Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 134 743
  • 10 753

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Samoin turvapaikanhakijoille, jotka saavat työpaikan ja pystyvät pitämään sen ja tienaamaan riittävästi, tulisi antaa oleskelulupa.

Voiko tätä paremmin sanoa. Juuri tällaista maahanmuuttoa me tarvitsemme. Mitä vähemmän sopeutumattomia VOK- elättejä, sen parempi. Tämä on voitava sanoa ääneen viimeistään nyt, kun koko Eurooppa tärisee pakolaistulvan alla. Totta kai jonkinlainen kiintiö humanitääriselle maahanmuutollekin, mutta sopeutujat ehdottomasti ohituskaistalle. Jos yksin maahan tullut sinkkumies ei pysty itseään millään muotoa elättämään esimerkiksi parin vuoden maassa olon jälkeen, niin voidaan minun puolestani karkottaa. Eihän tällainen koeaika tietysti läpi mene missään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ydinhän on siinä, että Raution mukaan valtio ei saa luoda alustaa, jonka päälle yksityinen sektori tuottaa palveluita. Ajattelu on vanhaa sosialismia, joten se siitä. Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa ja monet muut maat toimivat juuri siten, että valtio luo alustan, jonka päälle yritykset rakentavat palvelut. Esimerkiksi työllistäminen on Pohjoismaissa (ei toki Suomessa) yksityisten työllistämispalveluiden varassa, joiden avulla räätälöidään ja koulutetaan työtä hakevia hyvin tuloksin. Suomessa valtio tyytyy maksamaan työttömyyskorvauksia suhteessa 40-50 prosenttia enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa, jotka taas satsaavat yksityisiin palveluihin ja nauttivat korkeasta työllisyysasteesta.

Ensinnäkin hieman epäilen kuvaustasi skandinaavisesta onnelasta - etenkin viime aikoina on Ruotsista kuulunut paljon kriittisiä mielipiteitä esim. hoiva-alojen palveluista. Toiseksi et nyt oikeastaan puutu tähän spesifiin kysymykseen mitenkään, eli väylästön luomiseen alustaksi yksityisille toimijoille: varmasti teoriassa markkinat toimivat kuin junan vessa (joskin tässä kysymyksessä sitä teoriaakin on hieman vaikea ymmärtää), mutta pelkäänpä pahoin että käytäntö pienten piirien maassamme ei olisi kauhean ihanteellinen. Hoiva-alalla otamme nyt jättimäisen askeleen kohti tuntematonta ja voi vain toivoa, että osaamme implementoida muutoksen järkevästi ja tehokkaasti, emmekä synnytä alustaa poliittiselle korruptiolle ja erinäisille sisäpiirikäytännöille (tässä pienten piirien sisäsiittoisessa maassa). Voisi sanoa, että sote-uudistuksen hoito ei ole lisännyt luottamusta hallitusta kohtaan - vieläkin on hyvin paljon hyvin olennaisia asioita täysin levällään.
 

Tuamas

Jäsen
Juuri näin. Hallitus antoi jonkinlaisen erityisohjelman työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, mutta kovin on kevyeksi jäänyt sekin. Vaikka peliala ei ainakaan vielä kovin suuri kansantaloudellisesti olekaan, on käsittämätöntä, että Supercellkin painiskelee ongelmissa saada väkeä töihin. Paanasen mukaan kuusi kuukautta byrokratiaa on vaan liikaa. Asiasta lisää tässä. Samoin turvapaikanhakijoille, jotka saavat työpaikan ja pystyvät pitämään sen ja tienaamaan riittävästi, tulisi antaa oleskelulupa.

Palveluvienti, mukaan lukien peliala on se millä Suomi saadaan nousuun, jos saadaan.
Palveluviennissä arvonlisä (joka on käytännössä olennaisin asia viennissä) on suurin ja siinä logistiset kustannukset eivät syö tehokkuus- ja laatuetua.

