EU:n ja euron tulevaisuus?

  • 592 633
  • 4 708
Pyrkisin tekemään valintakokeista mahdollisimman pitkälle sellaiset, joissa kalliit valmennuskurssit eivät kauheasti auttaisi.

Miten tämä käytännössä toimisi? Painottaisitko pääsykokeissa halpojen valmennuskurssien oppimäärää, vai lähettäisitkö skautit kaikille valmennuskursseille ja pyrkisit välttämään niillä käsiteltyjen asioiden esiin ottamista pääsykokeissa ylipäätään?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yksi hyvä vaihtoehto olisi esimerkiksi arpoa sisäänpääsijät. Silloin ei osaaminen pääsisi kiusallisella tavalla vaikuttamaan valintaan.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Miten tämä käytännössä toimisi? Painottaisitko pääsykokeissa halpojen valmennuskurssien oppimäärää, vai lähettäisitkö skautit kaikille valmennuskursseille ja pyrkisit välttämään niillä käsiteltyjen asioiden esiin ottamista pääsykokeissa ylipäätään?

No, tämä tuskin on mitään rakettitiedettä: painotetaan vaikka yo-arvosanojen merkitystä ja tehdään kokeesta sellainen, ettei erillisestä valmennuskurssista ole vastaavaa hyötyä. Aika outoa nähdä, että joku tähän maailmanaikaan vielä vastustaa meritokratiaa.
 

Ressa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pyrkisin tekemään valintakokeista mahdollisimman pitkälle sellaiset, joissa kalliit valmennuskurssit eivät kauheasti auttaisi. Toiseen kysymykseesi vastaan, että toivoisin ettei kenellekään suomalaiselle opiskelijalle raha olisi este opiskelulle, jos hänellä on lahjoja kyseiselle alalle ja pystyisi opiskelemaan siellä menestyksellisesti ilman tälläisiä rahoitus-ongelmia.

Juuri oikeustieteelliseen päässeesä voin valaista, että ei se valmennuskurssi mikään automaattinen sisäänpääsyn tae todellakaan ole. Edelleen, kukaan ei tee sitä lukemistyötä puolestasi. Suurin hyöty noista kursseista on lähinnä joidenkin vaikeiden kohtien ymmärtäminen ja näin helpommin sisäistäminen eikä tällöin joudu opettelemaan koko kohtaa "Hauki on kala" taktiikalla. Lisäksi omalla kohdalla vastaustekniiikan opettelu auttoi vähän vaikka ei sekään mitään rakettitiedettä ole. "Faktat paperiin eikä jaarittelua" oli ehkä parhain neuvo.

Jatkossa on tulossa monelle alalle pääsykokeisiin kokeessa jaettava materiaali joka muodostaa osan kysymyksistä, mikä on kyllä ihan hyvä. Tälläisestä kysyttiin mielipidettä kokeen jälkeen ja IMO on hyvä idea.

Valmennuskurssin vaikutus omalla kohdalla oli aika minimaalinen joskaan ei täysin hyödytön.
 

12961

Jäsen
Juuri oikeustieteelliseen päässeesä voin valaista, että ei se valmennuskurssi mikään automaattinen sisäänpääsyn tae todellakaan ole. Edelleen, kukaan ei tee sitä lukemistyötä puolestasi. Suurin hyöty noista kursseista on lähinnä joidenkin vaikeiden kohtien ymmärtäminen ja näin helpommin sisäistäminen eikä tällöin joudu opettelemaan koko kohtaa "Hauki on kala" taktiikalla. Lisäksi omalla kohdalla vastaustekniiikan opettelu auttoi vähän vaikka ei sekään mitään rakettitiedettä ole. "Faktat paperiin eikä jaarittelua" oli ehkä parhain neuvo.

Jatkossa on tulossa monelle alalle pääsykokeisiin kokeessa jaettava materiaali joka muodostaa osan kysymyksistä, mikä on kyllä ihan hyvä. Tälläisestä kysyttiin mielipidettä kokeen jälkeen ja IMO on hyvä idea.

Valmennuskurssin vaikutus omalla kohdalla oli aika minimaalinen joskaan ei täysin hyödytön.


Uskoisin, että valmennuskurssien merkitys on suurin hiukan laiskanpulskeiden lukijoiden kohdalla, koska tuolla asioista käytävä keskustelu potkii perseelle, jos oma tietotaso onkin alhaisempi kuin "kaikilla muilla". Samoin vähän erilaiset näkökulmat asioista avaavat kokonaisuuksia mahdollisesti paremmin, mutta tämä vaatii kurssia, jossa ryhmä on riittävän pieni/porukka ottaa aktiivisesti osaa opetukseen.

