Käsi sydämellä - jos esim. Euroopassa otettaisiin käyttöön yhtenäinen verolainsäädäntö, niin oletko vakaasti sitä mieltä, että italialaiset ja kreikkalaiset tilittävät veronsa yhteiseen kassaan samalla säntillisyydellä, mitä suomalaiset ja saksalaiset? Etkä näe mitään riskiä hallinnollisten elimien ja virkamiesten korruptiossa noissa maissa?
Aivan kuin korruptio ei olisi kitkettävissä. Mikäli hallinto tehostuu ja kansalaiset näkevät verorahojensa menevän konkreettisesti yhteiseen hyvään, niin positiivinen kierre on valmis. Velkataakka pienenee ja hyvinvointi lisääntyy. Riskiä tietysti on aina, ja on naiivia edes ajatella, että Suomi tai Saksa olisi korruptiosta vapaa. Julkisen talouden läpinäkyvyyttä ja valvontaa lisätään mm. Komission oikeudella tarkastaa valtioiden kansallisten budjettien tasapaino. Valtioiden sisällä voidaan kehittää sekä sisäisiä, että ulkoisia valvontajärjestelmiä.
Dennis kirjoitti:
Kannatat siis fasismia? Tästähän tässä olisi hyvin pitkälti kyse. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä siinä tapauksessa, että jonkun maan kansalaiset äänestävät maansa parlamenttiin päättäjät, jotka haistattavat pitkät näille sopimuksille ja eroavat eurosta/EUsta? Pitäisikö tätä varten olla omat EU-joukot, jotka voisivat tällaisissa tapauksissa mennä ottamaan kapinallisen maan tilanteen hallintaan?
En kannata fasismia. Sen sijaan kannatan yhteisiä sääntöjä, jota kaikki noudattavat. Mikäli joku maa ei saavuta sovittuja alijäämätavoitteita, se saa niistä sanktioita.EU:sta eroaminen on täysin mahdollista. Unionin tarkoituksena on kuitenkin tehdä vapaaehtoista yhteistyötä eikä alistaa muita valtioita.
Dennis kirjoitti:
Mitäpä luulet, kuinka innokkaasti esim. Saksan kansalaiset lähtevät mukaan tällaiseen tulonsiirtounioniin kymmeniksi vuosiksi vain siinä toivossa, että ko. maat sitten ehkä jossain vaiheessa oppii "talon tavoille"?
Ainahan voi käydä niin, että saksalaiset äänestävät eurokriittisiä johtajia, jotka haluavat vähentää eurooppalaista yhteistyötä. Lainojen takaisinmaksun kannalta on kuitenkin yhdentekevää, opitaanko "talon tavoille" vai ei. Muistaakseni Itä-Saksa on ainoa maa Euroopan historiassa, joka on jättänyt valtioiden välisiä velkoja maksamatta toisen maailmansodan jälkeen.
Tadu kirjoitti:
Kannattaa kuitenkin tutustua puolueettomien "asiantuntijoiden" kirjoituksiin EU:n kyvystä hoitaa nykyistä kriisiä. Vaihtoehtoisesti voit tietenkin tutustua Sixten Korkmanin, Jutta Urpilaisen tai Jyrki Kataisen lausuntoihin. Kaikki asiantuntijat eivät nimittäin ole samoilla linjoilla EU-johdon kanssa, ei edes valtaosa.
Juu, tiedän kyllä. Jotkut asiantuntijat elävät ns. "kylmässä todellisuudessa", jossa talous on vain pelkkiä numeroita ilman seurauksia ihmisten arkielämään. Kylmä totuus on tietenkin myös se, että Kreikan maksutase on todella pahasti pakkasella, eikä siinä paljon ensi kesän vakausmekanismin hiominen riitä. Mielestäni on kuitenkin hyvä huomata se poliittisen pääoman määrä, joka kriisin hoitamiseen on panostettu. Euro ja EU halutaan pitää kasassa. Poliitikot kuitenkin vastaavat aina äänestäjilleen sekä hyvässä että pahassa. Heidän kun pitäsi sekä noudattaa kansan tahtoa, että toimia konkreettisesti kansan parhaaksi. Kuten hyvin tiedetään, nämä eivät aina sovi yksi yhteen. En siis ole demokratiavastainen, haluan vaan tuoda esiin demokratian hyviä ja huonoja puolia.
Toejoen Veikko kirjoitti:
Mainittujen maiden kansalaiset maksavat henkilöä kohden vähemmän kuin suomalaiset. Italian ei tarvitse koskaan tasapainottaa talouttaan ja se voi aina käyttää veto-oikeuttaan. Saksan ja Ranskan pankkeja pelastetaan ja siitä he itse maksavat suomalaisia vähemmän.
Jos Italia kaatuu, niin sitä ei EVM pelasta. Vakausmekanismista ei ole mitään hyötä, jos Italian kokoinen maa on jatkuvasti kriisissä ja EVM:stä rahat loppu. Myöskään EVM:n pääoman määrää ei voi lisätä määräenemmistöpäätöksellä. Puhut muuten edelleen siten kuin velkoja ei maksettaisi ikinä takaisin.
Toejoen Veikko kirjoitti:
Niin pidetään. Siksi onkin hulluuttaa lisätä suomalaisten menoja sellaisiin käyttötarkoituksiin, joista emme hyödy. Myöskään vienitiyritysten vakaa toimintaympäristön tilaukset eivät suuresti hyödytä kansalaista, joka on saatettu äänettömän orjan asemaan.