Hallituksen tulisi herkällä korvalla kuunnella pelialan kärkifirmoja ja muita palveluviennin huippuja.
Jos ja kun Aasiasta olisi saatavissa osaavaa työvoimaa, joka vielä suostuisi muuttamaan Suomeen, tulisi hallituksen vaikka säätää poikkeuslaki jolla mahdollistetaan työllistäminen ohi työlupien tarveharkinnan.

Jos meillä on pakko olla tällainen protektionistinen jäänne, tulee se rajata vaikka rakennusalalle tai suorittavaan työhön.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ensinnäkin hieman epäilen kuvaustasi skandinaavisesta onnelasta - etenkin viime aikoina on Ruotsista kuulunut paljon kriittisiä mielipiteitä esim. hoiva-alojen palveluista. Toiseksi et nyt oikeastaan puutu tähän spesifiin kysymykseen mitenkään, eli väylästön luomiseen alustaksi yksityisille toimijoille: varmasti teoriassa markkinat toimivat kuin junan vessa (joskin tässä kysymyksessä sitä teoriaakin on hieman vaikea ymmärtää), mutta pelkäänpä pahoin että käytäntö pienten piirien maassamme ei olisi kauhean ihanteellinen. Hoiva-alalla otamme nyt jättimäisen askeleen kohti tuntematonta ja voi vain toivoa, että osaamme implementoida muutoksen järkevästi ja tehokkaasti, emmekä synnytä alustaa poliittiselle korruptiolle ja erinäisille sisäpiirikäytännöille (tässä pienten piirien sisäsiittoisessa maassa). Voisi sanoa, että sote-uudistuksen hoito ei ole lisännyt luottamusta hallitusta kohtaan - vieläkin on hyvin paljon hyvin olennaisia asioita täysin levällään.

En ole pitänyt Ruotsia onnelana, vaan aika usein kertonut Ruotsin ongelmista.

Mutta kommenttini koski Raution kirjoitusta, jonka ydin on mielestäni tämä:

Väylähankkeessa on kyse yleisemminkin Juha Sipilän (kesk) hallituksen ideologiasta. Myös soteuudistus noudattaa Bernerin ajatuskaavaa: valtio luo alustan, jonka päälle yksityinen sektori tuottaa palveluita. Valtio kattaa herkkupöydän, ja kutsuu yritykset pitoihin.

Rautio näkee hallituksella siis ideologian, jossa valtio luo alustan, jonka päälle yksityinen sektori tuottaa palveluita. Minusta tämä ideologia on täysin oikea ja Rautio väärässä. Kenoista sen toteuttamiseen voidaan aina keskustella. Olen nostanut useita ongelmia esiin. Tulkoon mainittua kahteen kertaan ilmaistu huoli siitä, että sotessa on liian vähän yksityistä kilpailua.

Itse näen asian siten, että tulevaisuuden Euroopassa yksityisten toimijoiden rooli tuottaa erilaisia palveluita kasvaa ja tämä tulee olemaan yksi tärkeimmistä taloudellisen kasvun mahdollistajista. Se voi myös epäonnistua, mutta ei siksi, että valtion pitäisi palvelut tuottaa. Kilpailun puute pienessä maassa on yksi riskitekijä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itse näen asian siten, että tulevaisuuden Euroopassa yksityisten toimijoiden rooli tuottaa erilaisia palveluita kasvaa ja tämä tulee olemaan yksi tärkeimmistä taloudellisen kasvun mahdollistajista. Se voi myös epäonnistua, mutta ei siksi, että valtion pitäisi palvelut tuottaa. Kilpailun puute pienessä maassa on yksi riskitekijä.

Siis peruspalveluiden yksityinen tuotanto olisi yksi tärkeimmistä kasvun mahdollistajista? En ihan tajua yhtälöä tai jotain maagista automatiikkaa, jolla tämä tapahtuisi.