Kokeessa jaettava materiaali pitäisi olla jollain tavalla casetyyppistä, jolloin pääsykokeisiin luettua tietoa todella joutuu soveltamaan. Joillain aloilla pääsykokeen tuoma tieto jää niin ohueksi, että sopivan materiaalin/kysymysten löytäminen saattaa olla haasteellista. Oikiksen pääsykokeeseen, jossa alueet vaihtuvat ja asiassa päästään suht "syvällekin", voi olla huomattavasti helpompi löytää sopivaa aineistoa kuin vaikkapa nyt kauppiksen vastaavaan arvontalappuseen.

Hiukan vanhemmalla iällä yliopistoon aikanaan päässeenä ja ylipäätään vanhempana sen vähän oman kunnianhimon herättäneenä vituttaa tuoreiden ylioppilaiden suosinta. Minä suosisin valintamenettelyä, joka pohjautuisi vain pääsykokeeseen. Vaihtoehtoisesti tuoreille ylioppilaille voisi olla valintaväylä, johon yo-kokeen arvosanoilla on merkitys, mutta tällaisen väylän kautta hakumahdollisuuksia tulisi rajoittaa esim. kahteen hakukertaan. Toiset heräävät myöhemmin, toiset aikaisemmin. Lukio meni aikanaan oikeastaan täysin lukematta läpi, ja C-tyyppistä paperia sieltä puski.

Eikös akateemisen koulutuksen perusperiaatteisiin kuulu se, että sisäänpääsyvaiheessa kaikki ovat mahdollisimman pitkälle samalla viivalla? Eikö pääsykoe keeeo myös opiskelijan motivaatiosta ja asioiden sisäistämisestä paremmin kuin mahdollisesti vuosia vanha yo-koe?
 
Eikö pääsykoe keeeo myös opiskelijan motivaatiosta ja asioiden sisäistämisestä paremmin kuin mahdollisesti vuosia vanha yo-koe?

Kyllä minun mielestäni kertoo. Yo-kirjoitukset koetyyppinä mielestäni suosii laiskoja oppilaita. Sitä voi vedellä lukion kursseista vitosta ja kutosta, mutta kirjoittaa silti hyvän arvosanan, jos ei lukeminen oikein nappaa. Monelle tosi tunnolliselle ysin-kympin oppilaalle voi yo-koe olla kinkkisempi paikka, koska kaikkia kurssikirjoja ei kukaan pysty kerralla lukemaan. Mielestäni tässä tekstissä on hyvin pohdittu sitä, millaisille oppilaille yo-kirjoitukset sopivat:
Jaskan pauhantaa: Poliitikot koulunpenkillä

Eli siis yo-kirjoituksissa tasoaan lukiokursseista reilusti nostavat ihmiset ovat:
- laiskoja koulussa
- passiivisia, eivät osallistu tunnilla
- usein epäsosiaalisia, eivät verkostoidu
- joskus ongelmallisia häiriköitä

Sen sijaan yo-kirjoituksissa selvästi huonommin kuin lukion kursseilla pärjäävät ovat:
- aktiivisia osallistujia koulussa
- ahkeria opiskelijoita
- luovat runsaasti ihmissuhteita ja tulevat muiden kanssa toimeen
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Suomessa ollaan kuitenkin maailman huippuluokkaa sosiaalisen liikkuvuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvoisuuden suhteen. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta meidän järjestelmämme lienee näin varsin hyvä.
 
Kreikka ei päässytkään sopuun säästöistä Taloussanomat

– Joko teemme tarvittavat säästöt tai palaamme drakmaan kahden kuukauden sisällä.

Eivätkö säästöt siis ole tarpeen, jos Kreikka palaa drakmaan? Eikö drakman devalvointi kasvata euroissa otettujen lainojen suuruutta?
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Eivätkö säästöt siis ole tarpeen, jos Kreikka palaa drakmaan? Eikö drakman devalvointi kasvata euroissa otettujen lainojen suuruutta?
Minä ymmärtäisin että Kreikalla on nyt tosiasiallisesti se tilanne edessä että niitä säästöjä on pakko tehdä, koska fyffeä vain ei yksinkertaisesti ole. Toki säästöohjelman voi jättää tekemättä, mutta sitten jossakin vaiheessa ne eläkkeet, palkat ja yhteiskunnan tuet ei enää napsahdakaan pankkitilille kun rahat loppu. Eikö tätä siellä ymmärrettä, vai suojeleeko jokainen vain omaa persettään ja kuvittelee että joku ne rahat lopulta antaa?