EVM:n varat rahoitetaan velalla, joten suomalaisten menoja ei suoraan mene kriismaitten tukemiseen. Toki lainanlyhennyksiä ja korkoja pitää maksaa, mutta pitkällä aikavälillä Suomi saa sijoittamansa rahat takaisin.
Toejoen Veikko kirjoitti:
Ei Rooman sopimus lopettanut kylmää sotaa, ei luonut kansoille yhteistä kieltä tai yhteisiä koettelemuksia, eikä yhteistä kansaa. Perussopimusmuutos kertoo aivan riittävästi, ettei ole vieläkään yhteistä Eurooppaa. Jos olisi, niin Saksa, Ranska ja Italia olisivat luopuneet veto-oikeudestaan.
Sinulle suomalaisuus on keinotekoista, mutta eurooppalaisuus ei. Mielestäni melkoinen ristiriita. Ymmärtääkseni esim. palestiinalaiset kokevat olevansa kansa ilman valtiota.
Suomalaisuus on yhtä keinotekoista kuin eurooppalaisuus, samoin kuin palestiinalaisuuskin. Mielestäni kieli on onneton peruste kansalaisuudelle. Yhteistyö ja kanssakäyminen luo pohjaa eurooppalaisuudelle. Uskon todellakin, että keskieurooppalaisten valtioiden kansalaiset, jotka ovat todella paljon tekemisissä keskenään, kokevat olevansa enemmän eurooppalaisia kuin suomalaiset. En lähde tuomitsemaan sitä, onko se oikein tai väärin, mutta keskinäinen ymmärrys lisääntyy kanssakäymisen kautta eikä huutelemalla täältä pohjolan perältä tyyliin "mitäs tyritte, paskat!"
Toejoen Veikko kirjoitti:
Tässä kohtaa minulle suomalaisuus on ainakin sitä, että äänestäessäni vaaleissa voin vaikuttaa minua koskevaan talouspolitiikkaan. Saksan valtiojohto huomoi saksalaiset tällä tavoin ja siksi haluavat itselleen veto-oikeuden. Suomen pääministeri ja ilmeisesti sinä olette eri linjoilla. Te näytätte haluavan, että suomalaisilla on pelkästään maksajan asema palveluihin, joita emme ole käyttäneet. Jos suomalaiset tällaiseen asemaan saatetaan, niin on aivan varmaa, että sitä tullaan käyttämään siinä määrin kuin mahdollista on.
Kyllä minäkin tahtoisin, että EVM:a voitaisiin käyttää vaikkapa kaksoisenemmistöllä, joka astuu voimaan Neuvoston päätöksenteossa vuonna 2013 (tai 2014). Saksan perustuslaki ei ilmeisesti vain anna myöten tällaiselle, joten siinä mielessä ymmärrän närkästyksesi. Olisi ehkä aiheellista, että pienet maat patistaisivat Saksaa muuttamaan perustuslakiaan siten, että se voisi antaa myöten määräenemmistölle EVM:n päätöksissä. Perustuslain muokkaaminen (ilmeisesti Saksassa jouduttaisiin säätämään kokonaan uusi) ei kuitenkaan ole ihan pikkujuttu, joten ymmärrän tällaisen hätäratkaisun.
Toejoen Veikko kirjoitti:
Miksi muuten erottelet "nämä maat maksavat enemmän"? Miksi et puhu vain euroihmisestä? Vai olisiko kuitenkin niin, että yhteisestä Euroopasta ja euroihmisestä on turha puhua, jos eri maiden ja eri kolkissa asuvien euroihmisten kesken luodaan selviä eroja maksurasitusten suhteen.
Ja mitä merkitystä on suomalaisilla vientiyrityksillä? Eikö meille riitä eurooppalaiset vientiyritykset, jotka sitten maksavat veroja ja tuottavat palveluita myös tänne Eurosvoliiton koilliskulmaan?
Euroopan unioni ei edelleenkään ole liittovaltio perinteisessä (esim. USA) mielessä ja läheisyysperiaate on yksi unionin keskeinen periaate. Verotulot kerätään ja kohdennetaan kansallisesti, eikä Euroopan Unionilla ole edelleenkään toimivaltaa esim. sosiaalioikeuden saralla. Ei olisi oikeudellisesti mahdollista, että Unioni keskushallinnolisesti keräisi verot ja jakaisi ne jäsenmailleen, enkä näe sen olevan mahdollista ainakaan seuraavina vuosikymmeninä.
mjr kirjoitti:
Kulttuurisilla eroilla, siis kaikkein olennaisimmin eri kielillä, on vaikutus työvoiman liikkuvuuteen, joka ei tule olemaan sellainen kuin USA:ssa. Yhteinen talouspolitiikka - ilman, ymmärtäisin, verotuksen harmonisoimista - ei tule muuttamaan eri talouksien rakenteita samanlaisiksi. Irlannista ei tule Saksan tapaista teollisuustuote-viejää, vaikka sillä olisikin sama talouspolitiikka kuin Saksalla.
Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu monikielisys ja monimuotoisuus. Sitä paitsi, kuten kirjoittaja yllä jo totesikin, kielitaitoisten ihmisten määrä kasvaa ja yhä useampi yritys toimii globaaleilla markkinoilla, jolloin monikielisyys on työntekijän kilpailuvaltti. Työvoiman liikkuvuus ei välttämättä tule olemaan sama kuin USA:ssa, se on totta, koska kynnys opetella kieliä sen vuoksi, että haluaa harjoittaa sairaanhoitajan ammattia Ranskassa on suhteellisen korkea.