Ei pidä paikkaansa, vaan sinulla itselläsi alkoi välittömästi selittely kun sinulle esitettiin kysellessäsi terveydenhuollon kustannusten osalta faktojen perään
@regularflex :in esille tuomana tämä artikkeli
Health Costs: How the U.S. Compares With Other Countries | PBS NewsHour ,josta käy hyvin ilmi, että Suomen terveydenhuoltokustannukset ovat OECD:n keskitasoa tällä vanhallakin mallilla.
http://www-tc.pbs.org/prod-media/ne.../At_17.6_percent_of_GDP_in_2010_slideshow.jpg Kun itse väitit keskustelussa kiven kovaan tervydenhuollon yksityistämisen olevan USA:n malliin niin kovin paljon halvempaa jollain nollatason tutkimuksella ainoastaan muutamien suurimpien kaupunkien vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailulla, joka ei kerro vielä juurikaan mitään koko maan kustannuksista.
Lue nyt hyvä ihminen
vastaukseni ja
kirjoitukseni,
2,
3 olkiukot huutavat jo armoa.
Sinun on helppo näemmä käydä keskustelua, kun voit ihan itse keksiä päästäsi mitä minä olen väittänyt. Voi vain painaa menemään.
Vastaat aivan eri asiaan ja kyseessä on täysin eri asia, ei koko terveydenhuoltoa voi eikä kannata yksityistää ja erityisesti vakuutuspohjainen ns. jenkkimali on pirun kallis, kuten sanoinkin ja perustelinkin.
Kyse on siitä, että yksityinen puoli pystyy lähtökohtaisesti tuottamaan palvelut julkista puolta tehokkaammin, jolloin yksityisen puolen käyttämättäjättäminen ideologisista syistä on käytännössä kommunismia.
Eli tässä ei ole mistään ideologiasta kysymys kuin kuvitelmissasi ja haihatteluissasi ihan omalta puoleltasi. Kysymys on, miten tuottaa nämä palvelut järkkevimmin ja edullisimmin kansalaisille. Onhan tähänkin asti ollut yksityisiä terveyspalveluita, eikä siinä mitään, mutta sen osuuden kasvattamista ylenmäärin en näe perusteltuna, jonka tuo artikkeli hyvin osoittaa valtion perustoimintojen yksityistämisen autuudesta palstalla paasaaville.
Onhan, sinä esitit väitteen, että kaikki mielestäsi ydintoiminnot (jätehuolto, sähkönjakelu, joukkoliikenne) tulisi säilyttää julkisella puolella. Se nimenomaan on ideologinen näkemys, jota kutsutaan taloustieteessä yleensä kommunismiksi.
On olemassa kilpailutusten kautta sekä hintatutkimuksen kautta saatua dataa merkittävät määrät, että julkisen puolen tehottomuuden takia iso osa esim. yksittäisistä hoitotoimenpiteistä on saatavilla halvemmalla yksityisen toimijan kautta toteutettuna.
Kuten juuri vanhainkotipalvelut, tehostettu palveluasuminen, tietyt leikkaukset jne.
Jos olet Porista, niin mietipä esimerkiksi organisaatiota nimeltä TPK.
Mitä luulet, onko siellä optimoitu tehokkuus?
Ja onkohan tässä palvelu jonka julkisin voimin tuottaminen on se tehokkain ja järkevin tapa toimia?
Sähköverkon yksityistäminen tuli jo aiemmin esille yhtenä esimerkkinä mitä tapahtuu kun valtion elintärkeä perustoiminto myydään ulkomaiseen omistukseen.
Eli tavalliset kansalaiset eivät siitä tasavertaiseti hyödy mitenkään, ainoastaan osakkeiden omistajat hyötyvät hintojen korotusten myötä. Valtion omistamissa yhtiöissä ei markkinatalouden ja omistajuuden lainalaisuudet aina kuitenkaan välttämättä toimi ja tästä on yhtenä erinomaisena esimerkkinä on juurikin Fortum.
Fortumin omistaja nostelee kulmakarvojaan - InvestoInvesto
Fortumin omistuksessa oli siis valtakunnan kattava jakeluverkko, eli monopoli Suomen sähkön jakeluun. Fortum on yhtiö jonka osakekannasta Suomen valtiolla on ehdoton enemmistö. Kun markkinataloudessa kerran eletään, niin jokaisen aivoillaan ajattelevan ihmisen luulisi käsittävän mitä tapahtuu, jos valtakunnalle elintärkeä monopoli myydään ulkomaiselle sijoittajalle siten, että tariffit ovat vapaat ja niitä valvotaan "neljän vuoden välein" (jos valvotaan). Nämä tariffit nostetaan niin korkealle kuin vaan ikinä iljetään nostaa. Syyksi tariffien nostolle tarjotaan mm. "kaapelit on kaivettava maahan" vaateita, ilman että kenelläkään on todellinen käsitys tälläisen operaation kustannuksista.
Kuka teki ratkaisevat päätökset – miten valtionyhtiön sähköverkko siirtyi kansainvälisten sijoittajien hallintaan? - Kotimaa - Helsingin Sanomat
Nyt menee jo niin paksuksi, että en ymmärrä miten kehtaat heittää jotain heittoja toisten osaamisesta ja tiedoista.
Fortumilla ei ollut, eikä Carunalla ole monopolia Suomen sähkönjakeluun.
Carunan verkon alueella asuu 640 000 suomalaista ja Carunan markkinaosuus on ~20%
Caruna – Wikipedia
Ongelma Carunan sekä muidenkin laillisten monopolien osalta on se, että laillinen monopoli hyvin harvoin toimii tehokkaasti yksityisomistuksessa, sen takia tariffeja pyritään säätelemään.
Fakta kuitenkin on, että sähkönsiirrolle myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen myötä annetut vaatimukset ovat suurimpia syitä hintojen korotuksille, maakaapelointi on perkeleen kallista ja sillä on pitkä takaisinmaksuaika.
Maakaapelointi nostamassa sähkön siirtohintaa kymmeniä prosentteja - Talous - Helsingin Sanomat
Sähköverkon maakaapeloinnin hintalappu olisi 10-20 miljardia euroa - Talouselämä
Sähköyhtiöiden arviot maakaapeloinnin vaikutuksesta sähkön hintaan vaihtelevat | Yle Uutiset | yle.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö: Maakaapelointi kasvattaa suomalaisen sähkölaskua | Uusi Suomi
Samoin on asianlaita tässä valtion kyseenalaisessa yksityistämispolitiikassa mm. tieverkon osalta, jossa liikenneministeri Anne Bernerin esittämässä uudistuksessa väylät ja rautatiet siirrettäisiin uuden yhtiön alle. Siitä tulisi ylempänä kuvatun sähkönjaleluverkon kaltainen yhtiö, joka monopoliasemassaan mielivaltaisesti hinnoittelee osaltaan sähkönsiirron jakelukustannukset. Tässä kohtaa mm. rinnastukset televerkkoyhtiöihin ontuvat. Autoliiton toimitusjohtaja toteaa ehdotuksesta:
"Jos me katsomme suomalaisia operaattoreita, Elisa, Sonera, DNA, niillä on jokaisella oma verkko, jossa he kilpailevat sen verkon saatavuudella, sen laadulla ja sen hinnalla. Me emme ole luomassa semmoista ympäristöä, jossa olisi useampia verkkoja. Me käytämme sitä ihan samaa tietä ja se on monopoliasemassa." "Siitä tulisi sähköverkon kaltainen paikallinen monopoli" – Autoliitossa ei lämmetä tieverkon yhtiöittämiselle | Yle Uutiset | yle.fi
Niin, tässä valtion tavoitteena on saada tieverkosto budjettien ulkopuolelle ja saada autoilun tuotot kohdistettua paremmin autoiluun liittyviin kustannuksiin.
Tavoitteessa ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan yhtiötä ei myydä markkinoilla.
Itseasiassa autoilijoiden kannalta muutos olisi todennäköisesti huomattavan järkevä, jos autoilun muu verotus laskettaisiin samassa yhteydessä lähelle nollaa. Koska nykyisellään autoilusta tulevia verotuloja ei ole korvamerkitty, vaan tieverkoston ylläpitoon valuu vain murusia autoilijoilta kerätyistä veroista.
Jos "Valtion Väyläyhtiö Oy" alkaa perimään maksua (huom. maksua, ei veroa) tienkäytöstä, tulee sen käyttää tienkäytöstä saadut maksutulot tienkäytöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen ja maksuja ei periaatteessa saa periä merkittävästi enempää kuin tienkäytöstä aiheutuu kuluja.