En näe että miten drakma tätä ongelmaa ratkaisisi. Toki Kreikka saisi omassa valuutassaan painokoneet käyttöön, mutta kun velat ovat euromääräisiä niin ei se paljon lohduta. Jokainen jakoon laitettu drakma heikentäisi drakman arvoa suhteessa euroon, joten jos Kreikka yrittää ratkaista velkaongelmansa Weimarin tasavallan malliin, niin lopputuloskin on sama.
 

er_bai_wu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, LOFC, JJK, NYR, S.S. Lazio, v. Sacher-Masoch
Tilanne on valitettavasti se, että päätä ei voi laittaa puskaan. Kyllä tulee kylmä talvi. Olen itse liberaali oikeistolainen, mutta kyllä kylmää syksyn tuulet jo nyt. Minulla pyyhkii hyvin, olen palkkatyössä ja taustalla yritys. Kiinassa on erittäin paha pommi, joka lauetessaan aiheuttaisi suunnatonta vahinkoa rahoitusmarkkinoilla. Nyt kaikki kädet ja varpaat ristiin ettei kosahda, oli asiat hoidettu hyvin tai huonosti.
 
En näe että miten drakma tätä ongelmaa ratkaisisi.
Drakmaan palaaminen auttaisi kaiketi vientiä, mutta julkista velkaa se ei lyhentäisi, vaan päinvastoin kasvattaisi. Eli ensiksi pitäisi maksaa velat pois ja vasta sitten palata drakmaan. Todennäköisempänä vaihtoehtona pidän kuitenkin sitä, että Kreikassa ei ole aikomustakaan maksaa velkoja ja siksi velanhoitoa ei pidetä ongelmana, joka tulisi hoitaa.

HS:n jutusta saa sen käsityksen, että Kreikan paluu drakmaan tarkoittaisi samaa kuin velanhoidon laiminlyönti. Suomelle se tarkoittaisi 5,4 miljardin menoja. Toisin sanoen yli 10% valtion budjetista.

Laskelmaan on otettu mukaan Kreikalle myönnetyt kaksi lainaohjelmaa sekä Euroopan keskuspankin (EKP) eli laajemmin eurojärjestelmän saatavat Kreikasta.

Mielestäni tuo kertoo oleellisen. Ei Kreikan euroero aiheuta Suomelle kuluja, vaan velkojen maksamattomuus. Tuosta taas ovat vastuussa ne, jotka ovat lähteneet Kreikalle lainaamaan tai Kreikan lainoja takaamaan eli Vanhasen II-hallitus sekä Kataisen hallitus.
 

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Drakmaan palaaminen auttaisi kaiketi vientiä, mutta julkista velkaa se ei lyhentäisi, vaan päinvastoin kasvattaisi. Eli ensiksi pitäisi maksaa velat pois ja vasta sitten palata drakmaan.

Tämä on huikea väärinkäsitys: Miten velan maksamatta jättämiseen vaikuttaa onko se drakmoja vai euroja???????????????
lisäksi kreikka on valtio ja voi tehdä ihan mitä tahansa. Se voi muttaa kaiken valkansa drakmoiksi tai vaikka vessapaperiksi jos niin haluaa. Kreikan parlamentin pitää vain säätää laki ja kaikki velat ovat drakmoissa. Joku voi mussuttaa, mutta jos ei ole lähettää joukkoja Ateenaa miehittämään jää osaksi surkuttelu. Jos juku tätä epäilee niin kanattaa huomata että Suomen Markat eivät enää ole minkään arvoisia vaikka se mummo joka niitä patjan alle keräsi ajatteli niiden olevan ikuisia.

Väänän tämän rautalangasta: jos lainaan sinulta euron ja dollarin enkä maksa kumpaakaan takaisin, niin miten sen euron maksamatta jättäminen on minulle vahingollisempaa???

Toki moinen toimi tekee hallaa poliittisille suhteille euroopassa, mutta taloudellisessa mielessä ei ole suuria ongelmia. Drakmoja riittää kun keskuspankki painaa, eläkkeitä yms. ei tarvitse leikata kun inflaatio hoitaa leikkamisen.