Anyway, tuota kilpailua olen yrittänyt pienessä mielessäni mietiskellä juuri tiestön kohdalla - onko esim. että olisi vaikka kaksi siltaa, jotka omistaa eri yritys ja sitten kilpailun kautta pyrittäisiin saamaan autolijat käyttämään sitä omaa siltaa? Vaikkapa pienemmällä siltamaksulla? Mutta entäs sitten jos se toinen silta ei vain ole järkevässä kohdassa omalle matkalle? Suomessa noita teitä ja reittejä kuitenkin on useimmiten aika vaikea valita kovin eri lailla: eli jos vaikka Lahdenväylä ei olisikaan yhtä edullinen niin se on kuitenkin siihen suuntaan aika monopoliasemassa, jos edelleen halutaan panostaa nopeuteen ja helppouteen, mitkä tällä hetkellä lienevät autoilijoiden peruskriteerit - nyt sitten tulisikin, että matkaaminen olisi 10 euroa halvempaa Hämeenlinnan kautta? Vai miten se kilpailu toimisi? On jotenkin aika hankala hahmottaa tätä kuviota...
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Siis peruspalveluiden yksityinen tuotanto olisi yksi tärkeimmistä kasvun mahdollistajista? En ihan tajua yhtälöä tai jotain maagista automatiikkaa, jolla tämä tapahtuisi.

Anyway, tuota kilpailua olen yrittänyt pienessä mielessäni mietiskellä juuri tiestön kohdalla - onko esim. että olisi vaikka kaksi siltaa, jotka omistaa eri yritys ja sitten kilpailun kautta pyrittäisiin saamaan autolijat käyttämään sitä omaa siltaa? Vaikkapa pienemmällä siltamaksulla? Mutta entäs sitten jos se toinen silta ei vain ole järkevässä kohdassa omalle matkalle? Suomessa noita teitä ja reittejä kuitenkin on useimmiten aika vaikea valita kovin eri lailla: eli jos vaikka Lahdenväylä ei ole yhtä edullinen niin se on kuitenkin siihen suuntaan aika monopoliasemassa, jos edelleen halutaan panostaa nopeuteen ja helppouteen, mitkä tällä hetkellä lienevät autoilijoiden peruskriteerit - nyt sitten tulisikin, että matkaaminen olisi 10 euroa halvempaa Hämeenlinnan kautta? Vai miten se kilpailu toimisi? On jotenkin aika hankala hahmottaa tätä kuviota...

Tuohon tapaanhan tiemaksut toimivat monissa maissa. Käytännössä aina on maksuton/halvempi reitti (esim. Italiassa taitavat olla järkiään yhtiöiden omistamia maksulliset motarit), mutta hitaampi ja heikompi.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siis peruspalveluiden yksityinen tuotanto olisi yksi tärkeimmistä kasvun mahdollistajista? En ihan tajua yhtälöä tai jotain maagista automatiikkaa, jolla tämä tapahtuisi. Anyway, tuota kilpailua olen yrittänyt pienessä mielessäni mietiskellä juuri tiestön kohdalla - onko esim. että olisi vaikka kaksi siltaa, jotka omistaa eri yritys ja sitten kilpailun kautta pyrittäisiin saamaan autolijat käyttämään sitä omaa siltaa?

Sanopa mitä järkeä on siinä, että Suomen tiestö rapautuu ja korjausvelkaa kertyy, koska valtion ei anna budjetista rahaa? Paljon fiksumpaa olisi esimerkiksi Soinivaarankin mukaan luoda yhtiö, joka ottaa lainaa, ja pistää asiat kuntoon taloudellisessa käyttötarkoitustaan vastaavassa aikataulussa.

Yksityinen tuotanto ja palveluvienti on jatkossa kasvun mahdollistaja. Vain osa toki menee peruspalveluihin.

