Ei Saksallakaan vahvasti mene. Aikamoista sekoilua, koitetaan vähän lakien tulkintaa venyttää. Merkel on siis 2009 säätänyt tämän velkajarrun perustuslakiin, mutta nyt sitä ei noudatettaisi. Toki näillä 60 miljardin rahoilla oli suuri merkitys Suomen taloudellekin.
Yllätys – ja talouspoliittinen takaisku – koettiin vastikään, kun Saksan perustuslakituomioistuin tuomitsi maan hallituksen budjettisuunnitelmat kohtalaisilta osin perustuslain vastaisiksi.
Tuomio koskee 60 miljardin euron määrärahoja ja erityisesti kyseisten varojen käyttötarkoituksen ja -ajan muuttamista – ja maan perustuslakiin kirjattua niin sanottua velkajarrua.
Kyse on Saksalle kuuluvista mutta yhä käyttämättä olevista EU:n koronaelvytysvaroista, joita maan hallitus kaavaili ohjaavansa alkuperäisten suunnitelmien sijaan niin sanottujen vihreiden investointien vauhdittamiseen parin lähivuoden aikana.
Moiset kaavailut eivät käy perustuslakituomioistuimelle, jonka mukaan varojen käyttötarkoituksen ja -ajan muuttaminen johtaisi maan perustuslakiin kirjatun niin sanotun velkajarrun rikkomiseen.
Liittokansleri
Olaf Scholz ja hänen sosialidemokraattinen puolueensa ovat kuin puun ja kuoren välissä – ja varsin hyvin tietoisia vihreiden investointien huutavasta tarpeesta ja siitä, että perustuslain velkajarrun rikkomisesta voisi koitua raskas lasku seuraavissa liittopäivävaaleissa.
Hallituksen yksinkertainen mutta mahdollisesti kiistanalainen keino on määritellä ensin koronakriisin ja sittemmin Venäjän Ukraina-hyökkäyksen takia julistettu budjettitekninen "hätätila" yhä jatkuvaksi.
Saksan velkajarru eli budjettialijäämää rajoittava pykälä kirjattiin perustuslakiin liittokansleri
Angela Merkelin hallintokaudella finanssikriisin vuonna 2009.
Jos Saksan hallituksen hätätilamääritelmä menee täydestä ja saa liittopäivien hyväksynnän, hallitus voi toteuttaa aikomansa 60 miljardin euron investointisuunnitelmat velkajarrusta piittaamatta.
Tästä olisi apua Suomenkin taloudelle, sillä Saksa on Suomen tärkeimpiä vientimaita.
Eripurainen liittohallitus yrittää välttää talouspolitiikan äkkijarrutusta silmänkääntötempulla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
www.is.fi