Etelä-Euroopassa tarvitaan inflaatio joka pienentää pudjettivajeen. Leikkaamalla sitä ei voida tehdä koska on kyse politiikasta. Vaihtoehtoja on kolme: 1. Joko pohjoinen maksaa etelän törsäilyn maailman tappiin, 2. Euro alueelle saadaan huomattava > 5% inflaatio moniksi vuosiksi tai 3. kriisimaat irtaantuvat eurosta.
 
Viimeksi muokattu:

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Väänän tämän rautalangasta: jos lainaan sinulta euron ja dollarin enkä maksa kumpaakaan takaisin, niin miten sen euron maksamatta jättäminen on minulle vahingollisempaa???
Voitko vääntää myös tämän rautalangasta:

Kreikan valtionvelka on vaikkapa 350 miljardia euroa. Kreikka vaihtaa valuutakseen drakman ja määrittää että yksi drakma vastaa yhtä euroa. Sitten Kreikan keskuspankki laittaa painokoneet käyntiin ja painaa 350 miljardia drakmaa, joilla kuitataan Kreikan valtionvelat. Tästähän seuraa melko rankka inflaatio ja drakman reaaliarvo suhteessa euroon romahtaa. Eli tämän toimenpiteen jälkeen Kreikan valtionvelka olisikin drakmoissa nopeasti 1000 miljardia, eikä tuolla 350 miljardilla kuitata kuin pieni osuus vasta. Eli puhtaana maallikkona näkisin, että sillä on todellakin merkitystä missä valuutassa ne Kreikan velat ovat.

Toki Kreikka voi yksipuolisesti päättää että se maksaa velan vessapaperilla ja yksi arkki vastaa kymmentä euroa. Mutta oleellisesti tällä on sama vaikutus kuin sillä että Kreikka jättäisi velkansa maksamatta. Stä ei voi kukaan velkojaan vaatia maksamaan muuten kuin rynkky tai ydinkärjet kourassa, mutta Kreikassakin ymmärretään seuraukset jos velat vain jätetään maksamatta. Rahoitus loppuu kuin seinään.

Se voi muttaa kaiken valkansa drakmoiksi tai vaikka vessapaperiksi jos niin haluaa. Kreikan parlamentin pitää vain säätää laki ja kaikki velat ovat drakmoissa.
Tähän kommentoin vielä sen verran, että käsittääkseni valtionvelka toimii siten, että se laittaa jakoon obligaatioita, joita vastaan valtio sitoutuu maksamaan tietyn määrän rahaa takaisin tiettynä päivämääränä. Näihin obligaatioihin luullakseni edelleen kuuluu määritellä myös valuutta ja lainaehdot, jotka tuskin sisältävät pykälää että "lainaaja voi yksipuolisesti vaihtaa valuuttaa, johon tämä velkakirja on sidottu".

Näin ollen jos Kreikka on laittanut velkakirjoja jakoon jossa se sitoutuu maksamaan euroja, ei se voi taannehtivasti muuttaa lainaehtoja. Toki parlamentti voi päättää että vanhat velkapaperit ovat arvottomia, eikä kukaan maksa niistä enää mitään, mutta tällä Kreikka pelaisi itsensä täysin kansainvälisen rahoituksen ulkopuolelle.
 
Viimeksi muokattu:

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toki parlamentti voi päättää että vanhat velkapaperit ovat arvottomia, eikä kukaan maksa niistä enää mitään, mutta tällä Kreikka pelaisi itsensä täysin kansainvälisen rahoituksen ulkopuolelle.
Kreikkahan on jo tällä hetkellä täysin kansainvälisen, vapaan markkinarahoituksen ulkopuolella ja kaikki sen saamat fyrkat on toisten euromaiden lainaamia/takaamia. Viisain teko Kreikalle olisi, että se haistattaisi pitkät ulkomaisille velkojilleen toteamalla, että jenin pesoa emme maksa ja kotimaiset velat konvertoitaisiin drakmamääräisiksi. Markkinakaaos kestäisi muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, mutta hyvin pian Kreikkaan virtaisi taas lainarahaa, varsinkin lyhytaikaista, kun maan maksukyky olisi nollattujen velkojen takia varsin hyvä. Toki, perinteiden velvoittamana Kreikka ajautuisi taas muutaman vuosikymmenen päästä seuraavan kerran maksukyvyttömyyteen, mutta siihen asti maa varmasti selviäisi lainojensa maksusta ja sijoittajat saisivat rahansa takaisin tuottoineen.

