EU:n ja euron tulevaisuus?

[mjr]

Velkaantuminen ja alijäämäiset budjetit ovat poliittisia päätöksiä, on melkoista älyllistä epärehellisyyttä vierittää niitä "suurpankkien" tai "säätelemättömän markkinatalouden" piikkiin.

Hmm, kenelleköhän suuntasit tämän viisautesi? Pankkitaloustiede nimenomaan kannattaa tasapainotettuja budjetteja, julkisen sektorin karsimista sekä erittäin matalan inflaation politiikkaa - tämä on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut käytännössä jokaisen pankkiekonomistin (ja ECB:n ja Berliinin ja Frankfurtin) mantra, joskin ihan viime aikoina sekaan on mahtunut, hämmentävää kyllä, peräti joitakin kainoja ehdotuksia elvyttämiseen ja investointivelan ottamiseen.

 

[Stultus]

Velkaantuminen ja alijäämäiset budjetit ovat poliittisia päätöksiä, on melkoista älyllistä epärehellisyyttä vierittää niitä "suurpankkien" tai "säätelemättömän markkinatalouden" piikkiin.

Suuryritysten tehokas verosuunnittelu ja veroparatiisit ovat heikentäneet valtioiden kykyä kerätä veroja. Keskivertokansalaisten verotusta voi korottaa vain tiettyyn rajaan saakka, joten seurauksena on alijäämäinen budjetti ja/tai julkisten palvelujen leikkaaminen. Suurpankkien tappioiden sosialisointi veronmaksajille edesauttaa valtioiden velkaantumista.

 

[Cobol]

Euron ongelmat ovat olleet jo pitkään yleisesti tiedossa, mutta niitä ei olla haluttu valtiojohdon taholta tunnustaa. Yhteisvaluutasta hyötyy tällä hetkellä eniten lähinnä Saksa, joka on saanut eurosta heikon valuutan siivittämään vientiään. Saksan vienti onkin noussut valtaviin mittasuhteisiin, Saksan vaihtotaseen ylijäämä on tällä hetkellä suurempi kun Kiinalla. Euro lukitsee kuitenkin Suomen kalliin kustannustason Saksan halvempaan kustannustasoon, josta seuraa, että Saksa kykenee päihittämään meidät viennissä mennen tullen ja vielä palatessakin. Samankaltainen tilanne on lähestulkoon kaikilla muillakin valuuttaunionin mailla, jotka ovat menettäneet vientiään Saksalle. Euro on yhteisenä valuuttana liian kallis Suomelle ja liian halpa Saksalle..

Euron ongelmana on alusta asti ollut se, että euroalueella ei ole liittovaltiota eikä siten yhteistä talouspolitiikkaa. Jos kyseessä olisi liittovaltio, mahdollisuudet tarvittaviin toimenpiteisiin olisi paremmat.

Tämä tilanne on johtanut euromaiden valtavaan velkaantumiskierteeseen kun viennin kautta saadut tulot eivät riitä valtion menojen kattamiseen. Tämän myötä EU-valtioiden kokonaisvelka kasvaa jatkuvasti ja siitä on jo tullut niin suuri ettei ole enää mitään realistisia mahdollisuuksia maksaa sitä pois. Käytännössä tämä tarkoittaa, että euro on valuuttana romahtamassa ihan itsestään viimeistään siinä vaiheessa kun joku velkojista toteaa, että velkavuori ei enää ole millään tukitoimilla hallinnassa ja EU on tosiasiassa konkurssissa. Eli EU:lle tapahtuu käytännössä kuten Kreikalle..

Ei pidä paikkaansa. Euromaiden velkaantuminen johtuu siitä, että valtiot ovat puuttuneet vasemmistolaista ja/tai keynesiläistä talouspolitiikkaa noudattaen markkinoiden toimintaan. Kriisin ja laman oloissa EKP on tukenut valtioiden päätöksellä pankkeja ja muita yrityksiä yksinomaan tällä hetkellä kymmenillä miljardeilla kuukaudessa ja yhteensä varmaan useammalla tuhannellä miljardilla eurolla. USA:ssa sentään vaadittiin osakkeita vastineeksi tuesta. Valtioiden pyrkimys finanssikriisin seurauksena ottamaan markkinoista niskalenkkiä oli harvinaisen huono ratkaisu.