Mielestäni on yksinkertaisesti typerää haikailla valtion hoitavan kaikki peruspalvelut tilanteessa, jossa rahat eivät niihin riitä. Ja @Tuamas sekä @Jymäkkä kirjoittivat mielestäni osuvasti mm. palveluviennin ja pakolaisten työllistymisestä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Näkökulma: Pieni maa, pienet piirit - Bernerin musta laatikko sen taas paljasti

IL:n maineikas toimittaja Tommi Parkkonen on taas soitimella paljastamassa hallituksen suhmurointeja. Anne Bernerin häikäilemättömästi junttaamassa teiden yhtiöittämisessä näyttää olevan mielenkiintoinen motiivi. Kepun eduskuntavaaliehdokkaan Vesa Helkkulan omistama yhtiö Aplicom olisi suuri hyötyjä, jos Bernerin visiot autoihin asennettavasta pakollisesta mustasta laatikosta toteutuvat. Tuo Aplicom kun "sattumalta" valmistaa moisia seurantalaitteita.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Olisin ollut yllättynyt jos tällaista yhteyttä asiassa ei olisi ollut. Mahtaakohan olla edes ainoa kaveri tuolta alalta.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Näkökulma: Pieni maa, pienet piirit - Bernerin musta laatikko sen taas paljasti

IL:n maineikas toimittaja Tommi Parkkonen on taas soitimella paljastamassa hallituksen suhmurointeja. Anne Bernerin häikäilemättömästi junttaamassa teiden yhtiöittämisessä näyttää olevan mielenkiintoinen motiivi. Kepun eduskuntavaaliehdokkaan Vesa Helkkulan omistama yhtiö Aplicom olisi suuri hyötyjä, jos Bernerin visiot autoihin asennettavasta pakollisesta mustasta laatikosta toteutuvat. Tuo Aplicom kun "sattumalta" valmistaa moisia seurantalaitteita.
On kyllä käsittämätöntä kuinka tämä lantavarpaiden mafiajärjestö pitää Suomea edelleen panttivankinaan. Todellinen kannatus pitäisi olla n. 5 %, tehokkaan mafiajärjestöpropagandan takia kannatus huitelee 20%:ssa. Ja Suomi kärsii.

muaddib
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tuohon tapaanhan tiemaksut toimivat monissa maissa. Käytännössä aina on maksuton/halvempi reitti (esim. Italiassa taitavat olla järkiään yhtiöiden omistamia maksulliset motarit), mutta hitaampi ja heikompi.

Niin, mietin siis tuota kilpailuasetelmaa - että mikä on se lisäarvo, mikä siitä tulee, että annamme tiestöä yksityisille yrityksille jonkinlaisiksi läänityksiksi ja että miten täsmälleen syntyisi aito kilpailutilanne.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sanopa mitä järkeä on siinä, että Suomen tiestö rapautuu ja korjausvelkaa kertyy, koska valtion ei anna budjetista rahaa? Paljon fiksumpaa olisi esimerkiksi Soinivaarankin mukaan luoda yhtiö, joka ottaa lainaa, ja pistää asiat kuntoon taloudellisessa käyttötarkoitustaan vastaavassa aikataulussa.

Yksityinen tuotanto ja palveluvienti on jatkossa kasvun mahdollistaja. Vain osa toki menee peruspalveluihin.

Mielestäni on yksinkertaisesti typerää haikailla valtion hoitavan kaikki peruspalvelut tilanteessa, jossa rahat eivät niihin riitä. Ja @Tuamas sekä @Jymäkkä kirjoittivat mielestäni osuvasti mm. palveluviennin ja pakolaisten työllistymisestä.

Valtion rahat kyllä riittäisivät hyvin - juuri nyt meidän pitäisi ottaa reippaasti lisälainaa infra-projekteihin nollakorolla. Hieman ihmettelen sitä uskoasi siihen, että pelkkä yksityisyys takaisi tehokkuuden ja kilpailun. Meillä on aika paljon dataa siitä, että täysin keskeistä on implementaatio, miten toteutamme ja varmistamme sen, että yksityiset yritykset pysyvät yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyvinä renkeinä eikä huonoina isäntinä. Suomessa piirit ovat niin pienet, että tälläinen valtava yksityissektorille jaettava herkkukakku on omiaan luomaan merkittävää korruptiota.