Tätä täysimittaista "defaulttia" Kreikan ei ole annettu (eikä anneta?) tehdä, vaan se on muiden euromaiden toimesta pakotettu taipumaan "apu"paketteihin ja säästötoimiin, jotka ovat olleet alun alkaenkin tuhoon tuomittuja. Ja käytännössähän Kreikka ei ole noudattanut mitään sovituista säästöohjelmista ja siitä huolimatta maksuerä toisensa jälkeen on kilahtanut maan kassaan, jotta vanhojen lainojen kuoletukset Saksan (ym. isojen maiden pankeille) on saatu tehtyä. Viimeisimpien uutisten mukaan Kreikan kassa ammottaa taas tyhjyyttään, eikä mitään lainapaketin maksujen ehtoina olleita uudistuksia ole tehty. Siitä huolimatta uskon, että seuraava lainaerä kilahtaa maan tilille auringonvarmasti, koska kenelläkään ei ole pokkaa viheltää peliä poikki ja esim. Saksalla ei ole siihen edes todellista intressiä, vielä. Siinä vaiheessa, kun tarpeeksi suuri osa Kreikan veloista on EKPn & muiden euromaiden hallussa, toisin sanoen siis veronmaksajien, tehdään laajamittaisempi velkojen alaskirjaus. EKP kattaa tappionsa lisäämällä taseeseen muutaman nollan ja euromaat kuittaavat tappiot jokainen tyylillään. Suomessa hehkutettaneen vastuunkantoa ja vasemmisto hihkuu sijoittajavastuuta tajuamatta sitä, että pankit ja muut rahoittajat ovat jo tilinsä tehneet ja velkojen alaskirjauksen tekevät sijoittajat = euromaiden veronmaksajat.

Tuorein käänne tässä eurofarssissa on tosiaan se, että helppona ratkaisuna koko roskaan pidetään nyt EKPn setelirahoitusta.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt alkaa kyllä tuntua kannattaako tällaisen porukan kanssa kaveerata.
Typerää ennakkoluuloisuutta ja impivaaralaisuutta tuollainen. Eurooppalaisiahan tässä kaikki ollaan ja kulttuurilliset erot ovat mielikuvituksen tuotetta. Okei, joku Silvio Berlusconi on poikkeus ja rikollinen tyyppi, mutta kyllä italialaiset, espanjalaiset ja vaikkapa kreikkalaiset noin yleisesti ottaen ovat reilua, rehellistä ja solidaarista porukkaa, joiden kanssa asioista on helppo sopia ja jotka eivät kuseta ja aja neuvottelupöydissä vain omia etujaan. Ei me muuten pärjätä tulevaisuudessa, jos ei olla samassa talousliitossa noiden maiden kanssa. Näkeehän sen jo Ruotsistakin, miten liikaa vahvistunut oma valuutta ja euroalueen ulkopuolelle jääminen alkaa toden teolla tuntua maan talouskehityksessä. Suomella sentään kesäkuussa kauppatase kääntyi 50 miljoonaa plussalle, mitä nyt kokonaisvienti jälleen kutistui -5% ja vienti euromaihin -6%. Mutta ytimessä ollaan ja istutaan päättävissä pöydissä.

Linkki vie Uusi Suomi-lehden nettisivuille.

Talouselämän nettisivuilta, eli täältä löytyy mielenkiintoinen referaatti Wall Street Journalissa olleesta kirjoituksesta, josta käy ilmi, että europöydissä on nyt toden teolla lyöty kova kovaa vastaan ja Goldman Sachsin mies Monti (ITA) yrittää toisen GS-alumnin Draghin (EKP) kanssa lyödä toden teolla Saksalle luun kurkkuun säästöpolitiikan suhteen ja tasata tulot ja velat pohjoisen ja etelän välillä kertaheitolla. Ranska taiteilee siinä välimaastossa, vaikkakin on selkeästi kallellaan etelän suuntaan. Saksakin pelaa osin kaksilla korteilla, eli vaikka se omille äänestäjilleen (ja mm. Suomelle) haluaa esittää vetävänsä tiukkaa linjaa, niin tiettyyn rajaan asti myönnytysten tekeminen palvelee sen omia etuja. Jossain vaiheessa ollaan kuitenkin lopullisella vedenjakajalla ja sitten ne mielenkiintoiset ajat vasta alkaakin.
 