 

[Tuamas]

Suuryritysten tehokas verosuunnittelu ja veroparatiisit ovat heikentäneet valtioiden kykyä kerätä veroja. Keskivertokansalaisten verotusta voi korottaa vain tiettyyn rajaan saakka, joten seurauksena on alijäämäinen budjetti ja/tai julkisten palvelujen leikkaaminen. Suurpankkien tappioiden sosialisointi veronmaksajille edesauttaa valtioiden velkaantumista.

Suomen valtio tekee jälleen viime vuodesta ennätyksen verotulojen keräämisessä.

Nähdäkseni ongelma on Suomessa rakenteissa, vaikkakin liittovaltion kautta saatava veroparatiisien tehokkaampi tukkiminen olisikin ihan kliffa homma.

 

[Jack of Spades]

...Et ole ikinä kuullu subventoinnista?

Kyllä olen ja mikään maailmaa mullistava ratkaisu se ei mielestäni ole, että valtio tukee sote-maksuista yksityisiä terveydenhuollon palveluntuottajia. Todellisena vaarana tässä uudessa himmelissä on jatkossa terveyskeskusten asiakasmaksujen korottaminen, kun tukirahat jakautuvat entistä useamman toimijan kesken ja tämähän sopii kuin nenä päähän yksityiselle taholle, joiden tehtävänä on ainoastaan tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. On täysin päivänselvää, että julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä alkaa nyt sote-uudistuksen toteutuessa verissä päin taistelu valtion tukimiljardeista ja asiakkaista. Edessä on pudotuspeli, joka mullistaa Suomen perusterveydenhuollon rakenteita ja mielestäni ei kyllä välttämättä oikeaan suuntaan. Terveydenhuollossa on edessä raivokas taistelu tukimiljardeista | Yle Uutiset | yle.fi

Vähävaraisemmille suomalaisille julkiset palvelut ovat tärkeämpiä kuin säännöllisessä työssä käyvälle väestölle, jotka kuuluvat myös työterveyshuollon piiriin. Yhteiskunnan eriytyminen ja eriarvoistuminen näkyy osaltaan myös tässä, että meille on muodostumassa kahden tason työmarkkinoiden ja koulutuslaitoksen lisäksi nyt myös kaksitasoinen / jakoinen, (julkinen & yksityinen) terveydenhuoltojärjestelmä. Juhlapuheissa puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta vaikka sen peruspilarit uhkaavat rapautua. Puhutaan kaksihaaraisella käärmeenkielellä kauniita ja samalla on tuotu päättäjien toimesta markkinat palvelualoille, jotka aiemmin osattiin ja kyettiin tuottamaan täysin riittävän kustannustehokkaasti julkisilla verovaroilla.

2000-luvulla ovat julkiset palvelut markkinoistuneet rajusti Suomessa.Yksityiset yritykset tuottivat 1990-luvulla n.10 prosenttia terveydenhuollon palveluista, nyt jo ainakin 20–25 prosenttia. Suomessa saa päättäjien siunauksella jatkossa tehdä kansainvälisille osakkeenomistajille voittoa kansalaisten hyvinvoinnilla ja terveydellä. Näin tehdään ja samalla puhutaan kauniisti valinnanvapaudesta, yksilöllisistä ja laadukkaista palveluista.

Kaikista palavimpien markkinataloususkovaisten puheissa yksityinen terveyspalveluita tuottava yhtiö toimii näköjään kaikissa olosuhteissa tehokkaammin kuin julkinen palvelu. Tämän uskomuksen tueksi ei kuitenkaan löydy mitään faktaa. Kuntien terveydenhuollon yksityistäminen ei ole tuonut kunnille säästöjä vaan menot ovat jopa kasvaneet. Kokonaisia julkisen terveydenhuollon terveyskeskuksia on paikoin siirretty yksityisten lääkäriyritysten hoidettavaksi vaikka tutkimustulosten mukaan siitä ei koidu säästöjä eikä ylenmääräistä tehokkuuttakaan.

Yksityisessä terveydenhuollossa on yritys lopultakin aina taloudellisessa vastuussa vain ja ainoastaan omistajilleen. Julkisen palveluntuottajan kansanterveydellinen vastuu on sen sijaan omistajilleen, eli veronmaksajille todellinen.

 

[Tuamas]

@Jack of Spades joku lähde olisi kiva, lähes kaikki tutkimusdata on eri mieltä kuin sinä.

Otetaan vaikka tuosta sinulle viite Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus? | sivu 269 | Jatkoajan keskustelupalsta

Pointtina se, että en nyt ihan heti muista yhtään alaa, jossa julkinen palvelu toimisi tehokkaammin kuin yksityinen.

Et siis ymmärtänyt subventiota, julkinen terveydenhuolto on asiakkaalle merkittävästi halvempi kuin yksityinen koska se on niin voimakkaasti subventoitua.

Julkisella julkinen puoli vastaa lähes kaikista kuluista ja asiakkaalle jää nimellinen maksuosuus. Kuitenkin kun lasketaan palvelun kokonaishintaa, on julkinen palvelu lähes poikkeuksetta yksityistä kalliimpi tuottaa.

Toki yksityistämisessä osto-osaaminen on avainasemassa ja tässä on mahdollisuus miljardien säästöihin palvelun parantuessa tai pysyessä ennallaan. Toki osaamattomuudella myös mahdollisuus palvelutason putoamiseen ja miljardien lisäkuluihin.

 

[regularflex]

@Jack of Spades joku lähde olisi kiva, lähes kaikki tutkimusdata on eri mieltä kuin sinä.

Otetaan vaikka tuosta sinulle viite Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus? | sivu 269 | Jatkoajan keskustelupalsta

Pointtina se, että en nyt ihan heti muista yhtään alaa, jossa julkinen palvelu toimisi tehokkaammin kuin yksityinen.

Et siis ymmärtänyt subventiota, julkinen terveydenhuolto on asiakkaalle merkittävästi halvempi kuin yksityinen koska se on niin voimakkaasti subventoitua.

Julkisella julkinen puoli vastaa lähes kaikista kuluista ja asiakkaalle jää nimellinen maksuosuus. Kuitenkin kun lasketaan palvelun kokonaishintaa, on julkinen palvelu lähes poikkeuksetta yksityistä kalliimpi tuottaa.

Toki yksityistämisessä osto-osaaminen on avainasemassa ja tässä on mahdollisuus miljardien säästöihin palvelun parantuessa tai pysyessä ennallaan. Toki osaamattomuudella myös mahdollisuus palvelutason putoamiseen ja miljardien lisäkuluihin.

Terveydenhuoltohan on siitä poikkeava "teollisuudenala", että siinä palvelun käyttäjä voi olla eri kuin maksaja, joka voi olla eri kuin palvelun laajuudesta päättävä taho. Mikäli olet terveydenhuollon täydellisen yksityistämisen suuri kannattaja, niin miten selität seuraavasta linkistä Health Costs: How the U.S. Compares With Other Countries | PBS NewsHour löytyvät luvut:

U.S. spends two-and-half times the OECD average on healthcare (Eli Jenkit käyttää keskimäärin $8233/hlö terveydenhuoltoon vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on $3251/hlö)
U.S. Total Health expenditure (public+private) is 17.6% of GDP. Suomessa luku on 8.9%.

Jos oletetaan, että suomalaiset ovat suurin piirtein yhtä terveitä kuin jenkit, niin melkoisen kustannustehokasta tämä terveydenhoito Suomessa on USAhan verrattuna.

Nämä luvut ovat siis vuodelta 2010. Uudempiakin lukuja voisi kaivaa, mutta OECD:n tilastot ovat hieman hankalia käyttää allekirjoittaneelle.

 

[Tuamas]

U.S. spends two-and-half times the OECD average on healthcare (Eli Jenkit käyttää keskimäärin $8233/hlö terveydenhuoltoon vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on $3251/hlö)
U.S. Total Health expenditure (public+private) is 17.6% of GDP. Suomessa luku on 8.9%.

Jos oletetaan, että suomalaiset ovat suurin piirtein yhtä terveitä kuin jenkit, niin melkoisen kustannustehokasta tämä terveydenhoito Suomessa on USAhan verrattuna.

En ole missään nimessä terveydenhuollon täydellisen yksityistämisen kannattaja. Olen asiaa sivunnut palstalla useasti ja tuonut esille erityisesti jenkkiläisen vakuutusperusteisen lääketieteen ongelmat, jotka ovat jo nähtävissä Suomessa yksityisellä puolella.

Eli kun maksaja toimenpiteille on, ei kustannustehokasta ja kansanterveys edellä menevää hoitoa toteuteta, vaan asiakas saa usein sen hoidon jota vaatii, sen sijaan että saisi hoidon jota hän tarvitsee. Tällöin hoitotason määrittää usein vakuutusturvan taso ja potilaille tehdään täysin turhia tutkimuksia ja jopa operaatioita sekä määrätään turhia lääkkeitä, koska vakuutus tai työnantaja korvaa.

Tämä keskustelu nyt lähinnä sivuaa argumenttia, jossa @Jack of Spades on jostain syystä ideologisesti sitä mieltä (koska faktat eivät tätä tue), että julkisesti toteutettuna esimerkiksi jätehuolto ja joukkoliikenne olisi jotenkin halvempaa, parempaa ja toimintavarmempaa.

Sote-uudistuksessa tulee poimia parhaat palat molemmilta puolilta, ei ole mitään mieltä teettää toimenpiteitä jommalla kummalla puolella ideologisista syistä, vaan antaa julkisen puolen hoitaa ne joissa se pärjää ja yksityisen se puoli jossa ne kykenevät selvästi julkista puolta alempaan kustannustasoon.

 

[Jack of Spades]

@Jack of Spades joku lähde olisi kiva, lähes kaikki tutkimusdata on eri mieltä kuin sinä.

Otetaan vaikka tuosta sinulle viite Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus? | sivu 269 | Jatkoajan keskustelupalsta

Pointtina se, että en nyt ihan heti muista yhtään alaa, jossa julkinen palvelu toimisi tehokkaammin kuin yksityinen.

Et siis ymmärtänyt subventiota, julkinen terveydenhuolto on asiakkaalle merkittävästi halvempi kuin yksityinen koska se on niin voimakkaasti subventoitua.

Julkisella julkinen puoli vastaa lähes kaikista kuluista ja asiakkaalle jää nimellinen maksuosuus. Kuitenkin kun lasketaan palvelun kokonaishintaa, on julkinen palvelu lähes poikkeuksetta yksityistä kalliimpi tuottaa.

Toki yksityistämisessä osto-osaaminen on avainasemassa ja tässä on mahdollisuus miljardien säästöihin palvelun parantuessa tai pysyessä ennallaan. Toki osaamattomuudella myös mahdollisuus palvelutason putoamiseen ja miljardien lisäkuluihin.

Niin, pelkästään kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuodelta 2012 ei ole mielestäni vielä otoksena kovinkaan kattava kun arvioidaan koko maan terveydenhuollon kustannuksia, maaseutukuntien terveydenhoitopiireissä on asia on aivan toinen mm. pitkine etäisyyksineen kulujen osalta kuin isoissa kaupungeissa, joissa esim. ruoka-, kotihoidon ym. palvelut tuotetaan suhteellisen lyhyillä etäisyyksillä, joten ei riitä alkuunkaan todisteluksi tälläiset nollatutkimukset. @regularflex toikin jo tuossa yllä esille, että Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat olleet tähän saakka hyvää OECD:n keskitasoa. Kun verrataan mm. jenkkeihin, millaista mallia sinä kannatat ja Suomeenkin ollaan kovaa vauhtia ajamassa, niin kustannusero terveyskuluissa / henkilö on huomattava Suomen eduksi nykyisellä mallilla.

 

[Valioyksilö]

Olisi aidosti mukava saada tieteellistä näyttöä sille, että yksityinen terveydenhuolto todella toimisi kustannustehokkaammin. Jos sellaista on, niin sitä olisi helpompi kannattaa. Pikaisella haulla löysin katsauksen, joka ei puolla tätä.

"Studies evaluated in this systematic review do not support the claim that the private sector is usually more efficient, accountable, or medically effective than the public sector; however, the public sector appears frequently to lack timeliness and hospitality towards patients."