Esimerkiksi jokin USA:n kammottavan tehoton ja tuhlaileva terveysjärjestelmä on aika hyvä todiste siitä, että pelkkä yksityisen sektorin suuri osuus ei takaa yhtää mitään - sen sijaan jokin Medicare on toiminut luotettavasti vuosikymmenet (miksi ilmeisesti republikaanit haluavat yksityistää senkin). Eli moitintasi Rautiota kohtaan vaikuttaa minusta sangen ideologisesti, ei empiirisesti motivoituneelta: mantrasi on se, että yksityisyys itsessään on ratkaiseva asia, mikä ei yksinkertaisesti ole totta.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Sanopa mitä järkeä on siinä, että Suomen tiestö rapautuu ja korjausvelkaa kertyy, koska valtion ei anna budjetista rahaa?

Fiksumpaa kai olisi kysyä, miksi valtio ei sitten anna rahaa teiden säällistä kuntoonlaittoa varten? Sinun kannattamasi poliittinen oikeisto käsittääkseni on oikein eturivissä ajamassa tätä velkapelko-politiikkaa, joka sitten aiheuttaa sen, että lyhyen aikavälin talouskurilla syödään pitkän aikavälin menestysedellytyksiä.

Ainakin oma arvioni on, että tuo valtion ottama lisälaina olisi vielä korkotasoltaan edullisempi kuin muodostettavan valtionyhtiön ottama laina.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei Suomessa kannata yrittää mitään kun se epäonnistuu kuitenkin. Parempi kun ei tehdä mitään. Maa nousuun näillä opeilla!
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Suomeen pitäisi tehdä perustuslaki, että valtion sosiaalimenot eivät saa ylittää tiettyä summaa valtion budjetista. Silloin vasta kaikki osapuolet olisivat oikeasti samassa veneessä. Nyt kun sosiaaliturva ei jousta, niin saamapuolella olijoille on ihan sama miten maan taloudella menee. He saavat aina laissa ja asetuksissa määritellyn tulonsiirtonsa ja voivat ajaa mitä tahansa asioista, välittämättä niiden taloudellisista vaikutuksista. Jos kakun koko olisi pakko huomioida sen jakamisessa, niin se ohjaisi päätöksen tekoa oikeaan suuntaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Valtion rahat kyllä riittäisivät hyvin - juuri nyt meidän pitäisi ottaa reippaasti lisälainaa infra-projekteihin nollakorolla.

Vaikka verotulot tekevät kuudetta vuotta peräkkäin ennätyksen, velka lisääntyy vauhdilla 4-8 miljardilla per vuosi. Ymmärrän hallituksen halun edes pyrkiä hillitsemään lisävelan ottamista.

Hieman ihmettelen sitä uskoasi siihen, että pelkkä yksityisyys takaisi tehokkuuden ja kilpailun. Meillä on aika paljon dataa siitä, että täysin keskeistä on implementaatio, miten toteutamme ja varmistamme sen, että yksityiset yritykset pysyvät yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyvinä renkeinä eikä huonoina isäntinä. Suomessa piirit ovat niin pienet, että tälläinen valtava yksityissektorille jaettava herkkukakku on omiaan luomaan merkittävää korruptiota.

Kirjoitin pariinkin kertaa kilpailun ongelmista Suomessa, joten sen luulisi johtavan lukijan toisenlaisiin johtopäätöksiin eikä syntyisi ajatusta, että yksityisyys sinänsä takaisi tehokkuudenja kilpailun. Ei takaa. Mutta ajatus, jonka mukaan em. syystä ei voida yksityistää, on väärä. Tunnen IT-maailman ja olin tekemässä lukuisia projekteja julkishallinnolle IT-toimintojen tehostamisesta. Lopulta huomasin, että se ei onnistu. Esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirasto on kertonut syyt epäonnistumisiin. Yksityistäminen tarkoittaa valvontaa, kilpailutusta ja tehokkuutta. Ne eivät synny itsestään.