Viimeksi muokattu:

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Typerää ennakkoluuloisuutta ja impivaaralaisuutta tuollainen. Eurooppalaisiahan tässä kaikki ollaan ja kulttuurilliset erot ovat mielikuvituksen tuotetta. Okei, joku Silvio Berlusconi on poikkeus ja rikollinen tyyppi, mutta kyllä italialaiset, espanjalaiset ja vaikkapa kreikkalaiset noin yleisesti ottaen ovat reilua, rehellistä ja solidaarista porukkaa, joiden kanssa asioista on helppo sopia ja jotka eivät kuseta ja aja neuvottelupöydissä vain omia etujaan. Ei me muuten pärjätä tulevaisuudessa, jos ei olla samassa talousliitossa noiden maiden kanssa. Näkeehän sen jo Ruotsistakin, miten liikaa vahvistunut oma valuutta ja euroalueen ulkopuolelle jääminen alkaa toden teolla tuntua maan talouskehityksessä. Suomella sentään kesäkuussa kauppatase kääntyi 50 miljoonaa plussalle, mitä nyt kokonaisvienti jälleen kutistui -5% ja vienti euromaihin -6%. Mutta ytimessä ollaan ja istutaan päättävissä pöydissä.

Juuri näin. Muut Pohjoismaathan ovat yhtä vitun impivaaraa kaikki tyynni ja synkintä/mustinta taantumusta edustava Pohjoismaiden Neuvosto voisi vaihtaa nimensä Impivaaran Neuvostoksi. Me yritettiin viedä sinne Alexander Stubbin myötä eurooppalaista sivistystä ja vastuunkantoa suoraan ytimestä, mutta eihän alkuihmiset tuollaista äärimmäistä edistyspuhetta ymmärrä. Kyllä sai taas naureskella MS Isabellan kannelta Tukholman satamassa, kun alkuihmiset käsi ojossa roikkuivat laivankupeessa kerjäämässä pennosia ja jauhopusseja ylväiltä eurooppalaisilta. Mutta he ovat itse taantumuksen tiensä valinneet, joten kun ei haluttu vaikuttaan Euroopan ytimessä ja valittiin puskista huutelun tie, niin sielläpä tuskailevat kurjuudessaan.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Huomasin tämän vasta nyt, mutta kylläpä vetää hiljaiseksi tämä Jungnerin taannoinen purkaus Neuvostoliit.. siis Euroopan puolesta. Tässäpä muutamia, mehukkaita poimintoja:

"Suomalainen hyvinvointivaltio ei tänä päivänä ole elinkelpoinen ilman vahvaa Eurooppaa, ilman Euroopan markkinoita, ilman euroa tai pääomien ja ihmisten vapaata liikkumista. Suomalaisten kannattaa tehdä ja antaa kaikkensa, jotta Eurooppa nousisi takaisin jaloilleen."

"Me emme ole sen parempia kuin eteläeurooppalaiset veljemme ja siskomme. He pystyvät kaikkeen siihen, mihin mekin. Me voimme neuvoa, mutta meidän ei kannata käskeä. Me voimme vaatia, mutta meidän ei kannata tuomita. Meidän tehtävämme on auttaa, ei etsiä syyllisiä tai osoitella sormella."

Tämä, tämä räjäytti pankin:

"Kaveria ei Suomessa jätetä. Nyt olemme kuitenkin jättäneet Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen yksin taistelemaan Euroopan puolesta."

"Eurooppa on antanut Suomelle mittaamattoman paljon ja nyt on vihdoin koittanut aika maksaa tuota kunniavelkaa takaisin. Jos me nyt teemme kaikkemme, käytämme kaiken osaamisemme ja luovuutemme löytääksemme ulospääsyn tästä kriisistä, niin vaikeaa kuin se onkin, me luomme tarinan, josta tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä. Näissä talkoissa meidän on asetettava Euroopan pitkän aikavälin etu omien itsekkäämpien lyhyen aikavälin etujemme edelle."

Tämä kaikki kertoo nyt viimeistään siitä, että peli on täysin menetetty. Näitä loppumattomia tukia ei enää edes yritetä puolustella taloudellisilla ja matemaattisilla faktoilla, vaan jollain abstrakteilla mielikuvilla eurooppalaisista kukkakedoista, kansantansseista ja muista höpöhöpöistä, joita kunniavelka(Huomatkaa veteraani-retoriikka) sitoo meidät puolustamaan vaikka antamalla sukatkin jalasta. Jo pelkästään se, että Jungnerin kaltaiset "johtajat" astuvat tässä asiassa näin esiin kertoo omaa karua kieltään siitä, että kuinka irti todellisuudesta tuolla ollaan.

Koko haiseva teksti löytyy tuolta, IL:n blogista: Rakas Eurooppa | Mikael Jungner | Blogit | Iltalehti.fi
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös