitä, vaikka EU alkaisi puuhata jonkinlaista Schengenin kaltaista mekanismia aseiden toimitukselle, jotenkin niin, että EU-maista ostettujen aseiden toimitukseen riittäisi EU-tason päätös eli yksittäisten maiden päätöstä ei tarvittaisi.

Luulen, että Sveitsi sahaa vähän oksaansa aseteollisuudeltaan, ja muutenkin luulen, että kokonaisuudessaan tulee tarvetta arvioida uudelleen sitä, mistä kaikki aseiden komponentit ovat peräisin ja miten niiden toimitus taataan kriisissäkin.

 

[Euro71]

Lainataanpa omaa viestiä nyt kun Leopardit ovat lähdössä Ukrainaan:

Oma oletukseni on se, että kunhan tilanne vähän asettuu, niin yhdessä jos toisessakin maassa aletaan katsoa tarkemmin sitä, että jos aseita tarvitaan tositoimissa, niin saako niille täydennyksiä, a-tarvikkeita, varaosia, huoltoa ja muuta sellaista. En suoranaisesti hämmästyisi siitä, vaikka EU alkaisi puuhata jonkinlaista Schengenin kaltaista mekanismia aseiden toimitukselle, jotenkin niin, että EU-maista ostettujen aseiden toimitukseen riittäisi EU-tason päätös eli yksittäisten maiden päätöstä ei tarvittaisi.

Luulen, että Sveitsi sahaa vähän oksaansa aseteollisuudeltaan, ja muutenkin luulen, että kokonaisuudessaan tulee tarvetta arvioida uudelleen sitä, mistä kaikki aseiden komponentit ovat peräisin ja miten niiden toimitus taataan kriisissäkin.

Saksan lupa Leopardeille oli minusta odotettu, vaikka sitä on venytelty. Kuten olen aiemmin sanonut, niin en minä ole nyt vielä naulaamassa Saksaa munista kiinni lyhtypylvääseen, koska oma oletukseni on se, että tässä sodassa on paljon kulisseissa sellaista, mitä me median varassa päätelmiä tekevät emme tiedä.

Päätös on kuitenkin odotettu, koska ei Saksa oikeasti voi ottaa sellaista riskiä, että sen aseteollisuus ottaa osumaa siksi, ettei aseita sitten saakaan käyttää siihen tehtävään, mihin ne on tehty. Myös Sveitsillä tulee olemaan tämän asian kanssa painiskeltavaa.

Tällä hetkellä aseteollisuuden voittajia ovat Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Tästä syystä odotan, että aikataululla X EU tullee ottamaan asevientisäännökset pöydälle. En osaa arvioida yksityiskohtia, mutta varmaan tulee jotain sen kaltaista, että kansallisvaltioiden päätösvaltaa koetetaan siirtää EU-tasolle, niin, että esimerkiksi EU-maan ostaessa aseita toisesta EU-maasta alkuperämaan oikeuksia rajoittaa asevientiä rajoitetaan ja että EU-maa hakee asevientilupaa ensisijaisesti EU:lta. Eli tullee jokin sellainen Schengen-sopimusta vastaava instanssi, yhteinen asehankitapooli, johon maat voivat liittyä ja johon liittymiseen liittyy Schengenin tavoin erilaisia ehtoja.

Miksi näin? Koska Ukrainan sota on avaamassa länsimaisille aseille aivan valtavat markkinat. Perinteisistä itäkaluston käyttäjistä uskon ainakin Intian alkaneen vakavasti harkita, että kannattaako sen varustautua Pakistanin ja Kiinan varalle itäisellä romuraudalla, vai koettaa saada aikaan asetoimitussopimuksia länsimaista.

Jo tähän saakka länsiaseilla on ollut suht kova maine maailmalla, koska toisin kuin esimerkiksi vaikkapa Kiinan aseteollisuus, länsiaseita on koeteltu taistelukentillä ympäri maailman. Nyt kun Neuvosto-Venäjän aseteknologia kohtaa länsiaseet Ukrainan "sotalaboratoriossa", niin arvattavasti monetkin maat ovat alkaneet uudestaan harkita sitä, mistä ne aseet kannattaa ostaa: länsimailta, Venäjältä vai Kiinalta?

Siksi niin Yhdysvallat, Saksa kuin Ranskakin tulevat kyllä aikataululla X viemään kaikenlaista kalustoa Ukrainaan, kunhan vain luottamus Ukrainan armeijaan on riittävän iso. Samasta syystä EU ottanee omat asevientisäännöksensä käsittelyyn päästäkseen "post-Ukraina" -markkinoille, jotka muuten saattavat jäädä Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean jaettavaksi.

 

[mjr]

Hullu EU:sta eroaisi mutta kyllä tämä uutinen tiettyä kateutta herättää:

Valuutat | Ruotsin kruunu heikkeni ”roskavaluutaksi”, ja se hyödyttää suomalaismatkailijaa

Ruotsissa on herännyt huoli kruunun vajoamisesta roskakoriin, mutta heikko valuutta voi pönkittää taloutta.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Hullu EU:sta eroaisi mutta kyllä tämä uutinen tiettyä kateutta herättää:

Ja vaikka Ruotsissa inflaatio on luokkaa 10 prosenttia nyt ja arvio 2023 luokkaa 6.5 prosenttia, palkansaajapuoli tavoittelee 4.4 prosentin vuositason palkankorotuksia ja yksivuotista sopimusta. Työnantajapuoli puolestaan esittää 2.0 prosentin korotusta sekä 3 000 kruunun eli noin 270 euron kertakorvausta. Molemmat osapuolet esittävät yksivuotista sopimusta.

Historiallisesti palkansaajapuolen tavoitteet ovat neuvotteluissa toteutuneet keskimäärin 75-prosenttisesti, mikä tarkoittaisi nyt noin 3.3 prosentin korotusta.

Merkittävä vaatimus Ruotsissa: Palkkoihin korotus 4,4 %

Teollisuuden sopimuksella on Ruotsissa merkittävä rooli kierroksen päänavaajana. Sen palkankorotusprosentista muodostuu tyypillisesti sopimuskierroksen katto.

www.uusisuomi.fi

Ruotsi käyttää sisäistä devalvaatiota saadakseen kustannuskilpailukyvyn kuntoon ja viennin vetämään. Ay-liike näyttäisi antavan tukensa maltillisille ratkaisuille, vaikka ne johtavat reaaliansiot pakkaselle inflaation vaikutuksesta. Vaikuttaa jopa hieman siltä, että ruotsalainen ay-liike rakentaa Ruotsin tulevaisuutta päinvastoin kuin suomalainen ay-liike Suomen osalta.

 

[mjr]

Ruotsi käyttää sisäistä devalvaatiota

Ja siis ulkoista lisäksi, kovin kätevä lisä. En ole meillä nähnyt mitään 10% korotuksia palkoissa, että kyllä meilläkin ostovoimaa lasketaan ihan urakalla - valuutta meidän hälyttävillä talousspekseillä lieneekin sitten selkeästi liian vahva.

 

[Cobol]

Ja siis ulkoista lisäksi, kovin kätevä lisä. En ole meillä nähnyt mitään 10% korotuksia palkoissa, että kyllä meilläkin ostovoimaa lasketaan ihan urakalla - valuutta meidän hälyttävillä talousspekseillä lieneekin sitten selkeästi liian vahva.

Kyllä. Jäi "sisäistä" Suomen tapaan vahingossa tekstiin. Inflaatiota piti kirjoittaa. Euron vahvuus on Suomelle ongelma. Mietin - ja kirjoitinkin siitä ay-ketjuun jotain - että kun Suomi on enemmän kotitalouksien kulutuksesta riippuvainen, olisiko kuitenkin syytä pohtia 5-7 prosentin palkankorotuksia? Ei tasaeränä vaan järkevästi toteuttaen. Tämä tukisi kotitalouksien ostovoimaa.

Kysehän on myös siitä, että kustannuskilpailukyvyssä olemme pärjänneet aiempaa paremmin. Kiitos Sipilän hallituksen toimien, kuten alta selviää. Ehkä nyt voisi hieman nostaa palkkoja iso kuva kuitenkin 100 % ymmärtäen.

Palkat ovat nousseet kilpailijamaissa reippaammin kuin Suomessa, mutta asiantuntijan mielestä täällä korotukset ”ruokkisivat inflaatiota”

Moni palkansaaja toivoo, että meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa palkkoja korotettaisiin tuntuvasti, sillä inflaatio on syönyt ostovoimaa.

yle.fi

 

[mjr]

Kyllä. Jäi "sisäistä" Suomen tapaan vahingossa tekstiin. Inflaatiota piti kirjoittaa. Euron vahvuus on Suomelle ongelma. Mietin - ja kirjoitinkin siitä ay-ketjuun jotain - että kun Suomi on enemmän kotitalouksien kulutuksesta riippuvainen, olisiko kuitenkin syytä pohtia 5-7 prosentin palkankorotuksia? Ei tasaeränä vaan järkevästi toteuttaen. Tämä tukisi kotitalouksien ostovoimaa.

Niinpä, tuossa on tosiaan pointtinsa tässä tilanteessa - toisaalta sitten vahvan valuutan olosuhteissa isot korotukset söisivät vientikilpailukykyä. Suo siellä, vetelä täällä. Ruotsin tilanne on olennaisesti helpompi, koska heidän valuuttansa joustaa helpottaen huomattavasti sinänsä välttämättömiä sopeuttamistoimia.

 

[Cobol]

Niinpä, tuossa on tosiaan pointtinsa tässä tilanteessa - toisaalta sitten vahvan valuutan olosuhteissa isot korotukset söisivät vientikilpailukykyä. Suo siellä, vetelä täällä. Ruotsin tilanne on olennaisesti helpompi, koska heidän valuuttansa joustaa helpottaen huomattavasti sinänsä välttämättömiä sopeuttamistoimia.

Näin se juuri on ja tämän takia Suomen tilanne olisi parempi euron ulkopuolella. Saas nähdä, tapahtuuko tässä joskus mitään. Aiemmin olin negatiivisempi eurosta eroamiselle. Saksan politiikka ja maan jättiylijäämät ovat laittaneet tätä eroamista pohtimaan vakavammin. Ja tietenkin Suomen kyky sopeutua Kiinan, USA:n ja EU:n sisäisessä kilpailussa.

 

[mjr]

Näin se juuri on ja tämän takia Suomen tilanne olisi parempi euron ulkopuolella. Saas nähdä, tapahtuuko tässä joskus mitään. Aiemmin olin negatiivisempi eurosta eroamiselle. Saksan politiikka ja maan jättiylijäämät ovat laittaneet tätä eroamista pohtimaan vakavammin. Ja tietenkin Suomen kyky sopeutua Kiinan, USA:n ja EU:n sisäisessä kilpailussa.

Niinpä. Itse toivoisin, että EU ja euroalue joutuisivat mahdollisimman pian tekemään selkeän valinnan: valtioliitto tai liittovaltio. EU:n ydin olisi sinänsä todella vahva valuutta-alue siihen kuuluvine luontaisine mekanismeineen: Saksa, Ranska, Benelux, Itävalta, ja jopa Italia ja Espanja (jos siis todella olisi USA:n tapaiset automaattiset tulonsiirrot jne.) Vaan väitänpä, että meillä olisi parempi tilanne tälläisenkin aidosti toimivan valuuttaunionin ulkopuolella. Olemme pieni, kuitenkin monessa suhteessa Euroopan ytimestä erillinen talousalue. Plus sitten ihan vaan patriotismi - pidän Suomen itsenäisyydestä...

 

[Cobol]

Niinpä. Itse toivoisin, että EU ja euroalue joutuisivat mahdollisimman pian tekemään selkeän valinnan: valtioliitto tai liittovaltio. EU:n ydin olisi sinänsä todella vahva valuutta-alue siihen kuuluvine luontaisine mekanismeineen: Saksa, Ranska, Benelux, Itävalta, ja jopa Italia ja Espanja (jos siis todella olisi USA:n tapaiset automaattiset tulonsiirrot jne.) Vaan väitänpä, että meillä olisi parempi tilanne tälläisenkin aidosti toimivan valuuttaunionin ulkopuolella. Olemme pieni, kuitenkin monessa suhteessa Euroopan ytimestä erillinen talousalue. Plus sitten ihan vaan patriotismi - pidän Suomen itsenäisyydestä...

Erittäin samaa mieltä. Vähän vaikuttaa siltä, että Ranskan panos "liittovaltion" luomisessa tarkoittaakin tulonsiirtounionia. Siinä epäsuorasti Ranskan ja Saksan pankkien velkavuoret taataan EU-varoin ja Italiaakaan ei ahdistella isompaan muutokseen, vaikka talouskasvua ei Italiassa juuri tunneta. On tämä syönyt pitkäaikaista liittovaltionäkemystäni aika huolella. EU ja euroalue on tienhaarassa ja lähivuosina nähdään, mihin suuntaan käännytään.

Oikeastaan kyse on edelleen siitä, että velkaantuneilla suurilla EU-valtioilla ei ole taloudellisia kannustimia muuttaa riittävästi talouspolitiikkaansa. Tietääkseni EKP tukee edelleen ainoana maana Italiaa, jotta Italia pysyy pystyssä ja korot kohtuullisina. Suomi tuskin saisi vastaavaa kohtelua pienenä maana ja siksi haasteet on ratkaistava enemmän itse. Ratkaisemista voisi helpottaa, jos "markan" saisi tarvittaessa devalvoitua, vaikka devalvaatio ei sellaisenaan tavoite olekaan.

 

[Erkka Lapanen]

Hyvää pohdintaa ja huolestuttavia näkökulmia Suomen tilanteesta. Saman havainnon olen tehnyt itsekin; Suomessa uutisoidaan hämmästyttävän vähän EU asiosta suhteessa muihin EU maihin. Konkreettisista päätöksistä, niiden vaikutuksista ja EU:n suunnasta ei puhuta juurikaan mitään. Populistella on täällä hedelmällinen maaperä. Noinkohan yritystukien leikkaaminen tulee onnistumaan tulevalta hallitukselta?

Riikka Purran EU-lausunto nostatti kohun – Tutkijat tyrmäävät: ”Millä tavalla Suomi voisi menestyä paremmin ulkopuolella?”

Tutkija Antti Ronkaisen mukaan Suomen ajatus säännöillä ohjattavista sisämarkkinoista vaikuttaa olevan jotain aivan muuta kuin mihin EU on tällä hetkellä menossa.

www.iltalehti.fi

 

[Erkka Lapanen]

Kiitos EU:lle. Suomen kaltaiset banaanivaltiot on saatava kuriin. Kepulaisten vastareaktiota odotellessa..

HS Ympäristö | Mehiläisiä tappavaa hermomyrkkyä syydetään Suomen pelloille – Nyt EU vihelsi pelin poikki

Kielletyt myrkyt ovat yhä laajassa käytössä maataloudessa. Nyt EU:n tuomioistuin on linjannut, että mehiläisiä tappaville torjunta-aineille ei saa enää myöntää poikkeuslupia. Suomessa sokerijuurikkaat on jatkossa kasvatettava ilman neonikotinoideja.

www.hs.fi

 

[Ramchester]

Kiitos EU:lle. Suomen kaltaiset banaanivaltiot on saatava kuriin. Kepulaisten vastareaktiota odotellessa..

HS Ympäristö | Mehiläisiä tappavaa hermomyrkkyä syydetään Suomen pelloille – Nyt EU vihelsi pelin poikki

Kielletyt myrkyt ovat yhä laajassa käytössä maataloudessa. Nyt EU:n tuomioistuin on linjannut, että mehiläisiä tappaville torjunta-aineille ei saa enää myöntää poikkeuslupia. Suomessa sokerijuurikkaat on jatkossa kasvatettava ilman neonikotinoideja.

www.hs.fi

Noh, ei täällä kasva banaaneja. Ihan omilla maatalouden myrkyillä olemme kuitenkin pölyttäjät tappaneet ja sianpaskalla saaristomeren tuhonneet.

Suomen maatalouden päästöt ovat hirvittävällä tasolla ja näillä poikkeusluvilla ollaan jatkettu ympäristön myrkyttämistä, kun niin on aina ennenkin tehty.

Kepulle kaikki on sallittua, jos siitä saa rahaa. Vähän kuin olympialiike.

 

[rpeez]

Uutisen mukaan kyseessä on sokerijuurikasviljely. Se on mielestäni aika harvinaista niin tutkinpa paljonko sitä on;
Peltoviljelystä sokerijuurikasta on 0,6%. Siinä on mehiläisille vielä 99,4% puhtaampaa peltoa + kaikki muu maa joka ei ole viljelyssä.
2024 tuokin vain siementen pinnoissa oleva jämä on sitten lopullisesti kielletty.

Vai syydetään... no, HS ympäristöuutisointi ei petä asenteellisuudessaan nytkään.

 

[Erkka Lapanen]

Vai syydetään... no, HS ympäristöuutisointi ei petä asenteellisuudessaan nytkään.

Maaseudun tulevaisuus uutisoi saman asian varmasti toisin. Vai nostaako uutiseksi ollenkaan? Tilasto poikkeusluvista on hämmentävä. Vrt vaikka Ruotsiin.

 

[rpeez]

Maaseudun tulevaisuus uutisoi saman asian varmasti toisin. Vai nostaako uutiseksi ollenkaan? Tilasto poikkeusluvista on hämmentävä. Vrt vaikka Ruotsiin.

Se ei muuta tosiasiaa miksikään, kyseessä ei ole asia josta kannattaa pitää enää hirveää mekkalaa, koska käyttö on pientä ja sekin poistuu. HS nyt ilmeisesti halusi otsikkoklikkauksia kaupunkilaisvihreiltään, kuten tavallista. Artikkelissa kuitenkin todetaan tuosta aineesta miksi sitä käytetään. Edit. Pinta-alan ja tuon allaolevan perusteella vetäisin jäitä hattuun:

Siemen pinnoitetaan käsittelyn yhteydessä, millä varmistetaan, ettei kasvinsuojeluainetta pääse irtoamaan siemenestä”, Suonpää kertoo.

Suonpään mukaan korvaavia aineita sokerijuurikkaan itämis- ja aikaisen taimivaiheen tuholaisia vastaan ei juuri ole.

”Tuholaisriski on suurimmillaan, ennen kuin kasvi tulee maan pintaan, tai taimivaiheessa. Sokerijuurikas ei myöskään ole pölyttäjiä houkutteleva kasvi”, hän perustelee luvan myöntämistä.

 

[Ollakseni]

Se ei muuta tosiasiaa miksikään, kyseessä ei ole asia josta kannattaa pitää enää hirveää mekkalaa, koska käyttö on pientä ja sekin poistuu. HS nyt ilmeisesti halusi otsikkoklikkauksia kaupunkilaisvihreiltään, kuten tavallista. Artikkelissa kuitenkin todetaan tuosta aineesta miksi sitä käytetään. Edit. Pinta-alan ja tuon allaolevan perusteella vetäisin jäitä hattuun:

Siemen pinnoitetaan käsittelyn yhteydessä, millä varmistetaan, ettei kasvinsuojeluainetta pääse irtoamaan siemenestä”, Suonpää kertoo.

Suonpään mukaan korvaavia aineita sokerijuurikkaan itämis- ja aikaisen taimivaiheen tuholaisia vastaan ei juuri ole.

”Tuholaisriski on suurimmillaan, ennen kuin kasvi tulee maan pintaan, tai taimivaiheessa. Sokerijuurikas ei myöskään ole pölyttäjiä houkutteleva kasvi”, hän perustelee luvan myöntämistä.

Pitäisikö mielestäsi siis olla uutisoimatta tuosta asiasta? Vai pitäisikö aineen käyttöä jatkaa huoletta kun se koskettaa vain pientä osaa Suomen pinta-alasta?

 

[rpeez]

Pitäisikö mielestäsi siis olla uutisoimatta tuosta asiasta? Vai pitäisikö aineen käyttöä jatkaa huoletta kun se koskettaa vain pientä osaa Suomen pinta-alasta?

Protestoin ainoastaan HS:n klikkiotsikkoa ja osin tarkoituksenhaluista sisältöä, ja sen lukeneiden hyökkäystä "kepulaisia" ja maataloutta kohtaan, ymmärtämättä ettei mehiläiset nyt ole kuolemassa Suomessa minkä artikkelikin toteaa.

Aiheesta olisi saanut ihan asiallisenkin johdanteen aikaan artikkeliin ilman vastakkainasettelua. Lainaus vielä, lihavointi minun:
Pölyttäjien tilaa on seurattu Suomen ympäristökeskuksen Pölyhyöty-hankkeessa, jonka loppuraportti julkaistiin viime syksynä. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää muutosta pölyttäjien esiintyvyydessä.

 

[Muffinssi_Jaska]

Melkolailla linjassa olevaa uutisointia, mitä tulee maatalouteen nykypäivänä.


Sokerijuurikas ei kerkeä kukkia ennen kuin sato korjataan. Se ei siten houkuta pölyttäjiä puoleensa.

Sokerijuurikas on kaksivuotinen kasvi, eikä se muodosta kukkavartta ensimmäisenä vuonna, jolloin sato korjataan. Sokerijuurikkaan kukat eivät tuota siitepölyä, mettä eivätkä mesikastetta, minkä vuoksi ne eivät houkuttele mehiläisiä tai muita pölyttäjiä. Suomessa ei myöskään ole sokerijuurikkaan siementuotantoa.

lähde:

Tukes antoi poikkeusluvat peitatun sokerijuurikkaan siemenen kylvöön | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tukes.fi

Tässä on kuitenkin ilmeisesti vaihtoehtona lopettaa peittaus ja hoitaa torjunta ruiskuttamalla, joka on huonompi vaihtoehto kerran kerrasta.

Jokainen viljelijä tietää, että mehiläinen on ystävä ja myös enemmälti mehiläisten kanssa tekemisissä ovat peittauksen puolella.

 

[Byvajet]

Talouspolitiikan arviointineuvosto äänessä (Politiikkaradio). Jakso toimi hyvänä herättäjänä pohtimaan erilaisten poliittisten valintojen kokonaisvaikutuksia. Esimerkiksi työllisyyden kasvattaminen saattaa tulla valtiolle kalliimmaksi kuin työttömyyden hyväksyminen.

Mitä tulee EU:hun, se haluaa laskea energiankulutusta ja rakentelee malleja, jotka palkitsevat ja rankaisevat kulutuksen mukaan. Suomen teollisuuden rakenne on paljon energiaa vievä, joten EU:n tavoitteet kääntyvät meitä vastaan. Suomi kuitenkin tuottaa energiansa varsin puhtaasti, joten sikäli emme ole mikään jättipahis. Jos sama tuotanto siirrettäisiin muualle, se hyvin mahdollisesti olisi likaisempaa.

Tässähän tämä koko EU-himmelin ongelmallisuus kiteytyy. Jokaisella maalla on erityispiirteensä, eikä keskusjohtoisesti tehdyt toimet ole reiluja kaikkia kohtaan. Toisaalta jos keskusjohtoisia toimia ei hyväksytä, EU:n merkitys murenee.

Jos EU:sta tehdään liittovaltio, kuunnellaanko meitä enää senkään vertaa kuin nykyään?

 

[rpeez]

EU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi

EU:n Suomelle asettama energiansäästötavoite on niin kova, että työ- ja elinkeinoministeriö katsoo sen vaikeuttavan vihreän siirtymän investointeja. Elinkeinoelämä toivoo Suomen luopuvan mallioppilaan roolista.

yle.fi

Ja sitten taas vedetään mattoa jalkojen alta kuten asiaan kuuluu, mutta ei parane haastaa tätä ettei pudota pois "EU:n kovasta ytimestä". Suomen leveyspiireillä, lämmitysmuodoilla ja sähköinfralla ei ole tämän kanssa tietenkään mitään vaikutusta kun EU:sta tulee päätös "sähköä pitää säästää".

Nyt pitäisi tehdä niin kuin Elinkeinoelämän keskusliiton Kati Ruohomäki sanoo tuon artikkelin lopussa.

 

[Erkka Lapanen]

Toivottavasti tämä hanke toteutuu.
Nykyisessä vallan uusjakotilanteessa kiinnostaisi kuulla persujen mielipide asiasta. Kun vaihtoehdot ovat amerikkalaisten ylivalta ja vahvempi, yhtenäinen eurooppa; kumpi on parempi? Markka takaisin ei ole vastaus.

EU puskee läpi digieuroa – Suunnitteilla eurooppalainen digilompakko, joka voi olla valuutan käytön edellytys

Euroopan keskuspankki on huolissaan Visan ja Mastercardin ylivallasta digitaalisessa rahansiirrossa. Ratkaisu on EU:n oma digitaalinen käteinen.

www.kauppalehti.fi

 

[lemponen]

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Kielteisesti suhtautuu 17 prosenttia, ja 19 prosenttia niin sanotusti vaiheilee... (Mitähän heillä 19% on mielessä liittyen Suomen EU-jäsenyyteen?)

Itse olen kannattanut Suomen EU-jäsenyyttä 90-luvun alusta. Kyllähän EU:ssa on todella paljon kaikenmaailman "lieveilmiöitä", joita on vaikea EU:n kannattajanakin ymmärtää (enkä ole niistä ollenkaan ylpeä), mutta päällimmäisenä mulla on se tunne, että tämä on se yhteisö johon Suomi kuuluu.

EU-jäsenyyden kannatus jatkuu ennätyskorkeana | Verkkouutiset

Kielteinen suhtautuminen jäsenyyteen korostuu etenkin yhteiskuntaan tyytymättömien keskuudessa.

www.verkkouutiset.fi