Comparative Performance of Private and Public Healthcare Systems in Low- and Middle-Income Countries: A Systematic Review

 

[stunt cock]

Ulkoisen devalvaation rasitus jakautuu koko kansakunnalle. Mukana talkoissa ovat niin työttömät, pienipalkkaiset, keskituloiset kuin pääomien omistajatkin siltä osin, mitä pääomansa ovat kyseisessä valuutassa. Talouseliitti puudeleineen ei kannata ulkoista devalvaatiota, koska se ei halua itse osallistua sen kustantamiseen pääomiensa kautta. Tätä pääomien talkoisiin osallistumista kutsutaan valtavirtaisessa propagandassa "kansalta varastamiseksi". Sen sijaan talouseliitti kannattaa vankkumattomasti sisäistä devalvaatiota, jossa rasitus kohdistuu palkansaajiin ja sielläkin lähinnä pieni- ja keskituloisiin.

Hyvä vasuri ulostulo aiheeseen liittyen. Ei mielipiteessä mitään väärää ole, mutta faktat taitavat olla ihan vituillaan. "Talouseliitti puudeleineen ei halua osallistua kustantamaan devalvaatiota pääomiensa kautta" eiköhän ne pääomat (osakkeet ja sijoitukset) ole suojattu valuuttakurssiriskiltä ihan niiden ominaisuuksien ja perusluoteen perusteella. Suurin osa pörssiyhtiöistä on viennin kanssa tekemisissä. Eli vaikka tililtä haihtuisi muutama ropo, osakekurssien kautta se tulee korkojen kera takaisin vientiyrityksien tuloksien parantuessa.

Sitä enemmän devalvaatio sattuu pieneen ihmiseen, mitä vähemmän hänellä on sijoituksia suhteessa omiin säästöihinsä ja palkkaansa nähden. Aina devalvaatiossa maksajana on kansa ja hyötyjä vientiteollisuus oli devalvaatio sisäinen tai ulkoinen.

 

[regularflex]

Eli kun maksaja toimenpiteille on, ei kustannustehokasta ja kansanterveys edellä menevää hoitoa toteuteta, vaan asiakas saa usein sen hoidon jota vaatii, sen sijaan että saisi hoidon jota hän tarvitsee. Tällöin hoitotason määrittää usein vakuutusturvan taso ja potilaille tehdään täysin turhia tutkimuksia ja jopa operaatioita sekä määrätään turhia lääkkeitä, koska vakuutus tai työnantaja korvaa.

Tässähän se terveydenhuollon yksityistämisen ongelma tiivistettynä on. Sen jälkeen mädät omenat moraalikatoineen juhlivat ja laskun maksaa taas joku muu.

 

[dana77]

Mikä siinä on niin vaikeaa, että jos kannattaa kommunismiä niin sitä pitää yrittää ja kiertää ja kaarrella. Miksei sitä vain voi sanoa että kannattaa aatetta. Toki kommunismillä on sinänsä on verinen historiansa, mutta ei se painolasti millään tavalla yhteen enempää aatteen kannattajien kannettavaksi tule kuin kapitistitkaan olisivat vastuussa vaikka irakin sodasta.

ps. miksei ruokahuoltoakin hoideta julkisesti? ihan elintärkeä ala ja siellä yksityiset tahat saavat vapaasti rellestää. Ja toisaalta jos julkinen sähkön tai muun tuotanto on niin edullista, niin mikä estää valtioita ihan vapailla markkinoilla tuottamasta ja myymästä sähköä edullisemmin kuin yksityiset.

 

[Stultus]

Suomen valtio tekee jälleen viime vuodesta ennätyksen verotulojen keräämisessä.

Nähdäkseni ongelma on Suomessa rakenteissa, vaikkakin liittovaltion kautta saatava veroparatiisien tehokkaampi tukkiminen olisikin ihan kliffa homma.

Verot ja veronluontoiset tulot vuonna 2008, inflaatiokorjattuna vuoden 2015 tasoon: 42,33 Miljardia. Verot ja veronluontoiset tulot Syyskuun 2016 talousarvioesityksessä: 41,56 Miljardia.

Kun otetaan huomioon rahanarvon aleneminen, niin Suomen valtion verotulot eivät ole vieläkään vuoden 2008 tasolla. Tämä siitä huolimatta, että meidän talouteen on pumpattu lainarahaa kymmeniä miljardeja.

Rakenteellisia ongelmia on, mutta kokonaisuuteen vaikuttavat myös verosuunnittelu, veroparatiisit sekä suurpankkien tappioiden sosialisointi ja sen moninaiset seuraukset.

 

[Cobol]

Kommenttina sen verran, että esitin @Stultus hallitusta käsittelevässä ketjussa tänään aiemmin väitteen, että verotulot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta velkaa on otettu lähinnä syömävelkana miljardikaupalla lisää per vuosi.

Verotulot ovat kasvaneet kun katsotaan julkista taloutta kokonaisuutena. Valtio ja kunnat eli julkinen talous ovat keränneet jo kuusi vuotta putkeen enemmän verotuloja kuin aiempana vuotena. Yhteensä julkisen talouden tulot ovat nousseet noin kuusi miljardia tänä aikana kun huomioidaan se, että vuoden 2016 osalta budjetoitu tulo ylitettiin kirkkaasti ennen kaikkea yhteisöveron huiman vajaan kahden miljardin tuottoylityksen (ennakkotieto budjetoidusta) takia.

e: korjattu kirotusvirhe.

 

[Tuamas]

Tässähän se terveydenhuollon yksityistämisen ongelma tiivistettynä on. Sen jälkeen mädät omenat moraalikatoineen juhlivat ja laskun maksaa taas joku muu.

Ei, vaan tämä ongelma koskee vakuutuspohjaista terveydenhuoltoa.

Yksityinen tuottaa suurimman osan yksittäisistä operaatioista, palveluista ja tutkimuksista julkista halvemmalla, lukuunottamatta tiettyjä nichejä joissa julkinen puoli vie koska yksityinen puoli ei käytännössä tee niitä. Tämä johtuu tarkemmin hiotuista prosesseista, kevyemmästä organisaatiosta sekä suuremmasta erikoistumisesta.
Tai oikeastaan tämä koskee keskiarvoja, koska julkisella puolella on täysin älyttömät erot tehokkuudessa, kustannustasossa ja hoidon laadussa yksiköiden ja alueiden välillä.

Tämä on seikka jota sote-uudistuksessa tulisi hyödyntää, ei yksityiselle puolelle tule antaa avointa shekkiä, vaan mahdollisuus tarjota ne palvelut jotka yksityinen puoli voi tarjota julkista kustannustehokkaammin.

 

[stunt cock]

Lopulta kyse on vertailusta Islannin malli vs Irlannin malli. Islanti nousi ulkoisella devalvaatiolla tuhkasta ja nyt siellä on täystyöllisyys ja itseasiassa jo työvoimapula. Ei toki toivottava tilanne talouseliitille, joka hyötyy työttömien suuresta reservistä kiristämällä palkkoja alaspäin. Islannissa toki tuontitavaroiden, kuten esim. televisioiden hinta nousi 50%, mutta jos asiasta tiedusteltaisiin sikäläisiltä jälkikäteen, eivät taida olla kovinkaan tyytymättömiä tehtyyn ratkaisuun. Tässä kohtaa tosin woodoo-uskovaisilta unohtuu usein se fakta, että sen telkkarin hinta nousee yhtälailla sisäisen devalvaationkin jälkeen. Tämän lisäksi myös kaikki kotimaassa tuotettu(tavarat, palvelut) nousee suhteessa ostovoimaan ja siten myös niiden kysyntä kärsii, toisin kuin ulkoisen devalvaation olosuhteissa.

Hyvällä asenteella vetelet; "Ei toki toivottava tilanne talouseliitille, joka hyötyy työttömien suuresta reservistä kiristämällä palkkoja alaspäin". Et kait tosissasi väitä, että mainitsemasi talouseliitin etu olisi korkea työttömyys? Ei se nyt ihan niin mene, että työttömien määrällä kiristetään palkkoja alas ja näin yritykset hyötyvät. Korkea työttömyys Suomessa muuten rasittaa myös suomalaisten yritysten toimintaolosuhteita vähintäänkin epäsuorasti. Se on kuule niin, että korkea työttömyys on kaikkien haitta.

Usko pois kyllä se ulkoinen devalvaatio nostaa myös kotimaassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden hintoja. Aika pieni osa palveluista ja tuotteista tehdään ilman mitään ulkopuolisia raaka-aineita tai panoksia. Aika monessa asiassa tarvitaan ihan vaan vaikka öljyä. Telkkarin hinta ei muuten nouse sisäisen devalvaation jälkeen. Miksi se nousisi? Ihan samalla lailla se telkkari gigantissa maksaisi sen 999€. Devalvaatio ei ole mikään ihmelääke, vaikka se saattaa siltä vaikuttaa. Devalvaatio on aina tulonsiirto kansalta vientiyrityksille - krapularyyppy kun asiat on hoidettu paskasti.

 

[mjr]

Mikä siinä on niin vaikeaa, että jos kannattaa kommunismiä niin sitä pitää yrittää ja kiertää ja kaarrella.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että ajatteletkos esim. minun kannattavan kommunismia ja vain kiertelevän ja kaartelevan? Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että tunnen kommunismin (spesifinä historiallisena yhteiskuntarakenteena) peräti merkittävästi paremmin kuin sinä, enkä todellakaan, edes vähän alusta, kannata vähääkään sitä (sekä järjetöntä että epämoraalista) järjestelmää.

 

[dana77]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että ajatteletkos esim. minun kannattavan kommunismia ja vain kiertelevän ja kaartelevan?

en

 

[mjr]

en

Ok - mutta sitä mietin, että onkohan tällä palstalla yhtään oikeata kommunistia, marxisti-leninistiä? Mitä luulet? He toki olivat joskus hamalla 70-luvulla yhtä tiuhassa kuin libertaarit ovat nykyään ja jos olisi ollu somea niin kaikki olisivat silloin tietäneet, että kommunismi toimii kuin junan vessa, kunhan olosuhteet vain ovat täydelliset - nyt se sama tiedetään vain kapitalismista.

 

[dana77]

Ok - mutta sitä mietin, että onkohan tällä palstalla yhtään oikeata kommunistia, marxisti-leninistiä? Mitä luulet? He toki olivat joskus hamalla 70-luvulla yhtä tiuhassa kuin libertaarit ovat nykyään ja jos olisi ollu somea niin kaikki olisivat silloin tietäneet, että kommunismi toimii kuin junan vessa, kunhan olosuhteet vain ovat täydelliset - nyt se sama tiedetään vain kapitalismista.

Siinä kun kotimaisten kommunistipuolueidenkaan johto ei ole täynnä old school marxilaisia, niin en näe että sen tulisi olla rajana termin käyttämiselle.
Tuossa oli edellisellä sivulla keskustelua, että kumpi on tehokaampi tapa tuottaa palveuita yhteiskunnassa, markkinatalous vai valtiojohtoinen tapa, ja kyllä minä lasken ihmiset jotka eivät ole kapitalisteja kommunisteiksi.

 

[mjr]

ja kyllä minä lasken ihmiset jotka eivät ole kapitalisteja kommunisteiksi.

Vaan eihän tuollaisessa sangen alkeellisessa dikotomiassa ole mitään logiikkaa.

 

[dana77]

Vaan eihän tuollaisessa sangen alkeellisessa dikotomiassa ole mitään logiikkaa.

no voi voi

 

[mjr]

no voi voi

Niin, no, tunnen vain tässä että mm. koko proseminaari-esitelmäni Plehanovin ajattelusta on yhtä tyhjän kanssa (joskin se oli), kun suurin piirtein joku Sipilä tai Timo Soini on "kommunisti" nykyaikana. Pidän termien täsmällisestä käyttämisestä, kuin Ilmari Salpakari aikoinaan. Onko se rikos?

 

[dana77]

Niin, no, tunnen vain tässä että mm. koko proseminaari-esitelmäni Plehanovin ajattelusta on yhtä tyhjän kanssa (joskin se oli), kun suurin piirtein joku Sipilä tai Timo Soini on "kommunisti" nykyaikana. Pidän termien täsmällisestä käyttämisestä, kuin Ilmari Salpakari aikoinaan. Onko se rikos?

Täsmällisesti ottaen se ei varmasti ole rikos.
Sipilä ja Soini eivät nähdäkseni silti määritelmää täytä.
Jos ihminen näkee että valtiovalta tuottaa palvelut yleisesti ottaen tehokkaammin kuin markkinatalous toki tällainen ihminen haluaa kasvattaa valtion roolia markkinatalouden kustannuksella.

"Encyclopaedia Britannican mukaan kommunismi on oppi yksityisomistuksen ja voittoon perustuvan talouden korvaamisesta ainakin suurtuotantovälineiden (kaivokset, myllyt, tehtaat) julkisella omistuksella ja hallinnalla."