Esimerkiksi jokin USA:n kammottavan tehoton ja tuhlaileva terveysjärjestelmä on aika hyvä todiste siitä, että pelkkä yksityisen sektorin suuri osuus ei takaa yhtää mitään - sen sijaan jokin Medicare on toiminut luotettavasti vuosikymmenet (miksi ilmeisesti republikaanit haluavat yksityistää senkin). Eli moitintasi Rautiota kohtaan vaikuttaa minusta sangen ideologisesti, ei empiirisesti motivoituneelta: mantrasi on se, että yksityisyys itsessään on ratkaiseva asia, mikä ei yksinkertaisesti ole totta.

Vastaavia esimerkkejä toiseen suuntaan on pilvin pimein. Voisin ihan tuosta vaan luetella tässä ja nyt varmaan 50 kpl pelkästään IT-alalta. Kun katsotaan isoa kuvaa, mistään ei löydy tutkimusta sen puolesta, että julkinen sektori tuottaisi kokonaistaloudellisemmin ja kaikki kustannukset, myös piilokustannukset huomioiden isoja palveluita. Se on totta, että yksityistäminen on myös taiteen laji. Ei sitä pidä tehdä kuten Venäjällä ja hieman Suomessakin on pahimmillaan tehty. Mutta sekään ei tarkoita sitä, etteikö yksityistäminen ole sinänsä yhteiskunnan kannalta järkevää.

Siinä mielessä kyse on tietenkin ideologiasta, että kannatan valtion luomaa alustaa ja yksityisten palveluiden tuottamista alustaa hyödyntäen. Rautio näkee siinä jo perusongelman, mitä hieman ihmettelen.

Ja @erku kysyi miksi valtio ei anna rahaa, niin siihen vastaus tuossa alussa. Se ei kuitenkaan ole minun näkemys. Kannatan lisävelan ottamista investointeihin, mutta silloin sitä olisi syytä vähentää syömävelasta ainakin osittain.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Hyvä ja hyvä. Kaikkinensa kirjoituksessa on hyvin vahva ideologinen pohjavire, jossa yksityinen on aina pahasta. Kirjoittajan taustat huomioon ottaen ei tietysti mikään yllätys.

Minusta tuosta ei välittynyt mikään tuollainen "yksityinen on pahasta" -vire. Pikemminkin tuossa oli vastuullista huolestuneisuutta siitä, että meillä on liikenneministeri, joka haluaa luoda markkinoita sinne, missä niitä ei luontaisesti ole eikä niitä sinne ole mitenkään tarpeellista tuoda. Nykyisellään meillä on jo autovero ja polttoainevero, joilla pystytään perimään autoilijoilta maksua niin auton käytöstä, saastuttamisesta kuin kulutuksesta. Väistämättä tulee fiilis, että hankkeen perustana on Bernerin ihannoima kaverikapitalismi, jossa poliitikkojen primääritehtävänä on luoda bisnesedellytyksiä yksityisille toimijoille verovaroin.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Minusta tuosta ei välittynyt mikään tuollainen "yksityinen on pahasta" -vire. Pikemminkin tuossa oli vastuullista huolestuneisuutta siitä, että meillä on liikenneministeri, joka haluaa luoda markkinoita sinne, missä niitä ei luontaisesti ole eikä niitä sinne ole mitenkään tarpeellista tuoda. Nykyisellään meillä on jo autovero ja polttoainevero, joilla pystytään perimään autoilijoilta maksua niin auton käytöstä, saastuttamisesta kuin kulutuksesta. Väistämättä tulee fiilis, että hankkeen perustana on Bernerin ihannoima kaverikapitalismi, jossa poliitikkojen primääritehtävänä on luoda bisnesedellytyksiä yksityisille toimijoille verovaroin.

Naulan kantaan.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Täysin asennoitunut kirjoitushan tuo oli ja kaukaa haettuja kaveruusjuonia. Tosin täysin vasemmistolaiselta kirjoittajalta tämä nyt ei mikään yllätys ollut. Jutun painoarvo on ihan täysi nolla.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Täysin asennoitunut kirjoitushan tuo oli ja kaukaa haettuja kaveruusjuonia. Tosin täysin vasemmistolaiselta kirjoittajalta tämä nyt ei mikään yllätys ollut. Jutun painoarvo on ihan täysi nolla.

Raution vasemmistolaisuus lienee nykyään aika haaleata laatua. Joka tapauksessa pelkkä taustan esille tuominen ei valtavasti vastaa spesifeihin argumentteihin, mitkä minusta ovat sangen osuvia.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Minusta tuosta ei välittynyt mikään tuollainen "yksityinen on pahasta" -vire. Pikemminkin tuossa oli vastuullista huolestuneisuutta siitä, että meillä on liikenneministeri, joka haluaa luoda markkinoita sinne, missä niitä ei luontaisesti ole eikä niitä sinne ole mitenkään tarpeellista tuoda. Nykyisellään meillä on jo autovero ja polttoainevero, joilla pystytään perimään autoilijoilta maksua niin auton käytöstä, saastuttamisesta kuin kulutuksesta. Väistämättä tulee fiilis, että hankkeen perustana on Bernerin ihannoima kaverikapitalismi, jossa poliitikkojen primääritehtävänä on luoda bisnesedellytyksiä yksityisille toimijoille verovaroin.

Ja toisena vaihtoehtona on poliitikkojen suhmurointi rahojen kanssa. En oikein ymmärrä mikä ongelma tietullit olisivat, silloinhan autoilijoilta perityt maksut menisivät heidän hyväkseen. Nyt autoilijoilta perittyjä rahoja käytetään ihan muihin juttuihin, kuin tieverkostoon. Valtionavut on vähän vastaava homma, paikallispoliitikkojen arvomaailma ratkaisee mihin ne käytetään.
 
Toimittajien tehtävä onkin toki kaivaa Sipilän, Bernerin yms. mahdolliset suhmuroinnit esiin, mutta netin ja sosiaalisen median logiikan vuoksi jokaista kaiveluyritystä vatvotaan turhaan, vaikka mitään ei löydy, kun sen sijaan tärkeämpää olisi vatvoa sitä mitä seurauksia noiden liskojen päätöksillä on.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ja toisena vaihtoehtona on poliitikkojen suhmurointi rahojen kanssa. En oikein ymmärrä mikä ongelma tietullit olisivat, silloinhan autoilijoilta perityt maksut menisivät heidän hyväkseen. Nyt autoilijoilta perittyjä rahoja käytetään ihan muihin juttuihin, kuin tieverkostoon. Valtionavut on vähän vastaava homma, paikallispoliitikkojen arvomaailma ratkaisee mihin ne käytetään.

Julkisessa toiminnassa läpinäkyvyys on kuitenkin merkittävästi paremmalla tolalla kuin yksityisten yritysten - esim. Länsimetron kiemurat ovat pysyneet pitkälti julkisuudelta piilossa, koska projektin takana on osakeyhtiö. Mitä vähemmän julkisuutta, sitä enemmän mahdollisuuksia erilaisiin hämäriin sisäpiiripuuhiin ja korruptioon.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ja toisena vaihtoehtona on poliitikkojen suhmurointi rahojen kanssa.

Se on vähän niin kuin edustuksellisen demokratian idea, että kansa valitsee edustajat päättämään verotuksesta ja siitä, mihin näitä kerättyjä veroeuroja käytetään. On jotenkin aika pöyristyttävää, jos yhtiöjärjestelyitä tehdään siksi, että estetään kansan valitsemia edustajia päättämästä yhteisten asioiden hoitamisesta. Siitä nyt tuskin tarvitsee kiistellä, etteikö tiehankkeet tai niiden korjaukset olisi juuri mitä suurimmissa määrin yhteisten asioiden hoitoa, eli politiikkaa.

Poliittisen päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta moinen yhtiöjärjestely olisi luonnollisesti järkyttävä takaisku.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös